Sukellusveneet

magitsu kirjoitti:
www.talouselama.fi

Keskellä idyllistä saaristoa sijaitsee salaperäinen telakka – Täällä rakennetaan 10-metrisiä hybridisukellusveneitä sotakäyttöön

Ruotsalainen JFD Sweden kehittää sotilashybridialuksia eli sukellusveneiden ja pinta-alusten risteytystä.
www.talouselama.fi www.talouselama.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Mitähän ovat jutussa mainitut "hyökkäyssukeltajat"? Poikkeavatko ne taistelusukeltajista? Suoraan sanottuna v*tuttaa tuo kiima kehitellä uusia termejä. Etenkin se, joka toi "sotilassuomeen" sanan vaikuttaminen pitäisi nylkeä elävältä ja syöttää rotille. 🤬
 
Sigma957 kirjoitti:
Mitähän ovat jutussa mainitut "hyökkäyssukeltajat"? Poikkeavatko ne taistelusukeltajista? Suoraan sanottuna v*tuttaa tuo kiima kehitellä uusia termejä. Etenkin se, joka toi "sotilassuomeen" sanan vaikuttaminen pitäisi nylkeä elävältä ja syöttää rotille. 🤬
Klikkaa laajentaaksesi...

Eiköhän kyseessä ole juurikin taistelusukeltaja. Ja termin "vaikuttaminen" hyvyydestä voi olla ainakin kahta mieltä. Minusta se on käsitteenäkin loistava, eikä ainakaan itselläni tule mieleen parempaa vaihtoehtoa
 
Sigma957 kirjoitti:
Mitähän ovat jutussa mainitut "hyökkäyssukeltajat"? Poikkeavatko ne taistelusukeltajista? Suoraan sanottuna v*tuttaa tuo kiima kehitellä uusia termejä. Etenkin se, joka toi "sotilassuomeen" sanan vaikuttaminen pitäisi nylkeä elävältä ja syöttää rotille. 🤬
Klikkaa laajentaaksesi...
No kerropa itse parempi termi joka kattaa saman määritelmän? Englanninkielen vastaavasta effect-sanastahan tuo on käännetty.
 
gekados kirjoitti:
No kerropa itse parempi termi joka kattaa saman määritelmän? Englanninkielen vastaavasta effect-sanastahan tuo on käännetty.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuhovoima. Tulivoima. Tuo inha "vaikuttaminen" haisee peninkulman päähän poliittiselta korrektiudelta, sillä todellisuudessahan viholliseen "vaikutetaan" tappamalla tai tuhoamalla se, mutta kumpikin sanahan kalskahtaa kovin väkivaltaiselta, mikä on nyky-yhteiskunnassa kovin kielteinen asia jopa sotavoimista puhuttaessa. Eivät nykyajan kenraalit uskalla puhua vaikkapa tv-haastattelussa armeijan tuloksellisen taistelun edellyttävän tappamista. Ja ylipäätään miksi pitäisi apinoida englantia? Olemmeko oikeasti niin surkea kansa, ettemme uskalla taistella oman kielikulttuurin puolesta, vaan orgastisessa huumassa nöyristelemme englannin edessä Mikael Jungnerin tyyliin? Suomi on kulttuuriperimältään germaaninen maa, ei angloamerikkalainen.
 
Sigma957 kirjoitti:
Tuhovoima. Tulivoima. Tuo inha "vaikuttaminen" haisee peninkulman päähän poliittiselta korrektiudelta, sillä todellisuudessahan viholliseen "vaikutetaan" tappamalla tai tuhoamalla se, mutta kumpikin sanahan kalskahtaa kovin väkivaltaiselta, mikä on nyky-yhteiskunnassa kovin kielteinen asia jopa sotavoimista puhuttaessa. Eivät nykyajan kenraalit uskalla puhua vaikkapa tv-haastattelussa armeijan tuloksellisen taistelun edellyttävän tappamista. Ja ylipäätään miksi pitäisi apinoida englantia? Olemmeko oikeasti niin surkea kansa, ettemme uskalla taistella oman kielikulttuurin puolesta, vaan orgastisessa huumassa nöyristelemme englannin edessä Mikael Jungnerin tyyliin? Suomi on kulttuuriperimältään germaaninen maa, ei angloamerikkalainen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Samaa mieltä. On todella kuvottavaa kuunnella juuri mitään tänä päivänä. Kaikki koittaa pelkurimaisesti piilottaa tosiasioita sanojen taakse ja englantia sekoitetaan suomenkieleen sujuvasti joka paikassa. Yöks. Suomessa puhutaan ja kirjoitetaan suomea ja sillä selvä.
 
fulcrum kirjoitti:
'Vaikuttamissukeltaja' kuulostaa hyvältä. Joka sukeltajalla oma ig-tili johon postaillaan uima-asukuvia 🤳 Tämän päivän transformatiivista mediatilan haltuunottoa!
Klikkaa laajentaaksesi...
Sana "vaikuttaminen" voidaan lisäksi johtaa sanasta vaikku.
fi.wikipedia.org

Vaikku – Wikipedia

fi.wikipedia.org fi.wikipedia.org
Nuo sukeltajat uima-asuissaan siis vaikuttavat eli käsittelevät vastapuolta vaikulla asetettujen poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi clausewitzilaisesti. Saattavan myös sivellä vaikkua omaan pintaansa vaikuttaessaan ig- ja of-kuvissa.
 
@elisabethmalom1: Always a privilege to be interviewed and contribute to media (even more in French). Thanks to @VinceLarouche for the opportunity to speak about Canada’s decision to acquire 12 new submarines.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://twitter.com/x/status/1820746426722205821
40 mrd euroa, 12 kpl, nopea toimitus, pitkä toiminta-aika. Saattaa karahtaa karille hankinta.

"A very, very high priority"
According to the recently retired Chief of Staff of the Canadian Armed Forces Wayne Eyre, expanding its submarine fleet would be a major asset for Ottawa in the current military context

“I come from the military. I’m an infantry officer. And you won’t find a bigger believer in submarines,” General Wayne Eyre says bluntly.

La Presse caught up with the officer a few weeks before he retires as chief of staff of the Canadian Armed Forces on July 18. It was an opportunity for him to talk about the most pressing challenges facing his organization. The acquisition of modern submersibles to replace the Royal Canadian Navy’s old, outdated and often broken-down craft is certainly one of them.

“For me, investing in submarines is a very, very high priority,” he insists.

Why a priority?

“We’re seeing a fundamental change in the character of warfare, the way wars are fought. We see it in Ukraine, and we see it in [other countries’] investments,” the officer explains.

“You now have constant surveillance capabilities. If you see something, you can target it and destroy it, from increasing distance,” he says.

He cites the massive use of drones and missiles in Ukraine as well as the investments of several countries in surveillance systems and long-range missiles, “including hypersonic missiles developed by China.” Faced with this reality, modern armies seek to reduce their visual or electronic signature, to camouflage their equipment, to make them undetectable.

Submarines capable of operating discreetly across oceans, without being seen or targeted, are therefore becoming a major asset, according to Canadian General Wayne Eyre. Especially for a country like Canada, bordered by three oceans and with an economy highly dependent on maritime trade, he adds.

The next submersible purchased by Canada will have to check several boxes, according to the general. First, it will be necessary to make a realistic choice, which respects Canada’s ability to pay. The officer has long since written off nuclear-powered submarines, which would require new port facilities and a complete reorganization of the Canadian Navy.

He believes that it will also require a product that can travel very long distances, given the size of Canada’s coastline, and that can operate in the very specific conditions of the Arctic. Above all, the submarine will have to be deliverable “as quickly as possible.”



“The speed of delivery will be crucial,” says the officer.
A versatile tool

At the NATO summit in Washington in early July, Canada announced that it was launching the process to formally solicit industry for the purchase of 12 conventionally powered submarines. More specific criteria should be made public in the fall.

In its press release on the subject, the Department of Defence noted that Russian submarines “are widely probing the Atlantic, Arctic and Pacific oceans” while China is “rapidly expanding its submarine fleet.”

“The new fleet will allow Canada to protect its sovereignty in a changing world, while making valuable, high-end contributions to the security of our NATO partners and allies,” said Minister Bill Blair.

That contribution will go far beyond simply deterring attack, said Professor Andrea Charron, director of the University of Manitoba’s Centre for Defence and Security Studies.

“We have a vision that comes from old Cold War movies like The Hunt for Red October. We see submarines as killing machines, designed to deploy ballistic missiles. But submarines are very versatile tools, they can do all sorts of things. They can track adversaries, intercept electronic signals for intelligence purposes. They can also be great for diplomacy: when they come into a port, it sends a signal,” she said.
Visits to Europe and Asia

Representatives of the Canadian Navy, the Department of National Defence and Public Services and Procurement Canada “visited Europe and Asia to meet with representatives of foreign countries, companies and navies that have submarines in service, under construction or in the design phase that could meet Canada’s needs,” the Department of National Defence confirmed to La Presse.

The companies being considered at this stage, according to federal authorities, are TKMS (Germany), Hanwha and Hyundai (Korea), Navantia (Spain), Naval Group (France), Kawasaki and Mitsubishi Heavy Industries (Japan) and Saab (Sweden). Each has its flagship submarine to offer (see other text).



Some of the manufacturers are already heavily involved in the race to win the contract, the value of which is unknown to this day. The Ottawa Citizen has published internal military documents that estimated it at $60 billion, but experts have put the figure up to twice that high in various publications.

Public registrations in the Lobbyists Registry show that the Germans, Swedes and Koreans have made numerous approaches to elected officials, senior civil servants, senators and representatives of the Prime Minister’s Office or the Privy Council Office to discuss the upcoming contract.

To plead their case in Ottawa, the Korean manufacturers are working with lobbyists who have previously worked for the Royal Canadian Navy: Norman Jolin, a former captain who once served with NATO, and Dave Hatherall, a former head of procurement.

The German firm TKMS is counting on the help of the lobbying firm Hill and Knowlton.

As for the Swedes at Saab, their representations to the Canadian government so far have been made by their Canadian president himself, Simon Carroll, a former Australian naval officer and Gulf War veteran.

The other manufacturers in the running could pick up the pace soon.
Political pieces

“It’s very competitive! It’s still quite rare for so many manufacturers from different countries to offer their services,” says Elisabeth Gosselin-Malo, European correspondent for the specialist publication Defense News, who is particularly responsible for covering military acquisitions.

According to the Quebec expert, the fact that Canada waited a long time to replenish its fleet opens the door to greater competition among potential suppliers. Because when it comes to submarines, “we don’t have a long history of partnership with any one country.”

The choice of the country of origin of the next submersibles will probably have an impact that goes beyond a simple commercial transaction, believes Ms. Gosselin-Malo.

“It’s often said that submarines are one of the most political pieces of equipment to choose,” she emphasizes.

“It involves a significant sharing of classified information, it requires a lot of coordination between the two countries, which will often lead to other contracts, for maintenance or other things.”
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Sigma957 kirjoitti:
Tuhovoima. Tulivoima. Tuo inha "vaikuttaminen" haisee peninkulman päähän poliittiselta korrektiudelta, sillä todellisuudessahan viholliseen "vaikutetaan" tappamalla tai tuhoamalla se, mutta kumpikin sanahan kalskahtaa kovin väkivaltaiselta, mikä on nyky-yhteiskunnassa kovin kielteinen asia jopa sotavoimista puhuttaessa. Eivät nykyajan kenraalit uskalla puhua vaikkapa tv-haastattelussa armeijan tuloksellisen taistelun edellyttävän tappamista. Ja ylipäätään miksi pitäisi apinoida englantia? Olemmeko oikeasti niin surkea kansa, ettemme uskalla taistella oman kielikulttuurin puolesta, vaan orgastisessa huumassa nöyristelemme englannin edessä Mikael Jungnerin tyyliin? Suomi on kulttuuriperimältään germaaninen maa, ei angloamerikkalainen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä ja ei. Väkivaltaan viittaavia termejä varmasti vältellään, mutta vaikuttamisella toki tarkoitetaan paljon patteriston iskua tms laajempaa temppuvalikoimaa. Jotkut ovat väkivaltaisia, mutta monet eivät ole. Riippuu siis vahvasti asiayhteydestä.
 
viimeinen mohikaani kirjoitti:
Kurskin kohtalo pähkinänkuoressa:

Ei ollut käppänällä nuorena miehenäkään ihan kaikki inkkarit kanootissa... 🤣
Klikkaa laajentaaksesi...

exile.ru vihjaa jo nimenä, ettei ole kysymys Putinin fanisivustosta tai -kanavasta.

Putin hymyilee, kun kuulee englanninkielisen kysymyksen, sitten vakavoituu, kun videolla näkyvän tauon aikana ilmeisesti kuulee kysymyksen venäjäksi. Putinin lakonisen vastauksen jälkeen tulee Kingin jatkokysymys, jonka vastauksen alkua on lainattu alle. Vastauksen loppuosa ja Kurskia koskevat lisäkysymykset vastauksineen löytyvät CNN-linkistä.

"KING: Let's get to the part that may not have been enjoyable. What can -- what happened? You tell me. What happened with the submarine?

PUTIN (through translator): It sunk.

KING: But why? What caused it? What happened? What do we know?

PUTIN (through translator): Unfortunately, today we cannot tell you much about the reasons of this tragedy. However, it's clear that the result of this tragedy, we can talk about of certain explosions. But we don't know what triggered those explosions.

All the rest, you know. There was a large hole in the pressure hull around one and a half meters to two meters, and now we know for sure that in result of that powerful blast for 75 or 80 percent of the crew died within 90 seconds since the submarine was at so-called periscope depth at the moment, which implies that all the crew were at battalion stations in the first two or three water-tight compartments. And they were destroyed within 90 seconds after the blast. What happened next, you all know. Unfortunately, the rescue operation, which was deployed immediately -- I'd like to emphasize the point immediately. They did (inaudible) with success since the rescue submarines, which were specifically designated for the purpose failed to dock with so-called docking pad, where this submersible is supposed to sit on top of the submarine. They were broken."


Video haastattelusta (venäjä):

 
Kurskin rakentaminen alkoi neuvostoaikana vuonna 1990. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen sen valtava laivasto "ruostui laituriin", kun rahaa sirkuksen pyörittämiseen ei enää ollut. Kurskin vetyperoksidilla toimivat torpedot olivat tikittävä aikapommi eikä huoltojen laiminlyönti ainakaan parantanut tilannetta. Lisäksi miehistön koulutuksessa oli puutteita eli tyyppikoulutus ko. torpedojen käyttöön oli monella käymättä.

Kurskin onnettomuus oli suoraa seurausta ryssän armeijan, laivaston ja valtion mätänemisestä, minkä tuore presidentti lupasikin hetimiten korjata. Kilpailevat rosvot nitistettiinkin nopeasti ja armottomasti. Uudet isännät täyttivät valtatyhjiön ja rakensivat oman mafiavaltionsa korruption, varastamisen ja valtioterrorin ympärille, jossa mikään ei voi lopettaa mätänemistä.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top