Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Lainkin mukaan harmaassa vaiheessa pitäisi mennä voimankäyttö säännösten mukaan missä pitäisi mm sotilaspoliisijen ensin varoittaa ampumisella. Se on sitten toinen juttu kuinka moni jää huutamaan tiellä eteensä hyppäävälle hathatille voimankäytön oikeuksia. Ite kyllä laskisin samantien, silloin kun pelissä kaupataan ainoataan niin nopein voittaa. Nimittäin ne eivät vangiksi vapaaehtoisesti jää, mielummin jopa uhraavat jonkun porukastaan jos se pelastaa tiimin.
"Ja jos sieltä tulee joku prkl speznatsi teidän eteen ni kyllä te stna ammutte eka ihan kuolettavat ja sitte varotuslaukaukset jos meinaatte henkenne säästää ja jos siellä on yksi ni siellä on muitakin" "jälkien peittely opetellaan myöhemmin " kouluttajan pitämä palopuhe aikoinaan
Sanoin, että aion aivan varmuudella pistää napin otsaan jokaiselle raiskaavalle ja/tai siviilejä murhaavalle ulkovaltojen ja kyllä myös suomalaisellekin sotilaalle. Enkä puhunut mistään huhuista, vaan itse teossa kiinni jäämisestä tms. takuuvarmoista tapauksista. Jos siitä saan sitten raippaa itse niin se on sitten voi ja voi.Mutta annat sen kuvan että olet valmis toimimaan sotilaana käskyjen ja koulutuksesi vastaisesti...Vaikka kuinka olisi liikkeellä huhuja tai jopa todellista tietoa vihollisen sotarikoksista.
No, jos saadaan kiinni vaikka 5 sotilaan lauma ryöstämästä, raiskaamasta ja tappamasta, niin otetaan AUK-puukko esiin ja kaivetaan neljältä niistä rauhassa sisälmykset ulos ja poltetaan ne niiden naaman edessä, kavereiden katsoessa vieressä. Sitten otetaan se viides kaveri puhutteluun ja todetaan sille, että tämä odottaa joka ikistä sun kaveriasi, joka tekee vastaavaa - ja päästetään se viides kaveri menemään. Kyllä varmasti menee viesti perille kun omiensa joukkoon pääsee.Mitä helvetin hyötyä te luulette saavanne vankien murhaamisesta? Siis maanpuolustuksen kannalta? (Luulisi, että kun teidät on palvelukseen kutsuttu, niin teidän henkilökohtaiset näkökohdat on jo tarpeeksi monesti unohdettu, että älyätte olla haikailemasta niiden perään nytkään.) Vihje: Hyöty ei tule olemaan "pelote"! Sitä te ette tule saamaan aikaan, koska vihollinen ei kuitenkaan saa selville sinun perusteita "korpilaille". Silloin teko on vain yleistä julmuutta, joka koskee ketä tahansa vangiksi jäänyttä, eikä se todellakaan estä vihollisia tekemästä sotarikoksia.
Tämähän on monessa mielessä ihan hyväkin valinta. Tai käskee suksimaan toiseen suuntaan mistä se on tullut ja pysymään poissa harmia aiheuttamasta ja jos sopivan joukon löytää, antautuu sinne sitten niin ei tarvitse taistella enää. Kyllä se vie tehokkaasti moraalia vihollissotilailta, että kuulevat ja tajuavat, että hitto, eihän noi tapa eivätkä oikeastaan edes välitä kiinnikään ottaa, ainoa, mikä niitä kiinnostaa on se, että me ei tapella niitä vastaan. Tuon kun ottaisi vielä yleisemmäksi käytännöksi ja tiedottaisi siitä, niin voisi tulla kummasti antautuvia vihollisia vastaan...Se, mitä aikaisemmin heitin: otetaan aseet ja taisteluvälineet pois ja sanotaan "menkää sinne mistä tulittekin"
No, jos saadaan kiinni vaikka 5 sotilaan lauma ryöstämästä, raiskaamasta ja tappamasta, niin otetaan AUK-puukko esiin ja kaivetaan neljältä niistä rauhassa sisälmykset ulos ja poltetaan ne niiden naaman edessä, kavereiden katsoessa vieressä. Sitten otetaan se viides kaveri puhutteluun ja todetaan sille, että tämä odottaa joka ikistä sun kaveriasi, joka tekee vastaavaa - ja päästetään se viides kaveri menemään. Kyllä varmasti menee viesti perille kun omiensa joukkoon pääsee.
Tämähän on monessa mielessä ihan hyväkin valinta. Tai käskee suksimaan toiseen suuntaan mistä se on tullut ja pysymään poissa harmia aiheuttamasta ja jos sopivan joukon löytää, antautuu sinne sitten niin ei tarvitse taistella enää. Kyllä se vie tehokkaasti moraalia vihollissotilailta, että kuulevat ja tajuavat, että hitto, eihän noi tapa eivätkä oikeastaan edes välitä kiinnikään ottaa, ainoa, mikä niitä kiinnostaa on se, että me ei tapella niitä vastaan. Tuon kun ottaisi vielä yleisemmäksi käytännöksi ja tiedottaisi siitä, niin voisi tulla kummasti antautuvia vihollisia vastaan...
Mitenhän tuo mahdollinen vasta puoli suhtautuu sotavankeihin ja minkälaiset olot sotavangeilla olisi?
Saattahan tälläkin olla merkitystä miten meikäläiset kohtelee sotavankeja..
Ja kun täällää on viitattu oikeudenkäynteihin terroriin ja sotarikoksiin syyllistyneitä vihollisia kohtaan, niin tusskin ne noudattavat sota-aikana samanlaista byrokratiaa kuin rauhan aikana. Eiköhän silloin toimita hiukkasen nopeammin... OK, en tunne käytäntöä riittävästi, mutta olettaisin näin.
Minun on vaikea uskoa, että Suomessa tuomittaville sotarikoksiin syyllistyneille vihollisille tarjottaisi mahdollisuutta vuosien valituskierteeseen (tai jos tarjotaan niin tuolloin syytetty pitää pitää telkien takana tämän ajan). Uskoisin, että suurella todennäköisyydellä tuomio tullaan antamaan lyhyehkön mutta oikeudenmukaisen käsittelyn jälkeen
Sanoin, että aion aivan varmuudella pistää napin otsaan jokaiselle raiskaavalle ja/tai siviilejä murhaavalle ulkovaltojen ja kyllä myös suomalaisellekin sotilaalle. Enkä puhunut mistään huhuista, vaan itse teossa kiinni jäämisestä tms. takuuvarmoista tapauksista. Jos siitä saan sitten raippaa itse niin se on sitten voi ja voi.
Minä en ole saanut R-kioskilta ja jos saan verekseltään tavatun raitapaidan kiinni raiskauksen jälkeen ja kyrpä edelleen 12- vuotiaan tytön veressä, niin en usko kokevani painajaisia tai huonoa omatuntoa sellaisen ampumisesta. Pikemminkin uskoisin huonon omatunnon vaivaavan vanhana miehenä, kun raitapaita kehuskelisi (vrt. partisaanit) omilla teoillaan jossain dokkarissa ja itse kiikkustuolissa kiroaisin itseni helvettiin, että miksi piti päästää tuo käsistä silloin aikanaan.Oletko saanut sotilasarvosi R-kioskilta?
Minä en ole saanut R-kioskilta ja jos saan verekseltään tavatun raitapaidan kiinni raiskauksen jälkeen ja kyrpä edelleen 12- vuotiaan tytön veressä, niin en usko kokevani painajaisia tai huonoa omatuntoa sellaisen ampumisesta. Pikemminkin uskoisin huonon omatunnon vaivaavan vanhana miehenä, kun raitapaita kehuskelisi (vrt. partisaanit) omilla teoillaan jossain dokkarissa ja itse kiikkustuolissa kiroaisin itseni helvettiin, että miksi piti päästää tuo käsistä silloin aikanaan.
Aivan samalla tapaa kostan jokaisen kaikkein läheisimpiin tullen uhrin raskaimman mukaan, vaikka se tarkoittaisi sitä, että syyllistyisin sotarikokseen. Ei minulla ole hävityn sodan jälkeen minkäänlaista tulevaisuutta jos kaikkein rakkaimmat on tapettu, mutta ainakin olen kostanut heidän puolestaan.
Kevyttä trollausta? Vai oletko vain vailla kykyä asettua toisen ihmisen asemaan?Mitä muita kohtia sotilasvalastasi aijot rikkoa?
Itse en osaa kunnioittaa ihmisiä jotka kertovat kuinka helposti he voivat rikkoa sotilasvalansa
Mitä muita kohtia sotilasvalastasi aijot rikkoa?
Itse en osaa kunnioittaa ihmisiä jotka kertovat kuinka helposti he voivat rikkoa sotilasvalansa
Ei niitä oikein voi ruveta omatoimisesti ampumaan jos ne on jo otettu vangiksi. Jos taistelukenttä taas jää puhtaaksi kun joku on vetänyt kuin ampumakilpailussa kelloa vastaan kysymättä haluaako joku antautua niin se ei ole sotarikos.Kevyttä trollausta? Vai oletko vain vailla kykyä asettua toisen ihmisen asemaan?
Mieti vaan omalle kohdalle. Näet joidenkin sukulaistesi teloitetut ruumiit, ja seassa on sukulaistyttösi Minna 13v, housut nilkoissa ja ammuttuna. Kuolleet lasittuneet silmät puoliksi aukinaisena, kalpea iho, sinertävät huulet. Toki Minnan paikalle voit asettaa jonkun tuntemasi lapsen. Mikä on reaktiosi? Tekijät, eli ne ketkä selvisivät kiinniotosta hengissä, ovat lähistöllä polvillaan maassa rivissä, kädet niskojen takana, mutisevat jotain ja naurahtavat välillä. Kuljetus heitä varten on saapumassa piakkoin. Annatko Suomen Lain kouran prosessoida heidät, olettaen siis ettei heitä käytetä sotavankien vaihtoon? Riittääkö (se mahdollinen) tuomio sinulle? Uskoisitko jos joku paikan päällä kuiskaisi sinulle että "Nuo äijät eivät selviä hengissä perille." Ilmiantaisitko sanojan, koska selvästikin hän tietäisi jotain sotavankien tulevasta teloituksesta?
Entä jatkossa 10v päästä? Oletko antanut anteeksi siihen mennessä vai haudotko jotain muuta, jotain mikä ei ehkä ole osa sotilasvalaa? Vai sanotko tässä kohtaa "Ähäkutti, sittenpä en olekaan enää sotilas, eikä vala enää sido minua."?
Pystyisitkö katsomaan eloonjääneitä sukulaisiasi silmiin ja sanomaan avoimesti "Tekijät oli kiinniotettuina vähän aikaa, mutta minä valitsin jättää ne henkiin, vaikka olisi ollut parikin tilaisuutta ampua ne, ja jopa selvitä seuraamuksitta siitä." Entä jos jälkeenpäin saat tietää, että kiinniotetut äijät ovat myöhemmin jatkaneet sotilasuraansa toisessa maailman kolkassa? Sitten luet uutisista, että kyseisellä alueella on teloitettu siviilejä. Olisiko hyvä omatunto?
Ei niitä oikein voi ruveta omatoimisesti ampumaan jos ne on jo otettu vangiksi. Jos taistelukenttä taas jää puhtaaksi kun joku on vetänyt kuin ampumakilpailussa kelloa vastaan kysymättä haluaako joku antautua niin se ei ole sotarikos.
Otetaan toinen case. Annan joukon kuullen käskyn jjohtajalleni viedä antautuneet viholliset komentopaikalle ja luovuttaa eteenpäin.
Unohdit muuten käskeä missä kunnossa vangit luovutetaan.Täällä esille otetut caset ovat kovin äärimmäisiä ja epätodennäköisiä. Tarkoitan siis sitä, että sotilas sattuisi paikalle läheisten murhaamiseen tms.
Realistinen tilanne sen sijaan on, että sattuu paikalle, jossa vihollinen on murhannut meikäläisistä äskettäin saamiaan sotavankeja, haavoittuneita, tai hyvä kaveri kaatuu vierestä. Mitä sen jälkeen on pikaistuksissaan valmis tekemään, jos eteen tulee antautuva vihollinen, on se yleisin tilanne.
Itse olen ajatellut asian niin, että joukon johtaja, puhutaan nyt ryhmätasosta lähtien ja ylöspäin, ei missään tilanteessa saa syyllistyä mihinkään teloittaja-meininkiin. Voiko johtaja ottaa riskiä, että hänen käytöksensä huonontaa alaisten suhtautumista häneen, ja siten huonontaa joukon toimintakykyä? Tällöin huonohenkinen joukko epäonnistuu herkemmin tehtävissään ja kärsii isompia tappioita. Jolloin joku toinen joukko ehkä ottamaan vastuuta, ja on poissa muualta.
Puhun siis äärimmäisyyksistä, eli että olisi henkilökohtaisesti teloittanut koko joukon antautuneita vihollisia tai käskenyt miehiään siihen.
Otetaan toinen case. Annan joukon kuullen käskyn jjohtajalleni viedä antautuneet viholliset komentopaikalle ja luovuttaa eteenpäin. Hän haistattaa paskat ja myöhemmin surmaa viholliset. Onko luutnantilla tämän jälkeen joukkue näpeissään? Ottaako hän riskin miesten kunnioituksen menettämisestä? Lisäksi hän on toiminut vastoin esimiehen selkeää käskyä, voiko hän toimintansa jälkeen odottaa, että joukkue tottelee hänen itsensä antamia käskyjä entisellä intensiteetillä? Entä joutuuko päällikkö kiusalliseen välikäteen?
Ei. Kyllä. Ei. Kyllä.
Miten päällikön sitten pitäisi suhtautua tällaiseen alaiseen? Antamaasi käskyä on kustu silmään. On hyvä mies, mutta tekonsa vuoksi koko joukko kyräilee kaveria. Heivaatko pihalle vai annatko olla, jolloin takaraivossa asuu pelko, että nyt ne syyttää minua kohta kanssarikolliseksi. Jos heivaat pihalle, niin tilalle tulee kokematon kaveri, jonka sisäänajaminen ottaa aikaa ja maksaa mahdollisesti verta. Toisaalta mietit sitä, mitä käskyä kaveri seuraavaksi rikkoo ja sitä, kuinka kyräilevä joukko suoriutuu taistelusta. Joukko seuraa myös päällikön reaktiota asiaan. Jos hän kohauttaa olkapäitään, löytyykö teloittajia kohta pilvin pimein?
Tätä voi jatkaa loputtomiin, mutta tässä muutamia ajatuksia.
Että kun tarkastelua laajentaa, niin eiköhän ne vangit ole paras heivata takaportaan vastuulle ja keskittyä pitämään joukko hyvähenkisenä ja mahdollisimman tehokkaasti taistelukentällä toimivana. Silloin niitä ruumiita eniten syntyy.