Spadehommat

Hienoa että vielä joku osaa paloitella eläintä,katoavaa perinnettä,nämä hommat pitäisi osata joka ihmisen,tänä jouluna jätin tekemättä hyytelöt ja kylkirullat,pelkkä kinkku lihapuolelta,ja tilapäisessä mielenhäiriössä ostin 😯sinapin,no ensi jouluna teen taas nuo perinteiset herkut,käynnistin juuri leivinuunin,lämpö 200 asteeseen ja persvärkki yöksi sinne.
No osaa ja osaa. Jokunen lammas ja muutama nauta sekä jonkin verran pienriistaa on tullut pienittyä milloin paremmin, milloin huonommin. Kokkikoulussa oppi parilla kerralla alkeet ja anoppilan lehmillä loput. Lopputulos ei todellakaan ole mitään ammattilaisen jälkeä, mutta ainakaan ei tarvitse laittaa kokonaista ruhoa pakastimeen. :p
 
Leikkuujälki paranee mitä enemmän leikkaa,terävällä veitsellä viiltää nätin pinnan paisteihin,tylsällä sahatessa jälki on karkeempaa,pääasia että osaa pieniä että mahtuu pakkaseen🙂ennenaikaan monessa taloudessa oli lihasaha,näitä löytää kirpparilta johon on tyhjennetty isovanhempien tavarat,F.Dick merkkiseen sahaan jos törmäät ni osta heti,ammatisaha,teriä saa vielä,sama pätee Dickin lihaveitsiin ja teroitus puikkoihin.
 
Sain sian takaneljänneksen tuossa toista viikkoa sitten. Kypsyteltiin kylmiössä ja tyttären kanssa putsailtiin ja paloiteltiin vakuumiin ja pakastettiin sunnuntaina. Lisäksi suolattiin kinkku. Eipä ole tuotakaan tullut aiemmin tehtyä.

Nyt leivinuuni alkaa olla pikkuhiljaa valmis vastaanottamaan noin 7-kiloisen possunperseen. Potkan leikkasin irti tuolloin sunnuntaina ja vähän siivoilin reunoilta ylimääräisiä läskejä ja nahkaa. Muutaman tunnin kuluttua nähdään, miten suolaus onnistui. Sinänsä tuo paisto menee ihan vastoin kaikkia ohjeistuksia, kun tuo leivinuuni ei ole ihan paras mahdollinen, joten vedän sen ensin mahdollisimman kuumaksi (reilusti yli 200 astetta), jotta lämpö varmasti riittää loppuun saakka. Pitää valvoa ja vahtia lihalämpömittaria, että on riittävän kypsä, mutta ei kuivu korpuksi.
Meillä sama haaste. Harrastelijan muuraama leivinuuni+takka jäähtyy erinomaisen vedon takia turhan nopeasti, mutta neljännesvuosisata sitten löytyi toimiva temppu.

Illalla iso pesällinen, aikaisin aamulla pieni pesällinen. Puolenpäivän pintaan uuni on röyhkeät 270°C, mutta kinkku pussiin ja rohkeasti lämmittelemään. Äsken otettiin ystävä ulos, kinkku sisältä 85°C ja uuni 90°C.

Pinnasta ihanaisen mureata, lähes kuivaa, sisempänä sitten kosteampaa. Kosteat limakinkut ei ole meidän juttu.
 
Leikkuujälki paranee mitä enemmän leikkaa,terävällä veitsellä viiltää nätin pinnan paisteihin,tylsällä sahatessa jälki on karkeempaa,pääasia että osaa pieniä että mahtuu pakkaseen🙂ennenaikaan monessa taloudessa oli lihasaha,näitä löytää kirpparilta johon on tyhjennetty isovanhempien tavarat,F.Dick merkkiseen sahaan jos törmäät ni osta heti,ammatisaha,teriä saa vielä,sama pätee Dickin lihaveitsiin ja teroitus puikkoihin.
Joo. Kokemus auttaa. Siksi olikin ihan mukavaa, että 9-vuotias tytär halusi osallistua leikkomiseen. Ihan jo pelkkä raa'an lihan leikkaaminen on omanlaisensa kokemus, puhumattakaan siitä, että toiminnalla on myös joku suurempi tarkoitus, eli se lihan puhdistaminen kalvoista/rasvasta/nahasta tai eri palojen erottaminen toisistaan. Oma kokemattomuus näkyy toisaalta siinä, että leikkaa välillä väärästä paikasta (joo ei olisi mikään Euroopan konsti opetella vähän anatomiaa) ja toisaalta siinä, että on liian varovainen eli hidas.

Sama juttu vehkeiden kanssa, eli terävä veitsi on A ja O. Itse sahaan todella harvoin (no niitä lehmiä piti tietysti vähän, mutta siinä käytettiin tavallista timpurinsahaa). Yleensä vedetään luuttomaksi ja esimerkiksi nyt nakkasin tuon sian kylkiluut leivinuuniin paahtumaan "puhtaaksi" leikattuina ja nautin väli- ja iltapalana. Mutta olet oikeassa, että hyvä luusaha olisi paikallaan. Pitää katsoa noita Dickin sahoja.

Haastavin kerta on varmaan ollut se, kun appiukko vissiin 14 vuotta sitten ilmestyi pihaan aamupäivällä. Sillä oli peräkärryssä puolikas hiehon ruho, tietysti paloittelemattomana, tosin päättömänä. Yksi pikku ongelma oli siinä, että hieho oli teurastettu edellisenä päivänä, oli tammikuu ja yöllä lämpötila oli ollut jossain -20 ja -30 välissä. Koko elukka oli ankkana jäässä. Toinen pikku ongelma oli, että tuolloin ei vielä ollut arkkupakastinta, kun oli juuri edellisenä syksynä muutettu taloon. Tämä ongelma tosin ratkesi sillä, että haettiin se pakastin toisella peräkärryllä kaupungista samaa kuumaa. Oli se hieno mies (joissain asioissa)! Ammu-vainaja tuli sitten alkupaloitelluksi retkikirveellä ja timpurinsahalla (myös jäisen ruhon saa paloiteltua isoja kalvoja seuraamalla) ja hienosäätö tehtiin paikallisen metsästysseuran vannesahalla. Jos joku joskus haluaa kokeilla vastaavaa, niin voin kertoa, että se jäisen rasvakerroksen läpäiseminen on se kaikkein hankalin homma.
 
Meillä sama haaste. Harrastelijan muuraama leivinuuni+takka jäähtyy erinomaisen vedon takia turhan nopeasti, mutta neljännesvuosisata sitten löytyi toimiva temppu.

Illalla iso pesällinen, aikaisin aamulla pieni pesällinen. Puolenpäivän pintaan uuni on röyhkeät 270°C, mutta kinkku pussiin ja rohkeasti lämmittelemään. Äsken otettiin ystävä ulos, kinkku sisältä 85°C ja uuni 90°C.

Pinnasta ihanaisen mureata, lähes kuivaa, sisempänä sitten kosteampaa. Kosteat limakinkut ei ole meidän juttu.
Meillä se ongelma oli, että possu-ressu pötkötti aluksi viikon kylmiössä riistasäkissä. Viikkoon mahtui kaikenlaista muuttujaa ja olin käsittänyt emännän laittavan possun talteen, mutta olin käsittänyt väärin. :censored: Tämä on käsittääkseni hyvin harvinaista, sillä yleensä miehet ymmärtävät naisia noin 99,9% tarkkuudella. :rolleyes:

Sitten sunnuntaina laittelin suurimman osan pakkaseen vakuumissa ja ensin piti vähän nuuhkia, että eihän potsiotteri ole herännyt uudestaan henkiin. Sen jälkeen kinkku päätyi takaisin kylmiöön, suolattuna, mutta en uskaltanut pitää sitä enää torstaita kauemmin siellä kylmiössä, kun se kylmiö ei välttämättä ole ihan 100% kylmä. Toinen väärinkäsitys tapahtui sitten siinä, että käsitin armaan puolisoni lämmittävän leivinuunia aamulla/päivällä niin, että kinkun saa paistumaan jo hyvissä ajoin. Hämmästys olikin suuri, kun lyhyen työpäivän ja pitkän kauppareissun jälkeen ensin piti hakea puut liiteristä ja sitten ryhtyä lämmittämään leivinuunia. Siksi se karkasikin vähän turhan kuumaksi ja sitten tapahtui nukahdus, kun liha pääsi uuniin vasta yöllä. Mutta aivan syötävää tuli, eikä tarvitse pahemmin valitella.

"Limakinkkua" en itsekään kaipaa, mutta tässä tuo pinta kuivui (minun makuuni) turhan kuivaksi, vaikka tässä possussa oli vankka rasvakerros ja kamara päällä paistettaessa. Uunin alkulämmöstä kertoo ehkä jotain se, että ensimmäinen paistopussi piti vaihtaa ja odotella vähän aikaa luukku auki uunin pesän jäähtymistä. Se ensimmäinen pussi kärvähti nimittäin reikäiseksi koppuraksi saman tien, kun kinkun laittoi uuniin. Oli se toinenkin pussi kuivunut kiinni kamaraan, mutta säilyi sentään ehjänä. Todella vähän on tullut laitettua ruokaa tuolla leivinuunilla, mutta näillä sähkönhinnoilla (pörssisähkö) sekin varmaan muuttuu. Siispä kokemuksen puutteen vuoksi tuo lämmönsäätely ei ole vielä ihan 100% hallussa. Ja ennen moitteita sanottakoon, että pakkaskaudella tuota on tullut lämmitettyä ihan sisälämpötilan ylläpitämiseksi, mutta se on vähän semmoista ja tämmöistä kun tuo uuni on omassa erillisessä huoneessaan talon päässä. On siitä jonkinlainen hyöty talon lämmittämisessä, mutta ei ihan valtavaa, kun ei ole suoraan käyttöhuoneiden yhteydessä.
 
Meillä se ongelma oli, että possu-ressu pötkötti aluksi viikon kylmiössä riistasäkissä. Viikkoon mahtui kaikenlaista muuttujaa ja olin käsittänyt emännän laittavan possun talteen, mutta olin käsittänyt väärin. :censored: Tämä on käsittääkseni hyvin harvinaista, sillä yleensä miehet ymmärtävät naisia noin 99,9% tarkkuudella. :rolleyes:

Sitten sunnuntaina laittelin suurimman osan pakkaseen vakuumissa ja ensin piti vähän nuuhkia, että eihän potsiotteri ole herännyt uudestaan henkiin. Sen jälkeen kinkku päätyi takaisin kylmiöön, suolattuna, mutta en uskaltanut pitää sitä enää torstaita kauemmin siellä kylmiössä, kun se kylmiö ei välttämättä ole ihan 100% kylmä. Toinen väärinkäsitys tapahtui sitten siinä, että käsitin armaan puolisoni lämmittävän leivinuunia aamulla/päivällä niin, että kinkun saa paistumaan jo hyvissä ajoin. Hämmästys olikin suuri, kun lyhyen työpäivän ja pitkän kauppareissun jälkeen ensin piti hakea puut liiteristä ja sitten ryhtyä lämmittämään leivinuunia. Siksi se karkasikin vähän turhan kuumaksi ja sitten tapahtui nukahdus, kun liha pääsi uuniin vasta yöllä. Mutta aivan syötävää tuli, eikä tarvitse pahemmin valitella.

"Limakinkkua" en itsekään kaipaa, mutta tässä tuo pinta kuivui (minun makuuni) turhan kuivaksi, vaikka tässä possussa oli vankka rasvakerros ja kamara päällä paistettaessa. Uunin alkulämmöstä kertoo ehkä jotain se, että ensimmäinen paistopussi piti vaihtaa ja odotella vähän aikaa luukku auki uunin pesän jäähtymistä. Se ensimmäinen pussi kärvähti nimittäin reikäiseksi koppuraksi saman tien, kun kinkun laittoi uuniin. Oli se toinenkin pussi kuivunut kiinni kamaraan, mutta säilyi sentään ehjänä. Todella vähän on tullut laitettua ruokaa tuolla leivinuunilla, mutta näillä sähkönhinnoilla (pörssisähkö) sekin varmaan muuttuu. Siispä kokemuksen puutteen vuoksi tuo lämmönsäätely ei ole vielä ihan 100% hallussa. Ja ennen moitteita sanottakoon, että pakkaskaudella tuota on tullut lämmitettyä ihan sisälämpötilan ylläpitämiseksi, mutta se on vähän semmoista ja tämmöistä kun tuo uuni on omassa erillisessä huoneessaan talon päässä. On siitä jonkinlainen hyöty talon lämmittämisessä, mutta ei ihan valtavaa, kun ei ole suoraan käyttöhuoneiden yhteydessä.
Meillähän koko paketti on kellarissa, entisellä kiukaan paikalla kun saunan ja pukuhuoneen paikka vaihdettiin.

Lämmityksen hyödyn näkee lähinnä öljynkulutuksesta…
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Meillähän koko paketti on kellarissa, entisellä kiukaan paikalla kun saunan ja pukuhuoneen paikka vaihdettiin.

Lämmityksen hyödyn näkee lähinnä öljynkulutuksesta…
Meillä koko lämmitys perustuu puuhun. Olisikohan elokuun jälkeen 2-3 kertaa kattilavastus ollut päällä. On säädetty noin 35 asteeseen, eli hyppää päälle vasta kun kierrossa on noin 15-asteista vettä. Yhtenä pakkasiltana onnistuin turaamaan uunin sytyttämisen kanssa ja aamulla Lämpöparonin oranssi silmä tervehti pannuhuoneessa.

Mutta ettei mene tsättäämiseksi, niin karu mutta yksinkertainen ruokaohje karulta mutta yksinkertaiselta mieheltä (tästä annoksesta syö meidän 4-henkinen perhe noin kaksi kertaa):
- Paketti broilerin paistileikkeitä - pilkotaan leikkeet 4-6 isohkoon palaan.
- Jos on wokkipannu, kuumenna ja laita voita tai muuta rasvaa, muussa tapauksessa voit käyttää vaikka kattilaa tai paistinpannua. Ruskista kanapalat pikaisesti. Jos haluat, voit laittaa sipulia ja valkosipulia joukkoon. Mausta kana haluamallasi tavalla, itse laitan suolaa, pippuria sekä lirauksen soijakastiketta, jonka "karamellisoin" lihan pintaan, jos on aikaa.
- Jos teet wokkipannussa tai kattilassa, lisää vähän rasvaa ja sen jälkeen kippaa vihanneksia pannulle. Itse käytän S-ryhmän Xtra Wok-vihanneksia ja laitan noin puoli kiloa. Jos teet paistinpannulla, voit kipata kanat kattilaan ja tehdä loppuruoan siinä, mutta paistele vihanneksia kuitenkin ensin samalla pannulla, jolla paistoit kanat. Paista vähän aikaa ja kippaa haluamiasi mausteita sekaan.
- Lisää vettä noin puoli litraa (jos on vedenkeitin, kannattaa kiehauttaa vesi). Voit keitellä kasviksia vähän aikaa ja lisätä tässä vaiheessa seuraavan kohdan mausteet.
- Laita kaksi pussia nuudeleita sekaan. Itse käytän MAMA-kananuudelia, jota saa lähes kaikista kaupoista, mutta käytä mitä itse haluat. Itse laitan sen mausteseoksen ja rasvan keitokseen, mutta en laita chiliä.
- Keittele vähän aikaa. Kun nuudelit ovat valmiita ja kasvikset sopivia, nostele annos lautaselle ja heittele ääntä kohti.
 
Tää pitäis laittaa spade-ketjuun... kaikki ei maistu kaikille
Tämä on kyllä totta. Esimerkiksi itse en pidä mämmistä ja yksi meidän koulun opettaja ei voi sietää kuivalihaa. Kerran tein tuttavaperheen lapselle jauhelihapitsaa, eikä se pitänyt kun oli oreganoa.
 
Tämä on kyllä totta. Esimerkiksi itse en pidä mämmistä ja yksi meidän koulun opettaja ei voi sietää kuivalihaa. Kerran tein tuttavaperheen lapselle jauhelihapitsaa, eikä se pitänyt kun oli oreganoa.
Laita ensi kerralla huulikukkaiskasveihin kuuluvaa timjmia... pitäis toimii!
 
Laita ensi kerralla huulikukkaiskasveihin kuuluvaa timjmia... pitäis toimii!
"Huulikukkaiskasveihin"...

NÄYTÄNKÖ MÄ JOLTAIN LESPOLTA!?!

Ruokaan laitetaan reiluja heteromausteita, niinku suolaa ja pippuria ja suolaa ja oreganoa (jos on pitsaa) ja suolaa. Noilla pärjää aika pitkälle, paitsi jos pitää laitta lisää suolaa.
 
"Huulikukkaiskasveihin"...

NÄYTÄNKÖ MÄ JOLTAIN LESPOLTA!?!

Ruokaan laitetaan reiluja heteromausteita, niinku suolaa ja pippuria ja suolaa ja oreganoa (jos on pitsaa) ja suolaa. Noilla pärjää aika pitkälle, paitsi jos pitää laitta lisää suolaa.
Edustat gastronomista patriarkaattia.
 
  • Vihainen
Reactions: EK
Edustat patriarkaattia.
SE ON FALLOSKRAATTISTA MASKULINITEETTIA! :mad:

Ja ettei mene ihan OT:Ksi, niin me laitetaan lämpimät munat runsaasti suolattuun kiehuvaan veteen ja keitetään 6 minuuttia ja sitten annetaan odottaa kylmässä vedessä ennen tarjoilua.
 
FALLOSKRAATTISTA MASKULINITEETTIA!
Ja ettei mene ihan OT:Ksi, niin me laitetaan lämpimät munat runsaasti suolattuun kiehuvaan veteen ja keitetään 6 minuuttia ja sitten annetaan odottaa kylmässä vedessä ennen tarjoilua.
Noh jumatsukka! Olen sentään muutaman pubi-lounaan nauttinut, ja voin todeta että norjalainen spade on aivan vitun perseestä. Täällä on meinaan spaden hinta noussu 24% viimesen vuoden aikana, ja se on ihan syvyydestä.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Noh jumatsukka! Olen sentään muutaman pubi-lounaan nauttinut, ja voin todeta että norjalainen spade on aivan vitun perseestä. Täällä on meinaan spaden hinta noussu 24% viimesen vuoden aikana, ja se on ihan syvyydestä.
Mikä sitä nostaa? Täällähän sapuska on noussut "vain" 16% ja norjalainen ruoka oli jo aiemmin kalliimpaa?

Edit.
Voit varmaan neuvoa niitä, että käyvät kalalla? Norjalla on pitkä rannikko ja kala on aika halpaa.
 
Mikä sitä nostaa? Täällähän sapuska on noussut "vain" 16% ja norjalainen ruoka oli jo aiemmin kalliimpaa?
Kuka vittu tietää... mun entinen proffa, sulla niitä lienee useampia, joten tiedtät;

 
Kuka vittu tietää... mun entinen proffa, sulla niitä lienee useampia, joten tiedtät;

"sulla lienee entisiä proffia useampia..."

Kiistän kaikki tuollaiset vihjailut. MELKEIN kaikki minua opettaneet professorit ovat vielä hengissä.

Lisäksi kiistän jyrkästi, että yksikään entisistä professoreistani olisi ollut tämän reseptiketjun kohteena!
 
"sulla lienee entisiä proffia useampia..."

Kiistän kaikki tuollaiset vihjailut. MELKEIN kaikki minua opettaneet professorit ovat vielä hengissä.

Lisäksi kiistän jyrkästi, että yksikään entisistä professoreistani olisi ollut tämän reseptiketjun kohteena!
Noh, ensinnäkin;

- akateeminen
- dancing queen
- suomalainen reservin sotilas
- isukki tulevalle reserville
 
Vittu perkele saatana. Hard Rock Café lopetti Helsingissä. Ribsit oli mainiot ja omenapiirakka jälkiruoaksi. Enää syytä käydä hesassa on Lopez y Lopez tacot sekä Skifferin pitsat.
 
Back
Top