Suomalainen talouspropaganda

[Vonka]

Onkohan tätä luettu lainkaan EK:ssa?

"Finland ranks 1st in this edition of the Europe 2020 Competitiveness Index, supported by its stronger performance in laying the foundations for smart growth since the 2012 edition. This is driven by a large focus on education and training (1st in this pillar), which has provided the workforce with the skills needed to adapt rapidly to a changing environment, and has laid the groundwork for high levels of technological adoption and innovation. Finland remains one of the innovation powerhouses in Europe, ranking 1st in the innovative Europe pillar, and a global leader in moving towards a digital economy (1st).

Finland’s enterprise environment (2nd) fosters business creation, supported by readily available finance for business investment. Finland also receives a strong assessment in the inclusive growth component (2nd); it has a well-functioning labour market and relatively strong labour market participation, as well as strong social inclusion (1st) based on low inequality in the country, providing social services and the opportunity for its citizens to improve their economic status independent of their socio-economic background (1st in social mobility). Finland’s strong showing on the sustainability component (2nd) demonstrates that its economic prowess does not come at the expense of environmentally sustainable practices and outcomes.

 

[Hanski]

Toivon mukaan pitää paikkansa! Suomessa onneksi tehtiin sopeutustoimenpiteitä viime vuonna ja jos ne onnistuvat, voi kuvion tilasto pitää paikkansakin.

Ja lainaan Vongan postin "Suomi on puolustamisen arvoinen maa" -ketjuun!

 

[Isäm Maam Puolustaja]

Aika vähän tuntuu olevan uusia työpaikkoja tarjolla ja kasvu näkymät heikot, vaikka aina hyvin sijoitutaan tällaisissa kilpailukykytutkimuksissa. Ei taida Suomi olla sijoittajille niin kauhean haluttu maa kuitenkaan. Liian syrjässä ollaan ja ihmiset asuvat hajallaan ympäri maata. Tälle vuodella ennustetaan nollakasvua taloudessa ja ens vuodelle 1,5% vaan.

 

[Perde]

Tottahan tuo toki on, meillähän on mm. 30-40% pienemmät palkkakulut verrattuna esim. saksaan, hollantiin, tanskaan jne. Ja suomalainen työntekijä on euroopan joustavin, enpä tiedä missä olisi näin helppo irtisanoa kuin täällä...

 

[Peiper]

Aika vähän tuntuu olevan uusia työpaikkoja tarjolla ja kasvu näkymät heikot, vaikka aina hyvin sijoitutaan tällaisissa kilpailukykytutkimuksissa. Ei taida Suomi olla sijoittajille niin kauhean haluttu maa kuitenkaan. Liian syrjässä ollaan ja ihmiset asuvat hajallaan ympäri maata. Tälle vuodella ennustetaan nollakasvua taloudessa ja ens vuodelle 1,5% vaan.

Toivotaan että tämä tästä lutviutuu, useita merkkejä ilmassa. Tässä yksi esimerkki:
http://www.talouselama.fi/uutiset/yle+helsinkiin+kaavaillaan+miljardiluokan+konesalia/a2247668

 

[Tetra]

Ei nämä kovin paljoa lohduta, jos muilla kuitenkin menee paremmin.

 

[Vonka]

Saksan työttömyysaste joulukuussa oli 6,9. Ranskan yli kymmenen ja brittien ja Ruotsin ja Suomen kummankin 8%:n paikkeilla. Eli Saksalla menee paremmin.

Minä olin Saksassa gastarbeiterina kulkurivuosinani. Saksaa kaikki ihailevat, mutta siellä on kahdet kasvot.

Berliinin muurin murtuminen johti tilanteeseen, jossa itäpuolelle ei saatu lännen palkkoja siirretyksi. 1990-luvulla matalapalkkaisuus alkoi lisääntyä Saksassa. Idässä työttömyysprosentti oli yli 20 vieläennen Harz-uudistusta. Työehtosopimusten heikentyminen, joustot ja lakisääteisen minimipalkan puute ovat johtaneet tilanteeseen, jossa alimmat palvelualan palkat ovat tulleet lähelle perusturvan tasoa. Saksan Tilastokeskuksen tuoreessa tutkimuksessa todettiin, että etenkin palvelualoilla, käsityöaloilla, maataloudessa ja rakennuksilla maksetaan alle 6,5 euron palkkoja.

Toisaalta työehtosopimusjärjestelmä on edelleen taannut palkankorotuksia etenkin Saksan vientisektoreilla. Saksan uusi työmarkkinajärjestelmä on siis jakautunut kohtuullisen palkkakehityksen vientisektoriin ja matalapalkkaisiin palvelualoihin, kuten Saksan ay-liikkeen tutkimuslaitos Hans-Böckler-Stiftung on painottanut.

2000-luvun Hartz IV -uudistuksessa työttömyysturvaa leikattiin, ”kannustimia” lisättiin eli kiristettiin määräyksiä ottaa mikä tahansa työ vastaan ja hallitus helpotti epätyypillisten työsuhteiden solmimista lainsäädännöllä. Ajateltiin, että markkinavoimien vahvistaminen työmarkkinoilla johtaa talouskasvuun ja työpaikkojen syntyyn.

Työttömyysaste laskikin, ja tätähän kaikki rummuttavat. Toisaalta tilastot osoittavat, että vuosina 1998–2008 vakituisten ja kokopäiväisten työpaikkojen määrä supistui 800 000. Työllisyyden kasvu suuntautui epätyypillisiin työsuhteisiin, jotka kasvoivat yli 2 miljoonalla. Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien määrä kasvoi nopeasti. Myönteinen työllisyyskehitys selittyy osin sen kautta, että yritykset ovat korvanneet vakituisia työntekijöitä osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä.

Pätkätyöläisyyden lisääntyminen on myös johtanut palkkaköyhyyden yleistymiseen. Alle kaksi kolmasosaa mediaanipalkasta ansaitsevien määrä kasvoi vuoden 1995 5,6 miljoonasta vuoden 2010 kahdeksaan miljoonaan. Saksalaisista palkansaajista noin viidennes elää palkkaköyhyydessä, kun Ranskassa luku on lähempänä kymmentä prosenttia. Itse asiassa palkkaköyhyys on Saksassa yleisempää kuin Britanniassa.

 

[Vonka]

Mitä palkkoihin tulee, Suomessa työntekijätason palkat ovat perinteisesti olleet hyvät verrattuna muuhun Eurooppaan, toimihenkilöiden palkat taas alle eurooppalaisen keskitason, ja palkkaerot ovat Suomessa olleet pohjoismaiseen tapaan pienet.

SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan suomalaisen työntekijän palkka on lähellä niin sanottujen vanhojen EU-maiden keskitasoa. Teollisuuden palkat ovat meillä nousseet, mutta eivät vielä ole saavuttaneet Euroopan huippua.

Akavan pääekonomistin Eugen Koevin mukaan Suomessa toimihenkilöt ja asiantuntijat ansaitsevat bruttona selvästi vähemmän kuin Länsi-Euroopassa. Toimihenkilön palkan ostovoima on hänen mukaansa 80 prosenttia ja asiantuntijan 70 prosenttia Euroopan keskitasosta.

- Jos keskustellaan palkkojen ostovoimasta, tilanne on yleisesti ottaen Suomessa heikohko, meillä on kireä verotus ja korkea hintataso, sanoo ekonomisti Eugen Koev Akavasta.

- Esimerkiksi Saksassa näyttää olevan varsin hyvät palkat asiantuntijoilla. Ostovoimassa mitattuna Suomi on vaativissa asiantuntijatehtävissä ihan Länsi-Euroopan maiden häntäpäissä kuten Pohjoismaista myös Ruotsi, tämä liittyy siihen, että meillä on pienet palkkaerot, jatkaa Koev.

http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_palkat_eivat_ole_viela_euroopan_huippua/6449057

 

[miheikki]

Hyvältä näyttää.

http://tilastokeskus.fi/til/ttvi/2014/04/ttvi_2014_04_2014-06-10_tie_001_fi.html

Julkaistu: 10.6.2014

Teollisuustuotanto väheni huhtikuussa 2,3 prosenttia vuoden takaisesta
Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2014 huhtikuussa 2,3 prosenttia pienempi kuin vuoden 2013 huhtikuussa. Tammi-huhtikuussa työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 4,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Koko teollisuustuotannon (BCDE) työpäiväkorjattu muutos edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta, %, TOL 2008

Teollisuustuotannon työpäiväkorjattu muutos toimialoittain 4/2013-4/2014, %, TOL 2008

 

[Hanski]

Hyvältä näyttää.

http://tilastokeskus.fi/til/ttvi/2014/04/ttvi_2014_04_2014-06-10_tie_001_fi.html

Toisaalta nyt keväällä on tehty Suomessa päätöksiä mittavista teollisista investoinneista. Itse sanoisin, että nyt eletään juuri aallonpohjaa ja kohta alkaa kotoiset investoinnit ja lisääntyvä vienti kantaa hedelmää.

 

[baikal]

Mitä palkkoihin tulee, Suomessa työntekijätason palkat ovat perinteisesti olleet hyvät verrattuna muuhun Eurooppaan, toimihenkilöiden palkat taas alle eurooppalaisen keskitason, ja palkkaerot ovat Suomessa olleet pohjoismaiseen tapaan pienet.

SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan suomalaisen työntekijän palkka on lähellä niin sanottujen vanhojen EU-maiden keskitasoa. Teollisuuden palkat ovat meillä nousseet, mutta eivät vielä ole saavuttaneet Euroopan huippua.

Akavan pääekonomistin Eugen Koevin mukaan Suomessa toimihenkilöt ja asiantuntijat ansaitsevat bruttona selvästi vähemmän kuin Länsi-Euroopassa. Toimihenkilön palkan ostovoima on hänen mukaansa 80 prosenttia ja asiantuntijan 70 prosenttia Euroopan keskitasosta.

- Jos keskustellaan palkkojen ostovoimasta, tilanne on yleisesti ottaen Suomessa heikohko, meillä on kireä verotus ja korkea hintataso, sanoo ekonomisti Eugen Koev Akavasta.

- Esimerkiksi Saksassa näyttää olevan varsin hyvät palkat asiantuntijoilla. Ostovoimassa mitattuna Suomi on vaativissa asiantuntijatehtävissä ihan Länsi-Euroopan maiden häntäpäissä kuten Pohjoismaista myös Ruotsi, tämä liittyy siihen, että meillä on pienet palkkaerot, jatkaa Koev.

http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_palkat_eivat_ole_viela_euroopan_huippua/6449057

Yksi selitys voi olla sekin, että niitä asiantuntijoita on koulutettu "liikaa" tai jotain. Palkat elävät myös työvoiman tarjonnan mukaan. Veikkaan paria alaa tuntevana, että asiantuntija-kaartin palkkahaitari on hirmuinen. Ja syystäkin.

 

[baikal]

Toisaalta nyt keväällä on tehty Suomessa päätöksiä mittavista teollisista investoinneista. Itse sanoisin, että nyt eletään juuri aallonpohjaa ja kohta alkaa kotoiset investoinnit ja lisääntyvä vienti kantaa hedelmää.

Sama käsitys. Itseasiassa tilanne olisi jo selvästi "paremmin plussalla", jos tuo Itänaapuri olisi ymmärtänyt keskittyä tosiasiallisesti taloutensa ja asioidensa hoitamiseen ja jättänyt rettelöinnin väliin.

Työmarkkinoita on muutettava ja vaikka tuo Saksan malli tuntuu karhealta, se on meilläkin pikku pakko tarkistaa kantaamme. Maksaako tyhjästä kotiin passivoivaa elatusmaksua vai luoda työmarkkinat, jotka joustavat ja jotka voivat maksaa edes sen 7 e tunti? Homma toimisi hyvin, jos muutamat reunaehdot pannaan kuntoon: vuokra-asuntotuotanto kunnolla käyntiin, elintarvikeketjujen ja - yhtiöiden kilpailuasioiden tarkistaminen, koulutusjärjestelmän uudistaminen, keinotteluporsaanreikien tukkiminen asiallisella lainsäädännöllä jne. Tässä kohtaa esim. Kelan asumistuki syyniin: siirtääkö se suoraan vuokrataloyhtiöiden kassaan vai jakaa sitä korotettuina vuokrina gryndereille ja erilaisille asuntojoppareille?

Voi olla tosin unennäköä, tuo nimittäin teettäisi työtä eduskunnassa. Pienituloisetkin pärjäävät, jos asunto-ravintomenot ovat kohtuullisia. Ferrari siinä jää saamatta, mutta niin se jää monelta muultakin. Hirveällä japanikatiskalla minäkin pörryytän ja ikäni olen laukannut kuin piikitetty sonni työmaita.

 

[Vonka]

Hyvältä näyttää.

http://tilastokeskus.fi/til/ttvi/2014/04/ttvi_2014_04_2014-06-10_tie_001_fi.html

Kyllä kai, ja juuri siksi joka tehdas on kipin kapin vietävä Intiaan, missä voi lapsilla teettää vähän pitempää päivää. Tai tuoda inkkarit Suomeen ja tehdä uusia sopimuksia, joita eivät vanhat järjestöjyrät säädä.

Sitten voikin turvottaa keskijohtoa ja sen liksaa ja antaa oikein maailmanluokan palkkiot toimareille, jotka "sitoutuvat" juuri siksi aikaa, että ehtivät keskittyä uuden lypsypaikan hakuun.

Tähän tämä propaganda ja pelottelu ja itkeminen vie. Se juuri vie siihen, että YT:t perustellaan ja yksi duunari tekee kymmenen hommat samalla kun kaikki, joiden titteli on joku manager, pysyvät vaikka heillä ei olisi enää yhtään alaista. Näin esimerkiksi Finnairillla. EK on erityisesti pikkupomojen edunvalvontajärjestö. Euroopassa yleensä saneeraajat heitttävät keskijohtoa pihalle, koska sinne on turvonnut liikaa löysää matriisimallien pöhötaudissa. Samalla saadaan suuremmat säästöt ja tuottavan työn tekijät pysyvät ja homma tehostuu. Meillä ei sitä haluta, vaan keskitytään vain säästämään joutotaso.

Avasin topiikin näyttääkseni, mistä Katainen tai Raimo Sailas eivät puhu.

Me asumme helkkarin hyvässä maassa. Kun ottaa maapallon kartan kouraan, suurimmassa osassa maapalloa vain eliitti pärjää. Meillä on voimia, jotka haluavat samaan suuntaan. Kyse on edunvalvonnasta.

 

[Hanski]

Kyllä kai, ja juuri siksi joka tehdas on kipin kapin vietävä Intiaan, missä voi lapsilla teettää vähän pitempää päivää. Tai tuoda inkkarit Suomeen ja tehdä uusia sopimuksia, joita eivät vanhat järjestöjyrät säädä.

Sitten voikin turvottaa keskijohtoa ja sen liksaa ja antaa oikein maailmanluokan palkkiot toimareille, jotka "sitoutuvat" juuri siksi aikaa, että ehtivät keskittyä uuden lypsypaikan hakuun.

Tähän tämä propaganda ja pelottelu ja itkeminen vie. Se juuri vie siihen, että YT:t perustellaan ja yksi duunari tekee kymmenen hommat samalla kun kaikki, joiden titteli on joku manager, pysyvät vaikka heillä ei olisi enää yhtään alaista. Näin esimerkiksi Finnairillla. EK on erityisesti pikkupomojen edunvalvontajärjestö. Euroopassa yleensä saneeraajat heitttävät keskijohtoa pihalle, koska sinne on turvonnut liikaa löysää matriisimallien pöhötaudissa. Samalla saadaan suuremmat säästöt ja tuottavan työn tekijät pysyvät ja homma tehostuu. Meillä ei sitä haluta, vaan keskitytään vain säästämään joutotaso.

Avasin topiikin näyttääkseni, mistä Katainen tai Raimo Sailas eivät puhu.

Me asumme helkkarin hyvässä maassa. Kun ottaa maapallon kartan kouraan, suurimmassa osassa maapalloa vain eliitti pärjää. Meillä on voimia, jotka haluavat samaan suuntaan. Kyse on edunvalvonnasta.

Samaan aikaan suomalaisissa vientisatamissa:
http://yle.fi/uutiset/suomi_polvillaan_-_voidaanko_tyonseisauksella_ajaa_ihmisoikeuksia/7292171

 

[skärdis]

Samaan aikaan suomalaisissa vientisatamissa:
http://yle.fi/uutiset/suomi_polvillaan_-_voidaanko_tyonseisauksella_ajaa_ihmisoikeuksia/7292171

Varsin venäläinen homma tämäkin.

R**sät siellä öykkäröivät (ainakin AKT:n politrukkien mukaan) ja suomalaiset työläiset toteuttavat marxismin oppeja.

 

[miheikki]

Lisää käppyrätykitystä.
http://www.talouselama.fi/uutiset/vilkaisepa naita 9 nordean grafiikkaa jotka kertovat suomen olevan lamassa/a2251473

Vilkaisepa näitä 9 Nordean grafiikkaa, jotka kertovat Suomen olevan lamassa
Talouselämä
4.6.2014 11:00päivitetty 4.6.2014 11:54

Joskus käppyrä kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.

Nordea arvioi keskiviikkona julkaistussa suhdannekatsauksessaan Suomen olevan käytännössä lamassa, vaikka lamalle ei tarkkaa määritelmää olekaan.

Nordean ennusteessa on kuitenkin useita Suomen synkkää tilannetta hyvin kuvaavaa grafiikkaa. Poimimme tähän niistä parhaat.

Suomen talous on alisuorittaja verrattuna euroalueeseen ja Yhdysvaltoihin...

Tämä siitä huolimatta, että Suomi ei ole leikannut läheskään niin paljon kuin muut.

Tavaravienti Venäjälle kärsii...

... ja rahoituksen saanti ei pitäisi olla ainakaan ongelma.

Luottamuksen tasollakaan ei ole kehuskella...

Ansiotaso on jatkanut omissa sfääreissään bkt:n laskusta huolimatta. Ei kovin kestävä asetelma...

Ansiotasosta on tietysti hyötyä, koska kaikki kallstuu täällä muita maita nopeammin.

Uutiskirjeestä saat muutkin uutiset päivittäin.
Tilaa uutiskirje
Tässä koko suhdannekuva.

 

[Laamanator]

Ei koske Suomea!

Lopuksi otetaan markkinavoimista niskalenkki!

 

[Vonka]

Suomen yksi ongelma onkin se, että ammattiyhdistysliike ei ole globalisoitunut, vaikka kaikki muu on.

AKT on kyllä tunaroinut. Hittolaistako pistävät kaikki tukkoon, jos joku Igor on repinyt suutaan. Tässä ei ole hiventäkään järkeä.

Edit. Sen verran tuli lisätietoa, että suomalaisyrityksiä on toistuvasti varoitettu käyttämästä näitä orjatyövoimallal liikkuvia aluksia, ja niitä on saarrettu ennenkin. Nyt Outokumpu sitoutui olemaan käyttämättä kyseistä varustamoa, eli ainakin tulos saavutettiin. Olisipa saavutettu puhumalla.

 

[Minuteman]

Teollisuuden palkat ovat meillä nousseet, mutta eivät vielä ole saavuttaneet Euroopan huippua.

Kuinkahan paljon tätä ilmiötä selittää se, että yritykset ulkoistavat kaikki mahdolliset pienipalkkaiset tukifunktiot erikoistuneille palveluyrityksille? Kun palkkahaitarin alapään työt siirtyvät teollisuuden tilastoista palvelusektorin tilastoihin, teollisuuden keskipakat nousevat vaikka palkkoja ei korotettaisii eurocenttiäkän.

 

[Minuteman]

Sitten voikin turvottaa keskijohtoa ja sen liksaa ja antaa oikein maailmanluokan palkkiot toimareille, jotka "sitoutuvat" juuri siksi aikaa, että ehtivät keskittyä uuden lypsypaikan hakuun.

Herravihaa sekä kaunaa ja katkeruutta kymppejä kohtaan voisi ainakin yrittää suodattaa pois nästä kommenteista. Moni yritys on nykyään kusessa ihan pelkästään sen takia että keskijohto on muodikkaasti eliminoitu ja tämän seurauksena johto ei tiedä mitä operatiivinen kerros puuhaa eikä operatiivinen kerros ymmärrä mitä johto siltä odottaa.

Tietysti lattiatason perspektiivistä on vaikea hahmottaa miten yritysten johtomekanismi toimii mutta voin kertoa että keskijohdolla kaikissa yli kahdenkymmenen hengen organisaatioissa on tässä oma korvaamaton roolinsa jota ei pystytä täyttämään millään "itseohjautuvuudella" tai muulla muotitermillä. Käytännössähän keskijohdon puutetta on yritetty korvata siirtämällä sen vastuita suorittavalle portaalle joka yleensä viittaa kintaalla koko touhulle ja toimii "niin kuin on aina tehty".