Sukulaiskielet - miksi niitä ei tueta?

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Olin epävarma tuosta njetistä. Eli Venäläisen njet käyttö tai "net", jotenkin liudunnettuna.
Tuo ymmärrä meni ohi.
Sitäkään murretta ei vaan pysty kirjoittamaan niinkuin lausutaan, loppuu kirjaimet näppäimistöllä kesken. Edes ne oikeat varsinaiset taitajat eivät keksi näppäimiltä painikkeita, joilla saataisiin teksti näyttämään samalta kuin puhe.

Tverin karjala on ilman muuta samaa ja sitä ymmärtää siinä kuin karjalaakin. Tverin karjalaa kuulee puhuttavan aina yhteyksissä, joissa pagistaan jotain vanhoja asioita. Käsitteistö ei ole uusiutunut ja monelle uudelle asialle ei ole oikein sanoja, toki sama koskee karjalaa ylipäätään. Kun kieli ei ole aktiivisessa jatkuvassa käytössä, niin sekin degeneroituu. Esim. arkinen asia: kännykkä, tietokone, moottoritie, jne. niille on väkisin väännetty jokin liimaa teippaa - korvike, joka tuskin vastaa sitä, mikä murteeseen aktiivisessa käytössä olisi syntynyt.

Venäjän -näe vihollinen joka paikassa- teemaan kuuluu tietysti se, että muutaman tuhannen mummon puhuma murre on -vihollisen agentti-. Sääliö hommaa. Pari sukupolvea kunhan jatkavat tuota linjaa, niin eipä taas Venäjälläkään ole säilynyt muuta kuin rikolliset ja ruoste.
 

eddie

Kapteeni
Oon vuosieni varrella ollu töissä pitkin Suomea, ja pitää kyllä myöntää että Salon kännykkätehtaalla alkoi ymmärrys varista pitkin lattiaa. Tehdas oli pullollaan porukkaa, jotka käyttivät konditionaalia imperfektinä ("kävisin kaupassa" - alat odottaa, että millos tää jamppa aikoo lähteä, mutta se tarkoittaakin jo käyneensä!) ja joille kuka oli ketä. Jälkimmäistä näkee tämän lisäksi lähinnä Pudasjärven amiksen pintakäsittelylinjalla. En ala edes kuvailemaan niitä raumalaisia, joita tehtaalla näkyi, ettei touhu mene suorastaan siivottomaksi. Piti oikeasti keskeyttää jamppa ja hyvin hitaasti, selkein sanapainoin pyytää puhumaan kirjakielellä. Murre oli vain kertakaikkiaan niin paksua.

Voi pyhä perseen Paavali sitä riemua, kun seuraava työpaikka oli Hämeenlinnassa ja ihmisten puheesta sai selvää.

Joku mua paikallistuntevampi tai kielitieteellisempi saa luvan selittää, että ovatko nuo todellisia Salon seudun murreilmaisuja vai päätyikö liukuhihnahommiin jotain Yleisradion maalaiskomediaylijäämää.

Esimiehenä mulla oli tuolla ahvenanmaalaistaustainen umpisuomenruotsalainen, joka oli oppinut suomea vasta Turussa lukiossa. Kieli oli vallan moitteetonta, mutta herralla putosi leuka lattiaan kun joskus kaljalla avauduin miten hankala mun oli pysyä kärryillä muun porukan puheesta. Ei saarimaakunnan kasvatti osannut ajatellakaan, että suomen murteet ja puhetavat voivat olla niin erilaisia.

Teekkaritalolla on muutaman kerran tullut vastaan oikein paksua tamperetta puhuva häiskä. Kerran jahtasin miestä kumipamppu ojossa pitkin pihaa ja karjuin, että EI ENÄÄ KOSKAAN POPEDAA!!
Minut tunnettiin jonkin aikaa päivystävänä tampereentorjuntamiehenä.
Heh. Itsekin olin pitkään Salon tehtaalla töissä. Kun tulin eka kertaa Saloon niin piti kaksi kertaa kysyä grillin myyjältä että mitä hän tarkoittaa. Kysyi vaan mitä mausteita. Sen jälkeen menin levykauppaan. Kun myyjä kertoi ostosten hinnan niin ojensin vaan rahaa koska en ymmärtänyt mitä hän sanoi. Näin oikeasti,heh.
 

Sarek1

Kenraali
Oon vuosieni varrella ollu töissä pitkin Suomea, ja pitää kyllä myöntää että Salon kännykkätehtaalla alkoi ymmärrys varista pitkin lattiaa. Tehdas oli pullollaan porukkaa, jotka käyttivät konditionaalia imperfektinä ("kävisin kaupassa" - alat odottaa, että millos tää jamppa aikoo lähteä, mutta se tarkoittaakin jo käyneensä!) ja joille kuka oli ketä. Jälkimmäistä näkee tämän lisäksi lähinnä Pudasjärven amiksen pintakäsittelylinjalla.
...
Putasjärvestä ja sen eri osien kylämurteista jottain vähäsen yli puolen vuosisaan ajalta tietävänä sanon, että se ketä -sana ei oo tullu vastaan puhheissa kun pittää tarkottaa että kuka. Että oliko nyt kysseessä äkkituomio eli tormasit liian joutuin johtopäätökseen vai oliko ne koululaiset sitten niitä nuoria vannapiikaupunkilaisia jotka kahtoo juutuupia ja alakaa matkia toisia ja leuhottaa? :D
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Onko se Kalle Päätalon murre sitä oekeeta kaennuulaesta puhetta.....on nimittäin kainuunkin murteessa eroja. Kuhmolaisten puhe on erilaista kuin hyrynsalmelaisten ja toisaalta pudasjärveläisten. Sitten on vielä joitain pieniä uskonnollisia ryhmiä, joiden puhe on ihan omanlaistaan, nimenomaan kainuussa, nuottikin on ihan uniikkia ja sanasto korvaan äkkinäiselle outoa.

Suomen murteet ovat kuitenkin minusta silkkaa rikkautta. Tatin slankikin on todella herkullista, kun puhuja on useamman sukupolven stadilainen, eikä mikään ensimmäisen sukupolven omaa murrettaan häpeävä siirtotyöläinen.
 

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
Putasjärvestä ja sen eri osien kylämurteista jottain vähäsen yli puolen vuosisaan ajalta tietävänä sanon, että se ketä -sana ei oo tullu vastaan puhheissa kun pittää tarkottaa että kuka. Että oliko nyt kysseessä äkkituomio eli tormasit liian joutuin johtopäätökseen vai oliko ne koululaiset sitten niitä nuoria vannapiikaupunkilaisia jotka kahtoo juutuupia ja alakaa matkia toisia ja leuhottaa? :D
Heh, ei tapa missään nimessä yleinen ole. Enemmän vihjasin erilaisia satunnaisia murrevammoja esiintyvän satunnaisesti syrjäkylillä.
Sen sijaan pudislaisten puheessa kyllä esiintyy "minun pitää" -> "mulla pitää". Käsittämätöntä.
 

Sarek1

Kenraali
Heh, ei tapa missään nimessä yleinen ole. Enemmän vihjasin erilaisia satunnaisia murrevammoja esiintyvän satunnaisesti syrjäkylillä.
Sen sijaan pudislaisten puheessa kyllä esiintyy "minun pitää" -> "mulla pitää". Käsittämätöntä.
”Mulla pittää” on ehkä se geneerisin ilmaisu ainakin perinteisessä puhekelessä, jossa vatelmatkin oli hetelmiä. Kylämurteissa oli etenkin entisaikoina (tm) suuria paikallisia eroja sanastossa ja ilmaisuissa. Nykyään salkkarit yms. taitaa vetää pointsit tsadiin.

Ällyäkkö vähhääkään? :D
 

Fremen

Ylipäällikkö
Onko se Kalle Päätalon murre sitä oekeeta kaennuulaesta puhetta.....on nimittäin kainuunkin murteessa eroja. Kuhmolaisten puhe on erilaista kuin hyrynsalmelaisten ja toisaalta pudasjärveläisten. Sitten on vielä joitain pieniä uskonnollisia ryhmiä, joiden puhe on ihan omanlaistaan, nimenomaan kainuussa, nuottikin on ihan uniikkia ja sanasto korvaan äkkinäiselle outoa.

Suomen murteet ovat kuitenkin minusta silkkaa rikkautta. Tatin slankikin on todella herkullista, kun puhuja on useamman sukupolven stadilainen, eikä mikään ensimmäisen sukupolven omaa murrettaan häpeävä siirtotyöläinen.
Jep, vanha stadin slangi on todellinen aikamatka Härmän historiaan... sisältää mm. sanat porukka ja mesta, jotka ovat poikkeuksellisesti suoria ortografisia lainoja venäjän kielestä, tarkoittaen täsmälleen samoja asioita. Kaveri tulee verbista gavariit, jutella jne. On siellä ison kylän länsikulmilla ja lähellä meikäläisen vanhoja huudeja myös Nuuksion kansallispuisto, alueen nimi juontunee saamen kielen sanasta nuchtsa (tjms.) joka tarkoittaa joutsenta, koska järvi oli rannikolta ensimmäisenä suojaisampana P-E -suuntaisena sisävetenä oivallinen laskupaikka pohjoiseen matkaavalle kansallislinnullemme, ja on vieläkin joka kevät.
 
Viimeksi muokattu:

Herman30

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Minä tsittaan parhaillaan stogessa matkalla Stadiin. Kun tunnin päästä pääsen sinne dallaan steissistä Kaivarin yli pubiin bisselle. :geek:
 

Fremen

Ylipäällikkö
Minä tsittaan parhaillaan stogessa matkalla Stadiin. Kun tunnin päästä pääsen sinne dallaan steissistä Kaivarin yli pubiin bisselle. :geek:
No jos hyökit Tölikän vierest ja sul on skeglu messiss, voit duunaa siin pari snadii vedubotskii ja skuffaa ne bulisti skönelle seilaa. :cool: . Ja sit jäädä siihen mintsaks tai pariks skriinaa.
 

Samovarius

Kapteeni
Lahjoittaja
Oon edelleen sitä mieltä, että hesan slangi ei ole suomen murre ollenkaan, vaan suomen kieliopilla taivutettua venäjää tai ruotsia sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Tolleen vähän vakavammin, se lienee ainakin isolaattimurre, eli se ei muutu astevaihtelun kautta toiseksi, kuten vaikka savolaismurre muuttuu kajaanilaisen sekamurteen kautta Ylä-Kainuun murteeksi, vaan päättyy kuin seinään raitiovaunukiskojen myötä. En ole ainakaan koskaan kuullut kenenkään puhuvan sitä muualla kuin aivan Hesan ytimessä. Silloinkin piti erikseen kysyä, että mitä äijä mahtaa tarkoittaa ja varmistaa, että olenko piilokamerassa. Häiskän yleisestä habituksesta kun ei kyennyt päättelemään, että oliko kyse keskikaljasta vai höpöheinästä.
 

Fremen

Ylipäällikkö
Oon edelleen sitä mieltä, että hesan slangi ei ole suomen murre ollenkaan, vaan suomen kieliopilla taivutettua venäjää tai ruotsia sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Tolleen vähän vakavammin, se lienee ainakin isolaattimurre, eli se ei muutu astevaihtelun kautta toiseksi, kuten vaikka savolaismurre muuttuu kajaanilaisen sekamurteen kautta Ylä-Kainuun murteeksi, vaan päättyy kuin seinään raitiovaunukiskojen myötä. En ole ainakaan koskaan kuullut kenenkään puhuvan sitä muualla kuin aivan Hesan ytimessä. Silloinkin piti erikseen kysyä, että mitä äijä mahtaa tarkoittaa ja varmistaa, että olenko piilokamerassa. Häiskän yleisestä habituksesta kun ei kyennyt päättelemään, että oliko kyse keskikaljasta vai höpöheinästä.
Samaa mieltä. Ja kyseessä ei todellakaan ole sukulaiskieli, vaan tilaisuus tekee varkaan! Suomen kielen synteettisyys tekee translitteraatioista sekä houkuttelevia että mahdollisia, eli rajat ovat auki, noin kielellisesti puhuen.
 

Fremen

Ylipäällikkö
Tölikän vai Tölikan?
Sörkän vai Sörkan? ... espoolaisena minulla ei ole oikeutta tuomita, mutta koska sukua on stadista 3 sukupolven ajalta yhdeltä puolelta niin jättäisin jälkimmäiset umlautit poijes.
 

Fremen

Ylipäällikkö
No voihan perkele! Tarkoitukseni oli säästää 6000:nnes kohinaviestini tälle arvovaltaiselle foorumille johonkin tärkeään, ja nyt minut vedettiin espoolaisena mukaan murre- ja slangi -kilpailuun, jossa meillä viherlaaksolaisilla rehellisesti sanottuna ei ole valjakkoa ravikisoissa....
 

PSS

Ylipäällikkö
Sörkän vai Sörkan? ... espoolaisena minulla ei ole oikeutta tuomita, mutta koska sukua on stadista 3 sukupolven ajalta yhdeltä puolelta niin jättäisin jälkimmäiset umlautit poijes.
Sörkkä on vankila, joka sijaitsee Sörkassa. Näin on helsinkiläinen opettanut minulle, tamperelaiselle.
Helsingissä ei ole vokaalisointua, kuten ei sen eteläisemmässä naapurissa, pohjoisvirossakaan.
 

Ikarus

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
@Ikarus voisi varmaan valottaa myös murrejuttuja seudultaan
Savolaismurteita puhutaan varsinaisen Savon lisäksi myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, Keski-Suomessa ja Päijänteen ympäristössä. Ns. >savolaiskiilan kohdalla savolaismurteet ulottuvat Pohjanlahden rannikon ruotsalaismurteiden naapuruuteen saakka.Kokonaisuudessaan savolaismurteiden alue on noin kolmasosa Suomen pinta-alasta. >Pitäjät on merkitty karttaan vuoden 1938 tilanteen mukaisesti. Myöhemmät kuntamuutokset mainitaan pitäjäluetteloissa sulkeissa.

http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savolais.html

Savolaisille ja murteelle perinteisesti naureskellaan, mutta hymy hyytyy, kun katsotte karttaa ja savolaismurteiden levinneisyysaluetta, (joka on paljon laajempi kuin Savon maakunnan alue) taetaapi kolomasosa maasta olla jonniinasteisen savolaisuuden vaivaamaa:) Kiilaa on lyöty myös pohojanmaalle.
Ping @Woodsman.

Itseäni Ylä-Savolaisena kiinnostaa kartassa Rau eli Rautavaaran sijoitus itäisen savolaismurteen vaikutuspiiriin, Rautavaara kuitenkin kuuluu Pohjois-Savon maakuntaan. Pohjoiseen on vastassa Kainuun maakunta, länteen Pohjois-Savon Sonkajärvi - Varpaisjärvi, itään Pohjois-Karjalan Valtimo, Nurmes ja Juuka.
Itsekin olen ollut erinäisissä tekemisissä rautavaaralaisten kanssa ja mielestäni heidän käyttämänsä murre on varsin mielenkiintoinen sekoitus itäistä- ja pohjoista savolaismurretta sekä Pohjois-Savon murretta. Van tiijä tuota, suottaapi olla näen tae olla olemattahii:)

Itse omaan korvaani Savon murre on levveimmillään Mikkelin seudulla, ainakin se selvästi poikkeaa kartassa alueella 1 käytetystä.
Van savolainen heimoveljen tunnistaa, vaikka toinen yrittäisi puhuessa pysytellä yleiskielessä, kohta sieltä jotakin puoliväkisin suupielestä muljahtaa, heh hehe:) Edit: Kyse on luullakseni intonaatiosta, savolaisen puheen nuotti kirjakieltäkin puhuttaessa on omanlaisensa.
 
Viimeksi muokattu:

Woodsman

Kenraali
Lahjoittaja
Savolaismurteita puhutaan varsinaisen Savon lisäksi myös Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa, Keski-Suomessa ja Päijänteen ympäristössä. Ns. >savolaiskiilan kohdalla savolaismurteet ulottuvat Pohjanlahden rannikon ruotsalaismurteiden naapuruuteen saakka.Kokonaisuudessaan savolaismurteiden alue on noin kolmasosa Suomen pinta-alasta. >Pitäjät on merkitty karttaan vuoden 1938 tilanteen mukaisesti. Myöhemmät kuntamuutokset mainitaan pitäjäluetteloissa sulkeissa.


http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savolais.html

Savolaisille ja murteelle perinteisesti naureskellaan, mutta hymy hyytyy, kun katsotte karttaa ja savolaismurteiden levinneisyysaluetta, (joka on paljon laajempi kuin Savon maakunnan alue) taetaapi kolomasosa maasta olla jonniinasteisen savolaisuuden vaivaamaa:) Kiilaa on lyöty myös pohojanmaalle.
Ping @Woodsman.

Nippanappa ollaan sawolaisuuden hapatuksen alta pois :D Tosin oma suku on tuolta Veteli-Vimpeli-Alajärvi alueelta lähtöisin.
 
Top