Sukellusveneet

Jenkit tekivät saman USS San Franciscolle joka törmäsi vedenalaiseen vuoreen. Se sai uuden keulan käytöstä poistetusta USS Honolulusta.

1137px-US_Navy_050127-N-4658L-030_Submarine_USS_San_Francisco_in_dry_dock_to_assess_damage_Guam_Jan_8_2005.jpg
 
A metallurgist in Washington state pleaded guilty to fraud Monday after she spent decades faking the results of strength tests on steel that was being used to make U.S. Navy submarines.

Elaine Marie Thomas, 67, of Auburn, Washington, was the director of metallurgy at a foundry in Tacoma that supplied steel castings used by Navy contractors Electric Boat and Newport News Shipbuilding to make submarine hulls.

From 1985 through 2017, Thomas falsified the results of strength and toughness tests for at least 240 productions of steel — about half the steel the foundry produced for the Navy, according to her plea agreement, filed Monday in U.S. District Court in Tacoma. The tests were intended to show that the steel would not fail in a collision or in certain “wartime scenarios," the Justice Department said.

There was no allegation that any submarine hulls failed, but authorities said the Navy had incurred increased costs and maintenance to ensure they remain seaworthy. The government did not disclose which subs were affected.

Thomas faces up to 10 years in prison and a $1 million fine when she is sentenced in February. However, the Justice Department said it would recommend a prison term at the low end of whatever the court determines is the standard sentencing range in her case.
In a statement filed in U.S. District Court on her behalf Monday, her attorney, John Carpenter, said Thomas “took shortcuts.”

“Ms. Thomas never intended to compromise the integrity of any material and is gratified that the government’s testing does not suggest that the structural integrity of any submarine was in fact compromised,” Carpenter wrote. “This offense is unique in that it was neither motivated by greed nor any desire for personal enrichment. She regrets that she failed to follow her moral compass – admitting to false statements is hardly how she envisioned living out her retirement years.”

Thomas' conduct came to light in 2017, when a metallurgist being groomed to replace her noticed suspicious test results and alerted their company, Kansas City-based Bradken Inc., which acquired the foundry in 2008.

Bradken fired Thomas and initially disclosed its findings to the Navy, but then wrongfully suggested that the discrepancies were not the result of fraud. That hindered the Navy’s investigation into the scope of the problem as well as its efforts to remediate the risks to its sailors, prosecutors said.

In June 2020, the company agreed to pay $10.9 million in a deferred-prosecution agreement.

When confronted with the doctored results, Thomas told investigators, “Yeah, that looks bad,” the Justice Department said. She suggested that in some cases she changed the tests to passing grades because she thought it was “stupid” that the Navy required the tests to be conducted at negative-100 degrees Fahrenheit (negative-73.3 degrees Celsius).
Tuo -73.3c testi mittaa ilmeisesti elastisuutta.
 
"@apumekaanikko
Sitä, että USA luovuttaisi aseuraania yhtään kenellekään mihinkään käyttöön, jaksan epäillä monestakin syystä. Taitaa koskea myös AUKUS-paatteja. koska Aussila ei ole ydinasevalta, ainakaan toistaiseksi."


Australialle ydinpaatit ovat siinä mielessä mielenkiintoinen valinta että maan suhtautuminen ydinvoimaan on ollut kielteinen. Australia on maailman kolmanneksi suurin uraanin tuottaja, mutta maalla ei ole yhtään ydinvoimalaa ja vain yksi tutkimusreaktori (OPAL). Toisaalta USA tai UK ei taatusti ala kehittelemään kustomoituja reaktoreita Australiaa varten.

Epäilen että Australian ydinsukellusveneprojektista tulee kaikkien aikojen miljardien tuhlaussaaga jota saa seurata vielä HX2:n (HXX? LX?) aikoihin kiikkustuolista. Australialla ei anna ylpeys periksi ostaa valmiita veneitä vaan aluepoliittisista syistä halutaan rakentaa telakka riittämättömälle tilauspohjalle Australiaan. Samalla niin UK:n kuin USA:n teollisuudella ei ole oikein kokemusta teknologiasiirroista.

Ranska olisi voinut hyvinkin olla teknisessä mielessä - nimenomaisesti kyvyssä auttaa teollisuuspohjan pystyttämisessä - jopa parempi valinta ydinsukellusveneenkin rakennuskumppaniksi mutta ei turpo-syistä ollut sopiva partneri.

Toisaalta ydinsukellusveneisiin sitoutuminen on hieno turvallisuuspoliittinen ele.
 
Viimeksi muokattu:
"@apumekaanikko
Sitä, että USA luovuttaisi aseuraania yhtään kenellekään mihinkään käyttöön, jaksan epäillä monestakin syystä. Taitaa koskea myös AUKUS-paatteja. koska Aussila ei ole ydinasevalta, ainakaan toistaiseksi."


Australialle ydinpaatit ovat siinä mielessä mielenkiintoinen valinta että maan suhtautuminen ydinvoimaan on ollut kielteinen. Australia on maailman kolmanneksi suurin uraanin tuottaja, mutta maalla ei ole yhtään ydinvoimalaa ja vain yksi tutkimusreaktori (OPAL). Toisaalta USA tai UK ei taatusti ala kehittelemään kustomoituja reaktoreita Australiaa varten.

Epäilen että Australian ydinsukellusveneprojektista tulee kaikkien aikojen miljardien tuhlaussaaga jota saa seurata vielä HX2:n (HXX? LX?) aikoihin kiikkustuolista. Australialla ei anna ylpeys periksi ostaa valmiita veneitä vaan aluepoliittisista syistä halutaan rakentaa telakka riittämättömälle tilauspohjalle Australiaan. Samalla niin UK:n kuin USA:n teollisuudella ei ole oikein kokemusta teknologiasiirroista.

Ranska olisi voinut hyvinkin olla teknisessä mielessä - nimenomaisesti kyvyssä auttaa teollisuuspohjan pystyttämisessä - jopa parempi valinta ydinsukellusveneenkin rakennuskumppaniksi mutta ei turpo-syistä ollut sopiva partneri.

Toisaalta ydinsukellusveneisiin sitoutuminen on hieno turvallisuuspoliittinen ele.
Vähintään 8 ydinsukellusveneen hankinta on myös valtava ponnistus Australialle, jos vertaa Britanniaan ta Ranskaan jotka ovat suurempia maita.
 
"@apumekaanikko
Sitä, että USA luovuttaisi aseuraania yhtään kenellekään mihinkään käyttöön, jaksan epäillä monestakin syystä. Taitaa koskea myös AUKUS-paatteja. koska Aussila ei ole ydinasevalta, ainakaan toistaiseksi."


Australialle ydinpaatit ovat siinä mielessä mielenkiintoinen valinta että maan suhtautuminen ydinvoimaan on ollut kielteinen. Australia on maailman kolmanneksi suurin uraanin tuottaja, mutta maalla ei ole yhtään ydinvoimalaa ja vain yksi tutkimusreaktori (OPAL). Toisaalta USA tai UK ei taatusti ala kehittelemään kustomoituja reaktoreita Australiaa varten.

Epäilen että Australian ydinsukellusveneprojektista tulee kaikkien aikojen miljardien tuhlaussaaga jota saa seurata vielä HX2:n (HXX? LX?) aikoihin kiikkustuolista. Australialla ei anna ylpeys periksi ostaa valmiita veneitä vaan aluepoliittisista syistä halutaan rakentaa telakka riittämättömälle tilauspohjalle Australiaan. Samalla niin UK:n kuin USA:n teollisuudella ei ole oikein kokemusta teknologiasiirroista.

Ranska olisi voinut hyvinkin olla teknisessä mielessä - nimenomaisesti kyvyssä auttaa teollisuuspohjan pystyttämisessä - jopa parempi valinta ydinsukellusveneenkin rakennuskumppaniksi mutta ei turpo-syistä ollut sopiva partneri.

Toisaalta ydinsukellusveneisiin sitoutuminen on hieno turvallisuuspoliittinen ele.

Saas nähdä, seuraako Kanada jossain vaiheessa perässä? Asia oli tapetilla 60 - 80-luvuilla, ja lopulta tavoitteena oli hankkia 10-12 venettä joko Ranskasta tai Iso-Britanniasta. Hemmetin NL meni vaan hajoamaan, ja pilasi hyvän suunnitelman.
 
Tietoni mukaan jenkkien tukialuksia kuljettava aseuraani on peräisin ydinkärjistä, jotka purettiin erään aserajoitussopimuksen seurauksena. Huippukallista tavaraa, jolle löydettiin sopiva kierrätyspönttö tukialuksen ruumasta . Putte siitä kyllä välillä valittaa, että aseuraania ei tuhottukaan, eikä itsellä ole rahkeita vastaavaan käyttöön.

Aseuraanin tuotanto on niin kallista, että pitkää vaihtoväliä kannattanee tavoitella jollain muullakin keinolla. Normaalissa reaktorissa vaihdetaan kolmasosa sauvoista kerrallaan, eikä se ole mikään tolkuttoman vaikea toimenpide. Tukialusten ja sukellusveneiden reaktorit on optimoitu vähän tilaa vieviksi ja sen vuoksi sauvojen vaihto on hidasta ja hankalaa. 30 vuoden tankkausväli aseuraanin avulla on yksi ratkaisu. Uskoisin, että muitakin vaihtoehtoja on etsitty.

Sitä, että USA luovuttaisi aseuraania yhtään kenellekään mihinkään käyttöön, jaksan epäillä monestakin syystä. Taitaa koskea myös AUKUS-paatteja. koska Aussila ei ole ydinasevalta, ainakaan toistaiseksi.

Mielenkiintoinen kysymys, mutta voisitko hieman avata tietotälähteitäsi vai onko tämä jotain salaista sisäpiirin tietoa?

Kuitenkin se mitä yleisesti on tiedossa viittaa aivan toiseen alkuperään HEUssa. Tässä yhteydessä tarkoitan HEU:lla yli 90% rikastettua uraania.
Kun näitä ydinaseiden vähentämisiä tehtiin, niin pääsuunta oli se että rikastettua uraania yksinertaisesti köyhdytettiin.
Silloin siitä tuli siviilireaktoreiden polttoainetta.
Amerikkalaiset ja venäläiset vähentivät tällä tavalla sekä HEU-varastojaan että purettujen ydinkärkien HEU:ta.
Siinä oli kysymys sadoista tuhansista tonneista HEU:ta.
En usko että Ukrainan kanssa on tehty mitään poikkeusta ja jos sieltä on tullut HEU:ta niin ei se todennäköisesti ole ollut mikään merkittävä määrä Amerikan varastoihin.
Se on totta että venäläistä ja ukrainalaista LEU (laimennettu HEUsta) käytetään läntisissä siivilireaktoreissa. Se että Ukranailaista HEU:ta käytettäisiin pääsääntöisesti amerikkalaisissa tukialuksissa ja suklareissa tuntuu agenttitarinoilta. Täytyy muistaa myös että panostusvälikin on yli 20 vuotta.

Amerikan HEU-navaalireaktorit ovat vanhaa perua. Jo Nautiluksessa käytettiin jopa 40% rikastettua uraania ja 1957 käyttöönotetussa Seawolfin reaktorissa halkesi HEU.

Amerikkalaiset ja Britit ovat mailmassa ainoita jotka käyttävät HEU-navaalireaktoreita. Brittien HEU tulee amerikkalaisilta kuten paljolti myös suklariteknologia reaktoreineen. Brittien suklareissa on vieläpä amerikkalaiset Trident-ydinohjukset.
Amerikassa on poliittinen jakolinja että luovutaanko HEU:sta vaiko ei. Demokraatit haluaisivat ”rauhanomaisia” LEU-navaalireaktoreita mutta Rebublikaat haluavat tehokkaampia HEU-reaktoreita.
Sotilaallisesti HEU-navaalireaktorit ovat perusteltuja Amerikassa koska mikään ei ole suklareissa niin tärkeää kuin tila ja kompakti muoto.

Jos kerran amerikkalaiset ja britit ovat jo sopineet HEU-teknologian AUKUS:sa niin kai se poliittinenkin puoli hoidettu joko kiertämällä sopimuksia tai sitten rikkomalla niitä.

Amerikkalaisten painoarvon laskiessa mailmalla on heidän mitä enemmissä määrin käytettävä liittolaisuutta.
Suklarit ovat mitä tehokkain keino Kiinan kasvavaa laivastoa

Ranskakin alunperin käytti suklarien reaktoreissa HEU:ta mutta rikastuslaitoksen ylläpito oli hyvin kallista niin pienille määrille kuin Ranska tarvitsi HEU:ta.

Kanadan ainoa järkevä ratkaisu olisi tehdä aussien tapaan eli hankkia HEU-suklarit.
 
Ranskakin alunperin käytti suklarien reaktoreissa HEU:ta mutta rikastuslaitoksen ylläpito oli hyvin kallista niin pienille määrille kuin Ranska tarvitsi HEU:ta.

Kanadan ainoa järkevä ratkaisu olisi tehdä aussien tapaan eli hankkia HEU-suklarit.

Ranska on suunnitellut sukellusveneensä eri tavoin siten että polttoaineen vaihto nopea operaatio - onhan Ranskalla valtava kokemus reaktorien lataamisesta. Lisäksi tämän päivän LEU polttoaineetkin ovat erilaisia kuin vanhan ajan. Voi toki olla, että USA:n ja UK:n ydinenergiasektori joka lopetti kehittymästä 1960-luvulla ei ole pysynyt teknologisen kehityksen perässä - varsinkin kun RR ja Bechtel ovat toimineet vain sotilassektorilla joka nyt ei ole oikein tunnettu rahankäytön tehokkuudesta.

Nythän toki molemmissa UK:ssa ja USA:Ssa on erilaisia startupeja.


(Kookle-käännös)

To do this, three breaches allow the equipment to be unloaded, ”explains François Revaud, head of the nuclear submarine department at DCN Services Toulon. To fully understand what this “major 100-month review” represents, we have to imagine that 63,000 parts are processed, including 15,000 for the nuclear boiler. The latter is extracted from the submersible using a mobile intervention workshop (AMI) which is positioned just above the breach of access to the engine compartment.In a completely sealed situation, the 32 fuel elements from the core are taken out and transported to the large adjacent hangar, where they are checked and recharged in the swimming pool. The reactor itself (6 meters high for 3 in diameter) is dismantled piece by piece. Very sensitive handling, loading and unloading of nuclear facilities takes 5 days.
 
Viimeksi muokattu:
Saas nähdä, seuraako Kanada jossain vaiheessa perässä? Asia oli tapetilla 60 - 80-luvuilla, ja lopulta tavoitteena oli hankkia 10-12 venettä joko Ranskasta tai Iso-Britanniasta. Hemmetin NL meni vaan hajoamaan, ja pilasi hyvän suunnitelman.

Australialais-kanadalainen yhteistyöprojekti kieltämättä kuulostaisi sellaiselta joka varmasti pysyy aikataulussa ja budjetissa....:poop: Ydinsuklarit olisivat sinänsä Kanadalle optimivaihtoehto kaikkien kolmen merialueen ja niiden välillä siirtymisen osalta. Epäilen vaan, että asia ei tule nousemaan asialistalle ilman uhkaympäristön radikaalia muuttumista (tyyliin Kiina valtaa Taiwanin tms.)
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoinen kysymys, mutta voisitko hieman avata tietotälähteitäsi vai onko tämä jotain salaista sisäpiirin tietoa?

Kuitenkin se mitä yleisesti on tiedossa viittaa aivan toiseen alkuperään HEUssa. Tässä yhteydessä tarkoitan HEU:lla yli 90% rikastettua uraania.
Kun näitä ydinaseiden vähentämisiä tehtiin, niin pääsuunta oli se että rikastettua uraania yksinertaisesti köyhdytettiin.
Silloin siitä tuli siviilireaktoreiden polttoainetta.
Amerikkalaiset ja venäläiset vähentivät tällä tavalla sekä HEU-varastojaan että purettujen ydinkärkien HEU:ta.
Siinä oli kysymys sadoista tuhansista tonneista HEU:ta.
En usko että Ukrainan kanssa on tehty mitään poikkeusta ja jos sieltä on tullut HEU:ta niin ei se todennäköisesti ole ollut mikään merkittävä määrä Amerikan varastoihin.
Se on totta että venäläistä ja ukrainalaista LEU (laimennettu HEUsta) käytetään läntisissä siivilireaktoreissa. Se että Ukranailaista HEU:ta käytettäisiin pääsääntöisesti amerikkalaisissa tukialuksissa ja suklareissa tuntuu agenttitarinoilta. Täytyy muistaa myös että panostusvälikin on yli 20 vuotta.

Amerikan HEU-navaalireaktorit ovat vanhaa perua. Jo Nautiluksessa käytettiin jopa 40% rikastettua uraania ja 1957 käyttöönotetussa Seawolfin reaktorissa halkesi HEU.

Amerikkalaiset ja Britit ovat mailmassa ainoita jotka käyttävät HEU-navaalireaktoreita. Brittien HEU tulee amerikkalaisilta kuten paljolti myös suklariteknologia reaktoreineen. Brittien suklareissa on vieläpä amerikkalaiset Trident-ydinohjukset.
Amerikassa on poliittinen jakolinja että luovutaanko HEU:sta vaiko ei. Demokraatit haluaisivat ”rauhanomaisia” LEU-navaalireaktoreita mutta Rebublikaat haluavat tehokkaampia HEU-reaktoreita.
Sotilaallisesti HEU-navaalireaktorit ovat perusteltuja Amerikassa koska mikään ei ole suklareissa niin tärkeää kuin tila ja kompakti muoto.

Jos kerran amerikkalaiset ja britit ovat jo sopineet HEU-teknologian AUKUS:sa niin kai se poliittinenkin puoli hoidettu joko kiertämällä sopimuksia tai sitten rikkomalla niitä.

Amerikkalaisten painoarvon laskiessa mailmalla on heidän mitä enemmissä määrin käytettävä liittolaisuutta.
Suklarit ovat mitä tehokkain keino Kiinan kasvavaa laivastoa

Ranskakin alunperin käytti suklarien reaktoreissa HEU:ta mutta rikastuslaitoksen ylläpito oli hyvin kallista niin pienille määrille kuin Ranska tarvitsi HEU:ta.

Kanadan ainoa järkevä ratkaisu olisi tehdä aussien tapaan eli hankkia HEU-suklarit.
Pitkä kysymys, mutta vastaan siihen, että mikä lähde kertoo amerikkalaisen aseuraanin päätyneen sukellusveneisiin.
Kuule, joku artikkeli joskus jossakin... Lähde hukassa. Tää on niitä juttuja.
Kuinka pitkälle aine sitten uudelleenköyhdytettiin, en tiedä. Sulla näyttää olevan esimerkkejä asiasta.
Se on kuitenkin varmaa, että en sanonut Ukrainan liittyvän asiaan millään tavalla.
 
Pitkä kysymys, mutta vastaan siihen, että mikä lähde kertoo amerikkalaisen aseuraanin päätyneen sukellusveneisiin.
Kuule, joku artikkeli joskus jossakin... Lähde hukassa. Tää on niitä juttuja.
Kuinka pitkälle aine sitten uudelleenköyhdytettiin, en tiedä. Sulla näyttää olevan esimerkkejä asiasta.
Se on kuitenkin varmaa, että en sanonut Ukrainan liittyvän asiaan millään tavalla.
Olet oikeassa ettet sanonut että ukrainalaista ydinkärkiuraania olisi kulkeutunut amerikkalaisiin navaalireaktoreihin.
Ei tullut ensimmäisenä mieleen että amerikkalaisten omia ydinkärkiä olisi käytetty polttoaineena navaalireaktoreissa.

Siitä huolimatta on epätodennäköistä että sitä ydinkärjistä purettua materiaali olisi mahdollisesti laitettu navaalireaktoreihin.
Syy on se että samassa yhteydessä Amerikan varastoissa olevaa yli 90% uraania köyhdytettiin 200 tonnia.
Onko käytetty HEU:ta sitten sieltä varastosta vaiko puretuista ydinkärjistä ei taida olla suurtakaan väliä.

Amerikka osti Venäjältä 500 tonnia varasto-HEUta jonka Venäjä itse ”köyhdytti”.
Tuo määrä HEUta vastaa 20 000 tuhatta ydinkärkeä. Keskimäärin yhdessä kärjessä on siten 25 kg HEUta.

”U.S. HEU reserves were estimated at about 700 tons. In addition, Washington has declared 209 tons of that amount as being surplus to its national security requirements and stated that it was planning to eliminate that amount of HEU unilaterally over the next few years. Available reports suggest that the United States has already converted about 119 tons of HEU to LEU”
 
Saas nähdä, seuraako Kanada jossain vaiheessa perässä? Asia oli tapetilla 60 - 80-luvuilla, ja lopulta tavoitteena oli hankkia 10-12 venettä joko Ranskasta tai Iso-Britanniasta. Hemmetin NL meni vaan hajoamaan, ja pilasi hyvän suunnitelman.
Jenkithän sen torppasivat kertomalla että eivät pidä ollenkaan ajatuksesta. Lopulta Britannian ja Kanadan kanssa tehtyjen sopimusten takia olisivat voineet myös yksiselitteisesti estää hankkeen, mutta niin pitkälle se ei edennyt.

Tilanne on toki sittemmin muuttunut.
 
Jenkithän sen torppasivat kertomalla että eivät pidä ollenkaan ajatuksesta. Lopulta Britannian ja Kanadan kanssa tehtyjen sopimusten takia olisivat voineet myös yksiselitteisesti estää hankkeen, mutta niin pitkälle se ei edennyt.

Tilanne on toki sittemmin muuttunut.

Pikaisella KVG-tutkimuksella juurikin Australian päätöksen jälkeen on jotain artikkeleita ilmaantunut - en osaa lainkaan sanoa onko kyse laajemmasta ilmiöstä. Prosessi ottanee aikansa ja Kanadalla on varmaan 2060-luvulla hieno sukellusvenelaivasto. Hiljaa hyvää tulee.

Joka tapauksessa Kanadalla on maailman hienoin sukellusvenemuseo - neljä saman alusluokan venettä jotka viihtyvät laiturissa.

In response to a written question before Parliament, the Department of National Defence said the boats "spent zero days at sea" in 2019, but three of the four would return to service at some point this year.


 
Ajatuksia Kanadan sukellusvene optioista.

 
Ajatuksia Kanadan sukellusvene optioista.


Kanadan - ja muidenkin - osalta on ihan mielenkiintoista tietää mikä lie tilanne kymmenen-kahdenkymmenen vuoden päästä akkujen suhteen. Alla oleva graafi on ihan satunnaisesta uutisjutusta ja kun mulle sähkö tulee töpselistä niin voi ottaa suolan kanssa.

Kuitenkin, kun tämä yhdistetään vielä erilaisten polttokennojen suureen kehitysasteeseen niin tiedä vaikka tulee ihan uudenlaisia mahdollisuuksia konventionaalisillekin veneille - puhumattakaan siitä että erilaiset automiset paatit joissa ei tarvi miehistöä ,miettiä tullevat yleistymään. Ydinsukellusvene lienee pitkään kingi - mutta erilaisia muutoksiakin voi olla tulossa...




n-imec-battery1.png
 
Missä maailman suklarikisoissa Saab muuten kilpailee ylivertaisella A26 -veneellään? Puola ja Alankomaat tulee mieleen mutta onko muualla edes mukana?
 
Australialais-kanadalainen yhteistyöprojekti kieltämättä kuulostaisi sellaiselta joka varmasti pysyy aikataulussa ja budjetissa....:poop: Ydinsuklarit olisivat sinänsä Kanadalle optimivaihtoehto kaikkien kolmen merialueen ja niiden välillä siirtymisen osalta. Epäilen vaan, että asia ei tule nousemaan asialistalle ilman uhkaympäristön radikaalia muuttumista (tyyliin Kiina valtaa Taiwanin tms.)
Jos sivuutetaan faktat, niin viisainta olisi, kun britit, aussit ja kanadalaiset löisivät hynttyyt yhteen. Voisi lopettaa näpertelyn ja rakentaa kunnon ekosysteemin.

Huonona puolena tietysti se, että elävässä elämässä hanke olisi täydellisen epärealistinen, eikä tuosta putkesta tulisi ikinä ensimmäistäkään suklaria. :D
 
Jos sivuutetaan faktat, niin viisainta olisi, kun britit, aussit ja kanadalaiset löisivät hynttyyt yhteen. Voisi lopettaa näpertelyn ja rakentaa kunnon ekosysteemin.

Huonona puolena tietysti se, että elävässä elämässä hanke olisi täydellisen epärealistinen, eikä tuosta putkesta tulisi ikinä ensimmäistäkään suklaria. :D

Toki! Voisi myös olla Ranska ekosysteemin vetäjänä. Vaikka siitä lähtien kun pienestä pitäen on tavaillut korkkaria on ollut jonkin sortin brittifani, niin kyllähän fakta on, että Britannia - joka on aina panostanut asevientiin - on viimeksi saanut vietyä sukellusveneitä yli 50 vuotta sitten (Chilen O'Brien, Oberon-luokan vene, laskettiin vesille 1971 eli lienee tilattu pari vuotta aiemmin). Lisäksi maan raskaat torpedot ovat Mark VIII:n jälkeen olleet legendaarisia - siis negatiivisessa mielessä. Ei ihme että mm. Kanada, Australia ja Brasilia päätyivät Oberoneissaan Mk 48:n... Spearfish on Saabin, anteeksi BaE:n, mainosmiesten mukaan maailman paras mutta eipä sitä ole mihinkään myyty.

Uutiset erinäisistä käytettävyysongelmista eivät liene ainoastaan ärhäkän brittimedian ansiosta ja tuskinpa kanadalaiset ihan peukalo keskellä kämmentä oleva kehitysmaa-asevoima ovat.

Samaan aikaan Ranska on vienyt 27 isohkoa dieselvenettä (Daphne, Agosta, Scorpene) ja onnistunut myös myymään valmistusosaamistaan useaan maahan. Ranskan pinta-alusvienti on ollut myös hyvin menestyksellistä, onko ollut menestyksekkäämpää kuin brittien on vaikea sanoa, toki nyt Kanadan ja Australian suursopimukset ovat muuttaneet tilannetta.

Britannia on iso maa ja sillä millä vaikkapa Ruotsin osalta ulospelaaminen poliittisista syistä on ihan relevantti uhka, ei UK:n osalta liene tästä ollut kyse.

Toki Ranskan ydinveneissä oli aluksi omat ongelmansa, esimerkiksi melutaso.

(Lisään vielä, Vickers rakensi 3 Gal-luokan venettä saksalaisten suunnitelmien mukaan Israelille 1970-luvulla.)
 
Viimeksi muokattu:
Missä maailman suklarikisoissa Saab muuten kilpailee ylivertaisella A26 -veneellään? Puola ja Alankomaat tulee mieleen mutta onko muualla edes mukana?
A26 teknologiaa on näillä näkymin siirtymässä Australian Collins luokan veneisiin ja Australia saattaa rakentaa täysin uusia konventionaalisia sukellusveneitä ja Saab Kockums olisi siinä looginen yhteistyökumppani, mikä tarkoittaisi vielä laajempaa A26 teknologian siirtoa. Mutta muuten suklari-markkinat ovat sangen rajalliset ja niihinkin liittyy usein ulkopoliittiset tekijät.



 
A26 teknologiaa on näillä näkymin siirtymässä Australian Collins luokan veneisiin ja Australia saattaa rakentaa täysin uusia konventionaalisia sukellusveneitä ja Saab Kockums olisi siinä looginen yhteistyökumppani, mikä tarkoittaisi vielä laajempaa A26 teknologian siirtoa. Mutta muuten suklari-markkinat ovat sangen rajalliset ja niihinkin liittyy usein ulkopoliittiset tekijät.




En siis yhtään epäile etteivätkö Saabin veneet itsessään olisi sinänsä hyviä, epäilen vaan mahdollisuuksia nykypäivän maailmassa juuri noiden poliittisten seikkojen vuoksi samalla kun Naval Group ja Thyssen voivat tarjota pinkkakaupalla referenssejä. Hollanti ja Puola lienevät do-or-die asiakkaat.
 
Back
Top