Sukellusveneet

https://www.abc.net.au/news/2018-12-05/future-submarines-could-arrive-late-and-cost-more/10577926

Australia on hankkimassa ranskalais-yhtiöltä sukellusveneitä ilman tietoa paljonko ne maksavat, koska ne saapuvat ja mitä kokonaispaketti sisältää.
Tätä ennen oltiin ongelmissa ruotsalaisyhtiön sukellusveneiden kanssa. Tiettyjen maiden (Australia, Kanada, Intia ym.) toistuvat ongelmat eri hankintojen kanssa johtuvat enemmän ostamisosaamisen puutteesta, esim. epäselvistä ja ristiriitaisista vaatimusmäärittelyistä ja sisäiseen kulutukseen kaunistelluista budjetti- ja aikatauluraameista.
 
Viimeksi muokattu:

magitsu

Ylipäällikkö
 
  • Tykkää
Reactions: krd

Teräsmies

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Nopean googlailun perusteella minä arvelisin kyseessä olevan 2005 käyttöön otettu YU-6 torpedo. Ulkonäkö ainakin täsmää.
 
Viimeksi muokattu:

Falangi

Eversti
Ruotsin Karlskronassa on maan salaisin telakka – uuden polven sukellusveneet valmistuvat lähivuosina
https://yle.fi/uutiset/3-10593540
Sodankäynnin uudet uhat vaikuttavat myös sukellusveneiden valmistukseen.

Saab Kockumsin telakan tuotantopäällikkö Helena Lönegård osoittaa erikoisteräksisiä tukikaaria tuotantohallin lattialla. Ne hitsataan uusien A26-sukellusveneiden rungoksi. Jos kaikki kaaret asetettaisiin riviin, niistä muodostuisi 40 kilometrin pituinen jono.

Telakalla rakennetaan sekä uusia että uudistettuja sukellusveneitä Ruotsin merivoimille. Ensimmäisen kerran kolmeenkymmeneen vuoteen tekeillä on kaksi uutta A26-luokan sukellusvenettä. Ne on varustettu Stirling-moottoreilla, jotka mahdollistavat pidemmän toiminta-ajan veden alla.

Kännykät on jätetty teollisuushallien ulkopuolelle. Kuvaaminen on kielletty. Telakka-alueellakaan ei tahdo isäntien mielestä löytyä kuvakulmaa, jonka voisi taltioida.
Sukellusveneen valmistus on vahvan turvaluokituksen takana.

Saab Kockumsin varatoimitusjohtaja Lars Brännström kertoo, että suurin muutos uusien sukellusveneiden valmistuksessa on monimutkaisten järjestelmien informaatiotekninen turvallisuus.

Uusilla järjestelmillä päivitetty Gotland-luokan sukellusvene odottaa lähtöään satama-altaassa, toinen valmistuu tänä vuonna. Aluksiin on asennettu pitkälti sama tekniikka kuin mikä tulee käyttöön uusissa A26-sukellusveneissä.

Tuotantopäällikkö Helena Lönegård kertoo, miten Gotland-luokan sukellusveneet halkaistiin kahtia, avattiin kuin valaan sisukset.
– Voi sanoa, että uusi A26 on asetettu Gotland-luokan sukellusveneen kuoreen, Lönegård sanoo.

Saab-yhtiölle sukellusveneitä valmistavan telakkatoiminnan aloittaminen Karlskronassa ja Malmössä on merkinnyt isoa investointia. Telakka on saanut muun muassa suuren teräsvalssin, jolla sukellusveneen runkopalat työstetään. Tuotantoa on automatisoitu. Telakka-alueella on vieri vieressä kunnostettuja, vuosisatoja vanhoja rakennuksia ja tuliterää uutta.

Työntekijöitä oli vuonna 2014 alle tuhat kun Saab teki kaupat saksalaisen ThyssenKruppin kanssa. Nyt henkilöstön määrä on lähes kaksinkertaistunut 1600:aan, joista noin 400 on konsultteja.

Ruotsi etsii sukellusveneilleen uusia ostajia

Ruotsin valtiolle kauppa oli tärkeä. Uuden sukellusvenemallin tekijäksi ja kehittäjäksi haluttiin ruotsalainen yhtiö. Ruotsille vedenalainen sodankäynti on strateginen intressi ja osa maalle tärkeää puolustusteollisuutta, jonka tuotteita halutaan myydä ulkomaille. Saab Kockums pyrkii ilmeisesti hakemaan markkinoita esimerkiksi Puolasta ja Hollannista.
Tällä hetkellä ainoa asiakas on Ruotsin valtio, eikä varatoimitusjohtajalla ole halua vastata kysymyksiin mahdollisista vireillä olevista kauppaneuvotteluista.

– Jos minulta kysytään, jokaisella maalla pitäisi olla sukellusvene, hän naurahtaa.

Ruotsilla on tällä hetkellä neljä sukellusvenettä. Valmisteilla olevien A26-alusten on ajateltu korvaavan vanhempia malleja, mutta merivoimat toivoo määrän kasvavan viiteen. Norjalla on kuusi sukellusvenettä, Suomella ja Tanskalla ei yhtään.

Suomella oli vielä jatkosodan aikana viisi sukellusvenettä, mutta Pariisin rauhansopimus 1947 rajoitti Suomen aseistusta. Vaikka sopimuksen sotilasartiklat on 90-luvulla kumottu, Suomen laivastolle ei ole hankittu sittemmin sukellusveneitä. Se on kallis asejärjestelmä.

Suomi ja Ruotsi harjoittelevat yhdessä sukellusvenejahtia

Ruotsin merivoimien esikunnassa sekä vedenalaisen että pinta-alusten uusimista pidetään tärkeänä sille kuuluvan merivalvontatehtävän takia. Itämerellä liikkuu joka hetki useita tuhansia kauppaliikenteen aluksia sekä Suomeen että Ruotsiin. Ruotsin merivoimien komentajan Jens Nykvistin mielestä vilkas kuljetusreitti vaatii merivoimien läsnäoloa, mutta uhkakuvat ovat myös muuttuneet.

– Tämänhetkisen hybridisodankäynnin taistelutekniikalla on uusia, normaalista poikkeavia mahdollisuuksia aiheuttaa vahinkoa. Meidän tehtävämme on löytää “trigger”, poikkeustilanteen käynnistäjä, Nykvist sanoo.

Suomen ja Ruotsin tiivistynyt puolustusyhteistyö on merkinnyt käytännössä sitä, että merivoimat jakavat aiempaa enemmän tietoa keskenään. Maat myös harjoittelevat Ruotsin kaluston avulla yhteisissä sotaharjoituksissa sukellusvenejahtitilanteita.

Sukellusveneiden etu on yksinkertainen: ne voivat toimia salassa sekä rauhan että sodan aikana. Niitä voi käyttää tiedusteluun, erikoisjoukkojen kuljetukseen, pintatorjuntaan tai miinoitukseen.

Kalastaja havaitsi neuvostosukellusveneen

Karlskronan rannikkomaisemat koristivat sanomalehtien etusivuja ympäri maailmaa lähes 40 vuotta sitten. Neuvostosukellusvene ajoi karille vain kymmenen kilometriä silloisesta Karlskronan sotilastelakasta ja laivastotukikohdasta. Karille karahtaneen sukellusveneen havaitsi alunperin paikallinen kalastaja.

Ruotsissa rannikon asukkaiden sukellusvenehavainnot ovat sen jälkeen kuuluneet lähes jokavuotisiin mediailmiöihin. HMS Gotland-sukellusvenettä aikoinaan komentanut Jens Nykvist ei pane pahakseen ruotsalaisten innokkuutta.

– Meidän kannaltamme on vain hyvä, että ihmiset ovat valppaita.

Hän ei kuitenkaan halua vastata kysymykseen kuinka aktiivisesti Venäjän sukellusveneet liikkuvat Itämerellä tällä hetkellä.
 

Teräsmies

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
“Our Crucial Deterrent” is a circa 1972 color United States Navy film that touts the importance of the Polaris and Poseidon submarine missile programs. An opening crawl quotes President John F. Kennedy in his 1961 State of the Union address and explains his plan to create the crucial deterrent, “a fleet that never will attack first, but will possess sufficient powers of retaliation concealed beneath the sea, to discourage any aggressor from launching an attack upon our security.”

At mark 01:30, the viewer is shown scenes from a 1962 meeting and a discussion of how, on May 6, 1962, the submarine USS Ethan Allen (SCB-180) launched a nuclear-armed Polaris A-1 missile (shown at mark 01:50) that detonated at 11,000 feet over the South Pacific. That test was the only complete operational test of an American strategic missile. From there the film jumps to 1972 and near mark 03:00 we witness a successful Poseidon missile test, followed by a tour of one of the submarine that carry the weapons. “Missile-firing orders can come only from the President,” the narrator reminds the viewer at mark 07:35, “and will be acted upon only after absolute confirmation.”

Mark 08:54 begins a brief history lesson on the system, including the SSM-N-8A Regulus, a ship- and submarine-launched, nuclear-armed turbojet-powered cruise missile deployed by the Navy from 1955 to 1964. That is followed by a look at the USS Nautilus (SSN-571), the world's first operational nuclear-powered submarine, and the USS Observation Island (EAG-154), a vessel which supported fleet ballistic missile development. Mark 13:40 shows the viewer the USS George Washington (SSBN-598), the world’s first operational ballistic missile submarine and the lead ship of her class of nuclear ballistic missile submarines. The USS Kamehameha (SSBN-642) is shown at sea at mark 19:00 as the narrator explains the standard rotation, training, and re-training of crews before embarking on another 60-day patrol. Looking toward the “future,” the narrator explains at mark 23:00 how President Richard M. Nixon, in January 1972, ordered the Department of Defense to “develop a program to build additional missile-launching subs carrying a new and far more effective missile” known as Trident.

(Trident missiles were ultimately equipped with thermonuclear warheads and a range capacity greater than 6,000 miles). They were first deployed in 1979. The UGM-73 Poseidon missile was the second US Navy nuclear-armed submarine-launched ballistic missile (SLBM) system, powered by a two-stage solid-fuel rocket. It succeeded the UGM-27 Polaris beginning in 1972, bringing major advances in warheads and accuracy. It was followed by Trident I in 1979, and Trident II in 1990.
 
Australia ostaa 12 sukellusvenettä USD 35.5 miljardilla.

Naval Group has signed a long-delayed strategic partnership agreement with Australia for delivery of a A$50bn ($35.5bn) submarine fleet, which the French shipbuilder said should help it win other defence contracts in Asia and Europe. The company, formerly called DCNS, was selected in April 2016 as the preferred bidder to build 12 conventional submarines for the Royal Australian Navy, seeing off stiff competition from Japanese and German rivals.

Australia plans to spend a record A$200bn on defence over the next decade as it upgrades its military capabilities in the face of strategic challenges in Asia-Pacific, including the rise of a more assertive China.

“We are . . . bidding in the Netherlands today and that is one really important bid because they are looking as well for expeditionary submarines. This is very important. It is also gives credibility to other bids but on smaller submarines like India, Poland and Brazil,” he said.

Mr Guillou said the terms of the contract would enable Naval and Fincantieri to collaborate on research and development, procurement and some common bilateral projects. He said the corporate alliance was an important project for Europe given changes in the defence market.“We need European players to unite more strongly. To be able to face new giants in this market, like CSSC [China State Shipbuilding Corporation] in China, like OSK [United Shipbuilding Corporation] in Russia — we really want to take the initiative to become stronger, before the others are stronger.”
https://www.ft.com/content/a649821e-2da2-11e9-8744-e7016697f225?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content
 

magitsu

Ylipäällikkö
On toisilla tuota rahhoo. Kanadakin aivan hävytön summa menossa laivoihin ja sitten melkein vastaava hävittäjiin kuin meillä. Tosin Trudeau kuulemma nostanut tavoitetta 100 kpl luokkaan. Seuraaja saa sitten viimein ostaa F-35:ttä kun Justin lupasi ettei näin tee.
 

Museo

Eversti
Siis lähes 3 miljardia kappaleelta ??? alkaa olemaan saman hintaisia kun ydinkäyttöiset hyökkäys-sukellusveneet !
Se on alunperin ydinkäyttöinen vene josta pitää isolla rahalla ottaa ydinreaktori pois koska ydinkäyttöiset alukset eivät kelpaa australialaisille poliitikoille.
 

Jukkis

Majuri
Lahjoittaja
ELSO 2.0
Australian suhteesta ydinvoimaan kertoo hyvin, kun siellä on kolmasosa maailman uraanivaroista ja maa on maailman kolmanneksi suurin uraanin tuottaja. Silti heillä ei ole ainuttakaan ydinvoimalaa vaan sellaiset ja myös uraanin rikastamisen, ydinpolttoaineen valmistamisen ja ydinjätteen jälleenkäsittelyn kieltävä lainsäädäntö.

Lähde: https://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_power_in_Australia
 

ctg

Ylipäällikkö
Sixty years ago, Soviet engineers began developing a new submarine under strict orders to eschew previous design decisions in favor of innovative concepts wherever possible. The resulting boat, a guided missile submarine that was known first as K-162 and eventually as K-222, established a still-unbeaten underwater speed record and was the first titanium-hulled submarine ever, but also proved too expensive and complicated to be anything more than a one-off, earning the nickname "Golden Fish."

K-162/K-222, the only Project 661 submarine ever built, was the product of a direct order from the Central Committee of the Communist Party of the Soviet Union and country’s Council of Ministers on Aug. 28, 1958. The directive called for a new “high-speed submarine” and development began the following year. The Project 661 design was also known as the Anchar-class in the Soviet Union and NATO referred to it as the Papa-class, even though there was only ever one boat.
http://www.thedrive.com/the-war-zone/26475/the-soviets-golden-fish-missile-submarine-still-holds-the-record-as-the-worlds-fastest
 

Museo

Eversti
Australian suhteesta ydinvoimaan kertoo hyvin, kun siellä on kolmasosa maailman uraanivaroista ja maa on maailman kolmanneksi suurin uraanin tuottaja. Silti heillä ei ole ainuttakaan ydinvoimalaa vaan sellaiset ja myös uraanin rikastamisen, ydinpolttoaineen valmistamisen ja ydinjätteen jälleenkäsittelyn kieltävä lainsäädäntö.
Taustallahan tässä kait on että Britit tekivät 50-luvulla 12 maanpäällistä ydinkoetta Australiassa. Vastustuksen jälkeen Britit siirtyivät tekemään ydinkokeitaan Tyynenmeren atolleille Australian viereen sekä Nevadaan. Myös Yhdysvallat teki ydinkokeita Tyynellämerellä 1940-luvulta 1960-luvulle. Ranska teki ydinkokeensa alun perin Saharassa mutta siirtyi Algerian tilanteen vuoksi tekemään ydinkokeensa Tyynenmeren merentakaisilla alueilla vuoteen 1996 saakka. Tämä ei varsinaisesti miellyttänyt ausseja.

Tosin suomalaisiahan ei juuri kiinnostanut että ryssät tekivät ydinkokeitaan naapurissa. Mutta me olimmekin suomettuneita.

Eihän silti siinä mitään järkeä ole että aussit ostavat ranskalaisen ydinsukellusveneen pohjalta suunnitellun sukellusveneen, ottavat siitä ydinreaktorin pois, rakentavat sen kotimaassaan ilman ydinreaktoria ja maksavat koko hoidosta enemmän kun ranskalaiset uudesta ydinsukellusveneestään venettä kohti.
 
Viimeksi muokattu:
Top