Sukellusveneet

Singapore nostaa tilaamiensa sukellusveneiden määrän 4-->6, alkaa pikkuhiljaa täyttymään Euroopan sotalaivatelakkojen tilauskirjat.

 
Minkä arvelette tämän olevan?

laite.webp

No sehän on hiilidioksidipoistolaite, jonka Stockton Rush suunnitteli Titan-sukellusveneeseen. Oceangaten pääinsinööri yritti taivutella Rushia pitkään laittamaan tilalle paremman laitteen, mutta Rushin mielestä tuo oli ihan hyvä. Jossain välissä sitten viimein suostui vaihtamaan sen vähän ammattimaisempaan ratkaisuun.

Amerikan rannikkovartioston tutkinnan loppuraportti Oceangaten Titan-sukellusveneen tuhoutumisesta on julkaistu. Plarailin sitä läpi, ja melkoista settiähän sieltä paljastui. Voi olla että jotkut muut vastuulliset ehkä jälkikäteen tuuppasivat syytä Rushin niskaan, mutta jo henkilöstön valtava vaihtuvuus kertoo kelvottomasta työkulttuurista. Joitain namupaloja:

-Titanin ensimmäinen versio valmistui 2018. Testitankeissa 1/3 -mallit eivät olleet kestäneet kovin hyvin, lähinnä hiilikuidun valmistusvikojen vuoksi. Laitetta testattiin Bahamalla 2018 ja 2019 aina neljään kilometriin asti, mutta insinöörit olivat huolissaan Rushin suunnitteleman akustisen valvontasysteemin (RTM) tallentamista äänistä. Runko siis 'rutisi' paineen alla, ja välistä mukanaolijat kuulivat näitä itsekin. 2019 sukellusveneen ohjaaja huomasi esitarkistuksessa halkeaman hiilikuiturungossa. Rush halusi hioa halkeaman pois ja jatkaa sukelluksia julkisuuskuvan vuoksi, mutta muut ei suostuneet. Painerunkoa kokeiltiin kammiossa 3700 metriin asti, ja pääteltiin ettei rungolla uskalleta sukeltaa 3 kilsaa syvemmälle, joten Titanicille sillä ei päästäisi.

-Tämän jälkeen teetettiin uusi runko. Titaaniset päättörenkaat haluttiin säilyttää, koska ne oli kalliita, joten ne hiottiin irti vanhasta rungosta ja liimasta. Hiomaprosessi jätti niihin rumat jäljet jotka mahdollisesti heikensi niiden liitosta uuteen runkoon. Näitäkään renkaita ei teetetty vahvimmasta saatavilla olevasta titaanista, kun rahaa piti säästää.

-Titanin ikkuna. Tästä liikkui julkisuudessa vähän harhaanjohtavaa tietoa. Sukellusalusten akryyli-ikkunoille hyväksytyt standardit koskevat joko levymäistä tai pallomaista ikkunaa. Oceangate tilasi ikkunan jossa oli pallomainen ulkopinta, ja suora sisäpinta. Tämä siksi että optiset vääristymät vähenisivät.

ikkuna.webp

Tällaiselle ikkunalle ei ollut olemassa hyväksyttyjä varmuuskertoimia, ja testaaminen olisi kestänyt vuosia. Niinpä valmistaja suostui luokittelemaan sen vain niinkuin suoran levymäisen ikkunan, eli 650 metriin. Tätä ikkunaa käytettiin ensimmäisessä Titanissa, mutta rungon purkamisen yhteydessä joku mämmikoura pudotti sen, eikä sitä uskallettu enää käyttää. Toiselta firmalta tilattiin uusi ikkuna, joka tehtiin ns. taiteen sääntöjen mukaan, mutta Oceangate ei maksanut ekstraa sen virallisesta hyväksymisestä. Ikkunan jäänteitä ei löydetty romun seasta ollenkaan, joten ilmeisesti se irtosi ulospäin enemmän tai vähemmän kokonaisena ja hautautui mutaan.

-Rushin kehittelemä akustinen 'reaaliaikainen valvontajärjestelmä' (RTM): tästä oli itse asiassa jonkun verran hyötyä jälkikäteen rungon väsymisen mittaamisessa. Rush oli kuitenkin itse asettanut kynnysarvot, eikä avannut niiden logiikkaa kellekään, joten siitä ei ollut mitään hyötyä rungon reaaliaikaisessa seurannassa tai miehistön varoittamisessa. Lisäksi jossain vaiheessa osa sensoreista lakkasi toimimasta, eikä niitä koskaan korjattu. Kakkos-Titanin sisärunkoa ei ilmeisesti poistettu kertaakaan valmistumisen jälkeen, joten jos painerunkoon tuli jotain vaurioita sisälle (vrt. edellinen runko) niin niitä ei havaittu.

-Uutta Titania kokeiltiin painekammiossa neljään kilometriin, mutta merellä vain 170 metriin ennen kaupallisten sukellusten aloittamista 2021. Moni sukellus meni pieleen laitteisto-ongelmien tai sään vuoksi. Kuudesti päästiin Titanicille, mutta näistä ensimmäisellä kerralla hylkyä ei löydetty. Titanin sonarin kantama oli alle 100 metriä. Kommunikaatio tehtiin epäluotettavalla tekstiviestijärjestelmällä, koska akustinen vedenalainen puhelin olisi maksanut liikaa.

-2021 kauden jälkeen Titan kiersi ympäri Amerikkaa kuorma-auton kyydissä esittelytapahtumissa. Aluksen huoltoon seuraavaa kautta varten jäi vain 8 viikkoa.

-2022 tehtiin 7 onnistunutta sukellusta Titanicille, ja yksi biologinen tutkimusretki. Näistä neljännellä kuului voimakas pamaus kun alus oli jo lähestymässä pintaa. Oceangaten pääjehut selittivät että Titanin sisärunko oli vain liikahtanut hiukan. Jälkikäteen analysoidussa datassa kuitenkin näkyy, että rungon käytös paineen alla selvästi muuttui seuraavilla sukelluksilla.

-yksi työntekijä nosti pamauksesta kissan pöydälle Oceangaten hallintopäällikön kanssa. Tästä hyvästä hän sai potkut, ja alentuvan luennon siitä miten hänellä on huono asenne koko hommaan, eikä ole riittävän cowboy-tyyppi rankkaan tutkimusmatkailuun.

-Kauden -22 jälkeen Titania ei tarkastettu ollenkaan vaan se jätettiin Newfoundlandilaisen satamaoperaattorin parkkipaikalle ilman suojaa. Lopulta paikkaa pyörittävä firma itse kysyi Oceangatelta, eikö uppopaattinne päälle laiteta edes pressua? Ei vastausta. Titan vietti koko Kanadan talven taivasalla.

-Monien epäonnistuneiden sukellusten ja vastoinkäymisten vuoksi firma oli 2023 niin P.A, että työntekijöitä pyydettiin unohtamaan palkanmaksu toistaiseksi.

-Seuraavalle sukelluskaudelle oli varaa vuokrata vain pienempi tukialus. Aikaisemmin Titan ja sen telakka olivat olleet laivan kannella, mutta nyt ne piti hinata perässä kaapelilla. Titan rynkytti aallokossa telakkaansa vastaan, kaapeli sotkeutui potkureihin, huolto oli melkein mahdotonta...mukana olleet matkustajat kuvailivat, että Oceangaten henkilökunta vaikutti harrastelijamaiselta ja kokemattomalta. Kaikki sukellusyritykset menivät myttyyn huonon sään tai teknisten vaikeuksien vuoksi, ja kesäkuun alussa Rushin kuultiin sanovan että kohta on saatava onnistunut sukellus, vaikka henki menisi.

-tutkimus tuli siihen tulokseen, että hiilikuiturungon laminaattikerrokset olivat jostain kohtaa irronneet kesän 2022 'pamauksessa'. Huono ylläpito saattoi pahentaa asiaa. Noin 3350 metrin syyvydessä joko titaanirenkaiden liimaus, tai runko itse petti katastrofaalisesti.
 
Viimeksi muokattu:
Liimattuja titaanirenkaita ja hiilikuitukerroksia. Luulisi että teräskuula olisi parempi ja ehkä jopa halvempi ratkaisu.
 
Liimattuja titaanirenkaita ja hiilikuitukerroksia. Luulisi että teräskuula olisi parempi ja ehkä jopa halvempi ratkaisu.

Kalliimpi, ja ennen kaikkea painavampi. Palleroon ei mahdu montaa ihmistä kerralla. Oceangate halusi bisneksen, joten oli tehtävä alus johon mahtui viisi ihmistä. Teräksestä tehtynä siitä olisi tullut aivan liian painava.

En tiedä miten alumiinista olisi sitten onnistunut? Aluminaut pystyi kuljettamaan 7 ihmistä viiteen kilsaan, toki se on sitten jo 80-tonninen jöllikkä.
 
Aivan käsittämätöntä on ollut Oceangaten toiminta. Ihan vähintään olisi pitänyt NDT-tarkastaa runko täydellisesti jokaisen sukelluksen jälkeen, jos kerran osien (ikkuna, runko) kestävyyttä ei oltu etukäteen todistettu riittävillä syklimäärillä ja varmuuskertoimilla. Tähän kun lisätään, että alusta käsiteltiin täysin välinpitämättömästi ja kuultuun poksaukseen ei reagoitu mitenkään, pitäisi kaikki vastuuhenkilöt saada syytteeseen useasta murhasta. Osaltaan ongelma varmaan on, että kaupallisille sukellusveneille ei ole olemassa standardeja eikä oikein valvontaakaan.

Mikähän on kaupallisen avaruusmatkailun tila sääntelyn ja valvonnan osalta?
 
Viimeksi muokattu:
Onko noiden siviilisuklareiden valmistus hiilikuidusta kovinkin yleistä? Vaikka ei kai noihin kilometrien syvyyksiin paljoa kalustoa olekaan..
 
Onko noiden siviilisuklareiden valmistus hiilikuidusta kovinkin yleistä? Vaikka ei kai noihin kilometrien syvyyksiin paljoa kalustoa olekaan..
Ohessa 1,5 v takaa linkki Rakenteiden mekaniikan lehdessä julkaistuun Teknilliseen selvitykseen (Technical notes) , jossa käsitellään Titan:n onnettomuutta sekä kerrotaan muista vastaavista syväsukellukseen kykenevistä aluksista. Selvityksessä on hyvin valotettu rakenteellisia ongelmia kuitulujitteisista rakenteista, liimaliitoksesta ja sen varmistamisesta, kahden tai useamman materiaalin liittämisestä, testauksesta jne.

https://rakenteidenmekaniikka.journal.fi/article/view/138288

Kirjoittajan suomalainen isä (suomalainen insinöörikoulutus pohjalla) on ollut suunnittelemassa ensimmäistä kaupallisen liikenteen kuitulujitteita paljon kantavissa rakenteissa käyttämää Boeing 767 lentokonetta (1982).

Lukemisen arvoinen artikkeli teollisuustaloustieteilijän kirjoittamaksi, mutta hieman ehkä vaatii lujuusopin ja mekaniikan ymmärrystä, joten helppoa lukukokemusta haluaville löytynee ehkä videoita tms kiinnostavaa aiheesta.
 
Aivan käsittämätöntä on ollut Oceangaten toiminta. Ihan vähintään olisi runko pitänyt NDT-tarkastaa runko täydellisesti jokaisen sukelluksen jälkeen, jos kerran osien (ikkuna, runko) kestävyyttä ei oltu etukäteen todistettu riittävillä syklimäärillä ja varmuuskertoimilla. Tähän kun lisätään, että alusta käsiteltiin täysin välinpitämättömästi ja kuultuun poksaukseen ei reagoitu mitenkään, pitäisi kaikki vastuuhenkilöt saada syytteeseen useasta murhasta. Osaltaan ongelma varmaan on, että kaupallisille sukellusveneille ei ole olemassa standardeja eikä oikein valvontaakaan.

Mikähän on kaupallisen avaruusmatkailun tila sääntelyn ja valvonnan osalta?
Eikä päävastuullinen rusentunut sukellusveneensä mukana?
 
Jootuubissa aika kattavia videoita Titanista ja kaikista noista ongelmista. Aika käsittämättömiä kyllä nuo jutut ja välinpitämättömyys ongelmatilanteissa. No jos on "pa", niin paha mitään tehdä, mutta vittuako sivullisia uhraamaan?
 
Onko noiden siviilisuklareiden valmistus hiilikuidusta kovinkin yleistä? Vaikka ei kai noihin kilometrien syvyyksiin paljoa kalustoa olekaan..
Deepflight Challenger oli hiilikuidusta valmistettu syvänmeren sukellusvene. Siinä tais kuitenkin olla pallomainen painerunko, oli muistaakseni tarkoitettu vain yhdelle hengelle. Ja valmistaja takasi rungon kestävyyden vain yhdelle syväsukellukselle.

Rannikkovartioston raportti antaa selvän vaikutelman siitä, että Oceangaten bisnesmalli oli toimimaton. Pieni määrä rikkaita matkustajia ei riittänyt tuomaan kassavirtaa, etenkin kun Titanic on säiden puolesta hankala sukelluskohde. Ennen tappavaa onnettomuutta firma oli käytännössä konkassa, operaatio pyöri osin nuorien ja kokemattomien vapaaehtoisten voimin. Firman sisäinen kulttuuri mainitaan erittäin toksiseksi, ja sellaiset jotka yrittivät nostaa ongelmia pöydälle saivat fudut tai lähtivät itse kun näkivät ettei kannata olla mukana.
 
Mikähän on kaupallisen avaruusmatkailun tila sääntelyn ja valvonnan osalta?

Arvelisin että parempi, kun joutuvat yleensä operoimaan jonkun valtion maaperältä, ja niissä on yleensä viranomaisia jotka yrittävät valvoa millaisella kalustolla ilmatilassa lentelee, ja katsoa päälle ettei tule rumihia. Periaatteessa suklareillekin on säännöstöjä (ainakin Yhdysvalloissa) mutta kv. vesillä niistä voi vain olla piittaamatta.
 
Deepflight Challenger oli hiilikuidusta valmistettu syvänmeren sukellusvene. Siinä tais kuitenkin olla pallomainen painerunko, oli muistaakseni tarkoitettu vain yhdelle hengelle. Ja valmistaja takasi rungon kestävyyden vain yhdelle syväsukellukselle.
Eikös tuossakin yhden hengen miehistön painepallo ole terästä.
Ks. Kohta" Specification"

Titan:ssa tekivät lieriön (sylinterin) kuitulujitteisena ja päädyt titaanista.
Ymmärtääkseni kaikissa syväsukellusaluksissa varsinainen suojaava paineosa on ollut metallipallo lukuunottamatta Titan alusta. Jälkimmäiselle kävi kuten kävi.

Ps. Deepsea Challengerissa wikilinkissä mainittu paine 114 MPa on likimain perinteisen krh-heittimen laukauksen maksimipaine. Kenttätykeillä ja rynkyllä paine on n. Kolminkertainen ja psv-kanuunalla neljä - kuusinkertainen paine.

Hydrostaattinen paine 11 km veden syvyydellä on yllättäen likimain sama kuin wikissä on mainittu, joten lukiofysiikalla sai yksinkertaisen tarkastuksen tehtyä:
P= roo x g x h = 1000 kg/m^3 x 10 m/s^2 x 11000 m= 110 000 000 Pa = 110 MPa.
 
Eikä päävastuullinen rusentunut sukellusveneensä mukana?
Näinhän siinä kävi, mutta tuskin se nyt ihan yhden hengen firma oli. Ainakin ilmailuorganisaatioissa päätösvaltaa toiminnasta pitää jakaa usealle henkilölle juuri sen vuoksi, että yksi kahjo ei voi yksin mahdollistaa vaarallisia operaatioita.
 
Eikös tuossakin yhden hengen miehistön painepallo ole terästä.
Ks. Kohta" Specification"

On, mutta tuo on eri paatti 🤓 mullakin meni nuo nimet ensiksi sekaisin.

Deepflight Challenger on aika scifin näköinen laite.

VO_sub_1.jpg
 
Näinhän siinä kävi, mutta tuskin se nyt ihan yhden hengen firma oli. Ainakin ilmailuorganisaatioissa päätösvaltaa toiminnasta pitää jakaa usealle henkilölle juuri sen vuoksi, että yksi kahjo ei voi yksin mahdollistaa vaarallisia operaatioita.
On siellä muitakin vastuullisia, operaatioiden ja insinööriosaston johtajia yms. Ja lisäksi tietenkin hallitus. Tutkimuksessa itse asiassa siteerataan erästä hallituksen jäsentä, joku entinen amiraali, joka edelleen hehkutti Rushia 'sankarina'.
 
On, mutta tuo on eri paatti 🤓 mullakin meni nuo nimet ensiksi sekaisin.

Deepflight Challenger on aika scifin näköinen laite.

VO_sub_1.jpg
Eikös tämäprojekti ole keskeytetty niin, että ei päästy syvälle sukeltamaan (tavoitteeseen) ?

Pallo tuossakin olisi ollut painerunkona lasista tehtynä, mutta ymmärtääkseni homma ei toteutunut. Ko. Pallo murtui painekokeessa. Lasi on haurasta vaikka puristusta kestääkin kuten kaikki materiaalit.
 
Back
Top