Sukellusveneet

48780457937_3816d3e52b_h.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
Yleensä Kiinalaisissakin miehittämättömissä suklareissa on yksi potkuri mutta tässä uusimassa kaksi.
EFw1vnuU4AEC7SA


Artikkelissa arvaillaan syytä.
The AUV’s layout is telling. The twin propellers, called screws in nautical circles, are optimized for cruising. So the HSU-001 is likely to be used for long range patrols. There are also thrusters buried in the hull which allow it to hover or move vertically up or down, even sideways.
 
Minusta Suttonin analyysi vaikuttaa pintapuoliselta - miksi pitkä toimintamatka vaatisi kahta potkuria ja manööverikykyä, luulisi pikemminkin viittavaan haluun ketterästä operoinnista? Luulisi, että pitkässä operoinnissa olisi yksi iso potkuri tai pump-jet häiveen maksimoimiseksi. Aika ohuilla eväillä mennään.

Sinänsä erilaiset ja eri kokoiset AUV:t ovat vedenalaisen uhkan tulevaisuutta. Suomen osalta muutoksessa kyse on - kliseisesti - uhasta ja mahdollisuudesta. Toimintakykyiset AUV:t ovat kuin dreadnoughtit aikanaan ahtailla merialueilla, ne tekevät aiemmat alustyypit armottoman vanhanaikaiseksi. Suomella on mahdollisuus jälleen kerran sukellusveneaseen muodostamiseen ja lyhyt etäisyys viholliseen sekä pitkä rannikko ovat tässä etu, ei haitta.

Uhkana näkisin Venäjän mahdollisuudet vaikuttaa paremmin Saaristomerellä ja Pohjanlahdella. Tähän astiset sukellusveneet ovat isoja mötkäleitä jotka kykenevät liikkumaan vain isoja väyliä pitkin. Tulevaisuudessa AUV voidaan jättää jo ennen konfliktia toiminta-alueella aktivoitavaksi sopivalla äänisignaalilla, se voi uiskennella vaikka millaisesta matalasta rännistä ilman riskiä ihmishenkien menetykseen, tai se voidaan vaikkapa toimittaa toimitna-alueelle stealth-dronella (kuten S-70).

Tulevaisuuden uhkina on myös Kiina, joka voi toimittaa pikkuveljelleen Venäjälle uusia aseita, sekä myös teknologisesti kehittyneet terroristiliikkeet. Esimerkiksi huthit ovat osoitttaneet melkoista aloitteellisuutta lennokkien suhteen. Ei liene epäilystä, että AUV-terroristit ovat tulossa. Tämä tarjoaa myös "plausible deniabilityä".

Lopuksi, kuka on kehityksessä häviäjä? Itämerellä suurin häviäjä on Ruotsi, joka on sitoutunut kansalliseen suklariohjelmaansa jossa kehitellään nimenomaisesti kapeiden merialueiden sukellusveneitä. Niillä ei ole nähtävissä mitään jakoja tulevaisuudessa.

Valtamerillä tilanne tullee olemaan erilainen, ja isoista SSK:sta sekä SSN:stä tulee muodostumaan "tukialuksia" AUV:lle. Itämeren lyhyillä etäisyyksillä tarvetta tällaisille tukialuksille ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: ctg
Olisiko hämäyspotkurit? Oikeitten potkureitten valokuvistakin lienee mahdollista pätellä jotain paatin ominaisuuksista.

Kyllä, siksipä usein esim. sukellusveneiden kastamis. ym- tilaisuuksissa potkuri yleensä peitetään, ja esim. viime huhtikuussa saksalaisen U36:n potkurin julkisuus herätti hämmästystä.
 
Minäkin luulen, että kaksipotkurisuus liittyy joko tarpeeseen kääntyä ahtaassa paikassa tai sitten sähkömoottoreihin. Jos nuo on jotain halppis-AUV:ita joissa on käytetty mahdollisimman paljon valmista tekniikkaa ja tuotteita, niin ehkä sopivaa moottoria ei ole löytynyt ja laitettiin kaksi. Potkurit ovat melkein varmarmasti vain paraatia varten, mahdollisesti osa muistakin osista.
 
Miksi noissa potkureissa ei ole montaa lapaa? Eikö tuo ole äänekäs jos potkureita ei ole optimoitu?

Miksi noita mastoja ei ole laitettu luukkujen taakse?
Tuplapotkureita voidaan kierrättää hiljaisemmalla kierrosluvulla kuin yhtä, joka hiljentää potkuriääntä ja estää kavitointia.
Perään saadaan myös ylimääräistä tilaa hydrofonien, valelaitteiden tai muiden sensorien vetämiseen.

Toiminta-ajatus laitteella voi myös olla, että varsinainen operointi tehdään pääasiassa rungon sisällä olevilla työntölaiteilla.
 
Joo, ei näitä kannata näppiskommandojen liian tiukalla silmällä arvostella "lolz tuplapotkurit ompa tyhmiä mixei ne tajuu". Monetkin syyt voivat vaikuttaa kahden moottorin ja potkuriakselien valintaan yhden sijaan.
 
Back
Top