Sukellusveneet

Tosin ei se kuri aina ole ollut niin sotilaallista länsimaisissakaan sukellusveneillä... :D

Vuosi sitten lähetin perinnefoorumille kuvan, jossa Yhdysvaltojen laivaston sukellusvene USS Hartford purjehtii omaan pinta-alukseen törmättyään torni vinossa. Korjaukset maksoivat kymmeniä miljoonia.

Tarinalle on ilmestynyt jatko-osa, kun turman syitä selvittänyt raportti on valmistunut. Raportin mukaan aluksen ohjaamisesta vastannut navigaattori oli hytissään lukemassa tenttiin ja kuuntelemassa iPodia. Sukellusvenettä ajoi "joku muu" yhdellä kädellä sekä ilman kenkiä, vuorossa olleet radiomies ja sonarmies eivät olleet työpisteensä ääressä ja aluksen kaiutinjärjestelmän kautta kuunneltiin musiikkia.

Aluksen päällikkö Ryan Brookhart vapautettiin tehtävistään.
 
Tosin ei se kuri aina ole ollut niin sotilaallista länsimaisissakaan sukellusveneillä... :D
Vain 90 miljoonaa meni oppirahoina kahden aluksen korjailuun (joskin wiki kertoo Hartfordiin menneen lopulta 120 milj. 2011 paluuseen mennessä) . Plus 95k litraa dieseliä valui Hormuzinsalmeen wikin mukaan USS New Orleansin rikkoontuneesta polttoainesäiliöstä.

Eikä ollut edes ainoa kerta vaan Sardiniassa jo aiempi kiville ajanut kapu sai kengän kuvan ahteriinsa.
It turns out that the Hartford itself is a bit of a problem child. In 2003, the Hartford ran aground in Sardinia, crushing rudders, sonar, and other expensive shipboard systems. The Hartford's then captain, Commander Christopher R. Van Metre was also relieved of his command.

Repairs of the Hartford back in 2003 cost U.S. taxpayers about $9 million and took the sub out of service for seven months. This time, the Hartford's total repair bill is up to $86.9 million and it's been out of service for a year. Fixing the New Orleans cost another $2.3 million.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän samanlainen tapaus ja samanlainen lasku.

Aboard the Montpelier, Winter was manning the periscope. When he finally saw the San Jacinto, he ordered the sub to go deep, and then he heard it — "a god-awful metal on metal sound," he later told investigators.
 
Ruotsista olisi pari Södermanland-luokan pimpattua venettä tyrkyllä mutta kallista sekin on. Elinikää pitäisi jatkaa ainakin 15 vuotta että kannattaisi ja kaikki työ teetettävä Kockumsilla.

Kyllä se silti hivelisi mieltä jos merivoimilla olisi s-veneitä. Olisi erinomainen tiedustelukyky ja sukellusvene on paljon tehokkaampi torjumaan muita sukellusveneitä kuin pinta-alukset. Venäjän pintalaivastokin saisi varoa nahkaansa lähellä kotisatamaansa. Pitäisi puolustusbudjettia nostaa joksikin aikaa 500 miljoonaa vuodessa niin eiköhän sitten tuo onnistuisi.
 
Kaikki maailmalla viimevuosina valmistetut taitaa olla partiosukellusveneitä. Niiden toiminta-matka on 5000-10000 km ja maksimi sukellussyvyys useita satoja metrejä, eli niissä on sellaisia hintaa nostavia ominaisuuksia joita itä-merellä ei tarvita. Meille kävisi pieni vene joka pystyisi sukeltamaan reiluun 100:n metriin ja toiminta-matkan ei tarvitsisi olla kovin suuri mutta veden alla olo aika saisi kuitenkin olla mahdollisimman pitkä. Vene olisi pieni, alle 50m pitkä, miehistöä reilu 10, täysiveriset torpedot ja niiden lisäksi pienempiä suto-torpedoja.
Sellaisen kun parkkeeraisi jonkun saaren kupeessa olevaan riittävän syvään paikkaan sukelluksiin niin ei kyllä vihollinen ihan helposti löytäisi, snorkkelia voisi käyttää ja sen voisi tarvittaessa naamioida. Sitten kun vihollisen alus tulee sopivalle etäisyydelle niin ammutaan torpedo niiltä sijoilta tai tehdään nopea syöksy parempaan ampuma-asemaan ja sitten taas takaisin saariston suojaan.
Harmi että Rauma-Repolan Oceanics bisnes meni vituiksi silloin 80-90 lukujen vaihteessa, oltaisiin voitu rakentaa juuri meille sopivat sukellusveneet itse.
 
Sjöormen veneitä jos oltaisiin hankittu ysärin alussa, niin olisivatko edelleen rivissä?
 
Sjöormen veneitä jos oltaisiin hankittu ysärin alussa, niin olisivatko edelleen rivissä?

Ei kai. Alukset on valmistunut ilmeisesti 68-69 eli niillä on jo ollut ihan hyvin ikää Ruotsin niistä luopuessa. Tänään yli 50 vuotta.

Jos sukellusveneaselaji olisi luotu saattaisi meillä toki olla käytössä joku uudempi alus/alusluokka.
 
Kaikki maailmalla viimevuosina valmistetut taitaa olla partiosukellusveneitä. Niiden toiminta-matka on 5000-10000 km ja maksimi sukellussyvyys useita satoja metrejä, eli niissä on sellaisia hintaa nostavia ominaisuuksia joita itä-merellä ei tarvita. Meille kävisi pieni vene joka pystyisi sukeltamaan reiluun 100:n metriin ja toiminta-matkan ei tarvitsisi olla kovin suuri mutta veden alla olo aika saisi kuitenkin olla mahdollisimman pitkä. Vene olisi pieni, alle 50m pitkä, miehistöä reilu 10, täysiveriset torpedot ja niiden lisäksi pienempiä suto-torpedoja.
Sellaisen kun parkkeeraisi jonkun saaren kupeessa olevaan riittävän syvään paikkaan sukelluksiin niin ei kyllä vihollinen ihan helposti löytäisi, snorkkelia voisi käyttää ja sen voisi tarvittaessa naamioida. Sitten kun vihollisen alus tulee sopivalle etäisyydelle niin ammutaan torpedo niiltä sijoilta tai tehdään nopea syöksy parempaan ampuma-asemaan ja sitten taas takaisin saariston suojaan.
Harmi että Rauma-Repolan Oceanics bisnes meni vituiksi silloin 80-90 lukujen vaihteessa, oltaisiin voitu rakentaa juuri meille sopivat sukellusveneet itse.
Ei ole mahdollista rakentaa tuollaista venettä. Tai on, jos tyydytään Saukon - Vesikon suorituskykyyn, kolme torpedoa, toiminta-aika veden alla 16 - 22 h, nopeus veden alla 4 -6 s ja pinnassa max 14 sekä tosiaan suurin sukellussyvyys alle 100 m. No, sellaisen veneen taisteluarvo on käytännössä nolla.

Ruotsalaiset ovat toteuttaneet pienimmän mahdollisen taisteluveneen ja sekin on ihan oikeasti todella ankea paikka. Siinä on ehkä se minimi-referenssi.

Hintaa veneelle tulisi se 450 - 600 miljoonaa/kpl ja vähintään neljä pitäisi rakentaa, jotta operatiivisesti olisi jotain hyötyä. Merivoimien budjetti pitäisi ehkä kaksi - kolminkertaistaa.
 
Kaikki maailmalla viimevuosina valmistetut taitaa olla partiosukellusveneitä. Niiden toiminta-matka on 5000-10000 km ja maksimi sukellussyvyys useita satoja metrejä, eli niissä on sellaisia hintaa nostavia ominaisuuksia joita itä-merellä ei tarvita. Meille kävisi pieni vene joka pystyisi sukeltamaan reiluun 100:n metriin ja toiminta-matkan ei tarvitsisi olla kovin suuri mutta veden alla olo aika saisi kuitenkin olla mahdollisimman pitkä. Vene olisi pieni, alle 50m pitkä, miehistöä reilu 10, täysiveriset torpedot ja niiden lisäksi pienempiä suto-torpedoja.
Sellaisen kun parkkeeraisi jonkun saaren kupeessa olevaan riittävän syvään paikkaan sukelluksiin niin ei kyllä vihollinen ihan helposti löytäisi, snorkkelia voisi käyttää ja sen voisi tarvittaessa naamioida. Sitten kun vihollisen alus tulee sopivalle etäisyydelle niin ammutaan torpedo niiltä sijoilta tai tehdään nopea syöksy parempaan ampuma-asemaan ja sitten taas takaisin saariston suojaan.
Harmi että Rauma-Repolan Oceanics bisnes meni vituiksi silloin 80-90 lukujen vaihteessa, oltaisiin voitu rakentaa juuri meille sopivat sukellusveneet itse.

Niuhotan ehkä, mutta eikö nykyään nimenomaan ole partiosukellusveneet menneet pois muodista ja käytännössä kaikki dieselveneet on hunter-killer -veneitä ja se tekee niistä kalliita kun sensorit ja elektroniikka pitää olla huippuluokkaa. Partiosukellusveneethän on tällaisia 2.MS tyylisiä, lähinnä pinta-aluksia vastaan tarkoitettuja veneitä joille tärkeintä on pitkä toimintasäde ja valmistuksen edullisuus. Sellaisia ei kai tällä vuosituhannella ole tehnyt enää kuin Kiina jotain viimeisiä Romeo-kopioitaan.

Ei kai. Alukset on valmistunut ilmeisesti 68-69 eli niillä on jo ollut ihan hyvin ikää Ruotsin niistä luopuessa. Tänään yli 50 vuotta.

Jos sukellusveneaselaji olisi luotu saattaisi meillä toki olla käytössä joku uudempi alus/alusluokka.

Singaporella on kaksi viimeistä Sjöormenia edelleen käytössä :cool: Taisivat kyllä käydä läpi melko raskaan modernisaation myynnin yhteydessä.
Merivoimathan heitti ysärinä sukellusvenehankinta-koepallon, mutta ei siitä mitään virallista hanketta tainut ikinä tulla. Aika oli huono sellaiselle projektille.
 
Back
Top