STX Helsingin telakka myytiin Venäläisille

Ja näin varmistui, että tulevaisuudessakaan ei Helsingin telekalla tulla rakentamaan mitään meidän merivoimien aluksia.
Samalla Suomen jäänmurtajaosaamista ja -tietoutta valuu myös Venäjälle tulevaisuudessakin josta voi olla Venäjälle hyötyä arktisilla alueilla.


Arctechin Helsingin telakan myynti varmistui – ostaja pyörittää Venäjän suurinta jokiristeilijäyhtiötä

Helsingin telakka myydään Algador Holdings Ltd –nimiselle yhtiölle.


Arctechin mukaan Algadorin omistavat merenkulkualalla pitkään toimivat Rishat Baugatdinov ja Vladimir Kasyanenko.
Yhtiön omistuksessa on muun muassa Venäjän suurin jokiristeilijäyhtiö Vodohod Ltd.
Heidän omistuksessaan on useita kansainvälisiä rahti–, merenkulku– ja laivanrakennusyhtiöitä.

Rishat Baugatdinov on Venäjän kansalainen ja ja Vladimir Kasyanenko Belgian kansalainen.

Helsingin telakan kohtalo on ollut auki jo kauan.
Telakan uusi toimitusjohtaja Evgeniy Kholodov sanoi tammikuussa, että yrityskauppa saadaan toteutettua päätökseen vielä tämän kevään aikana.

Helsingin telakka kuuluu Venäjän valtion omistamaan United Shipbuilding Corporation -konserniin.
Suomen yksikölle on etsitty uutta omistajaa, koska emoyhtiötä vastaan suunnatut Yhdysvaltain Venäjän vastaiset talouspakotteet tekevät sen toiminnasta lähes mahdotonta.
Pankit eivät ole halunneet rahoittaa telakkaa.

Arctech kertoo, että nyt julkaistu Helsingin telakan varsinainen kauppasopimus valmistuu toukokuussa.
Kauppaa varten perustetaan uusi yhtiö, jonka nimeksi tulee Helsinki Shipyard Oy.

– Helsingin telakan työntekijät tulevat siirtymään uuteen yhtiöön vanhoina työntekijöinä.
Kauppa ei tule vaikuttamaan telakan alihankkijoihin, uuden, perustettavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja Viktor Olerskiy sanoo tiedotteessa.

Myös Helsingin telakkaan liittyvä omaisuus ja koko liiketoiminta siirtyy uudelle yhtiölle.
Kaupan toteutumisen jälkeen Arctech Helsinki Shipyard jatkaa puolestaan telakkaliiketoimintaa venäläisen Nevsky Shipyard LLC:n osakkeenomistajana.

Uuden yhtiön johto vakuuttaa, että omistajanvaihdos turvaa telakkateollisuuden jatkumisen Suomessa.
Uusi yhtiö keskittyy Helsingin telakan eritysosaamiseen eli jäätä murtaviin aluksiin ja risteilijöihin.

Helsingin telakan tilauskirja on tällä hetkellä tyhjä, mutta yhtiön tiedotteen mukaan tarjouskanta on 1,5 miljardia euroa.
Parhaillaan telakalla on valmistumassa jäätä murtava suurtankkeri.
Tämän jälkeen rakennettavien alusten tilauksista ei ole kerrottu.

Yhtiön tiedotteen mukaan tarjouskannassa on kuitenkin risteilyaluksia, jäänmurtajia ja LNG–tankkereita, joista osasta on jo allekirjoitettu aiesopimukset.
 
Sikäli mikäli ainoana realistisena vaihtoehtona on laivanrakennustoiminnan lopettaminen Helsingissä ja kovan rahan merenranta-asuntojen rakentaminen Hietalahteen, olen ainakin itse tyytyväinen siihen, että Arctechin toiminnalle löytyi ostaja. Helsingin telakalla työskentelee paljon kovatasoisia suomalaisia laivanrakentajia, joiden osaamista ei noin vain siirretä rajan taakse, ja Hietalahden telakalla on myös merkittävä rooli Helsingissä koulutettavien uusien laivasuunnittelijoiden "haalariharjoittelupaikkana".

Mitä merivoimien aluksiin tulee, niin Helsingin telakalla ei käsittääkseni ole sillä saralla mitään sellaista erikoisosaamista tai infrastruktuuria, mitä RMC ei voisi tarjota Raumalla. Viimeiset Helsingissä suunnitellut laivaston alukset taisivat olla miinalaivat Hämeenmaa ja Uusimaa. Suomessa toki ainutlaatuinen katettu kuivatelakka ei korvaa esimerkiksi omaa terästuotantoa, joka mahdollistaa esimerkiksi aluksen runkogeometrian ja -rakenteen pitämisen "omissa käsissä" - rungot pitäisi tilata muualta.
 
Mitä merivoimien aluksiin tulee, niin Helsingin telakalla ei käsittääkseni ole sillä saralla mitään sellaista erikoisosaamista tai infrastruktuuria, mitä RMC ei voisi tarjota Raumalla

Varmaankin pitää paikkansa.
Mutta mitä useampia sellaisia telakoita Suomessa on, jossa voidaan tarvittaessa merivoimien aluksia suunnitella ja rakentaa, niin sen parempi, ainakin huoltovarmuuden ja kilpailutuksen näkökulmasta.
Nythän Laivue2020:n kohdalla käsittääkseni ainoaksi vaihtoehdoksi jäi Rauma.
Helsinki putosi pois Venäläisomistuksen takia, Turkua ei kiinnostanut tai ei ollut mahdollisuuksia kun kapasiteetti oli varattu jo vuosiksi eteenpäin.
 
Myös Uudenkaupungin Työvene pystyy rakentamaan ohjusvenekokoluokan aluksia.

Turun telakan tilanne on toki merivoimien kannalta valitettava, mutta kaupallisesti telakoiden täydet tilauskirjat ovat ns. hyvä juttu. Suomella ei ole varaa ylläpitää telakoita pelkillä valtion alustilauksilla.
 
Telakoista puheen ollen (tosin OT, sori siitä).


Meyer Turun telakalle rakentuu aurinkovoimala – paneeleita tulee uuden hallin katolle lähes 1 600 kappaletta
Voimalan rakennustyöt aloitettiin huhti-toukokuun vaihteessa.

Meyer Turun telakalle valmistuu kesällä oma aurinkovoimala.

Aurinkovoimalan toimittaa telakalle Turku Energia ja Finnwind Oy ja se rakennetaan telakan uuden levyvaraston katolle.
Uusi halli on osa telakan 200 miljoonan euron investointiohjelmaa.

Paneeleja tulee yhteensä lähes 1 600. Se tulee tuottamaan Turku Energian mukaan vuodessa yhteensä noin 483 megawattituntia sähköä.
Määrä vastaa lähes 200 kerrostaloasunnon vuotuista sähköntarvetta.

– Olemme jo useamman vuoden ajan määrätietoisesti pyrkineet vähentämään hiilijalanjälkeämme.
Siirryimme vuonna 2017 kokonaan hiilineutraaliin sähköön ja nyt rakennettava aurinkovoimala vie meitä eteenpäin samalla polulla, Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli sanoo tiedotteessa.

Aurinkovoimala on Turku Energian omistuksessa ja sen tuottama sähkö käytetään Meyer Turku Oy:n telakalla.

29980
 
Telakoista puheen ollen (tosin OT, sori siitä).


Meyer Turun telakalle rakentuu aurinkovoimala – paneeleita tulee uuden hallin katolle lähes 1 600 kappaletta
Voimalan rakennustyöt aloitettiin huhti-toukokuun vaihteessa.

Meyer Turun telakalle valmistuu kesällä oma aurinkovoimala.

Aurinkovoimalan toimittaa telakalle Turku Energia ja Finnwind Oy ja se rakennetaan telakan uuden levyvaraston katolle.
Uusi halli on osa telakan 200 miljoonan euron investointiohjelmaa.

Paneeleja tulee yhteensä lähes 1 600. Se tulee tuottamaan Turku Energian mukaan vuodessa yhteensä noin 483 megawattituntia sähköä.
Määrä vastaa lähes 200 kerrostaloasunnon vuotuista sähköntarvetta.

– Olemme jo useamman vuoden ajan määrätietoisesti pyrkineet vähentämään hiilijalanjälkeämme.
Siirryimme vuonna 2017 kokonaan hiilineutraaliin sähköön ja nyt rakennettava aurinkovoimala vie meitä eteenpäin samalla polulla, Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli sanoo tiedotteessa.

Aurinkovoimala on Turku Energian omistuksessa ja sen tuottama sähkö käytetään Meyer Turku Oy:n telakalla.

Hallien katot onkin hyvä paikka laittaa aurinkopaneeleja. Huomattavasti parempi, kuin laittaa niitä johonkin aukiolle viemään tilaa. Ensinnäkin rakennuksen katolta aurinko yltää paneeliin hieman kauemmin ja toiseksi nuo paneelit tuottavat varjoa rakennukselle, joten ilmastointiin tarvitaan vähemmän energiaa. Ja uskoisin, että kun nuo paneelit ovat tehtaan katolla, niin sähkön siirrossa syntyvää hävikkiä tulee vähemmän, joskin kaipa siellä tehdasalueella tulee olla jonkinlainen muuntamoasema, joten ihan suoraan sitä sähköä ei saada kohteeseen.
 
Kauppa on nyt sitten sinetöity:


Uutta tilaustakin saattaa olla olla luvassa:

 
Viimeksi muokattu:
Kauppa on nyt sitten sinetöity:


Uutta tilaustakin saattaa olla olla luvassa:

Tuli vaan mieleeni - Helsingin telakka oli kurimuksessa, sillä sen omistus oli venäläisillä. Niinpä se myytiin tilanteen korjaamiseksi - venäläisille.
 
niin sen parempi, ainakin huoltovarmuuden
Jos syntyy tarve huoltovarmuudelle niin silloin syntyy myös mahdollisuudet valtion pakkolunastukseen.

32 §.
Elinkeinonharjoittajain avustamisvelvollisuudesta puolustusvalmiutta järjesteltäessä on voimassa, mitä siitä erittäin on säädetty.
Teollisuudenharjoittaja voidaan sota-aikana myöskin velvoittaa suorittamaan välttämättömiksi katsottavia avustustehtäviä järjestettäessä hänen yritystään soveltuvaksi täyttämään valtakunnan puolustuksen tarpeita.
36 §.
Valtioneuvostolla on valta sota-ajaksi ottaa asianomaisilta sellaisen yrityksen hallinto, jonka pääoma kokonaan tai pääasiallisesti kuuluu vihollisvaltion kansalaisille, sekä antaa määräyksiä yrityksen hoitamisesta omistajain lukuun.
 
...odottamaan, että nämäkin veijarit napsahtavat pakotteiden alle.

Jos joku jaksaa käännöskoneella lukea, niin tuolla on Viktor Olerskij'sta tuoretta asiaa.


Tl, dr: Varas ja murhamies.
 
Viimeksi muokattu:
Jos joku jaksaa käännöskoneella lukea, niin tuolla on Viktor Olerskij'sta tuoretta asiaa.


Tl, dr: Varas ja murhamies.

Laitatko vähän referaattia mitä siellä sanotaan
 

Helsingin telakka päätyi Kremlin luottomiehen omistukseen – “Putin käyttää valtaa myös oligarkkien kautta”, sanoo tutkija

Helsingin telakan uusi pääomistaja Vladimir Kasyanenko on suomalaisille tuntematon venäläinen liikemies. Hänellä on koti Monacossa, mökki Miehikkälässä, Belgian passi ja pitkä bisnesura Putinin hallinnossa toimivan miehen kanssa. Nyt hän omistaa keskellä Helsinkiä telakan, joka tekee Venäjälle tärkeitä aluksia.

Helsingin telakka liittyy suoraan Venäjän valtiojohdon strategisiin linjauksiin.― Veli-Pekka Tynkkynen, Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori


Tynkkynen jakaa nämä kolmeen osaan: ”Venäjän suureen tarinaan”, Venäjän geopoliittiseen asemaan ja Putinin hallinnon valtapolitiikkaan.
– Arktinen alue on osa venäläistä tarinaa, jota on rakennettu viimeiset 10–15 vuotta. Arktisen alueen kautta luodaan venäläisille ja muulle maailmalle kuvaa siitä, että Venäjä on edelleen laajentuva suurvalta, Tynkkynen sanoo.

– Meillä on Euroopassa paljon venäläistä rahaa, joka etenkin Venäjälle strategisilla aloilla on tavalla tai toisella Kremlin käsiohjauksessa.
 
Tuon tyyppisille risteilyille on kysyntää ja kasvaa vaan. Trendi on maksykyisillä asiakkailla vaihtunut luksuksesta elämyksiin. Enää ei haluta sviitissä katsella Caribianmerta, vaan valaita ja jäävuoria kannelta Canadien Gooset päällä.

Tai sitten molempia:

Toukokuussa omistajaa vaihtanut Helsingin telakka on saanut laivatilauksen. Helsinki Shipyard Oy tiedotti torstaina illalla, että se on allekirjoittanut sopimuksen Venäjän suurimman jokiristeilyvarustamo Vodohod Ltd:n kanssa.

Sopimus koskee kahta alusta, joita yhtiö kuvailee luksusretkiristeilyaluksiksi. Alusten on määrä operoida korkeiden leveysasteiden alueilla sekä pohjoisen napaseudun että Antarktiksen vesialueilla ja myöskin trooppisilla vesialueilla kevät- ja syyskausien aikana.

Alukset ovat noin 110 metriä pitkiä ja 20 metriä leveitä. Matkustajakapasiteetti on 148 henkilöä ja mukana olevan miehistön maksimimäärä on 110 henkilöä.

Helsinki Shipyard Oy on tiedotteensa mukaan jo aloittanut projektien suunnittelutyöt. Ensimmäisen laivan luovutus on suunniteltu tapahtuvan elokuussa 2021 ja toisen laivan tammikuussa 2022.



Hyvä juttu että töitä riittää.
 
Tai sitten molempia:

Toukokuussa omistajaa vaihtanut Helsingin telakka on saanut laivatilauksen. Helsinki Shipyard Oy tiedotti torstaina illalla, että se on allekirjoittanut sopimuksen Venäjän suurimman jokiristeilyvarustamo Vodohod Ltd:n kanssa.

Sopimus koskee kahta alusta, joita yhtiö kuvailee luksusretkiristeilyaluksiksi. Alusten on määrä operoida korkeiden leveysasteiden alueilla sekä pohjoisen napaseudun että Antarktiksen vesialueilla ja myöskin trooppisilla vesialueilla kevät- ja syyskausien aikana.

Alukset ovat noin 110 metriä pitkiä ja 20 metriä leveitä. Matkustajakapasiteetti on 148 henkilöä ja mukana olevan miehistön maksimimäärä on 110 henkilöä.

Helsinki Shipyard Oy on tiedotteensa mukaan jo aloittanut projektien suunnittelutyöt. Ensimmäisen laivan luovutus on suunniteltu tapahtuvan elokuussa 2021 ja toisen laivan tammikuussa 2022.




Hyvä juttu että töitä riittää.
Jokainen tilaus Suomeen on nyt tärkeää. Kansalaisten luottamus talouteen romahti kesäkuussa ja juuri näillä uutisilla on siihen päinvastainen vaikutus.
Kumpa Turkuunkin kuuluisi uusia laivatilauksia.
 
Kumpa Turkuunkin kuuluisi uusia laivatilauksia.

Tosiaan, Turun telakan historiallisen pitkä tilauskirja ei ole vähään aikana kasvanut. Viisi vuotta on pitkä aika, muttei kuitenkaan niiiin pitkä. No, onneksi risteilijöiden kysyntä näyttää jatkuvan. Toisaalta vaarana on, että Kiina valtaa vähitellen markkinaosuutta.
 
Back
Top