SRAn aloittaminen

[Samses]

Kiitos vinkistä, juuri tämän suuntaista ajattelin myös. Omat tuttavat vaarit yms varmasti mielellään lähtevät mukaan asekaupoille tarkistamaan ei niin kokeneen kanssa aseen, mutta onko esim reserviläisporukoissa aseexpertteja jotka voisivat lähteä mukaan tsekkaan asetta? Mitenkä te olette toimineet?

Totta kai kannattaa asiantuntemusta käyttää jos sitä on käytettävissä. MPK:n kursseilla, tai ampumaseurasta tms saatat hyvinkin löytää jonkun jonka mielipiteeseen luotat.

 

[Perde]

Minun kenties omaksi onneksi olen kohtuullisen pihi, enkä tuppaa uutena yleensä ostaan kun oikeasti sellaisia mitä tarvii ostaa uutena / jotka on selkeästi parempi uutena kun käytettynä - tosin kun tästä asiasta en tiedä liki hevonpersettä, niin mikä on rankasti ottaen käytettyjen aseiden laita? Varmasti on kaikenlaista liikkeellä, mutta noin suurinpiirtei missä hintaluokassa käytetyt pyörii ja onko kuinka käytettyjä?

Varustekeräily toki kuuluu olennaisesti kaikenlaiseen harrastamiseen ja mun mielestä kannattaakin ostaa jos on mieleinen ja sitä tulee käytettynä. tosin en ehkä itse käyttäisin 200e pistoolikoteloon.. :O

Oon samaa mieltä, ei kannata alkuun ostaa mitään kalliita varusteita. Voi tsiigailla vähän mitä siellä radalla muilla ja kysellä eri ampujien kommentteja ja sitten ehkäpä voit hetkeksi lainatakin ja saada tuntumaa niin varusteisiin kuin aseisiinkin. Itse muutama vuosi sitten ostin ekan 1,5 vuoden alun treenin aikana vain passiiviset kuulosuojaimet 20€, Glockin kotelon 5€ ja kankaisen lipaskotelon 9€. Nämä tallessa vieläkin jos jossain tarvitsen tai lainaan niitä.

Käytettyjä aseita on paljon tarjolla, mutta on myös edullisia uusia esim. tankku 400 €, Walther ja esim, Glock n. 600€. En näe, että uusien hinnat tulisi nousemaan, päinvastoin.

Ja se ase on paras, mikä tuntuu kädessä sopivimmalta, kaikilla kyllä oppii ampumaan ja osuu keskelle taulua!

 

[Sardaukar]

Hyviä neuvoja. Ensin ei kannata ruveta "höntyilemään" vaan ostella käytettyjä ja lainailla muilta. Siinä voi nimittäin käydä myös niin, että innostus hiipuu.

 

[fulcrum]

Tuo ylivarustautuminen tietämättä mihin varustautuu on hyvä ja erittäin olennainen nosto aiheeseen. Muistuttaisin tässä samalla vielä tuosta fiilispuolesta että jos koet vaikka suurta paloa AR-15 kivääreihin, osta sellainen vaikka kaikilla kavereilla treeneissä olisi AK/RK-sukuiset, eli osta sellainen mikä miellyttää itseäsi koska itseä miellyttävällä kalustolla on vaan hemmetin paljon kivempi treenata kuin sillä "mikä on jakokaluste ja siksi ihan varmasti maailman paras kaikille".

Nimenomaan, ainakin minulle ampuminen on hauskaa ja osa hauskuutta on ampua aseilla joita pitää kiinnostavina. Jos on vaikka sitä mieltä että ehdottomasti haluaa ampua Tanskan Kuninkaallisten Ilmapallojoukkojen käyttämällä 8mm Krag-kiväärillä m1889 niin 'go nuts' ja hittoon kaikki jotka sanoo että "ei tossa ole mitään järkee, etsä tolla pärjää".
Tähän tietysti se varaus että joku "kaukoihastuksen" kohteena ollut ase voi sitten livenä ollakin pettymys...

 

[Benelli]

Kannattaa muistaa että optiikassa voi myös tehdä hyviä ja huonoja löytöjä käytettyjen suhteen. Voi myös miettiä voiko samaa asetta käyttää muuhunkin kuin SRA:han.

Myyjän kanssa sovit jollekin lähimmälle ampumaradalle, jonne pääsee ulkopuoliset (esim. helsinkiläinen ja kivääri aseena -> vaikkapa Sipoon siluettirata) että menette ampumaan ja kumpi tuo mukanaan & kustantaa patruunat ja taulun. Tarkistat aseen silmämääräisesti (syöpymiä, ruostetta, likaa, tukki halki, piipunsuu lohkeillut tai kartioitunut, outoja liimauksia tai muita purkkavirityksiä tms muita näkyviä ongelmia tai merkkejä huonosta aseen huollosta -> ei tarvi eikä kannata koeampua, voi olla jopa vaarallista, karmeita torrakoita yritetään esim. kuolinpesistä ihmisille kaupitella) ja sitten kun ratavalvoja luvan antaa, tulta putkeen.

Sitten viimeistään ennen ostoa katsot myyjän henkilöpaperit ja aseluvan että on oikea henkilö ja luvallinen ase, ja että aseluvassa oleva sarjanumero on sama kuin aseen kyljessä oleva. Kuumaan mutkaan ei TODELLAKAAN kannata edes käsin koskea.

No osa näkyvistä vioista kuten haljennut tukki voi olla suhteellisen helposti korjattavissa ja pienellä budjetilla ja pajoittamisella voi mahdollisesti saada hyvinkin kustannus tehokkaan aseen.
Parhaimmillaan mitä tiedän niin 500 markan vanhasta kivääristä tehtiin TA-kivääri jolla meikäläinenkin pystyy pudottamaan jasterin yli kilometrissä.
Tietysti viallisen aseen ostaminen ja korjaaminen tai kannibalisoiminen vaatii jo vähän tietoa aiheesta kuten autojenkin kanssa.

 

[MeriTJ]

Voi myös miettiä voiko samaa asetta käyttää muuhunkin kuin SRA:han.

Tästä esimerkkinä metsästykseen: .223 hyvä AR = lintupyssy, sama ase isoreikäisellä vaihtoyläkerralla esim 458 SOCOM = hyvä sika/hirvipyssy, pumppu/puolarihaulikot = vaihtosupparein käypäsiä mainiosti metsälle jos eivät ole ihan täysiverisiä sotamalleja. Nekin yleensä käy metsäatykseen muttei niin hyvin. Kaikilla pulttilukkovehkeillä voi metsästellä, passimetsästyksessä esim tarkkuusaseen painokaan ei ihmeemmin haittaa.

 

[pstsika]

Kiitos vinkistä, juuri tämän suuntaista ajattelin myös. Omat tuttavat vaarit yms varmasti mielellään lähtevät mukaan asekaupoille tarkistamaan ei niin kokeneen kanssa aseen, mutta onko esim reserviläisporukoissa aseexpertteja jotka voisivat lähteä mukaan tsekkaan asetta? Mitenkä te olette toimineet?

Teet ihan muistilistan tarkastettavista asioista ja sen mukaan käyt läpi eli samalla tapaa, kuin käytettyä autoa ostaessa. Aseen yleisilme pääsääntöisesti kertoo paljon kokonaiskunnosta ja piipun tarkastamisessa auttaa valaisin.

 

[gnomeofdestruction]

Teet ihan muistilistan tarkastettavista asioista ja sen mukaan käyt läpi eli samalla tapaa, kuin käytettyä autoa ostaessa. Aseen yleisilme pääsääntöisesti kertoo paljon kokonaiskunnosta ja piipun tarkastamisessa auttaa valaisin.

Kiitos tästä, täytyy tässä pikku hiljaa tutustua asiaan tarkemmin! Mitenkä sitten tuo MPK SRA kurssi, millanen se on, ja onko se ns vaikea?! voiko olla ettei siitä pääse läpi?

 

[Fremen]

Kiitos tästä, täytyy tässä pikku hiljaa tutustua asiaan tarkemmin! Mitenkä sitten tuo MPK SRA kurssi, millanen se on, ja onko se ns vaikea?! voiko olla ettei siitä pääse läpi?

... vahan niinkuin inssiajo... tuu selvinpain nii hyvin menee

ps. paitsi itsellani ei mennyt ekalla, mutta se johtui ajo-oikeusinsinoorin aiheuttamasta kuljettajatutkinnon politisoimisesta. Han oli perslapi.

 

[Dendron]

Mitenkä sitten tuo MPK SRA kurssi, millanen se on, ja onko se ns vaikea?! voiko olla ettei siitä pääse läpi?

Voi hyvinkin käydä että kurssia ei läpäise. Muistaakseni kurssi jakautuu kahteen osaan. Teoria osaan ja ampumakokeeseen. Yleensä reput tulee ampumakokeesta. Joko osumakerroin ei riitä tai on tehty vaarantava virhe. Ampumakoe on haastava, koska se tehdään pistoolilla.

Itse suoritin ampumaseuran pitämän SRA-kurssin 2007, joten ehkä joku tuoreempi tapaus voisi asiaa myös kommentoida.

 

[Ottoville]

p

 

[vezuri]

Useimmilla (?) reserviläisyhdistyksillä on SRA-porukat. Hakeudu heidän seuraansa niin pääset todennäköisesti kokeilemaankin viikkoharjoituksissa/vast ennen MPK:n kurssiakin.

Kirjallisen kokeen pääsee läpi jos on normaalilla ajatuksenjuoksulla varustettu persoona. Minun käydessäni se oli vielä toteutettu niin, että säännöt oli käsillä koetta tehdessä eli jos ymmärtää mitä lukee niin säännöistä löysi vastaukset kysymyksiin.

Ampumakokeessa varmaan jännittää aavistuksen jos ei koskaan aiemmin ole pitänyt pistoolia käsissään. Sinänsä se on helppo, mutta itse aloittaisin RES/RESUPS -yhdistyksen mukavien ja helpostilähestyttävien herrasmiesten ja leidien seurassa ampumaharjoittelun, niin on sitten mukavempaa kokeessa kun menee rutiinilla.

 

[Ottoville]

p

 

[gnomeofdestruction]

Yleensä viikko kisoissa vaaditaan sra/ipsc kortti ja ampumaturva/ampujavakuutus.
Tutustumaan ja kokeilemaan kyllä varmasti pääsee mutta samoihin ”kisoihin/harjoituksiin” ei voi osallistua.

Yllensä kurssin kanssa tarjotaan harjoituksia joihin voi osallistua ennen ampumakoetta

Ps.
Teoria koe menee juuri noin.

Paljonkohan tollanen ampumavakuutus maksaa?

 

[Mengele_Joseph]

Alle pari kymppiä muistaakseni.

 

[Roger Mike]

Yksiselitteitä vastausta kysymykseen kustannuksista ei ole. Se riippuu ihan siitä, mitä harrastukseltaan haluaa.

1) Haluan SRA-kortin (esim. hankintalupa-anomusta varten).
Suorita hyväksytysti SRA-kortti. Kurssi kustantaa joitakin kymppejä. Mahdollisesti vaaditaan myös reserviläisjärjestön jäsenyyttä (kymppi-muutama per vuosi) ja ampumaharrastusvakuutusta, kuten reserviläisten ampumaturva (25 € per vuosi).

2) Haluan hankkia pyssyn SRA-perusteella.
Ks. yllä + hankintalupa yms. n. 100 € + 500-1000 € järkevästä uudesta aseesta. Jonkun käytetyn saa tietysti halvemmalla, mutta kannattaako, jos ei ole aseen historia tiedossa tai osto-osaamista? Mitä väliä on vuosien saatossa satasella tai parilla?

3) Haluan hankkia ja käyttää taktista varustusta.
Airsoft? SRA:n kannalta merkitystä on lähinnä vyöllä, kotelolla ja parilla lipastaskulla. Missään nimessä ei kannata hommata halvinta mahdollista airsoft-lerppua. Sanotaan ainakin satanen. Jos käy tuuri, voi tutulta harrastajalta saada käyttökelpoisen varustuksen halvemmalla, mutta tässäkin kannattaa miettiä, onko osto-osaamista. Varsinaisesta taisteluvarustuksesta ei ole hyötyä, jos ei välttämättä kauheasti haittaakaan. SRA ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole larppausta. *

4) Haluan oppia asekäsittelyä.
SRA-harjoituksissa tarvittava asekäsittely, kuten veto, nosto, lippaan vaihto tai häiriön poisto, opitaan treenien ulkopuolella. Halvalla airsoft-aseella voi harjoitella jotain, mutta ei kaikkea.

5) Haluan oppia ampumaan nopeasti ja tarkasti.
Ensin täytyy olla tarkka, sitten vasta voi oppia nopeaksi ja tarkaksi. Ampumataito rakennetaan muualla kuin SRA-treeneissä. 9 x 19 mm, 7,62 x 39 itäylijäämä ja .223 halvinkura maksavat ehkä 0,20-0,25 € per laukaus. Oppiminen vaatii useita satoja, mieluummin joitakin tuhansia laukauksia vuodessa. Tuhansista puhuttaessa jälleenlataaminen alkaa tulla kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Jonkin verran harjoittelua voi korvata pienoispistoolilla tai -kiväärillä, mutta sellaiseenkin menee sitten taas 500-1000 €.

6) Haluan harrastaa SRA:ta siten, että kehityn.
Ks. 1, 2, 4 ja 5.

Yhteenveto: SRA on kuin moottoripyöräharrastus. Kortti ei maksa juuri mitään, varusteet jotain. Itse vehje sitten jo enemmän, mutta pitkällä tähtäimellä käyttökustannukset ovat se, mihin raha menee. Lainakamoilla ei paljon harrasteta.

Mielipide: Jos rahaa tarvitsee kovasti miettiä, niin suosittelen SRA:n sijasta opettelemaan ampumaan .22LR-kaliiperisella kalustolla. Tuotto/panos-suhde on paljon parempi kuin samalla rahalla hankittu lousku, jolla räiskitään pari sataa paukkua vuodessa jonnekin. Sitten, kun perusasiat ovat kunnossa, voi kokeilla SRA:ta harrastuksena.

*) SRA-harrastuksen myötä saatava varmuus ammuntaan ja asekäsittelyyn antaa hyvän pohjan MPK:n ns. taktisille asekursseille. Siellä niille tst-varusteillekin on käyttöä.

 

[MeriTJ]

5) Haluan oppia ampumaan nopeasti ja tarkasti.
Ensin täytyy olla tarkka, sitten vasta voi oppia nopeaksi ja tarkaksi. Ampumataito rakennetaan muualla kuin SRA-treeneissä. 9 x 19 mm, 7,62 x 39 itäylijäämä ja .223 halvinkura maksavat ehkä 0,20-0,25 € per laukaus. Oppiminen vaatii useita satoja, mieluummin joitakin tuhansia laukauksia vuodessa. Tuhansista puhuttaessa jälleenlataaminen alkaa tulla kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Jonkin verran harjoittelua voi korvata pienoispistoolilla tai -kiväärillä, mutta sellaiseenkin menee sitten taas




Mielipide: Jos rahaa tarvitsee kovasti miettiä, niin suosittelen SRA:n sijasta opettelemaan ampumaan .22LR-kaliiperisella kalustolla. Tuotto/panos-suhde on paljon parempi kuin samalla rahalla hankittu lousku, jolla räiskitään pari sataa paukkua vuodessa jonnekin. Sitten, kun perusasiat ovat kunnossa, voi kokeilla SRA:ta harrastuksena.

Loistotekstiä edellä! Tähän on pakko kertoa oma kokemus kun ostin Ruger 10/22:n taktisella tukilla treenipyssyksi täysitehoisten kaveriksi (siis .22LR kivääri) ajatuksena treenata ja kisata myös practicalin mini riflessä seurakisoissa. Ensinnäkin huomasin ensimmäisen reilun kuukauden aikana ampuneeni kuin huomaamatta toista tuhatta laukausta normalin harrastamisen rinnalla koska treeni olikin lähes ilmaista patruunakuluiltaan ja minirifle-kisaamisestakin jäi todella mainio fiilis vaikken sitä alun perin niin omana juttuna pitänytkään. Suurin pettymys oli kun tajusin että olisimpa ostanut sen jo 20 vuotta aiemmin niin treeniä ja sitä kautta taitoa olisi karttunut ihan toisella tavalla. Suosittelen kokemukseni pohjalta treenipiekkarin hankintaa mikäli haluja on kehittää omaa ampumataitoaan järkikuluin. Lisäksi vaimennettuna sillä on suorastaan nautinnollista napsia menemään kun suojaimet korvissakin alkaa olemaan turhat. Täältä iso peukku piekkaritreenille!

 

[Vääpeli]

SRA:ssa on myös nykyään TST-luokka, mikä on suuressa suosiossa. Eli siinä pitää olla tietyt taistelijan varusteet kannossa kokoajan.

 

[Laamanator]

SRA:ssa on myös nykyään TST-luokka, mikä on suuressa suosiossa. Eli siinä pitää olla tietyt taistelijan varusteet kannossa kokoajan.

RESUL:n sivuillaan julkaiseman sääntöversio 6.1 mukaan SRA:ssa on edelleen kaksi luokkaa: Avoin ja vakio, joiden lisäksi vielä 50v sarja.

Onko tietoa, ovatko epäviralliset TST ja 762 luokat vakiintumassa SRA:n virallisiin sääntöihin jollain aikataululla? Laji kaipaa hieman uudistavaa tuuletusta.

Niiden lisäksi voisi virallistaa vielä myös sukkahoususarjan, jonka komennot mumistaan taktisella tankeroenklannilla.

 

[gnomeofdestruction]

mikä olisi hyvä ja luotettava kauppa katsoa aseita? ja mistä löytäisi ns katalogin mistä vähän voisi selailla laajemmin eri ase tarjontaa?