Sotasaalisaseet ja niiden käyttöönotto
- Viestiketjun aloittaja JR49
- Aloitus PVM
Ei ne tyhmiä ole, mutta heillä tavan jantterin henki ei ole kovinkaan korkealla prioriteeteissa.
Beerfect
Eversti
RPG-7 vs. Toyota-romu. Miten epätarkka RPG-7 (tai sen kranaatti) oikein on? Ykkösosassa äijät ampuivat huteja suunnilleen 100m päästä. Noin muuten... joka kerta vähän yllättää millaisen äänilojauksen sinko päästää laukaisun yhteydessä, sen sijaan että siitä lähtisi miellyttävä ja pehmeä suihkaus. Ja miksei vaikkapa lyhyen hennon sinfoniatahdin kera. Kai RPG-7 edes tuoksuu ruusuille? 
RPG-7 vs. Toyota-romu. Miten epätarkka RPG-7 (tai sen kranaatti) oikein on? Ykkösosassa äijät ampuivat huteja suunnilleen 100m päästä. Noin muuten... joka kerta vähän yllättää millaisen äänilojauksen sinko päästää laukaisun yhteydessä, sen sijaan että siitä lähtisi miellyttävä ja pehmeä suihkaus. Ja miksei vaikkapa lyhyen hennon sinfoniatahdin kera. Kai RPG-7 edes tuoksuu ruusuille?
Tuo on RPG-2.
Tuossa esikatselukuvassa näkyy molemmat.
JR49
Respected Leader
Tyhmiä eivät ole. Tämä oli hyvä löytö sopien täydellisesti ketjun henkeen.
Tästä innostuin etsimään tarkemmin tietoa RPG-7:n ampumatarvikkeista.
http://www.armyrecognition.com/russ...t_specifications_information_description.html
Tässä myös hyvä listaus kuvan kanssa alempana sivulla.
https://en.wikipedia.org/wiki/RPG-7
PG-7V & VM Single-stage [URL='https://en.wikipedia.org/wiki/HEAT']HEAT
2.2 kg (4.9 lb)
85 mm (3.35 in) > 260 mm RHA (10.24 in)
PG-7VL Single-stage HEAT
2.6 kg (5.7 lb) 730 g окфол (95% HMX + 5% wax) 93 mm (3.7 in) > 500 mm (20 in) RHA PG-7VR Tandem HEAT
4.5 kg (9.9 lb) ?/1.43 kg окфол (95% HMX + 5% wax) 64 mm (2.5 in)/105 mm (4.1 in) 600 mm RHA (with reactive armor)750 mm RHA (without reactive armor)
OG-7V Fragmentation
2 kg (4 lb) 210 g (7.4 oz) A-IX-1 40 mm (1.6 in) 7 m (23 ft) (vs. body armor)
150 m without body armor
TBG-7V Thermobaric
4.5 kg (9.9 lb) 1.9 kg ОМ 100МИ-3Л + 0.25 kg A-IX-1(as thermobaric explosive booster) 105 mm (4.1 in) 10 m (30 ft)[/URL]
Tässä linkki bulgarialaisen valmistajan sivulle. Oletan noiden olevan kohtalaisen suoria kopioita venäläisistä vastaavista.
Tässä siis iso joukko a-tarviketta.
http://www.bulcomersks.com/index.ph...-for-anti-tank-weapons/627-40mm-round-og-7vmz
Sytyttimistä oli vaikeampi löytää, mutta tässä noiden bulgarialaisten tekemiä.
Tässä esimerkiksi
http://www.armaco.bg/en/product/fuzes-c22/o-4m-fuze-p401
ja
http://www.armaco.bg/en/product/fuzes-c22/vp-22-fuze-p400
Ottaen huomioon erilaiset sytytintyypit, niin käsittelisin ampumavalmiita kokoonpanoja kunnioituksella. Vaikka sytyttimien teknissä tiedoissa (se keltainen listaus vasemmalla sivulla) luvataan, että niitä voisi jopa pudottaa niiden ollessa kiinni projektiilissa.
JR49
Respected Leader
2S5 Giatsint-S
Näyttäisi vahvasti siltä, että tätä ei ole naapurissa hylätty. Meille tuttu 152 TELAK 91.
Eri lähteet antavat hyvin erilaisia lukuja. Alin mitä on tullut vastaan on 700. Tässä yksi versio wikistä
Army: 399 units (+500 in storage)
Navy: 170 units (+some in storage)
Ainoa mitä lienee voi sanoa varmaksi on, että näitä tulisi ainakin reservijoukoilla vastaan.
http://www.military-today.com/artillery/2s5_giatsint.htm
Valmistus lopetettu vuonna -91, joten saahan noita varikolla sepittää, ennen kuin toimivat massamaisesti.
Weight 28.2 t
Length (gun forward) 8.95 m
Hull length ~ 7 m
Width 3.25 m
Height 2.6 m
Armament
Main gun 152-mm
Barrel length 54 calibers
Machine guns 1 x 7.62-mm
Projectile weight 46 kg
Maximum firing range 28.4 - 33 km
Maximum rate of fire 5 - 6 rpm
Elevation range - 2.5 to + 58 degrees
Traverse range 30 degrees
Ammunition load
Main gun 30 rounds
Näyttäisi vahvasti siltä, että tätä ei ole naapurissa hylätty. Meille tuttu 152 TELAK 91.
Eri lähteet antavat hyvin erilaisia lukuja. Alin mitä on tullut vastaan on 700. Tässä yksi versio wikistä
Army: 399 units (+500 in storage)
Navy: 170 units (+some in storage)
Ainoa mitä lienee voi sanoa varmaksi on, että näitä tulisi ainakin reservijoukoilla vastaan.
http://www.military-today.com/artillery/2s5_giatsint.htm
Valmistus lopetettu vuonna -91, joten saahan noita varikolla sepittää, ennen kuin toimivat massamaisesti.
Weight 28.2 t
Length (gun forward) 8.95 m
Hull length ~ 7 m
Width 3.25 m
Height 2.6 m
Armament
Main gun 152-mm
Barrel length 54 calibers
Machine guns 1 x 7.62-mm
Projectile weight 46 kg
Maximum firing range 28.4 - 33 km
Maximum rate of fire 5 - 6 rpm
Elevation range - 2.5 to + 58 degrees
Traverse range 30 degrees
Ammunition load
Main gun 30 rounds
StepanRudanskij
Respected Leader
Jos vastatykistötoiminta on tehokasta, ei tuollakaan ehdi monta 50 kilon pönttöä laittaa liikenteeseen ennenkuin on pakattava kamat ja häivyttävä. Koneistoa on paljon avoimena ja suojaamatta, joten jos vain pääsee riittävän lähelle joku kiväärikranaattikin voi riittää aseen toimintakyvyttömäksi saattamiseen.
JR49
Respected Leader
Jäin tuossa miettimään sellaista kuvitteellista tilannetta, että saataisiin sitä sotasaalista yllämainittujen tykkien muodossa. Miten nopeasti niitä saataisiin omaan käyttöön? Mitkäs taulukkoammunnat nyt pitikään tehdä?
Ei taida riittää pelkästään että opitaan käyttämään outoa asetta. Telatykkiä pitäisi opetella ajamaan, viestilaitteiden toimia yms. Siis kuvitteellisella oletuksella että a-tarvikkeen saatavuus ei tuottaisi ongelmaa.
Mennäänkö käyttöönotossa päivien, viikon, useiden viikkojen tms. aikajanalla, jos toimeen tartutaan?
@Old Boy , tagaan nyt sinut, kun näyttäydyt tykistötietäjänä minulle päin.
Edit: siis toki kuka tahansa voi tarttua aiheeseen.
Ei taida riittää pelkästään että opitaan käyttämään outoa asetta. Telatykkiä pitäisi opetella ajamaan, viestilaitteiden toimia yms. Siis kuvitteellisella oletuksella että a-tarvikkeen saatavuus ei tuottaisi ongelmaa.
Mennäänkö käyttöönotossa päivien, viikon, useiden viikkojen tms. aikajanalla, jos toimeen tartutaan?
@Old Boy , tagaan nyt sinut, kun näyttäydyt tykistötietäjänä minulle päin.
Edit: siis toki kuka tahansa voi tarttua aiheeseen.
Viimeksi muokattu:
kertakenttään
Ylipäällikkö
Mielenkiintoinen kysymys, veli @JR49. Tykistöteknisesti 152 TelaK:n käyttöönotto ei olisi isokaan juttu. Ampumataulukot on tallessa koska ne hyödyttävät vastatykistötoimintaa, jos meille vielä sellainen
joskus saadaan. Tekniset manuaalit haettaisiin varmaan Sotamuseon varastoista, kuten britit Vulcan -kaluja v. 1982. Panosten ruudit on uusia, joiden lähtönopeus saadaan nykyään helposti lähtönopeustut-
kalla. Ja jos ei tutkaa ole saatavilla niin tykit riviin ja ammutaan jonnekin pellolle/suolle ns lähtönopeuseroammunta ja mitataan iskemät. Tällainen ammunta näkyi YouTubessa täälläkin Ukrainan kriisin alkuvai-
heessa. Se sai forumilaislta kritiikkiä, kun tykit oli rivissä pellolla näennäisen suojattomina. Ampumataulukot perustuvat ns normaalilentoratoihin, joiden avulla tietokoneella saadaan nopeasti laskettua uudet
taulukot, jos käytettävät kranaatit tai sytyttimet poikkeavat meillä aikaisemmin käytetyistä. Mutta siis aika helpolla sujuisi; korkeintaan päiviä menisi.
Toinen juttu olisi, että tykit pitäisi antaa jollekin olevalle tuliyksikölle. Kokonaisen ainakin patteria suuremman tuliyksikön perustaminen tyhjästä olisi ilmeinen mahdottomuus. Ajoneuvot, viesti- ja mittausväli-
neet sekä osaavat johtajat jäisivät tulevan sodan olosuhteissa kokoamatta. Kokonaan eri tason juttu on, että tarvittaisiin jostain panssarimiehet alustojen tarkastamiseen ja kuntoonlaittoon. Se edellyttäisi, että
sota muistuttaisi nykyistä Itä-Ukrainaa. Esim strateginen isku Hesaan epäonnistui ja kaakonkulmalta edennyt vihollinen lyötiin takaisin Kymijoen taakse. Siis jonkinlainen Kollaa kestää osa II.
Kuinka todennäköinen tällainen rauhallisen tukialueen suova asemasota -skenaario sitten olisi. Sitä lienee parempi olla enempää ennustelematta, sillä tulevan sodan luonteen ovat kenraalitkin yleensä väärin
arvioineet.
joskus saadaan. Tekniset manuaalit haettaisiin varmaan Sotamuseon varastoista, kuten britit Vulcan -kaluja v. 1982. Panosten ruudit on uusia, joiden lähtönopeus saadaan nykyään helposti lähtönopeustut-
kalla. Ja jos ei tutkaa ole saatavilla niin tykit riviin ja ammutaan jonnekin pellolle/suolle ns lähtönopeuseroammunta ja mitataan iskemät. Tällainen ammunta näkyi YouTubessa täälläkin Ukrainan kriisin alkuvai-
heessa. Se sai forumilaislta kritiikkiä, kun tykit oli rivissä pellolla näennäisen suojattomina. Ampumataulukot perustuvat ns normaalilentoratoihin, joiden avulla tietokoneella saadaan nopeasti laskettua uudet
taulukot, jos käytettävät kranaatit tai sytyttimet poikkeavat meillä aikaisemmin käytetyistä. Mutta siis aika helpolla sujuisi; korkeintaan päiviä menisi.
Toinen juttu olisi, että tykit pitäisi antaa jollekin olevalle tuliyksikölle. Kokonaisen ainakin patteria suuremman tuliyksikön perustaminen tyhjästä olisi ilmeinen mahdottomuus. Ajoneuvot, viesti- ja mittausväli-
neet sekä osaavat johtajat jäisivät tulevan sodan olosuhteissa kokoamatta. Kokonaan eri tason juttu on, että tarvittaisiin jostain panssarimiehet alustojen tarkastamiseen ja kuntoonlaittoon. Se edellyttäisi, että
sota muistuttaisi nykyistä Itä-Ukrainaa. Esim strateginen isku Hesaan epäonnistui ja kaakonkulmalta edennyt vihollinen lyötiin takaisin Kymijoen taakse. Siis jonkinlainen Kollaa kestää osa II.
Kuinka todennäköinen tällainen rauhallisen tukialueen suova asemasota -skenaario sitten olisi. Sitä lienee parempi olla enempää ennustelematta, sillä tulevan sodan luonteen ovat kenraalitkin yleensä väärin
arvioineet.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Kiitos seikkaperäisestä vastauksesta veli @Old Boy ! Mielenkiintoista näin jv-miehen näkökulmasta.
Tämä on toki kuvitteellisen tilanteen spekulatiivinen ketju, ja on tässä vaiheessa elänyt enemmän kalustokuvaston suuntaan, kun todennäköisin sotasaalis eli jalkaväen aseet on jo käsitelty. Kyllä se ihme olisi, jos tuota tykistökalustoa kovassa tilanteessa massamaisesti käsiin jäisi. Mutta keskustelu avaa aina uusia näkökulmia!
Olettaakseni käsiin jäisi kamaa samassa suhteessa niiden yleisyyteen. Eli 2S1:stä (meille tuttuna helpointa ottaa käyttöön), 2S3:sta (koska runsaslukuisin) ja ehkä kärkiyksiköiltä Mstaa.
Tuo oli hyvä pointti, että tuliyksikön kasaaminen olisi vaikeaa. Ehkä vanhempaa reserviläistä puikkoihin, jos aika sallii. Tai jos joku oma rintamayksikkö menettäisi kalustonsa, niin säilyneet miehet plus täydennykset sotasaaliskalustoa oppimaan? Tyyliin saksalaisten menetelmä sodista.
Tämä on toki kuvitteellisen tilanteen spekulatiivinen ketju, ja on tässä vaiheessa elänyt enemmän kalustokuvaston suuntaan, kun todennäköisin sotasaalis eli jalkaväen aseet on jo käsitelty. Kyllä se ihme olisi, jos tuota tykistökalustoa kovassa tilanteessa massamaisesti käsiin jäisi. Mutta keskustelu avaa aina uusia näkökulmia!
Olettaakseni käsiin jäisi kamaa samassa suhteessa niiden yleisyyteen. Eli 2S1:stä (meille tuttuna helpointa ottaa käyttöön), 2S3:sta (koska runsaslukuisin) ja ehkä kärkiyksiköiltä Mstaa.
Tuo oli hyvä pointti, että tuliyksikön kasaaminen olisi vaikeaa. Ehkä vanhempaa reserviläistä puikkoihin, jos aika sallii. Tai jos joku oma rintamayksikkö menettäisi kalustonsa, niin säilyneet miehet plus täydennykset sotasaaliskalustoa oppimaan? Tyyliin saksalaisten menetelmä sodista.
JR49
Respected Leader
Lukuja en tähän hätään löytänyt, mutta luulin, että heittimen käyttöönotto olisi helpompaa kuin nykyaikaisen telatykistön edustajan?
kertakenttään
Ylipäällikkö
Tässä tapauksessa on hyvä ottaa huomioon, että kyseessä oli aivan uusi kaliiperi saksalaisille. He todennäköisesti kopioivat venäläisten kranaatit. Kranaattien suunnittelu tyhjästä ei ole vissiin ihan niin yksinkertaista ja nopeaa kuin kuvitellaan. En osaa sanoa onko kumpi hankalampaa tai helpompaa.
Eihän tosiaan krh-tekniikkaa voi tykistöön verrata. Heittimet aikanaan luotiin yksinkertaisiksi ja halvoiksi aseiksi tyyliin valetaan "bomb" valuteräksestä sekä haetaan putki paikkakunnan Onniselta.
Tykistöön verrattaessa voitaisiin ajatella urheiluvertausta valmistaa hyvä kuula tai hyvä keihäs. Mutta sormituntumalla veli @kertakenttään päätyi sotasalisTelaK:n käyttöönotossa ihan samaan joh-
topäätökseen kun itekin.
Tykistöön verrattaessa voitaisiin ajatella urheiluvertausta valmistaa hyvä kuula tai hyvä keihäs. Mutta sormituntumalla veli @kertakenttään päätyi sotasalisTelaK:n käyttöönotossa ihan samaan joh-
topäätökseen kun itekin.
kertakenttään
Ylipäällikkö
Jos tuohon käyttöön niin todennäköisesti annettaisiin olemassa olevalle tuliyksikölle, jolla sama kaliiperi tai suora-ammuntaan niillä kranaateilla ja henkilöstöllä mikä saadaan järkevässä ajassa kasaan. Tuosta ammunnanhallinnasta, ellei täysin 1:1 Ahjossa olevien parametrien kanssa niin jonkun pitää erikseen laskea manuaalisesti yhdelle aseelle ampuma-arvot.
Tässä piti tehdä oletuksia, joista yksi oli että meidän 152H89 eli "Gyasint" tykeille on AHJO -sovellus. TelaK:llehan ei vältämättä edes ollut, koska ne tulivat käytöön edellisesen sukupolven kt-laskimen
aikana, joita taas oli hyvin rajallinen määrä. Kun putki on sama niin samat ampumataulukot käyvät. Ruutien ja eri kranaattien huomioiminen löytyy jo ylempää. Voihan ampuma-arvot graafisesti tasolla-
kin määrittää kuten ennen tehtiin, mutta lisää koulutusaikaa se kyllä vaatisi. Sama juttu olisi reservistä googlatun täydennyshenkilöstön, siis johtajien, kanssa. Eli ainakin viikko lisää koulutusaikaa. Mie-
histötehtävät oppii kokeneempien avulla vaikka lennossa.
Vähän tätä muistuttavasta tilanteesta on sotakokemuksia. IV AK menetti ison osan tykistöstään Valkeasaaressa mutta elintärkeä osaava henkilöstö säilyi; tappiot hyvin pieniä. Viikon verran siinäkin
vierähti ennenkuin taas ammuttiin uusilla kalustoilla. Tämä täydentäminen voitiin tehdä rintaman takana vihollisen pahemmin ilmasta häiritsemättä. Polviselän ja Kuuterselän taisteluihin ei saatu riittä-
vää tykistötukea, kun AK:n tykistötoimisto kuumeisesti hankki uusia kaluja menetettyjen tilalle.
Mitä tulee ven krh:n, niin saksalaiset ainakin olisivat saaneet tarvittavat tiedot Suomesta, koska meillä oli Talvisodan jäljiltä sekä kevyitä että raskaita sotasaalisheittimiä. Ven 120 KRH38 taisi säilyä
sa-varauksessakin 90-luvulle asti.
aikana, joita taas oli hyvin rajallinen määrä. Kun putki on sama niin samat ampumataulukot käyvät. Ruutien ja eri kranaattien huomioiminen löytyy jo ylempää. Voihan ampuma-arvot graafisesti tasolla-
kin määrittää kuten ennen tehtiin, mutta lisää koulutusaikaa se kyllä vaatisi. Sama juttu olisi reservistä googlatun täydennyshenkilöstön, siis johtajien, kanssa. Eli ainakin viikko lisää koulutusaikaa. Mie-
histötehtävät oppii kokeneempien avulla vaikka lennossa.
Vähän tätä muistuttavasta tilanteesta on sotakokemuksia. IV AK menetti ison osan tykistöstään Valkeasaaressa mutta elintärkeä osaava henkilöstö säilyi; tappiot hyvin pieniä. Viikon verran siinäkin
vierähti ennenkuin taas ammuttiin uusilla kalustoilla. Tämä täydentäminen voitiin tehdä rintaman takana vihollisen pahemmin ilmasta häiritsemättä. Polviselän ja Kuuterselän taisteluihin ei saatu riittä-
vää tykistötukea, kun AK:n tykistötoimisto kuumeisesti hankki uusia kaluja menetettyjen tilalle.
Mitä tulee ven krh:n, niin saksalaiset ainakin olisivat saaneet tarvittavat tiedot Suomesta, koska meillä oli Talvisodan jäljiltä sekä kevyitä että raskaita sotasaalisheittimiä. Ven 120 KRH38 taisi säilyä
sa-varauksessakin 90-luvulle asti.
JR49
Respected Leader
Katsoin huvikseni mahdollisia ystävällismielisiä valtioita näiden kaikkien telatykkien käyttäjien joukosta. Ajatuksena oli, että tarpeen vaatiessa meidän sotilasasiamies viheltäisi ja manuaalit ilmestyisivät pöydälle kumppanilta.
No, 2S3 Akatsijan kohdalla nykykäyttäjäksi oli merkitty tämä valtio, joka lienee voidaan laskea meille ystävällismieliseksi.
No, 2S3 Akatsijan kohdalla nykykäyttäjäksi oli merkitty tämä valtio, joka lienee voidaan laskea meille ystävällismieliseksi.
- United States – 7 (4 were transferred from Germany in 1993, 3 were transferred from Ukraine in 2000.
JR49
Respected Leader
Ukraina-ketjussa huomattiin, että Venäjän hinauspanssarit pääsivät yllättämään.
Eivät yllätä enää.
Ja näitähän sitten riittää.
https://en.wikipedia.org/wiki/Armoured_recovery_vehicle#Soviet_Union
Tämä perustuu T-54:een. Lähteen mukaan pieni määrä edelleen palveluksessa.
BTS-4A. Ukrainassa livenä nähty, edelleen T-54 pohjana.
BREM-1. Nyt jo edetty T-72:een.
http://www.military-today.com/engineering/brem1.htm
BREM-2. BMP pohjana.
http://www.army-guide.com/eng/product3746.html
BREM-L. BMP-3, eli varmaankin vähiten tehty.
http://armyrecognition.com/armies_i..._arv_armoured_recovery_vehicles_13010151.html
BREM-K. Tämä on BTR-80:n versio.
http://www.army-guide.com/eng/product1992.html
BREM-80U. T-80:n versio.
http://www.army-guide.com/eng/product4650.html
Eivät yllätä enää.
Ja näitähän sitten riittää.
https://en.wikipedia.org/wiki/Armoured_recovery_vehicle#Soviet_Union
Tämä perustuu T-54:een. Lähteen mukaan pieni määrä edelleen palveluksessa.
BTS-4A. Ukrainassa livenä nähty, edelleen T-54 pohjana.
BREM-1. Nyt jo edetty T-72:een.
http://www.military-today.com/engineering/brem1.htm
BREM-2. BMP pohjana.
http://www.army-guide.com/eng/product3746.html
BREM-L. BMP-3, eli varmaankin vähiten tehty.
http://armyrecognition.com/armies_i..._arv_armoured_recovery_vehicles_13010151.html
BREM-K. Tämä on BTR-80:n versio.
http://www.army-guide.com/eng/product1992.html
BREM-80U. T-80:n versio.
http://www.army-guide.com/eng/product4650.html