Suomalainen sotataito

Jos materiaali ei riitä ensin perustettaviin, niin mikä taikakäsi mahtaa varustaa niitä seuraavaksi perustettavia? Kai sitä nyt varataan materiaali ensin perustettaviin. Ja jos muutaman ensin perustettavan pataljoonan tultua varustetuksi todetaan, etteipä sitä muille jäänytkään niin se on sitten niin. Yleisönä sitä toivoo, että lehtikirjoitus on roskaa.
Kyllähän se materiaalipula taitaa olla se suurin syy ettei pataljoonia synnykään. Sotajoukon varustaminen ei synny kuten vihollinen porteilla missä joka toinen saa vintovkan ja joka toinen amunisuunia. Pataljoona tarvii enemmän kuin 3 kertaa yksittäisten komppanioiden materiaalit ja lienee nuo yksikkömateriaalit olla merkittyinä muille perustettaville joukoille joita taikakäsi leipoo käskytyserien edetessä ja kriisin syvetessä. Lisäksi pataljoonan kokoisen sotajoukon perustaminen ja varustaminen jo pelkästään valmiussuunnitelmiin vaatii x- tuhatta miestyötuntia. Tai oikeammin virkamiestuntia. Ja samoin purkaminen.
Toinen iso syy saattaa olla myös se toinen resurssi, eli henkilöstö. Sama kuin yllä, eli perustaminen ja sijoittaminen, kuluttaa virkaresursseja ja paljon. Lisäksi taikalaaria mistä ammentaa muun muassa pataljoonatasoista johtoa ei taida löytyä, kaikki keisarit taitaa olla sijoitettuna. Ja purkaminen vaikeaa koska mistäs ukko tilalle alkuperäiseen sijoitukseen. Jääkäreitä, ryhmyreitä ja joukkueenjohtajia kyllä löytyy, jopa mahdollisiksi sitoumuksen tehneiksi.

Laittakaa tuhkat takaisin housuihin/ tuhkaluukkuun ja ihokkaan päälle jotain lämmintä, olemme hyvissä käsissä.
 
Hyvä huomio, koitin kurkata, mutta Balttien ansalankajoukot ovat kyllä melkoinen sekametelisoppa

Niin ovat, yritin silloin tuoreeltaan saada niistä tolkkua, mutta onkohan noissakin joukoissa jotain, jota ei hevin paljasteta? Siinähän on joku rotaatio ja luulen, että osa rotaatiosta voi pitää sisällään varsin suorituskykyisiä aineksia. Tuskin siellä vain nenää kaivetaan ja lipitetään huonoa virolaista olutta. :)

Joukot ja esikunnat ym. oppivat tuntemaan maastot ja suunnitelmia varmasti tehdään. Kyllä ne muutkin osaavat käyttää aikansa hyödyksi kuin suomalaiset. :)

Pitäisi melkein päästä käsiksi tietoihin, mitä porukkaa rotaatioissa pyörii, mutta sitä ei sentään taideta julki kuulutella. Joo, tarkoitan tietysti erilaisia erikoisjoukkoja. Ei ole mikään hokkuspokkustemppu kierrättää erikoisjoukkoja ym. mestoilla, ovat jonkun aikaa ja taas vaihtuu jne.

Jos ivan astuu lankaan ja etenee, niin takuulla osa joukoista jää syvyyteen ja kun muistaa millaisella tarkkuudella länsi pystyy halutessaan vaikuttamaan niin....? Ja onhan osa virolaisistakin koulutettu varmasti tuohon toimeen, eipä sillä.
 
Laittakaa tuhkat takaisin housuihin/ tuhkaluukkuun ja ihokkaan päälle jotain lämmintä, olemme hyvissä käsissä.

Koskaan ei ole liian myöhäistä eikä aikaista soittaa Tuomionpasuunaa. :) Olette ihan oikeassa siinä, että kun oikeasti suorituskykyistä pataljoonaa tms. valmistetaan, niin ei se tosiaan käy kuin luomisen työ, eritoten kun resurssit maksavat maltaita ja rahaa ei aivan tärvätä asti ole.

Jäin vaan hetken miettimään tuota HSn julkaisua. Ei savua ilman tulta, kuten sanotaan. Kyllä näissä aina joku pointti SAATTAA OLLA, suoralta kädeltä tapahtuva asioiden pois selittäminen ei yleensä kyllä palvele oikeasti ketään.

Jos hyväksymme siis nyt eetoksen, jossa sotavalmiin ja suorituskykyisen pataljoonan perustaminen ja valmistaminen ottaa rutkasti aikaa ja resursseja, niin miten varustamme 270 tuhatta päätä käsittävän kenttäarmeijan?:eek: Vai hyväksytäänkö sukkana se, että 10 prosenttia pääluvusta on suorituskykyistä ja sotavalmista ja 90 prosenttia on luvalla sanoen muuta? Yrittäkää nyt päättää vastaisten keskustelujen varoille. :cool:
 
Niin ovat, yritin silloin tuoreeltaan saada niistä tolkkua, mutta onkohan noissakin joukoissa jotain, jota ei hevin paljasteta? Siinähän on joku rotaatio ja luulen, että osa rotaatiosta voi pitää sisällään varsin suorituskykyisiä aineksia. Tuskin siellä vain nenää kaivetaan ja lipitetään huonoa virolaista olutta. :)

Joukot ja esikunnat ym. oppivat tuntemaan maastot ja suunnitelmia varmasti tehdään. Kyllä ne muutkin osaavat käyttää aikansa hyödyksi kuin suomalaiset. :)

Pitäisi melkein päästä käsiksi tietoihin, mitä porukkaa rotaatioissa pyörii, mutta sitä ei sentään taideta julki kuulutella. Joo, tarkoitan tietysti erilaisia erikoisjoukkoja. Ei ole mikään hokkuspokkustemppu kierrättää erikoisjoukkoja ym. mestoilla, ovat jonkun aikaa ja taas vaihtuu jne.

Jos ivan astuu lankaan ja etenee, niin takuulla osa joukoista jää syvyyteen ja kun muistaa millaisella tarkkuudella länsi pystyy halutessaan vaikuttamaan niin....? Ja onhan osa virolaisistakin koulutettu varmasti tuohon toimeen, eipä sillä.
Jos Ivan astuu lankaan ja etenee, niin myös aika moni(!) maa on hyvin, hyvin vihainen. Siinäkin mielessä tehokas ansalanka.
 
Koskaan ei ole liian myöhäistä eikä aikaista soittaa Tuomionpasuunaa. :) Olette ihan oikeassa siinä, että kun oikeasti suorituskykyistä pataljoonaa tms. valmistetaan, niin ei se tosiaan käy kuin luomisen työ, eritoten kun resurssit maksavat maltaita ja rahaa ei aivan tärvätä asti ole.

Jäin vaan hetken miettimään tuota HSn julkaisua. Ei savua ilman tulta, kuten sanotaan. Kyllä näissä aina joku pointti SAATTAA OLLA, suoralta kädeltä tapahtuva asioiden pois selittäminen ei yleensä kyllä palvele oikeasti ketään.

Jos hyväksymme siis nyt eetoksen, jossa sotavalmiin ja suorituskykyisen pataljoonan perustaminen ja valmistaminen ottaa rutkasti aikaa ja resursseja, niin miten varustamme 270 tuhatta päätä käsittävän kenttäarmeijan?:eek: Vai hyväksytäänkö sukkana se, että 10 prosenttia pääluvusta on suorituskykyistä ja sotavalmista ja 90 prosenttia on luvalla sanoen muuta? Yrittäkää nyt päättää vastaisten keskustelujen varoille. :cool:
Noin 150 000 tuhatta ukkoa käsittävän kenttäarmeijan, mutta johan siinäkin on...

Sodan ajan Puolustusvoimat 2015.png
 
Koskaan ei ole liian myöhäistä eikä aikaista soittaa Tuomionpasuunaa. :) Olette ihan oikeassa siinä, että kun oikeasti suorituskykyistä pataljoonaa tms. valmistetaan, niin ei se tosiaan käy kuin luomisen työ, eritoten kun resurssit maksavat maltaita ja rahaa ei aivan tärvätä asti ole.

Jäin vaan hetken miettimään tuota HSn julkaisua. Ei savua ilman tulta, kuten sanotaan. Kyllä näissä aina joku pointti SAATTAA OLLA, suoralta kädeltä tapahtuva asioiden pois selittäminen ei yleensä kyllä palvele oikeasti ketään.

Jos hyväksymme siis nyt eetoksen, jossa sotavalmiin ja suorituskykyisen pataljoonan perustaminen ja valmistaminen ottaa rutkasti aikaa ja resursseja, niin miten varustamme 270 tuhatta päätä käsittävän kenttäarmeijan?:eek: Vai hyväksytäänkö sukkana se, että 10 prosenttia pääluvusta on suorituskykyistä ja sotavalmista ja 90 prosenttia on luvalla sanoen muuta? Yrittäkää nyt päättää vastaisten keskustelujen varoille. :cool:
150 000 verenhimoista ja sinivalkoisella maailmankatsomuksella varustettua soturia on aikalailla varustettu ja siten ortnungissa, jos sieltä lähetään varustamaan kenttäpiispalle omaa spezial einsatzia, niin laatikkoleikkiä täytyy säätää sieltä ja täältä. Tuon kokoluokan palapeli, ylhäisimmästä sotaruhtinaasta vaivaisimpaan tykinruokaan varusteineen kaikkineen ei taivu kovin nopeasti edes kenttäpiispan uniikkeihin tarpeisiin. Joka ukko palapelissä on periaatteessa nimetty, sinisilmäiset piispa joutuu ite ehtimään...
 
Sun Tzu kirjoittaa: jos sinulla on kolmen eri tason joukkoja, niin miten käytät niitä? Ja vastaa:

käytä huonoimpiasi vastustajan parhaita vastaan

käytä toiseksi parhaita vastustajan huonoimpia vastaan

käytä parhaat joukkosi vastustajan toiseksi parhaita vastaan

Näin voitat taistelun.

Onko tämä ohje validi edelleen tänä päivänä? Onko siinä edelleen "jotain"?

Jos ajatellaan, että hyökkääjän parhaat joukot kuluvat puolustajan huonoimpien kanssa otellessa, niin ovatko ne enää silloin hyökkääjän parhaita ja voiko ne lyödä puolustajan parhailla joukoilla? Miten toiseksi parhaat puolustajan joukot saadaan hyökkääjän huonoimpia vastaan? Jos hyväksytään Sun Tzun oppi validiksi, niin pitääkö laatumääritelmän elää tilanteen mukaan, eikä alkuasetelman määrittäessä asiaa? Koska parhaatkin kuluvat toiseksi parhaiksi tai jopa huonoimmiksi, huonoimmat tuskin nostavat tasoaan edes toiseksi parhaaksi ja toiseksi parhaista ei tule parhaita.

Sama kiinalainen määrittää ainakin yhdessä käännöksessä asiaa myös näin: käytä erityisjoukkoja, suomennoksen mukaan, vastustajan lyömiseen. Vältä taistelua erityisjoukkojen kanssa paitsi jos maasto, aika ja muut tekijät ovat otolliset.
 
Jos materiaali ei riitä ensin perustettaviin, niin mikä taikakäsi mahtaa varustaa niitä seuraavaksi perustettavia? Kai sitä nyt varataan materiaali ensin perustettaviin. Ja jos muutaman ensin perustettavan pataljoonan tultua varustetuksi todetaan, etteipä sitä muille jäänytkään niin se on sitten niin. Yleisönä sitä toivoo, että lehtikirjoitus on roskaa.

Samoin toivon että juttu on roskaa.

Itsellä kävi mielessä esim. CV90 vaunujen kohdalla, se että monta niitä on ollut tapana kierrättää kerrallaan koulutuskäyttöön.

Ja nyt kun valmiusyksikkö treenaa noilla CV90 vaunuilla. Niin onko valmiusyksikkö osa sodan ajan Karjalan Prikaatia
 
Jos olen oikein ymmärtänyt niin SA- joukoissa ei ole Karjalan Prikaatia, osasta KarPr:n yksiköistä muodostettaneen runko jollekin taisteluyhtymälle. Kyseinen valmiusyksikkö toiminee kyseisen perustettavan yhtymän kärkikomppaniana.
 
Maapuolustus vastaa toimintaympäristön muutokseen joustavalla joukkorakenteella, joukkojen operatiivisella ja taktisella liikkeellä, monipuolisella ja ulottuvalla tulenkäyttökyvyllä sekä ylivertaisella johtamisella.

:unsure: :unsure: :unsure:

Maapuolustus 2030-luvulla​


Maapuolustus 2030-luvulla toteutetaan osana yhteisoperaatiota.


"Maapuolustus vastaa toimintaympäristön muutokseen joustavalla joukkorakenteella, joukkojen operatiivisella ja taktisella liikkeellä, monipuolisella ja ulottuvalla tulenkäyttökyvyllä sekä ylivertaisella johtamisella. Maapuolustus on vahvasti kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut."

Taitaa olla peli menetetty.

Koska vihollista ei edes oteta todesta. :cry: :cry: :cry:

Tästä "ylivertaisesta johtamisesta" täytyy näköjään palstalla vinoilla tasaisin väliajoin. Onhan se kansallisluonteelle ominaista vetää porukalla ruotuun se, joka erehtyy sanoa ääneen olevansa hyvä jossain.

Ei tämä sanapari kuitenkaan muuta tarkoita, kun sitä että johtamiskyky on parempi, eli nopeampi, ulottuvampi, kestävämpi jne., kuin vastustajan. Ei liene ihan täysin typerä tavoite?
 
Viimeksi muokattu:
Meikäläisen hyvin pieni katsaus muiden maiden sotilasjohtamisesta on libanonista, ja se oma käsitys jäi että hyvin meillä menee. Aina on jotain mutta tulosta syntyy.
”Ylivertaisella johtamisella” viitataan myös johtamista tukevaan teknologiaan, arvaisin. Kuso kulkee ja tavoittaa, tilannekuvasta käskyihin.
 
Normi kestoselitys, joka ei ole kuitenkaan estänyt kielenkäytön pataljoonatasoa? Paljonko aikaa tarvitaan rakentamaan toimintakykyinen pataljoona? Jos sitä ei näissä vuosissa vielä saada aikaan, niin miten lienee sitten näiden tst-osastojen ym. laita? Kun ottaa huomioon, että valmiuspataljoonien materiaali on ollut ? valmiina luolissa, rekrypohja on halpa kuin limppu jne. niin mitä on puuttunut? Aikaa? Ja sotavalmis iso kenttäarmeija puhalletaan riviin, kun vaan hönkäästään? :)

En tiedä juuri tämänhetkistä tilannetta, että ovatko valmiusyksiköt harjoitelleet kuinka aktiivisesti muiden valmiusyksiköiden kanssa muuten, kuin alistamalla VYKS X:lle joukkue Y toisesta VYKS:stä= onko tähän ollut aikaa.

Henkilöstöasiat ovat herkähkö aihe, joten muotoillaan asia niin, että valmius ei ole ilmaista, ja se vaatii henkilöstöä= raha.

Lopusta viestistäsi en saanut kiinni punaista lankaa, mutta oletin että kyseenalaistit ainakim nämä kaksi asiaa?
 
Oliskohan tämä oikea paikka tälle tuoreelle dokumentille.


Puolustusvoimien kokeilutoiminta vuosina 1918-1939. Kokeilutoiminnan historialliset juuret, osa 1​

Puolustusvoimien kokeilutoiminta vuosina 1918–1939. Kokeilutoiminnan historialliset
juuret, osa I -teos on ensimmäinen osa teossarjasta, jossa käsitellään Puolustusvoimien
kokeilutoimintaa Suomen itsenäistymisestä kylmän sodan päättymiseen.

Puolustusvoimissa tehty kokeilutoiminta muodostaa monitahoisen tutkimuskohteen. Kirjan keskiössä ovat sotavarustuksen, aseistuksen, sotataidon ja puolustushaarojen kehittämistä koskeneet kokeilut.

Kirjaan kirjoittaneiden kahdenkymmenenyhden sotahistorian osaajan artikkeleissa todentuu se, että kokeilutoiminta oli kiinteä osa Suomen puolustusvoimien kehitystä 1920–1930-luvulla.

Talvisotaan mennessä Puolustusvoimien sotavarustus, asetekniikka ja sotataidollinen osaaminen kehittyivät huimasti. Kehitystyön ja siihen liittyneen kokeilutoiminnan onnistumiset ja puutteet mitattiin ensimmäisen kerran tosipaikassa talvisodassa vuosina 1939–1940.

 
En oikein keksinyt minne tämän twitterissä vastaan tulleen ketjun laittaisin. Ehkä tämä on oikea paikka?

Tässä siis anekdootti suomalaisesta arktisesta osaamisesta liittolaisten näkövinkkelistä (liittolaista ei erikseen mainittu 😉). Ihmettelivät esim sitä että teltan saa kamiinalla ja puilla lämpimäksi.

 
Back
Top