Sukellusveneet

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Suomen sukellusvenelaivastolla on ylväät perinteet, kuten nimet Iku-Turso, MIR-1, Jari Komulainen ja Viking muistuttavat.

Iku-Turso
Suomen laivasto sai käyttöönsä sukellusveneitä ensimmäisen kerran vuonna 1930. Niiden nimet olivat Vetehinen, Vesihiisi ja Saukko. 1931 valmistui Iku-Turso. Ne valmisti Crichton-Vulcanin telakka Turussa saksalaisten opastuksella ja lisensseillä. Viides sukellusvene nimettiin Vesikoksi.

MIR-1
Vuoden 1987 lopussa Rauma-Repola Oceanics toimitti Neuvostoliiton tiedeakatemialle MIR-1 ja MIR-2 -sukellusalukset. Suomalaiset joutuivat selittelemään toimintaansa Pentagonissa saakka. Vuorineuvos Tauno Matomäen mukaan syynä Oceanics-yhtiö purkuun pian toimituksien jälkeen oli Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n painostus.

Jari Komulainen
Jari Komulainen on suomalainen liikemies, joka oli naimisissa presidentti Mauno Koiviston tyttären Assi Koiviston kanssa. Komulainen välitti sukellusveneitä venäläisen yhteistyökumppanin avustuksella sekä toimitti suomalaisille liikkeille kiinalaisia Sanil Europe Oy:n maahantuomia halpaskoottereita yrityksensä Solo International Oy:n kautta.

Viking (A26)
Viking-luokan sukellusvene oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan 1997 aloittama hanke, jonka tarkoituksena oli rakentaa seuraaja Gotland-luokan sukellusveneelle. Suomi oli mukana tarkkailijana. Peruutetun Viking-projektin tekniikkaan perustuen Kockums suunnittelee uutta sukellusvenettä. Projektin nimenä on A26:

A26 is the project name of the next generation of submarines developed by Kockums for the Swedish Navy… Originally the Scandinavian countries had intended to collaborate on the Viking-class submarine, but Denmark's withdrawal from submarine operations meant that Kockums proceeded on their own… The new submarine will have blue water capability, something earlier Swedish submarines have lacked. It will be equipped with modified AIP Stirling propulsion and GHOST (Genuine HOlistic STealth) technology, making the submarine extremely quiet. It will also be designed to withstand significant shock loads from underwater explosions and will be able to "Launch and recover vehicles" through its torpedo tubes.” (Wikipedia)

Sittemmin mm. Ylen toimittaja Olli Ainola (2006) ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Alpo Juntunen (2007) ovat ehdottaneet Suomen merivoimille harkittavaksi sukellusveneaselajia.

Vaikka sukellusveneet olisivatkin pinta-aluksia parempi valinta monesta näkökulmasta, Suomen resurssit tuskin riittäisivät uuden aselajin perustamiseen. A26-sukellusveneiden hinta (n. 100M euroa) ei sinänsä olisi ongelma, mutta infrastruktuuri, huolto, koulutus yms. tulisivat liian kalliiksi.
 
http://www.mobimar.com/tourist_submarines

Eipäs unohdeta Ranuan Kultaista Taimenta!

Niin ja ilman muuta intille pitäis saada kahden tai kolmeen veneen luokka. Torpedo- ja ehkä jopa tuubilaukaistavalla ohjusaseistuksella.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi tämä avaus kuulostaa niin pirun tutulta?
 
Israelin armeija paljastaa lukuja Sukellusveneiden operaatioajasta suhteessa koulutukseen. Kovasti on Iipot innostuneet sukeltelemaan.
On the day in which reports of an Israeli attack are published in Lebanon, the Israeli Navy reveals that most of the submarine’s time at sea is operational, for the first time in years.
Against the background of these foreign reports according to which the IAF attacked convoys of advanced weapons moving from Syria to Lebanon, a significant expression of IDF’s special operations in the era of warfare between campaigns was revealed. According to data presented by a senior officer in the Navy, 58% of the time submarines spent as sea last year was within operational deployments, and the rest was for training purposes.
For comparison, in 2012 the figure was 36%. A similar number also concluded the years 2011 and 2010. “We have made last year thousands of hours of submarine operational activity," said Commander of the Submarine Flotilla, Col. G., who updated that "two new Dolphin submarines, INS Tanin and INS Rahav, will arrive to Israel from Germany in the second half of the year (after a delay of several months due to the complexity of the submarine). These are very technologically sophisticated vessels that require highly trained and professional crews to operate them. We operate in different theaters, including the northern theater, to ensure the security of the State of Israel”.
 
Suomen sukellusvenelaivastolla on ylväät perinteet, kuten nimet Iku-Turso, MIR-1, Jari Komulainen ja Viking muistuttavat.

Iku-Turso
Suomen laivasto sai käyttöönsä sukellusveneitä ensimmäisen kerran vuonna 1930. Niiden nimet olivat Vetehinen, Vesihiisi ja Saukko. 1931 valmistui Iku-Turso. Ne valmisti Crichton-Vulcanin telakka Turussa saksalaisten opastuksella ja lisensseillä. Viides sukellusvene nimettiin Vesikoksi.

MIR-1
Vuoden 1987 lopussa Rauma-Repola Oceanics toimitti Neuvostoliiton tiedeakatemialle MIR-1 ja MIR-2 -sukellusalukset. Suomalaiset joutuivat selittelemään toimintaansa Pentagonissa saakka. Vuorineuvos Tauno Matomäen mukaan syynä Oceanics-yhtiö purkuun pian toimituksien jälkeen oli Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n painostus.

Jari Komulainen
Jari Komulainen on suomalainen liikemies, joka oli naimisissa presidentti Mauno Koiviston tyttären Assi Koiviston kanssa. Komulainen välitti sukellusveneitä venäläisen yhteistyökumppanin avustuksella sekä toimitti suomalaisille liikkeille kiinalaisia Sanil Europe Oy:n maahantuomia halpaskoottereita yrityksensä Solo International Oy:n kautta.

Viking (A26)
Viking-luokan sukellusvene oli Ruotsin, Norjan ja Tanskan 1997 aloittama hanke, jonka tarkoituksena oli rakentaa seuraaja Gotland-luokan sukellusveneelle. Suomi oli mukana tarkkailijana. Peruutetun Viking-projektin tekniikkaan perustuen Kockums suunnittelee uutta sukellusvenettä. Projektin nimenä on A26:

A26 is the project name of the next generation of submarines developed by Kockums for the Swedish Navy… Originally the Scandinavian countries had intended to collaborate on the Viking-class submarine, but Denmark's withdrawal from submarine operations meant that Kockums proceeded on their own… The new submarine will have blue water capability, something earlier Swedish submarines have lacked. It will be equipped with modified AIP Stirling propulsion and GHOST (Genuine HOlistic STealth) technology, making the submarine extremely quiet. It will also be designed to withstand significant shock loads from underwater explosions and will be able to "Launch and recover vehicles" through its torpedo tubes.” (Wikipedia)

Sittemmin mm. Ylen toimittaja Olli Ainola (2006) ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Alpo Juntunen (2007) ovat ehdottaneet Suomen merivoimille harkittavaksi sukellusveneaselajia.

Vaikka sukellusveneet olisivatkin pinta-aluksia parempi valinta monesta näkökulmasta, Suomen resurssit tuskin riittäisivät uuden aselajin perustamiseen. A26-sukellusveneiden hinta (n. 100M euroa) ei sinänsä olisi ongelma, mutta infrastruktuuri, huolto, koulutus yms. tulisivat liian kalliiksi.

En tiedä pitäisikö tätä sukellusvene-keskustelua jatkaa Merivoimien tulevaisuus-ketjussa, jossa asiasta on aikaisemminkin keskustelua käyty. Mutta muutama kommentti mielenkiintoiseen aiheeseen:

Uskon, että sukellusveneistä olisi hyötyä Suomenkin olosuhteissa ja ne toisivat merivoimille kokonaan uudenlaista suorituskykyä, kun vedenalainen toimintakyky on muutenkin ollut nyt tapetilla mm. Katanpää-luokan hankinnan (ja North Stream-kaasuputken) myötä. Muutamankin veneen hankinta, ylläpito ja koulutus eli kokonaan uuden aselajin luominen olisi kuitenkin valtava menoerä ja käytännössä haukkaisi leijonanosan merivoimien vaatimattomasta hankinta- ja toimintabudjetista.

Hanke ei todennäköisesti tule koskaan toteutumaan, mutta olen miettinyt vaihtoehtoa että merivoimat vuokraisi/liisaisi yhden sukellusveneen Ruotsilta valvonta- ja koulutustarkoituksiin osana pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Länsinaapurimme hoitaisi miehistön peruskoulutuksen ja Suomi toimintakustannukset. Toisena vaihtoehtona olisi Tarja Halosenkin aikanaan mainitsema eri viranomaistahojen yhteiskäyttöön yhteisrahoituksella hankittava alus, jota voitaisiin käyttää valvonta-, koulutus-,miinantorjunta-, pelastustehtäviin sekä esimerkiksi ympäristöministeriön ja merentutkimuslaitoksen käytössä.

Tällainen viime vuosikymmenen ruotsalaiskonsepti olisi aika näppärän kompakti ja monikäyttöinen. Toimintasäde ja aseistusoptiot toki vaatimattomat, mutta toimisi hyvin Suomen saaristossakin:

http://www.naval-technology.com/projects/dagger/
 
En näe järkeä panostaa merivoimien aluskalustoon muuta kun uusia ohjuksia ja lavetteja tarvittaessa, miehittämättömien lennokkien, veneiden ja sukellusveneiden suhteen olen taas erittäin avoin.
 
En näe järkeä panostaa merivoimien aluskalustoon muuta kun uusia ohjuksia ja lavetteja tarvittaessa, miehittämättömien lennokkien, veneiden ja sukellusveneiden suhteen olen taas erittäin avoin.
Olen aikalailla samaa mieltä. Sukellus vene on huomattavasti vaikeampi tuhottava kuin pinta alus jos ajatellaan suomi vs. venäjä akselilla. Ohjukset maalle, miehittämätöntä toimintaa ilmaan ja merellinen toiminta pinnan alle pienillä "rannikko" sukellusveneillä. Toki tarvitaan miinan torjuntaan ja laskuun aluksia samoin kuin nopeita pika veneitä sekä aluksia joukkojen siirtoon mutta lähinnä näkisin että tuohon hommiin riittäisi katanpää sekä miinalautat.
 
Olen aikalailla samaa mieltä. Sukellus vene on huomattavasti vaikeampi tuhottava kuin pinta alus jos ajatellaan suomi vs. venäjä akselilla. Ohjukset maalle, miehittämätöntä toimintaa ilmaan ja merellinen toiminta pinnan alle pienillä "rannikko" sukellusveneillä. Toki tarvitaan miinan torjuntaan ja laskuun aluksia samoin kuin nopeita pika veneitä sekä aluksia joukkojen siirtoon mutta lähinnä näkisin että tuohon hommiin riittäisi katanpää sekä miinalautat.

Onko tosiaan ollut puhetta joidenkin isojen yksiköiden hommaamisesta Hämeenmaiden ja Raumojen tilalle?
Tämä olisi ihan järjetöntä, Haminat ovat hyvä osoitus mahtavasta ja hajautettavasta lisästä valvontaan ja torjuntaan ilmassa ja merellä.
Kaksi laivuetta ohjusveneitä on aika ideaali suomelle kun vielä tueksi tulisi näitä miehittämättömiä yksiköitä.

Hämeenmaa luokasta voisi tutkia mahdollisuutta tehdä emäaluksia näille miehittämättömile järjestelmille?
Kyseessä voisi olla tehtävän mukainen varustus, ruuma täynnä esim. veneitä tai lennokkeja riipuen mitä tarvitaan.
 
Onko tosiaan ollut puhetta joidenkin isojen yksiköiden hommaamisesta Hämeenmaiden ja Raumojen tilalle?
Tämä olisi ihan järjetöntä, Haminat ovat hyvä osoitus mahtavasta ja hajautettavasta lisästä valvontaan ja torjuntaan ilmassa ja merellä.
Kaksi laivuetta ohjusveneitä on aika ideaali suomelle kun vielä tueksi tulisi näitä miehittämättömiä yksiköitä.

Hämeenmaa luokasta voisi tutkia mahdollisuutta tehdä emäaluksia näille miehittämättömile järjestelmille?
Kyseessä voisi olla tehtävän mukainen varustus, ruuma täynnä esim. veneitä tai lennokkeja riipuen mitä tarvitaan.

Jep en ymmärrä miksei Merivoimat ole vielä hankkinut pienintäkään lennokkia Hämeenmaa-luokan aluksilta operoitavaksi. Aluksilta lennätetään rutiininomaisesti erilaisia maalilennokkeja, miksei sitten myös tiedustelulennokeja? Luulisi, että kevyistä lennokeista olisi isoakin iloa meidän saaristossa...

Tulevaisuuden haaveenani siintä itsenäiseen sukellusveneen torjuntaa kykenevä lennokki, kyky joka Hämeenmaa-luokalta uupuu helikopterien puutteessa...
 
Jep en ymmärrä miksei Merivoimat ole vielä hankkinut pienintäkään lennokkia Hämeenmaa-luokan aluksilta operoitavaksi. Aluksilta lennätetään rutiininomaisesti erilaisia maalilennokkeja, miksei sitten myös tiedustelulennokeja? Luulisi, että kevyistä lennokeista olisi isoakin iloa meidän saaristossa...

Tulevaisuuden haaveenani siintä itsenäiseen sukellusveneen torjuntaa kykenevä lennokki, kyky joka Hämeenmaa-luokalta uupuu helikopterien puutteessa...

Osaako joku arvioida esimerkiksi montako Protectorin uusinta 11m mallia mahtuu Hämeenmaan sisälle? Itse laskin 4-6, siinä on jo Spike ohjus valmiina.

http://en.wikipedia.org/wiki/Protector_USV


Sitten tiedusteluun ja maalinosoitukseen 2-3 tämän tyyppisiä lähetettäväksi kannelta, tämä on tyyristä kyllä vielä mutta hintojen luulisi laskevan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Northrop_Grumman_MQ-8_Fire_Scout
 
Menee vahvasti UAV / Merivoimien tulevaisuus-ketjun puolelle, mutta:

Hyviä pointteja sekä Tähystäjältä että Talvelalta. Olen samaa mieltä siitä, että merivoimat / rannikkojoukot tarvitsevat tiedusteluun kykeneviä lennokkeja, jotka kykenevät operoimaan maalta ja aluksilta. Hämeenmaa-luokan ongelmana on se, että se on näillä näkymin menossa poistoon aika pian vuoden 2020 jälkeen (samoin Pansio-luokka on ihan kohta peruskorjauksen tarpeessa). Toki rahojen loppuessa sitä kai voi koittaa pitää riveissä vuosikymmenen loppuun, mutta jotain tilalle tarvitaan kyllä ennemmin tai myöhemmin. En ole aivan vakuuttunut, että Suomi pärjäisi pelkkien Pansio-luokan lauttojen ja Katanpää-luokan varassa (hitaita, rajoitettu miinanlaskukapasiteetti, huono ilmatorjunta ym.) saati sitten kokonaan ilman sota-aluksia pelkästää merivartioalusten ja kriisitilanteessa pakkolunastettavien roro-alusten, niin kuin joskus on merivoimia koskevissa ketjuissa visioitu. Uivia "lavetteja" ja harmaan vaiheen sekä syvän rauhantilankin lipunnäyttöä aluevesillä tarvitaan yhä vaikka suurin osa meritorjunta-ohjuksista olisi jatkossa kuorma-auto alustoilla. Tuleviin alushankintoihin tulee myös liittymään myös vahvaa poliittista painetta liittyen suomalaisten telakoiden tilauskantoihin ja alan työllisyyteen.

Olin aikaisemmin sitä mieltä, että Suomi tarvitsee ympärivuotiseen käyttöön sopivia korvetteja/saattajia, mutta seurattuani ko. alustyypin hintakehitystä maailmalla ja puolustusvoimien rahoitustilannetta yleisesti em. projektiin ei yksinkertaisesti taida olla varaa jos halutaan ettei Hornetilla lennetä vuoden 2036 jälkeen ja että rannikkopuolustuksella on meritorjuntaohjuksia (ja parhaassa mahdollisessa tapauksessa Hamina-luokalla operoitaisiin vielä 2020-luvullakin). Yksi nk. vaihtoehto voisi tietenkin ottaa ympäristöministeriö maksumieheksi ja tilata pari Louhi-tyyppistä monitoimialusta lisää. Eivät kovin kauniita ole ja vielä vähemmän stealth-aluksia, mutta konsepti on valmiina, yksikköhinta 50 miljoonaa ja Suomella tarvetta uusille öljyntorjunta-aluksille. Omasuoja helppo asentaa vaikka valmiiksi eikä vain optiona kriisiä varten ja varustusta vaihtaa tehtävän mukaan. Miinoja, lennokkeja ja ROV-laitteita saa kannelle mahtumaan kohtalaisesti ja plussaa olisi, että tarvittaessa ne saisi suojaan säältä (ts. esim. jonkinlainen kokoontaittuva "hangaariratkaisu"). Tai hankitaan Hollannin asevoimien konkurssipesästä pari Holland-luokan ulkopartioalusta sopuhintaan Leopardien kyytipojaksi ja Pohjanmaan korvikkeeksi

Joka tapauksessa Vedenalaista valvonta- ja torjuntakykyä tarvitaan. Mielellään sekä miehitettyä että miehittämätöntä. Suomen merivoimien sukellusveneentorjuntakyky on varsin vaatimattomalla tasolla ja asia on ollut pitkään lapsipuolen asemassa täällä moniin muihin laivastoihin verrattuna. Venäjällä on tällä hetkellä Itämerellä vain pari hassua sukellusvenettä, mutta tilanne voi nykyisessä ilmapiirissä muuttua hyvinkin nopeasti ja Itämeren kaasuputki sekä sen turvaaminen saattaa lähitulevaisuudessa saada ihan uusia strategisia painotuksia. Sukellusvenettä vastaan paras ase on toinen sukellusvene, mutta todennäköisesti kovin monta vedenalaista ei laivaston riveissä nähdä jatkossakaan elleivät rahoituskehykset muutu todella radikaalisti.
 
Menee vahvasti UAV / Merivoimien tulevaisuus-ketjun puolelle, mutta:

Hyviä pointteja sekä Tähystäjältä että Talvelalta. Olen samaa mieltä siitä, että merivoimat / rannikkojoukot tarvitsevat tiedusteluun kykeneviä lennokkeja, jotka kykenevät operoimaan maalta ja aluksilta. Hämeenmaa-luokan ongelmana on se, että se on näillä näkymin menossa poistoon aika pian vuoden 2020 jälkeen (samoin Pansio-luokka on ihan kohta peruskorjauksen tarpeessa). Toki rahojen loppuessa sitä kai voi koittaa pitää riveissä vuosikymmenen loppuun, mutta jotain tilalle tarvitaan kyllä ennemmin tai myöhemmin. En ole aivan vakuuttunut, että Suomi pärjäisi pelkkien Pansio-luokan lauttojen ja Katanpää-luokan varassa (hitaita, rajoitettu miinanlaskukapasiteetti, huono ilmatorjunta ym.) saati sitten kokonaan ilman sota-aluksia pelkästää merivartioalusten ja kriisitilanteessa pakkolunastettavien roro-alusten, niin kuin joskus on merivoimia koskevissa ketjuissa visioitu. Uivia "lavetteja" ja harmaan vaiheen sekä syvän rauhantilankin lipunnäyttöä aluevesillä tarvitaan yhä vaikka suurin osa meritorjunta-ohjuksista olisi jatkossa kuorma-auto alustoilla. Tuleviin alushankintoihin tulee myös liittymään myös vahvaa poliittista painetta liittyen suomalaisten telakoiden tilauskantoihin ja alan työllisyyteen.

Olin aikaisemmin sitä mieltä, että Suomi tarvitsee ympärivuotiseen käyttöön sopivia korvetteja/saattajia, mutta seurattuani ko. alustyypin hintakehitystä maailmalla ja puolustusvoimien rahoitustilannetta yleisesti em. projektiin ei yksinkertaisesti taida olla varaa jos halutaan ettei Hornetilla lennetä vuoden 2036 jälkeen ja että rannikkopuolustuksella on meritorjuntaohjuksia (ja parhaassa mahdollisessa tapauksessa Hamina-luokalla operoitaisiin vielä 2020-luvullakin). Yksi nk. vaihtoehto voisi tietenkin ottaa ympäristöministeriö maksumieheksi ja tilata pari Louhi-tyyppistä monitoimialusta lisää. Eivät kovin kauniita ole ja vielä vähemmän stealth-aluksia, mutta konsepti on valmiina, yksikköhinta 50 miljoonaa ja Suomella tarvetta uusille öljyntorjunta-aluksille. Omasuoja helppo asentaa vaikka valmiiksi eikä vain optiona kriisiä varten ja varustusta vaihtaa tehtävän mukaan. Miinoja, lennokkeja ja ROV-laitteita saa kannelle mahtumaan kohtalaisesti ja plussaa olisi, että tarvittaessa ne saisi suojaan säältä (ts. esim. jonkinlainen kokoontaittuva "hangaariratkaisu"). Tai hankitaan Hollannin asevoimien konkurssipesästä pari Holland-luokan ulkopartioalusta sopuhintaan Leopardien kyytipojaksi ja Pohjanmaan korvikkeeksi

Joka tapauksessa Vedenalaista valvonta- ja torjuntakykyä tarvitaan. Mielellään sekä miehitettyä että miehittämätöntä. Suomen merivoimien sukellusveneentorjuntakyky on varsin vaatimattomalla tasolla ja asia on ollut pitkään lapsipuolen asemassa täällä moniin muihin laivastoihin verrattuna. Venäjällä on tällä hetkellä Itämerellä vain pari hassua sukellusvenettä, mutta tilanne voi nykyisessä ilmapiirissä muuttua hyvinkin nopeasti ja Itämeren kaasuputki sekä sen turvaaminen saattaa lähitulevaisuudessa saada ihan uusia strategisia painotuksia. Sukellusvenettä vastaan paras ase on toinen sukellusvene, mutta todennäköisesti kovin monta vedenalaista ei laivaston riveissä nähdä jatkossakaan elleivät rahoituskehykset muutu todella radikaalisti.


Meinaat ettei Hämeenmaa luokka ole modifoitavissa? Harmi jos näin, ajattelin että tähän rooliin voisi onnistua.

Vähintään yksi ohjuslaivue pitää aina olla mielestäni. Vedenalaisen valvonnan antaisin pääasiassa rajavartioston aluksien hoidettavaksi niinkuin nytkin, uudet järjestelmät toisivat sen tehon lisäyksen.
 
Hämeenmaa-luokka on varmasti modifoitavissa, enkä usko että tuon lennokki- ja ROV ym. kyvyn saavuttaminen vaatisi hirveitä rakenteellisia muutoksia tai kymmeniä miljoonia rahaa. Laivoissa on jo valmiina helikopterikannet, kohtalaisesti kuljetuskapasiteettia, enkä usko, että vedenalaisenkaan kaluston operoiminen olisi vaikeaa. Itse asiassa Hämeenmaa on käytännössä miinoituskykyinen korvetti (ehkä hieman hidas sellainen tosin). Suto-kykyä täydentäisin torpedoilla nykyisten ratkaisujen lisäksi ja IT-ohjukset päivittäisin pitemmän kantaman vastaaviin (Umkhonto Block 3:ksi). Jos Hämeenmaa ja Uusimaa pidetään riveissä yhtä kauan kun Pohjanmaa, niin niillä on elinikää vielä runsaat kymmenen vuotta eli vuoden 2025 paikkeille. Riippuu paljon tietenkin siitä, miten paljon tulevat seilaamaan tulevina vuosina merirosvo-jahdeissa ja muissa kv-tehtävissä. Uuden laiva-luokan aluksen hankinta on joka tapauksessa edessä.

Hamina-luokasta en ennenaikaisesti luopuisi. Mielestäni todella onnistunut hankinta täkäläiset olosuhteet huomioiden, vaikka ohjusveneen mielekkyyttä alustyyppinä on keskustelussa välillä aika voimakkaasti arvosteltu ja Suomi on ollut ainoita eurooppalaisia maita joka on alustyyppiin edelleen panostanut. Suto-kyvyn tosin siihenkin lisäisin peruskorjauksen yhteydessä, jos se onnistuu muuta suorituskykyä merkittävästi haittaamatta ja rahoitusraamien paukkumatta.

Rajavartiolaitoksella on tällä hetkellä kolme valvontakykyistä sonareilla ja syvyyspommeilla varustettua alusta eli ei valtavan häikäisevä kapasiteetti. Uusi "superalus" Turva saataneen riveihin vihdoin viimein tänä keväänä, mutta en ole ihan varma tuoko valtavasti uutta vedenalaiseen valvontaan tai torjuntaan. Pinta- ja ilmavalvontakykyä kyllä löytyy (Cassidianin 3D-tutka ym.). En tiedä saisiko EU:lta lypsettyä rahaa Rajan lisäaluksen tai -alusten hankintaan. Esimerkiksi Irlanti ja Malta ovat onnistuneet tässä esimerkillisesti ja onhan rahoitusta sieltä tullut uuteen jäämurtajaan. Samalla voitaisiin myös ehkä pelata hieman jatkoaikaa jollekin suomalaiselle telakalle.

Mielelläni haluaisin hankintalistalle ainakin yhden pienehkön valvontasukellusveneen plus lisää miehittämättömiä, mutta en ole vakuuttunut että EU lähtisi sitä lystiä kustantamaan...
 
Hämeenmaa-luokka on varmasti modifoitavissa, enkä usko että tuon lennokki- ja ROV ym. kyvyn saavuttaminen vaatisi hirveitä rakenteellisia muutoksia tai kymmeniä miljoonia rahaa. Laivoissa on jo valmiina helikopterikannet, kohtalaisesti kuljetuskapasiteettia, enkä usko, että vedenalaisenkaan kaluston operoiminen olisi vaikeaa. Itse asiassa Hämeenmaa on käytännössä miinoituskykyinen korvetti (ehkä hieman hidas sellainen tosin). Suto-kykyä täydentäisin torpedoilla nykyisten ratkaisujen lisäksi ja IT-ohjukset päivittäisin pitemmän kantaman vastaaviin (Umkhonto Block 3:ksi). Jos Hämeenmaa ja Uusimaa pidetään riveissä yhtä kauan kun Pohjanmaa, niin niillä on elinikää vielä runsaat kymmenen vuotta eli vuoden 2025 paikkeille. Riippuu paljon tietenkin siitä, miten paljon tulevat seilaamaan tulevina vuosina merirosvo-jahdeissa ja muissa kv-tehtävissä. Uuden laiva-luokan aluksen hankinta on joka tapauksessa edessä.

Hamina-luokasta en ennenaikaisesti luopuisi. Mielestäni todella onnistunut hankinta täkäläiset olosuhteet huomioiden, vaikka ohjusveneen mielekkyyttä alustyyppinä on keskustelussa välillä aika voimakkaasti arvosteltu ja Suomi on ollut ainoita eurooppalaisia maita joka on alustyyppiin edelleen panostanut. Suto-kyvyn tosin siihenkin lisäisin peruskorjauksen yhteydessä, jos se onnistuu muuta suorituskykyä merkittävästi haittaamatta ja rahoitusraamien paukkumatta.

Rajavartiolaitoksella on tällä hetkellä kolme valvontakykyistä sonareilla ja syvyyspommeilla varustettua alusta eli ei valtavan häikäisevä kapasiteetti. Uusi "superalus" Turva saataneen riveihin vihdoin viimein tänä keväänä, mutta en ole ihan varma tuoko valtavasti uutta vedenalaiseen valvontaan tai torjuntaan. Pinta- ja ilmavalvontakykyä kyllä löytyy (Cassidianin 3D-tutka ym.). En tiedä saisiko EU:lta lypsettyä rahaa Rajan lisäaluksen tai -alusten hankintaan. Esimerkiksi Irlanti ja Malta ovat onnistuneet tässä esimerkillisesti ja onhan rahoitusta sieltä tullut uuteen jäämurtajaan. Samalla voitaisiin myös ehkä pelata hieman jatkoaikaa jollekin suomalaiselle telakalle.

Mielelläni haluaisin hankintalistalle ainakin yhden pienehkön valvontasukellusveneen plus lisää miehittämättömiä, mutta en ole vakuuttunut että EU lähtisi sitä lystiä kustantamaan...

Kymmenen vuotta on ehkä liian lyhyt kannattavaksi remontiksi mutta toiset 5-10v arivioimasi päälle kuullostaisi hyvältä, asia pitäisi selvittää.

Haminalle pitää tulla uuden sukupolven korvaaja ja kaksi laivuetta samaan aikaan palveluksessa olisi ideaali, niilllä on iso rooli eteläisin sivustan puolustuksessa.

Hyvä idea tuo EU tuki, en ole perehtynyt aikaisemmin.
 
En tiedä pitäisikö tätä sukellusvene-keskustelua jatkaa Merivoimien tulevaisuus-ketjussa, jossa asiasta on aikaisemminkin keskustelua käyty. Mutta muutama kommentti mielenkiintoiseen aiheeseen:

Uskon, että sukellusveneistä olisi hyötyä Suomenkin olosuhteissa ja ne toisivat merivoimille kokonaan uudenlaista suorituskykyä, kun vedenalainen toimintakyky on muutenkin ollut nyt tapetilla mm. Katanpää-luokan hankinnan (ja North Stream-kaasuputken) myötä. Muutamankin veneen hankinta, ylläpito ja koulutus eli kokonaan uuden aselajin luominen olisi kuitenkin valtava menoerä ja käytännössä haukkaisi leijonanosan merivoimien vaatimattomasta hankinta- ja toimintabudjetista.

Hanke ei todennäköisesti tule koskaan toteutumaan, mutta olen miettinyt vaihtoehtoa että merivoimat vuokraisi/liisaisi yhden sukellusveneen Ruotsilta valvonta- ja koulutustarkoituksiin osana pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Länsinaapurimme hoitaisi miehistön peruskoulutuksen ja Suomi toimintakustannukset. Toisena vaihtoehtona olisi Tarja Halosenkin aikanaan mainitsema eri viranomaistahojen yhteiskäyttöön yhteisrahoituksella hankittava alus, jota voitaisiin käyttää valvonta-, koulutus-,miinantorjunta-, pelastustehtäviin sekä esimerkiksi ympäristöministeriön ja merentutkimuslaitoksen käytössä.

Tällainen viime vuosikymmenen ruotsalaiskonsepti olisi aika näppärän kompakti ja monikäyttöinen. Toimintasäde ja aseistusoptiot toki vaatimattomat, mutta toimisi hyvin Suomen saaristossakin:

http://www.naval-technology.com/projects/dagger/

Suomen osalta sukellusveneet-keskustelu sopisi varmaankin Merivoimien menneisyys –otsikon alle. Suomen itsenäiseen sukellusvenelaivastoon tulevaisuudessa en oikein usko.

Yhteispohjoismainen Viking-hanke olisi ollut mahdollinen, muttei sitten ollutkaan, kun Tanska luopui sukellusveneistä. Yhteisiä intressejä olisi varmaan löytynyt Itämereltä, Tanskan salmista ja arktiselta alueelta. Tai vaikkapa kansainvälisistä tehtävistä. Ei kuitenkaan riittävästi. Hanke hajosi. Ruotsilla ja Norjalla on edelleen sukellusveneitä, ja Suomella ja Ruotsilla yhteinen meritilannekuva. Mutta muuten yhteistyö ei ole edennyt.

Sukellusvenehankintojen nostaminen EU- tai Nato-tasolle on tuotakin epätodennäköisempi vaihtoehto. EU ei ole sotamateriaalia hankkinut (lukuunottamatta sekä siviili- että sotilaskäyttöön sopivaa navigointisatelliittihanketta). Nato on ostanut AWACSit ja raskaat kuljetuskoneet yhteiskäyttöön.
 
Mä ehdotan että Hämeenmaat, Raumat ja Pohjanmaa (eli 7 tst-alusta) korvataan yhdellä vähän aiempia miinalaivoja isommalla it-kykyisellä aluksella ja sukellusveneillä. Iso laiva toimii koululaivana, avomeren miinalaivana ja kansainvälisissä tehtävissä. Eli käytännössä korvetti tai pieni fregatti. Ohjustulen käytön painopiste siirtyy nykyistä enemmän mantereelle, paljon riippuu millanen svenskien uusin MTO tulee olemaan. Ohjusveneiden torpedo- ja suto-kotkotus lopetetaan älyttömänä. Torpedo on viraton jos ei kuule ja tiedä mihin ampuu ja sukellusvene kuulee saletisti minkä tahansa ohjusveneen ja miinalaivan ennekuin mitään jakoa omaan laukaisuun on joten niin turhaa. Torpedot on sukellusveneissä ja ehkä enintään uudessa pinta-aluksessa. Pinta-alukset operoivat sukellusveneiltä käytännössä suljetuilla alueilla eli saariston suojista. Miinoituskyky perustuu miinalaivaan ja edullisempiin miinalauttoihin jotka aikanaan korvataan vastaavan tai paremmankin kapasitettin uuden ajan muotoisilla eli hyvin matalilla ja stealth-ominaisuuksia sisältävillä lautoilla. Miinakannen ei tarvitse enää olla kuorma-auton korkuinen kun huollettavat linnakesaaretkin on lopetettu.

Laivaston muodostaa:
- lippulaiva jolla kolme pääfunktiota: operatiivinen käyttö eli miinoitus ja sitä suojaava it&suto, koulutus ja kv-tehtävät
- nykyiset miinalautat (jotka aikanaan korvataan)
- 4 olevaa Haminaa
- uudet sukellusveneet (joilla voi operoida KOKO Itämeren alueella eli voisi upottaa vihollisen aluksia avomerellä. Siinä olis ihan eri teho. Lisäksi tulee uusia uria elektroniseen tiedusteluun, miinoitukseen ja erikoisjoukkojen kuljetuksiin. Jos on oikein hieno vehje ehkä vedenalainen torpedoputkilaukaistava ohjuskin! Kannattaa oikeasti miettiä miten rahaa käytään ja ennekaikkea mitä sillä saa, vaikka olisikin kallis. Sukellusvene on kallis mutta toisaalta ihan pirun kykenevä.)

Eli hankitaan kaksi (tai kolme :eek:) nimeomaan koko Itämeren alueellla operoivaa suhteellisen isoa sukellusvenettä torpedo- ja ohjusaseistuksella. Avot. Ei pitäis olla valittamista kepuisänilläkään... Jos joskus on rahaa, mitä ei tietenkään ole, hankitaan kolmas sukellusvene ja toinen pinta-alus. Sukellusveneissä pitää olla ainakin se päälle 80 vrk:n toiminta-aika, AIP ja viiemiset herkut . Siinä on pelotetta ja todellista kykyä eikä mitkään paperitiikeri.

Mut joo. Kyl mä tiedän et ei tuu totetutumaan kahdesta syystä: politiikka ja raha. Tässä nimenomaisessa järjestyksessä.
 
Ihan hieno skenaario, varsinkin jos sukellusveneissä olisi aseistusvaihtoehtona myös pitkän kantaman (risteily)ohjukset. Voisivat tuoda mukavaa pitkän kantaman lisää/pelotetta Suomen iskukykyyn AGM-158 JASSM-ohjusten oheen. Mutta haaveiluksi varmasti jää. Rahaa ja poliittista tahtoa sukellusvene-aseen luomiseen ei löydy. Merivoimat pelaavat Tuuli-episodinsa jälkeen varman päälle ja Katanpää-hankkeestakin on aika tavalla tullut kuraa niskaan. Ja maailmalla monet laivastot ovat taloudellisista syistä joko luopuneet sukellusvene aseesta kokonaan (esim. Tanska) tai supistaneet sitä aika voimakkaasti. Tosin nykyveneissä laatu korvaa määrän ja miehittämättömät vedenalaiset kehittyvät sekä monipuolistuvat valtavaa vauhtia...

Sen sijaan en olisi ollenkaan hämmästynyt jos MTA2020 hanke jäisi loppujen lopuksi vain yhteen alukseen. Merivoimien suunnitelmien mukaan Katanpää-hankkeen jälkeen merivoimien kehittämissuunnitelmissa on vuorossa Pansio-luokan remontti, herätemiinojen uusiminen ja Hamina-luokan peruskorjaus. Uusia monitoimialuksia lähdetään hankkimaan vasta sen jälkeen. Tosin suunnitelmat ehtivät vielä moneen kertaan muuttua.

(Komodori Pasi Pajusen artikkeli asiasta löytyy Rannikon Puolustajasta 4/2012 s. 34 eli pdf-muodossa linkistä http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/2012_4.pdf)

Toki tuossa laivastokokoonpanossa tulevat olemaan mukana myös Katanpää-luokan 3 alusta, jotka miinalaivueen jatkossa muodostavat.
 
Mitä virkaa Itämerellä on sukellusveneistä muuta kuin risteilyohjus lavetteina pelotteena. Itämeren laivasto ei ole uhka jos vain ohjuksa ostetaan tarpeeksi ja parannetaan valvontakykyä lennokeilla ja vedenalaisilla sensoreilla.
Torpedoja ja sensoreja pitää laukoa helikoptereista, sillä voi saadakin sukellusveneen napattua ja niitäkään ei vastustajalla ole montaa tällä isolla järvellä.
 
Toisin kuin helikopteri, sukellusvene voi maata pohjassa ja kuunnella toisia sukellusveneitä.

Ei sillä laskettavalla mittaimella varustettu helikopteri voisi silti olla parempi sukellusvenemetsästäjä kuin toinen SuVe.
Onkohan kukaan laskenut käytetty euro vs teho suhdetta näille kahdelle.
 
Toisin kuin helikopteri, sukellusvene voi maata pohjassa ja kuunnella toisia sukellusveneitä.

Ei sillä laskettavalla mittaimella varustettu helikopteri voisi silti olla parempi sukellusvenemetsästäjä kuin toinen SuVe.
Onkohan kukaan laskenut käytetty euro vs teho suhdetta näille kahdelle.

Liikkuvampi se heko ainakin olisi.
 
Back
Top