Suomalainen ammattiarmeija

CarlH

Korpraali
Aloitetaas tämä ikuisuusvänkäys lainauksella Ruotuväestä

http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.php?action=read_page&pid=161&aid=2623

Siilasmaa: Ammattiarmeija ei kannata
...
Seminaariyleisön silmien eteen lyötiin muun muassa teesi, jonka mukaan omin varoin ylläpidetty ammattiarmeija ei taloudellisesti ole mahdollinen. Siilasmaa esitteli laskelmia, joiden mukaan kuuden prikaatin ylläpito vaatisi vuodessa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Tarpeeseen nähden liian pienet maavoimat myös pakottaisivat liittoutumaan sotilaallisesti.

...

Eli jos karkeasti 3,7 miljardilla saataisiin ylläpidettyä kuutta prikaatia niin nykymäärärahoilla saataisiin tämän laskukaavan mukaan ylläpidettyä 4,5 prikaatin maavoimia. Toisin sanoen ammattiarmeijaan siirtyminen suurentaisi maavoimia? :huh:
 
Ihan uteliaisuuttani kysyisin, että miten laskit tuon 4,5 prikaatin maavoimat nykymäärärahoilla?
 
juhapar kirjoitti:
Ihan uteliaisuuttani kysyisin, että miten laskit tuon 4,5 prikaatin maavoimat nykymäärärahoilla?

Lueppa se koko juttu, siitä tosiaan tämä laskelma PALJASTUU. Aikamoisia juttuja.
 
baikal kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Ihan uteliaisuuttani kysyisin, että miten laskit tuon 4,5 prikaatin maavoimat nykymäärärahoilla?

Lueppa se koko juttu, siitä tosiaan tämä laskelma PALJASTUU. Aikamoisia juttuja.

Joko minä en ymmärrä lukemaani yhtään tai sitten tuossa on väärä linkki. Edelleenkään en löydä sitä neljää ja puolta prikaatia mistään.
 
juhapar kirjoitti:
baikal kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Ihan uteliaisuuttani kysyisin, että miten laskit tuon 4,5 prikaatin maavoimat nykymäärärahoilla?

Lueppa se koko juttu, siitä tosiaan tämä laskelma PALJASTUU. Aikamoisia juttuja.

Joko minä en ymmärrä lukemaani yhtään tai sitten tuossa on väärä linkki. Edelleenkään en löydä sitä neljää ja puolta prikaatia mistään.

No se neljä pilkku viisi prikaatia on varmaan KalleH:n laskelma. Se juttu on tosiaan tuossa linkissä.
 
baikal kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
baikal kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Ihan uteliaisuuttani kysyisin, että miten laskit tuon 4,5 prikaatin maavoimat nykymäärärahoilla?

Lueppa se koko juttu, siitä tosiaan tämä laskelma PALJASTUU. Aikamoisia juttuja.

Joko minä en ymmärrä lukemaani yhtään tai sitten tuossa on väärä linkki. Edelleenkään en löydä sitä neljää ja puolta prikaatia mistään.

No se neljä pilkku viisi prikaatia on varmaan KalleH:n laskelma. Se juttu on tosiaan tuossa linkissä.

Joo, tuota neljää ja puolta minä vaan kauhiast pal ihmettelen.
 
juhapar kirjoitti:
Ihan uteliaisuuttani kysyisin, että miten laskit tuon 4,5 prikaatin maavoimat nykymäärärahoilla?

Nykyinen määrärahataso on korkeasti 2,7 miljardia euroa. Siihen miljardi lisää, saadaan 3,7 miljardia euroa jolla ylläpidettäisiin kuutta prikaatia. Laskutoimituksella päästään nykymäärärahatasolla noin 4,5 prikaatiin.
 
CarlH kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Ihan uteliaisuuttani kysyisin, että miten laskit tuon 4,5 prikaatin maavoimat nykymäärärahoilla?

Nykyinen määrärahataso on korkeasti 2,7 miljardia euroa. Siihen miljardi lisää, saadaan 3,7 miljardia euroa jolla ylläpidettäisiin kuutta prikaatia. Laskutoimituksella päästään nykymäärärahatasolla noin 4,5 prikaatiin.

Tuota, oletko unohtanut meri- ja ilmavoimat sekä sen että meillä on tällä hetkellä varustettuna (ja "varustettuna") melkoisesti enemmän kuin tuo 4 ja puoli prikaatia?
 
Minkälainen olisi suomalainen ammattiarmeija? Tuskin sellainen kuin useimmat kuvittelevat. Ikäluokan parhaimmisto ei hakeutuisi enää puolustusvoimien riveihin ja eroon päästäisiin myös moniongelmaisesta "ryysyproletariaatista".

Täytyy kuitenkin heti alkuun todeta, että "ammattisotilaat" eivät olisi samantasoista porukkaa kuin nykyään. Asevelvollisuus toimii melkoisena karsimisprosessina kun nykyisin valitaan niitä miehiä jotka palvelevat puolustusvoimien kantahenkilökunnassa.

Todennäköisesti palvelusajat olisivat miehistöllä luokkaa 2-4 vuotta. Osittain kohtalonkysymykseksi nousee se säädetäänkö miehistön palvelu lakiin perustuvaksi pakoksi vai sovelletaanko normaalia työlainsäädäntöä. Myös nykyinen aliupseerikoulutus poistuisi nykymuodossaan. Valintaa ei tehtäisi muutaman viikon palveluksen jälkeen vaan vasta vuosien kuluttua.

Millaista porukkaa sitten hakeutuisi ammattiasevoimien miehistöpalvelukseen? Todennäköisesti samantapaista porukkaa jota nykyisin hakeutuu vartioimisliikkeiden palvelukseen. Taustoiltaan hyvin erilaisia ihmisiä joilla kaikilla on yhteistä se, että kyseinen homma on lähinnä läpikulkuammatti vain harvat jäävät alalle loppuelämäkseen. Ammatti ei myöskään nauti korkeaa arvostusta ja työ on huonosti palkattua sekä likaista että raskasta. Puolustusvoimat joutuisi myös kärsimään kausivaihtelusta noususuhdanteen aikana jouduttaisiin ottamaan heikompaa ainesta ja laman aikana saataisiin tekijät valkata.

Lisäkuluja aiheuttaisi myös perheasuntojen rakentaminen miehistölle ja aliupseereille. Miesten mennessä naimisiin pelkkä kasarmimajoitus ei riitä vaan sotilaan on saatava oikea asunto. Puolisoiden työllistyminen varsinkin korpivaruskunnissa olisi vaikeaa - mikä tarkoittaisi yhteiskunnan maksamien tukien lisääntymistä. Ylipäätänsä noilla värvätyillä (+perheillä) olisi melkoisesti ongelmia jotka kumpuavat pienistä tuloista, ulkomaankomennuksista ja yleensäkkin asumisesta varuskunnan tapaisessa yhteisössä - mikä taas pakottaisi kaikenlaisten terapeuttipalveluiden järjestämiseen.

Myös vapaa-ajan viettoon olisi panostettava aivan eri tavalla. Pelkkä kahvi+munkki+tupakka tuskin riittäisivät miehille jos palvelusaika on useita vuosia. Keilaratojen, skeittihallien yms. mahdollisuuksien rakentaminen maksaisi myös selvää rahaa.

Olisiko ammattiarmeija niin joustava työkalu kuin sanotaan? Esimerkiksi britit eivät pystyneet ilman reserviläisiä sotimaan Falklandilla, Persianlahdella tai Irakissa. Brittien puolustuministeriö laski 80-luvun alussa, että vain 1000 miestä on irroitettavissa 24 tunnin sisällä. Kokemukset viimeisen 30 vuoden ajalta vahvistavat havainnon.

Puhtaaseen ammattiarmeijaan Suomella ei ole mitään mahdollisuuksia vaan sen lisäksi pitäisi sitten pyörittää kodinturvajoukkoja, aktiivireserviä, territoriaali armeijaa, kansalliskaartia tai "keksi nimi itse" porukkaa.
 
Reserviläisliitto: Ammattiarmeija tulisi liian kalliiksiSTT 18.4 2010 13:01:52

Suomella ei ole varaa ammattiarmeijaan. Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen mukaan ammattiarmeijan vahvuus jäisi niin pieneksi, että Suomen olisi käytännössä pakko hakeutua sotilasliittoutuman jäseneksi.

– On laskettu, että jo 50 000 hengen eli kuuden prikaatin vahvuisten maavoimien perustaminen ammattisotilaista vaatisi nykyisen puolustusbudjetin nostamista noin miljardilla eurolla, sanoi Pakkanen sunnuntaina Kajaanissa.

Armeijan nykyinen laskennallinen sodan ajan vahvuus on noin 350 000 miestä.

Pakkasen mukaan monilla ammattiarmeijoilla on vaikeuksia rekrytoida riittävästi pätevää henkilöstöä. Sama ongelma olisi edessä Suomessakin, jos ammattiarmeijaan siirryttäisiin.

Markku Pakkanen puhui Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Kajaanissa.
 
Hohhoijaa. Millä perusteella Suomen pitäisi ylipäätään varustautua johonkin lopulliseen voimien mittelyyn yksin Venäjää vastaan? Turpiin tulisi kuitenkin kun tietää Suomen poliittisen johdon suuret valtiomiestaidot. Kun katsotaan naapurimaita kuten Ruotsia niin siellä on focus nykyään kansainvälisissä operaatioissa.

Toisaalta Ruotsia paljon sopivampi vertailukohta Suomelle olisi Slovenia. Siellähän osallistuttiin sotaan 1991 ja alueellisilla joukoilla saatiin TORJUNTAVOITTO mekanisoidusta vihollisesta.

Sittemmin maa liittyi niin Natoon kuin Euroopan unioniin ja siirtyi puolen miljardin vuosibudjetilla lähes 10 000 sotilaan suhteellisen hyvin varustettuun ammattiarmeijaan.
 
juhapar kirjoitti:
CarlH kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Ihan uteliaisuuttani kysyisin, että miten laskit tuon 4,5 prikaatin maavoimat nykymäärärahoilla?

Nykyinen määrärahataso on korkeasti 2,7 miljardia euroa. Siihen miljardi lisää, saadaan 3,7 miljardia euroa jolla ylläpidettäisiin kuutta prikaatia. Laskutoimituksella päästään nykymäärärahatasolla noin 4,5 prikaatiin.

Tuota, oletko unohtanut meri- ja ilmavoimat sekä sen että meillä on tällä hetkellä varustettuna (ja "varustettuna") melkoisesti enemmän kuin tuo 4 ja puoli prikaatia?

Lähinnä minua häiritsee koko 50 000 lukemassa se että onko siinä otettu lukuun reservejä joita ammattiarmeija tuottaa. Sanan muodoista voisi ajatella että ei sisällä reserviä eli lukeman saa keveästi tuplata. Suomalaisilla kriteereilla mies voisi olla helposti 10 vuotta reservissä eli lähennellään jo pyöreästi 200 000 miehen SA-vahvuutta reservit mukaan luettuna. Hyvin simppeli laskutoimitus toi tämän tuloksen, ei ota huomioon pitkään palvelevia pitkän linjan ammattilaisia. Joku voisi ystävällisesti kutsua tätä lukemaa "perseestä revityksi", voipa se olal sitäkin. En kiellä.

Minua häiritsee kovasti se että ammattiarmeija keskustelu on edelleen niin alkeellisella pohjalla edelleen että ei osata (uskalleta?) puhua asioista niiden oikeilla nimillä. On kirnuttu, tutkittu, hutkittu ja lopputulos on se sama wanha muutaman kappaleen pituinen yhteenveto joka voidaan tiivistää seuraavaan: Ei ole varaa. Piste.
 
Museo kirjoitti:
Millä perusteella Suomen pitäisi ylipäätään varustautua johonkin lopulliseen voimien mittelyyn yksin Venäjää vastaan?

Niin..tässähän sitä juuri ollaan avainkysymyksen ääressä. Siitä, mikä on vastaus tuohon kysymykseen, riippuu se, millainen armeija meillä on syytä olla.
Tuohon kysymykseen on äärimmäisen vaikeaa löytää vastausta. Lieneekö siinä yksi syy, miksi asiaan ei ole löydetty, eikä todennäköisesti ihan heti tulla löytämäänkään ratkaisua.
On nimittäin kohtalaisen iso ratkaisu tehdä tuosta asiasta päätöksiä. Jos päätös on väärä, voi seuraukset olla äärimmäisen kohtalokkaat.
Jos vastaus olisi päivänselvää, voisimme siirtyä ammattiarmeijaan hyvinkin nopeasti..tai jättää siirtymättä. Vaan kukapa sen tietää, miten maailma tulee makaamaan tulevaisuudessa?
 
Museo kirjoitti:
Hohhoijaa. Millä perusteella Suomen pitäisi ylipäätään varustautua johonkin lopulliseen voimien mittelyyn yksin Venäjää vastaan? Turpiin tulisi kuitenkin kun tietää Suomen poliittisen johdon suuret valtiomiestaidot. Kun katsotaan naapurimaita kuten Ruotsia niin siellä on focus nykyään kansainvälisissä operaatioissa.

Toisaalta Ruotsia paljon sopivampi vertailukohta Suomelle olisi Slovenia. Siellähän osallistuttiin sotaan 1991 ja alueellisilla joukoilla saatiin TORJUNTAVOITTO mekanisoidusta vihollisesta.

Sittemmin maa liittyi niin Natoon kuin Euroopan unioniin ja siirtyi puolen miljardin vuosibudjetilla lähes 10 000 sotilaan suhteellisen hyvin varustettuun ammattiarmeijaan.

Tässä kohtaa aletaan väittely siitä, kuinka riivatun kehno ja huonosti motivoitunut olikaan tämä mekanisoitu hyökkääjä..... tosiasia on silti, että erittäin puutteellisesti varustettu, melko vähälukuinen, yli-ikäisiä ukkoja sisältävä, hui - kauhistus sitäkin, armeija tai oikeastaan miliisilaitos pani loimeen hyökkääjää 7-1. Kun eivät halunneet joutua enää tietyn komennon alle ja tiesivät jo jotain siitä, mihin kurimukseen ko. alue oli joutumassa.

Pitkään tuon tapauksen jälkeen kuvittelin, että motivoitunut ja sotilaalliseen ratkaisuun uskova, puutteellisestikin varustettu armeija pystyy panemaan hanttiin mekanisoitua selvästi isompaa armeijaa vastaan. Sitten tutustuin Susi1:een ja siellä sain oppia, että käsitykseni on silkkaa roskaa......jos sotilailla ei ole uusinta hitekkiä päällä, yllä, kannossa ja kyyti ei ole jäätelökioskivarustustasoa...ehhei, sellaisella armeijalla ei teekään mitään. Todellakin silkkaa roskaa, mutta mikä?
 
Ei tätä tarvitse enää teoretisoida.

Muutaman vuoden sisällä meillä on käytännön kokemuksia naapurista, ei idästä vaan lännestä.

Olen pari viikoa seurannut ruotsalaista foorumia: http://forum.soldf.com , jossa tämä uudistus on äärimmäisen epäselvä vaikka kuun vaihteessa ollan vapauttamasa asevelvolisia. Hakemuksella saa tosin tämänkin pvm:n jälkeen tehdä koulutuksen loppuun, jos on jo aloittanut.

Palkat ovat huonot, joten oletan että rekrytoituminen on juuri tuota vartioliike jne tasoa. Jos haluaa olla ilkeä, siis ne jotka eivät pääse poliisikouluun.

Olen aika vanha, en aikoihin ole ollut reservin taistelujoukoissa, vaan muissa reservin tehtävissä, mutta olen aikanaan pyörittänyt parissa joukkoharjoituksessa jalkaväkikomppaniaa, jolloin olen reserviläisenä nähnyt käytännössä kuinka motivoituneet reserviläiset nopeasti kohoavat koulutuksensa ja tehtäviensä tasolle. Yhdeksänkymmentäluvun alun jälkeen myös vanhat k*rpiintyneet kantaupseerit (reserviläiset on p*skaa) paljolti poistuivat ja uudella asenteella varustetut kaaderiupserit (reserviläiset ovat puolustusvoimat) tulivat peliin.

Kyllä minä uskon reserviläisarmeijaan, niin kauan kuin on motivaatiota. Ihmeesti tuo arvaamaton veli sitä luo.
 
Jos ajatellaan, että nykyistä järjestelmää kehitettäisiin niin, että ammattisotilaiden määrää lisättäisiin sodanajan joukoissa. Esimerkiksi joukkueen johtajat ja siitää ylöspäin olevat olisivat kaikki ammattisotilaita. Siis mitään nykyisen kaltaisia reservinupseereita ei olisi, vaan reserviläiset toimisivat ainoastaan miehistössä korkeintaan ryhmänjohtajina. Kuinka paljon ammattisotilaita puolustusvoimat tarvitsisi nykyisten noin 8000 lisäksi? Jos ajattelee, että sodanajan joukoissa olisi joku 250 000 sotilasta ja niistä ammattisotilaita olisi joku 5%, niin silloin ammattisotilaita tarvittaisiin SA joukoissa joku 12500. Olisiko Suomessa edes kuviteltavissa, että edellä kuvatun kaltainen olisi mahdollista? Rahaahan tuohon tietysti tarvittaisiin lisää rutkasti, koska palkkakustannukset kasvaisivat tuhansien uusien sotilaiden tullessa mukaan.
 
Isäm Maam Puolustaja kirjoitti:
Jos ajatellaan, että nykyistä järjestelmää kehitettäisiin niin, että ammattisotilaiden määrää lisättäisiin sodanajan joukoissa. Esimerkiksi joukkueen johtajat ja siitää ylöspäin olevat olisivat kaikki ammattisotilaita. Siis mitään nykyisen kaltaisia reservinupseereita ei olisi, vaan reserviläiset toimisivat ainoastaan miehistössä korkeintaan ryhmänjohtajina. Kuinka paljon ammattisotilaita puolustusvoimat tarvitsisi nykyisten noin 8000 lisäksi? Jos ajattelee, että sodanajan joukoissa olisi joku 250 000 sotilasta ja niistä ammattisotilaita olisi joku 5%, niin silloin ammattisotilaita tarvittaisiin SA joukoissa joku 12500. Olisiko Suomessa edes kuviteltavissa, että edellä kuvatun kaltainen olisi mahdollista? Rahaahan tuohon tietysti tarvittaisiin lisää rutkasti, koska palkka kustannukset kasvaisivat tuhansien uusien sotilaiden tullessa mukaan.

Älä nyt ajattele yksittäisen jalkaväkijoukkueen ehdoilla. Puolustusvoimissa on aika paljon erilaisia vakansseja sodanajan organisatiossa. REserviläisiä käytetään sellaisissa organisaatioiden osassa joita et varmaan ole kuullutkaan, enkä minäkään.

Tällä hetkellä aluellisissa jalkaväkijoukoissa ammattisotilaita on ainakin pataljoonankomentajasta ylöspäin.

Operatiivisissa joukoissa lienee komppanianpäällikköinä ammattiupseereita ja ehkä muitakin ammattisotilaita komppaniassa. kertokaa...

Mistäs otat sen joukkueenjohtajan kun se sinun ammattilaisesi ei enää jonkun syyn takia voi toimia. Tällaisen takia koulutetaan reserviin (ja kaaderipuolellakin) ns. johtajareserviä. Joukkueenjohtajan tasolla on yleensä siitä sadan porukasta aika laila kyvykkäimmät, tietysti mukana romujakin.

Talvisodan opetuksena oli että joukkueenjohtaja ja komppanianpäällikkötasolle kaivataan reservejä. Silloin melki loppu toimijat. Ryhmänjohtajista tuli jopa komppanianpäälliköitä. Koulutusta ei ollu kuin taistelu. Tuohon ei pyritä.

Edelleen, kun PV-koulutus tuottaa joukkoja, niin joukot käyvät läpi sen 10 v. reservin ykkösvaiheen yhdessä. Samat miehet, samat johtajat joukkuej ja kpääl tasolle.

Sun ehdotuksessa nämä ammattilaiset olisi useimmiten joko nuorempia tai vanhempia. Tosin seisova kello on 2 krtaa vuorokaudessa oikeassa.

En vakuutu.
 
Second kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
CarlH kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Ihan uteliaisuuttani kysyisin, että miten laskit tuon 4,5 prikaatin maavoimat nykymäärärahoilla?

Nykyinen määrärahataso on korkeasti 2,7 miljardia euroa. Siihen miljardi lisää, saadaan 3,7 miljardia euroa jolla ylläpidettäisiin kuutta prikaatia. Laskutoimituksella päästään nykymäärärahatasolla noin 4,5 prikaatiin.

Tuota, oletko unohtanut meri- ja ilmavoimat sekä sen että meillä on tällä hetkellä varustettuna (ja "varustettuna") melkoisesti enemmän kuin tuo 4 ja puoli prikaatia?

Lähinnä minua häiritsee koko 50 000 lukemassa se että onko siinä otettu lukuun reservejä joita ammattiarmeija tuottaa. Sanan muodoista voisi ajatella että ei sisällä reserviä eli lukeman saa keveästi tuplata. Suomalaisilla kriteereilla mies voisi olla helposti 10 vuotta reservissä eli lähennellään jo pyöreästi 200 000 miehen SA-vahvuutta reservit mukaan luettuna. Hyvin simppeli laskutoimitus toi tämän tuloksen, ei ota huomioon pitkään palvelevia pitkän linjan ammattilaisia. Joku voisi ystävällisesti kutsua tätä lukemaa "perseestä revityksi", voipa se olal sitäkin. En kiellä.

Minua häiritsee kovasti se että ammattiarmeija keskustelu on edelleen niin alkeellisella pohjalla edelleen että ei osata (uskalleta?) puhua asioista niiden oikeilla nimillä. On kirnuttu, tutkittu, hutkittu ja lopputulos on se sama wanha muutaman kappaleen pituinen yhteenveto joka voidaan tiivistää seuraavaan: Ei ole varaa. Piste.

Toiseksi lakiin voisi jenkkien tapaan kirjata että poikkeus oloissa voitaisiin asetuksella ottaa yleinen asevelvollisuus käyttöön. Homma ei muuttuisi nykyisestä koska kalustoa vaatteita ja rynkkyä lukuun ottamatta ei kuitenkaan ole tuolle 350k miehelle. Ammatti armeijalla vaikka kalliimpi olisikin, olisi toivon mukaan ainakin täysin varustettu tehtäväänsä. Lisäksi ammatti armeija reagointi kyky ja "teho" on mielestäni parempi kuin asevelvollisuuteen perustuvassa armeijassa. Vaakakupissa tietenkin on se niin kuin joku jo sanoikin se ikäluokan parhaimmisto ei sinne hakisi vaan kouluttautuisi muutoin. Eli tämä vaatisikin kaveriksi jenkkityylisen "kadetti" koulun eli johtaja koulutukseen pääsisi tavallaan ohittamalla normaalin "alokas" ajan. Vähän niin kuin amk pohjainen tms. ;)
 
baikal kirjoitti:
Museo kirjoitti:
Hohhoijaa. Millä perusteella Suomen pitäisi ylipäätään varustautua johonkin lopulliseen voimien mittelyyn yksin Venäjää vastaan? Turpiin tulisi kuitenkin kun tietää Suomen poliittisen johdon suuret valtiomiestaidot. Kun katsotaan naapurimaita kuten Ruotsia niin siellä on focus nykyään kansainvälisissä operaatioissa.

Toisaalta Ruotsia paljon sopivampi vertailukohta Suomelle olisi Slovenia. Siellähän osallistuttiin sotaan 1991 ja alueellisilla joukoilla saatiin TORJUNTAVOITTO mekanisoidusta vihollisesta.

Sittemmin maa liittyi niin Natoon kuin Euroopan unioniin ja siirtyi puolen miljardin vuosibudjetilla lähes 10 000 sotilaan suhteellisen hyvin varustettuun ammattiarmeijaan.

Tässä kohtaa aletaan väittely siitä, kuinka riivatun kehno ja huonosti motivoitunut olikaan tämä mekanisoitu hyökkääjä..... tosiasia on silti, että erittäin puutteellisesti varustettu, melko vähälukuinen, yli-ikäisiä ukkoja sisältävä, hui - kauhistus sitäkin, armeija tai oikeastaan miliisilaitos pani loimeen hyökkääjää 7-1. Kun eivät halunneet joutua enää tietyn komennon alle ja tiesivät jo jotain siitä, mihin kurimukseen ko. alue oli joutumassa.

Pitkään tuon tapauksen jälkeen kuvittelin, että motivoitunut ja sotilaalliseen ratkaisuun uskova, puutteellisestikin varustettu armeija pystyy panemaan hanttiin mekanisoitua selvästi isompaa armeijaa vastaan. Sitten tutustuin Susi1:een ja siellä sain oppia, että käsitykseni on silkkaa roskaa......jos sotilailla ei ole uusinta hitekkiä päällä, yllä, kannossa ja kyyti ei ole jäätelökioskivarustustasoa...ehhei, sellaisella armeijalla ei teekään mitään. Todellakin silkkaa roskaa, mutta mikä?

Ehkä pohjimmainen kysymys onkin tappion sietokyky! Kumpi loppujen lopuksi on valmis sietämään enemmän tappiota. Nykyaikainen mekanisoitu pumppu vs. vanhalla kalustolla varustettu miesmäärältään suurempi ja motivoituneempi jv. prikaati. Ryysyläisjoukko voi varmasti sopivissa olosuhteissa ja hyvällä onnella taistella menestyksekkäästi modernimpaa vihollista vastaan mutta tappioita tulee ja paljon eikä onneen voi aina luottaa. Ajattelisin että kyse on myös paljon siitä kuinka motivoitunut tämä heikommin varustettu joukko on uhraamaan henkensä mahdollisesti jopa turhaan. Tulee mielikuva jv prikaatin vastahyökkäyksestä mekanisoitua ts. osastoa vastaan. Miten siinäkin kävisi? Toki Suomellakin on 1.luokan prikaatinsa mutta kuinka paljon kolmella prikaatilla oikeasti on merkitystä kokonaisuuden kannalta kun muiden yksiköiden kehittäminen on laiminlyöty? nämä kolme pystyy varmasti taistelemaan kolmea vastaavaa naapurin prikaatia vastaan tehokkaasti mutta entäs kun tulee se neljäs? Sen sitä vastaan joutuu selvästi heikommin varustettu prikaati jonka hyökkäyskyky on mitä on. Ei se kaluston ja miesten nopea siirtäminen painopisteisiin ole helppo eikä nopea homma kun vastassa on ilmaylivoimainen vihollinen. Jonka muukin kaukovaikutus kyky on aivan toistaluokkaa kuin Suomella tällä hetkellä.
 
Raveni kirjoitti:
Ehkä pohjimmainen kysymys onkin tappion sietokyky! Kumpi loppujen lopuksi on valmis sietämään enemmän tappiota. Nykyaikainen mekanisoitu pumppu vs. vanhalla kalustolla varustettu miesmäärältään suurempi ja motivoituneempi jv. prikaati.

Jos tappioiden sietokykyä pidetään jonkinlaisena mittarina, niin silloin modernisti varustettu ammattiarmeija on todella heikoilla.
Kalusto on kallista ja siksi sitä on 100% varmuudella vain vähän yli tarpeen. Kun sitä kalustoa taistelussa menetetään, uutta ei ole eikä tule. Siitä johtuen joukon hyvä taistelukestävyys on sitten kuitenkin enemmänkin näennäistä kuin todellista taistelukestävyyttä. Modernilla kalustolla varustettu ammattisotilasprikaati kestää yhden, siis YHDEN, ottelun hyökkääjän panssariyhtymää vastaan ja sen jälkeen on kursittava jäljelle jääneestä kalustosta jonkinlainen taisteluosasto..joka kestää jälleen yhden taistelun..ja taas on muodostettava uusi kokoonpano siitä, mitä on jäljellä.
Modernisti varustettu ammattilaisprikaati on loistava joukko heitettäväksi tuleen siinä vaiheessa kun sotaan haetaan ratkaisua, mutta ennen sitä/ muihin tehtäviin sitä ei oikeastaan voi käyttää, kun puhutaan kotimaan puolustamisesta.

Mitä sitten tulee ajatukseen siitä, että tarpeen vaatiessa voitaisiin ottaa yleinen asevelvollisuus uudelleen käyttöön, niin totean ajatuksen olevan käytännössä toteuttamiskelvoton. Tarpeen vaatiessa asevelvollisuus voidaan toki ottaa käyttöön..mutta silloin lopputulos on se, että taisteluun heitetään kouluttamattomia ihmisiä..eli tulos on täysi nolla.

Ongelma ei ole se, etteikö tarvittaessa ihmisiä löytyisi pääluvultaan riittävä määrä. Ongelma on se, että tuon ihmisjoukon pitää olla sotilaskoulutuksen saaneita ihmisiä.
Asevelvollisuus tuottaa meille suuren reservin sotilaskoulutuksen saaneita ihmisiä. Kaikkia ei tarvitse, eikä pidäkään sijoittaa ensimmäisessä vaiheessa kenttäarmeijaan. Olennaista on se, että sitä KOULUTETTUA henkilöreserviä löytyy tarvittaessa vähintäänkin riittävästi.

Ammattimaistaminen on tervetullutta (kenttä)armeijaan, sitä tuskin kiistää kukaan. Eihän tilanne voi olla se, että pataljoonan ainoa ammattisotilas on sen komentaja..kuten valitettavasti aikaisemmin monesti on ollut. Tänä päivänä..ja jatkossa yhä laajemmin..ammattisotilaita (siis monikossa) löytyy komppania- ja joukkuetasolta.
Mielestäni kyse ei ole ensinkään siitä, etteikö asevelvollisuusjärjestelmä tuottaisi osaamistasoltaan sellaisia reserviläisiä, jotka pystyvät täyttämään paikkansa myös taistelussa. Kyse on siitä, että noille osaaville reserviläisille löytyy riittävästi ammattitaitoisia esimiehiä johtamaan sitä sotatyötä. Reserviläissotilas kyllä tekee sen mitä täytyy, hän osaa ja pystyy sen tekemään..kunhan hän vain tietää mitä hänen täytyy tehdä..ja siihen tarvitaan ammattisotilaita komppania- ja joukkuetasolle - kertomaan mitä missäkin tilanteessa täytyy tehdä!
Tietenkin esim resups porukoissa kuuluu toisinaan vahvojakin soraääniä tuota ajatusta vastaan. Sehän tarkoittaa sitä, että resups tehtävät kenttäarmeijassa siirtyvät aiempaa matalammalle organisaatiotasolle. Enää ei ollakaan komppanianpäälliköitä ja varapäälliköitä, ei joukkueenjohtajia, eikä pataljoonan esikunnan upseereita aiemmassa määrin, vaan avaintehtävät miehitetään ammattisotilailla..kuten tottakai kuuluukin! Ammattilainen on ammattilainen, reservinupseeri on ammattilainen omalla alallaan..mutta se ala ei ole sotatyönjohtaminen.
Ennemminkin ajatustapa pitäisi olla se, että oikea mies oikeaan tehtävään, siten että jokaisen osaaminen tulee parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettyä.
Jos Suomi joutuu sotaan, minulle henk.koht käy kaikki tehtävät Prikaatin esikunnan upseerien tehtävistä rynnäkköjääkäriin..kunhan tehtävä on sellainen, missä osaamiseni ja henk.koht ominaisuuteni tulevat parhaiten hyödynnettyä. En siis havittele koulutukseni ja kokemukseni mahdollistamaa korkeinta tehtävää, vaan sitä, missä minusta olisi eniten hyötyä.
Samaa ajattelutapaa toivoisin myös joillekin reserviläisille..
 
Back
Top