JOKO kirjoitti:
Vituiksi meni. Kansakuntaa siunattiin Kekkosella, joka käytännössä osoittautui jopa Pekkarista pahemmaksi siltarumpupoliitikoksi. Kaikkein pahinta oli hänen yhteistoimintansa KGB:n kanssa oman asemansa takaamiseksi Suomessa. Se ajoi lopulta lähes koko poliittisen eliitin KGB:n syliin.
Koivisto ei ollut kovinkään välkky mies, mutta tiukasti venäläisten otteessa oli hänkin. Jatkoi Kekkosen linjalla. Hänen aikaansa onneksi osui Neuvostoliiton luhistuminen joten paine idästä oli siihen aikaan kevyttä.
Sittemmin on saatu Ahtisaari ja Halonen. Ahtisaari oli outo lintu Suomen politiikassa. Ainakin alkujaan hänelle on ollut oma ura kaikki kaikessa ja kaiken muun kustannuksella. Pikkuvirkamies, joka on päässyt lokoisan elämän makuun veronmaksajien varoilla. Ehkäpä hänestä tosiaan kasvoi todellinen valtionpäämies, kun kerta demarit savustivat hänet pihalle ja nostivat hänen paikalleen Halosen. Mara, Lipponen ja EU tulevat tosin päätymään samalla historian sivulle. Peittyvät pölyyn muiden epäonnistujien kanssa. Nykymuotoinen EU on jo käytännössä kuollut. Nyt vain odotellaan, kunnes Saksan, Ranskan tai Britannian johtaja myöntää sen. Muut tulevat perässä. Monikulttuurin osalta jo myönsivätkin totuuden.
Halosen kaudet ovat olleet täydellinen pohjanoteeraus. Tarjalla ei ole asiaa oikeastaan mihinkään länsimaahan. Tunki pitkään EU kokouksiin, vaikka ne eivät hänen valtaansa kuuluneet. Sekin touhu oli lähinnä Suomen kansalaisten hämäämistä. Hallitus teki asioiden osalta päätökset ja pää- tai ulkomisteri puhui Suomen äänellä. Halonen oli ainoastaan statistina. Koko ilveilyn tarkoituksena oli Halosen länsisuhteiden täydellisen konkurssin peittäminen.
Kaikesta tästä on tietysti seurauksena kaikkien puolueiden haluttomuus vahvan presidentin olemassaoloon. Presidenteistä ei ole ollut kansakunnan johtajaksi sitten Paasikiven, joten tuskinpa parannusta on saatavilla. Yksinvaltaista siltarumpupoliitikkoa ei haluta. Halosen kausi on luultavasti viimeinen varsinaisen vallan kausi.
No huhhuh! Melkoista tykitystä JOKOlta!
Mielipiteitä nuokin....
Jos Koivisto ei ole mielestäsi välkky, niin eipä ole sitten moni muukaan poliitikko joka on pääministerin paikalla istunut. Sorsa, Holkeri, Lipponen, Jäätteenmäki(pika), Vanhanen...jokaisella noista on ollut oma sudenkuoppansa ja joillakin isompia, toisilla useita. Niin se vaan on että tarpeeksi korkealle kun pääset niin aina on joku vetämässä mattoa jalkojen alta jos et sitten tee sitä itse mokailemalla. Kaikkia ei voi miellyttää, se on vaan fakta ja niitä jotka sitä oikein yrittävät, ei kunnioita lopulta omatkaan. Kaikki pelaavat peliään politiikassa ja jotkut vaan jäävät siitä kiinni (tyhmimmät ja huolimattomimmat).
Koivisto nousi satamatyöläisestä valtakunnan huipulle ominavuin jota on syytä arvostaa tosin kuin joidenkin "kultalusikka suussa" syntyneiden urakehitystä jotka perivät vallan suvuiltaan. Koivisto opiskeli töiden ohessa ja väitteli itsensä filosofian tohtoriksi, työskenteli kansakoulun opettajana ja pankin toimitusjohtajana. Kaikenlisäksi kaveri puolusti maatansa sodassa, rintamalla mikä on käsittääkseni malko harvinaista saman ikäpolven poliitikoille.
Ahtisaaren etuina oli paras ulkopolitiikan tuntemus YK:n projektien kautta ja se että hän ei ollut ryvettynyt sisäpolitiikassa kuten kilpakumppaninsa suomessa. Hän oli riittävän tunnettu suomen äänestäjille ja rauhanneuvottelijana loi varmasti kuvan rauhaa rakastavalle kansalle hillitystä ja neuvottelukykyisestä valtiomiehestä.
Se kuva tuskin oli virheellinen. Miinuspuolena hänen osalleen osui mm. "lakerikenkäskandaali" joka ryvetti mainettaan juopottelevana presidenttinä.
Presidenttien viinankäytöstähän ei aikaisemmin uskallettu lehdistössäkään edes kuiskailla ja syynä lienee Kekkosen perintö. Kekkonen oli taitava manipuloimaan ja pelottelemaan kirjeillään ja parempi olikin, sillä hänestäkin olisi varmasti löytynyt yhtä ja toista kerrottavaa reissuiltaan.
Tosin on helppo olla jälkiviisas ja haukkua Kekkosta vuosikymmenien jälkeen. Kekkosen aika oli yksi haastellisimmista suomen tasavallan historiassa. Kuka muistaa "vaaran vuodet" 1960-luvulla kun Tsekkoslovakia miehitettiin? Ei siinä tilanteessa suomen auttanut paljon pullikoida tai räksyttää itäänpäin, se olisi ollut suurinta tyhmyyttä. Olimme silloin vahvasti Neuvostoliiton etupiirissä maantieteellisesti ja osin diplomaattisesti, halusimme tai emme. USA tai NATo ei olisi meitä auttanut jos Neukut olisi päättäneet miehittää suomen. Jälkikäteenhän on paljastunut että valtionjohto oli enemmän tekemisissä USA:n kanssa kuin julkisesti tiedettiin (ymmärrettävästi).
Huomattavaa on myös että muutama vuosi sitten Venäjä julkisti 1950-60 luvuilla tehdyt suunnitelmat suomeen suunnitellusta hyökkäyksestä jossa olisi käytetty ilmasta pudotettuja taktisia ydinpommeja.
Sinänsä jutustasi paistaa hieman poliittinen suuntauksesi, että väität demareiden "nostaneen" ja "savustaneen" presidenttejä joka on vihjauksena naurettava. Ei yhdelläkään puolueella ole tällaista valtaa suomessa. Kansanäänestyksessähän ei välttämättä noudateta omaa puoluekantaa kun kyseessä on enemmän henkilövaali. Toki se vaikuttaa mutta kyllä demaripressojen valtaannousuun tarvittiin muidenkin ääniä kuin vakiintuneiden kannattajien. Enemmistö päättää, sillä siisti.
En ole mikään Tarja-fani ja mm. Halosen ajaminen meidät maamiinakieltoon oli yksi puolustustamme eniten vahingoittaneista päätöksistä lähihistoriassa! Äkkiseltään mieleen tulee kuvä äksyilevästä ja yhteistyökyvyttömästä riivinraudasta joka haraa vastaan joka päätöksissä ja änkee itsensä joka paikkaan. Tässä tosin täytyy muistaa kuka tai mikä luo tämän kuvan. Lehdistön valta on rajaton ja se voi turmella kenen tahansa maineen politiikassa, hetkessä ja osin tekaistuilla ja raflaavilla otsikoilla joissa ei aina ole totuuden hiventäkään. Sekin riippuu kuka kirjoittaa ja minkä puolueen jäsenkortin omistaa.
Minä ainakin tunnustan presidentiksi sen jonka kansan enemmistö, rehellisissä ja suorissa vaaleissa valitsee, piste. Presidentti on symbolisesti aina ollut kansan isä tai äiti ja arvostus tulee mielestäni kohdistua enemmän asemaan kuin henkilöön oli hän mistä puolueesta tai minkä taustan omaava henkilö hyvänsä.
Tärkeintä on että Tasavallan Presidentti ajattelee suomen kansan parasta.