Huhta
Greatest Leader
Putkella. Suomalaisen veronmaksajan rakentamalla putkella.
Saksa haluaa ostaa rajattomasti vetyä Suomesta – ministeriö ja valtionyhtiö täysin eri linjoilla viennin järkevyydestä
Valtion kaasuyhtiö haluaa vetyputket Saksaan ja sanoo sen tuovan investointeja Suomeenkin. Mutta ministeriö aikoo pitää vedyn Suomessa – ainakin aluksi
yle.fi
Saksa haluaa ostaa rajattomasti vetyä Suomesta – ministeriö ja valtionyhtiö täysin eri linjoilla viennin järkevyydestä
Valtion kaasuyhtiö haluaa vetyputket Saksaan ja sanoo sen tuovan investointeja Suomeenkin. Mutta ministeriö aikoo pitää vedyn Suomessa – ainakin aluksi
Suomen ja Euroopan yhdistävät vetyputkiverkostot saivat EU:lta vihreää valoa. Kuva: Miku Huttunen / Yle
Antti Parviala
9.12.2023 13:32
Suomalaisella tuulivoimalla tehtyä vetyä halutaan Länsi-Eurooppaan paljon ja nopeasti.
Puhtaan vedyn vieminen suurina määrinä edellyttää vetyputkien rakentamista Suomesta Länsi-Eurooppaan, ja nyt EU näyttää kalliille hankkeille vihreää valoa.
Erityisesti Saksa hoputtaa vetyputkiverkoston rakentamista Suomesta Eurooppaan.
Saksa rakentaa päästöjensä leikkaamisen suurelta osin vedyn varaan. Maa aikoo kaksinkertaistaa vedyn tuotantonsa vuoteen 2030 mennessä. Tästä kunnianhimoisesta lisäyksestä huolimatta oma tuotanto kattaa vain kolmasosan tai korkeintaan puolet vedyn tarpeesta.
Loput eli 50–70 prosenttia pitää tuoda ulkomailta, esimerkiksi Suomesta.
– Hätä on valtava, ja siksi Saksassa suunnitellaan 10 000 kilometrin vetykantaverkkoa, sanoo maan teollisuus- ja energiapolitiikkaa hyvin tunteva Jan Feller.
Hän on Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Helsingissä.
Saksan nykyinen energiatuotanto ei ole Fellerin mukaan kestävällä pohjalla, sillä energiankulutuksesta kolme neljäsosaa on peräisin fossiilisista energialähteistä.
Nyt suurella muutoksella on kiire, sillä Saksan on määrä leikata päästöjään 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja olla ilmastoneutraali vuonna 2045.
Ydinvoiman rakentaminen olisi yksi keino leikata päästöjä. Siitä keskusteleminenkin on kuitenkin Saksassa poliittisesti lähes mahdotonta, koska ydinvoima ja ydinase liitetään mielikuvissa kiinteästi yhteen.
Saksa pyrkii rakentamaan laajan vetyputkiverkoston vuoteen 2030 mennessä. Yritysten vedyn tarve on suuri. Siksi putkiston nopea rakentaminen on perusteltua, sanoo Saksalais-suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Päästöjä voisi leikata myös tuulivoimalla, mutta tiiviisti asutussa maassa on vaikea löytää tilaa suurelle määrälle voimaloita.
Siksi Saksassa aiotaan turvautua vetyyn. Saksalaisille se on, kuten tutkimusministeri Stark-Watzinger sanoo, energiasiirtymän palapelin puuttuva pala.
Euroopan vetypalapeli
- Marraskuun lopussa EU nosti kolmen Suomesta Eurooppaan suunnitteilla olevan putken rakentamisen tärkeysluokitusta
- Pääsy Project of Common Interest (PCI)-listalle on edellytys, jotta miljardiluokan hanke voi saada EU:n rahoitusta
- Vetyä tarvitaan putken reiteillä niin Ruotsissa, Baltiassa kuin Puolassakin, mutta Saksa on ollut asiassa erityisen aktiivinen
- Saksassa tarvitaan vetyä energialähteeksi ja teollisuuden raaka-aineeksi korvaamaan maakaasua, jonka putkituonti Venäjältä on loppunut.
Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa Wernessä sijaitseva maakaasuverkoston kompressoriasema muutetaan sopivaksi vedyn siirtämiseen. Kuva: Rupert Oberhäuser / AOP
Saksan tavoitteena on, että sillä olisi jo vuoteen 2030 mennessä 10 000 kilometrin putkiverkosto vedyn siirtämiseen. Osan verkostosta on määrä olla uutta putkea, osa vanhaa maakaasuverkkoa.
Verkostoon on suunniteltu valmiiksi liittymät myös kahdelle Suomesta tulevalle vetyputkelle. Suomesta haluttaisiin ostaa vetyä jokseenkin rajattomasti.
– Meillä on jonoksi asti Saksassa yrityksiä, jotka sanovat, että he mielellään ostaisivat Suomesta vihreää vetyä tai (siitä valmistettua) ammoniakkia, Feller sanoo.
Venäläisen putkikaasun loppuminen on ollut Saksan energiatuotannolle ja teollisuudelle raskas isku.
Ministeriö toppuuttelee
Suomen korkein energiavirkamies ei innostu EU:n ja Saksan vetysuunnitelmista.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen haluaa, että vety jalostetaan ensi sijassa Suomessa. Se on tärkeää sekä alan teollisuuden kehittymisen että Suomen hiilettömyystavoitteiden kannalta.
Ensisijainen tavoite on hyödyntää vetyä Suomessa, mutta sitä voivat tulla tekemään myös ulkomaiset sijoittajat, sanoo TEM:n energiaosaston johtaja Riku Huttunen. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
Hänellä on selvä näkemys rajat ylittävien siirtoputkien rakentamisaikataulusta.
– Minä sanoisin ihan suoraan, että se on epärealistinen.
– Meillä varmasti on joskus tulevaisuudessa hyvinkin mahdollisuuksia myös myydä vetyä, mutta ei se ihan lähivuosina tapahdu, Huttunen sanoo.
Hänen mukaansa verkon rakentaminen pitäisi aloittaa hyvin paikallisesti kohteissa, joissa on vetyä käyttäviä teollisia toimijoita.
– Teollisuuspoliittisesti ajatus voisi olla se, että myös nämä ulkomaiset investoijat ovat tänne tervetulleita, hän houkuttelee.
Valtionyhtiö innolla mukana
Saksan tavoitteena on, että putkihankkeet olisivat valmiita vain muutamien vuosien kuluessa, vuoteen 2030 mennessä. Ministeriössä aikataulu tyrmätään, mutta valtion kaasuputkiyhtiössä ajatellaan aivan toisin.
– Se on kunnianhimoinen aikataulu, mutta siihen pyritään, Gasgridin vetykehityksestä vastaava johtaja Sara Kärki sanoo.
Hän pitää ”erittäin merkittävänä”, että Suomesta Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan johtavat putkihankkeet ovat päässeet kärkkymään rahoitusta EU:n PCI-listalle.
Itse asiassa Suomen putket ovat listalla juuri Gasgridin aloitteesta.
Kärki tietää hyvin, että TEM:ssä ei suhtauduta vedyn vientiin innokkaasti. Hän kuitenkin muistuttaa, että juuri vientimahdollisuus on omiaan vauhdittamaan vetytaloutta myös Suomessa.
Rajat ylittävä vetyputkiverkosto tekisi Suomesta houkuttelevamman sijoituskohteen, sanoo Gasgridin johtaja Sara Kärki. Kuva: Esa Syväkuru / Yle
– Suomen uusiutuvan energian potentiaali on niin merkittävä, että meidän ei tarvitse valita käytetäänkö vetyä Suomessa jatkojalosteisiin vai viedäänkö sitä. Me voimme tehdä molempia.
Kärjen mukaan useat sijoittajat ovat kertoneet, että investoinnit näyttävät lupaavammilta, jos on varmuus siitä, että Suomesta on pääsy laajemmille Euroopan vetymarkkinoille.
Kilpailevat näkemykset vetytalouden suunnasta
Suuret investoinnit Suomen tuulivoimaan ovat hiljentyneet tänä vuonna. Taustalla on ollut rahoituksen kallistuminen, mutta myös sähkön hinnan laskeminen nollaan tai sen allekin tuulisina päivinä.
Jotta investointeja energiatuotantoon tulisi jatkossakin, sähkölle pitäisi olla riittävästi käyttöä.
Tavallista teräs- tai kemiantehdasta ei voida käynnistellä ja pysäytellä tuulivoiman tarjonnan mukaan, mutta vety olisi oiva keino hyödyntää vaihtelevaa tuulivoimaa. Näin voitaisiin ratkaista perustavalla tavalla energian varastoinnin ongelma.
Suomen vetytalouden suunnasta on kuitenkin kaksi kilpailevaa näkemystä.
Gasgridin Kärki uskoo vedyn viennin olevan Suomen etu ja tuovan tänne uusia investointeja. TEM:ssä vety haluttaisiin pitää omassa käytössä ainakin lähivuodet ja jalostaa se mahdollisimman pitkälle.
Energiakysymyksistä vastaava ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (Kok.) tuntuu asettuvan TEM:n näkemyksen kannalle.
– Edullisella puhtaalla sähköllä houkutellaan vedyntuottajia Suomeen. Haluamme, että vety myös jalostetaan Suomessa esimerkiksi kemian tuotteiksi ja polttoaineiksi, Mykkänen sanoi kesällä vieraillessaan vetylaitoksen työmaalla Harjavallassa.
Suomi piirtää hurjia vetyputkisuunnitelmia, mutta rahat ovat vielä kysymysmerkki – tältä voisi näyttää vetyverkosto Suomesta Eurooppaan
Itämeren alueelle halutaan vain seitsemässä vuodessa rakentaa 5 000 kilometrin vetyputkiverkosto. Suomen rajat vety ylittäisi kahdesta suunnasta.
yle.fi
Suomi piirtää hurjia vetyputkisuunnitelmia, mutta rahat ovat vielä kysymysmerkki – tältä voisi näyttää vetyverkosto Suomesta Eurooppaan
Itämeren alueelle halutaan vain seitsemässä vuodessa rakentaa 5 000 kilometrin vetyputkiverkosto. Suomen rajat vety ylittäisi kahdesta suunnasta.
Kuva: Samuli Huttunen / Yle
Kaisa Uusitalo
20.1.2023 19:30•Päivitetty 23.1.2023 9:44
Suomi mallailee kunnianhimoisia askeleita tavoitteessaan päästä vetytalouden kärkimaaksi.
Vuoteen 2030 mennessä Itämeren alueelle aiotaan rakentaa yhteensä 5 000 kilometrin vetyverkosto. Se on 5 000 kilometriä nykyhetkeä enemmän, sillä siirtotason vetyverkkoa ei alueella vielä ole.
Suunnitelmissa vetyä kulkisi Suomessa kahteen suuntaan: Etelä-Suomesta Baltian kautta Saksaan sekä Vaasasta Perämeren rannikkoa pitkin Ruotsiin.
Lisäksi yhtä putkea sovitellaan Itämeren pohjaan. Se yhdistäisi Suomen, Ruotsin ja Saksan.
Teknisesti kyse on kolmesta erillisestä hankkeesta, joita kaikkia edistetään yhtä aikaa. Koko verkostoa kaavaillaan valmiiksi jo vuonna 2030.
Suomesta mukana on kaasuverkoista vastaava valtionyhtiö Gasgrid.
Suomi on mukana kolmessa vetyputkihankkeessa
Nordic Hydrogen Route
Baltic Sea Hydrogen Collector
- 1000 kilometrin reitti kulkee Perämeren rannikkoa pitkin Vaasasta Ruotsiin, missä se haarautuu Kiirunan teollisuusalueelle ja Örnsköldsvikiin.
- Mukana Gasgrid sekä ruotsalainen Nordion Energi.
Nordic-Baltic Hydrogen Corridor
- Merenalainen vetyputki, joka yhdistäisi Suomen, Ruotsin ja Saksan.
- Mukana Gasgrid, Nordion Energi sekä teollisuusyritykset OX2 ja Copenhagen Infrastructure Partners. Gasgridin osuus keskittyy Suomen merialueilla olevan tuulivoiman hyödyntämiseen.
- Vetyputki Suomesta Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta Saksaan.
- Mukana kuusi eurooppalaista kaasuverkonhaltijaa. Gasgridin osuus keskittyy erityisesti Etelä-Suomen vetyverkon kehittämiseen.
Mihin vetyverkkoa tarvitaan?
Niin sanotusta vihreästä vedystä kaavaillaan ison mittakaavan päästötöntä energialähdettä, joka myös mahdollistaa energian varastoinnin.
Sen odotetaan vähentävän päästöjä etenkin teollisuudessa, jossa vetyä voidaan käyttää joko sellaisenaan tai jalostaa eteenpäin muun muassa kemianteollisuuden raaka-aineiksi.
Isoja käyttökohteita ovat esimerkiksi teräksenvalmistus ja vihreät polttoaineet.
Vihreää eli päästötöntä vetyä voidaan sähkön avulla valmistaa pelkästä vedestä. Massiivisesti kasvava tuulivoima onkin vetytalouden vauhdittaja: kun tuulee paljon, vedyn tuottaminen on edullista.
Vetyverkosto yhdistää vedyn tuottajat ja tarvitsijat, sanoo Gasgridin Vetykehitys-yksikön johtaja Sara Kärki.
– Keskeinen asia on, että vetyä voi tuottaa yhdessä paikassa ja käyttää toisessa paikassa. Se mahdollistaa laajemman markkinan syntymisen ja myös nopeuttaa sitä, kun vedynvalmistajat voivat löytää asiakkaita myös muualta kuin Suomesta.
Esimerkiksi rannikolla tuulesta vetyä valmistava laitos voisi syöttää sen putkeen, jonka päässä toisella puolella Suomea teollisuuslaitos voisi sen hyödyntää.
Vetyä voidaan kuljettaa myös paineistettuna konteissa tai nesteenä, mutta kaasuputkessa siirtely on Kärjen mukaan tehokkainta ja edullisinta juuri suuressa kokoluokassa.
Suomessa putken reitti on luonnosteltu juuri siten, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat sen varrella.
Verkon pohjoisempi osa sijoittuu länsirannikolle, missä on myös suurin osa tuulivoimasta ja sitä kautta vedyn tuotantopotentiaalista. Myös esimerkiksi teräksenvalmistaja SSAB:n Raahen ja Luulajan tehtaat osuisivat suunnitellun verkon varrelle.
Eteläisempi pätkä puolestaan seurailee nykyistä maakaasuverkkoa Etelä-Suomessa.
– Nykyinen maakaasun siirtoverkko on syntynyt teollisuuden tarpeisiin, eli siellä on taas potentiaalista kysyntäpuolta, Kärki sanoo.
Kuka kaivaa kuvetta?
Kaikki kolme vetyputkihanketta ovat vasta esisuunnittelun tasolla. Yksi olennainen asia puuttuu, nimittäin raha.
Suomen ja Ruotsin väliselle putki-investoinnille on annettu varovainen 3 miljardin euron hintalappu, muista hankkeista ei ole vielä sitäkään.
Kärjen mukaan rahoitusvaihtoehtoja kartoitetaan heti ensimmäisissä selvittelyvaiheissa. Yksi hyödynnettävissä oleva vaihtoehto ovat Kärjen mukaan EU-tuet, mutta muutakin kiinnostusta on.
Fossiilienergiasta irtautumiseen tähtäävä Repower EU -suunnitelma on myös keskeinen vetyverkoston kirittäjä.
Toistaiseksi pisimmällä suunnittelussa ja selvittelyssä on Suomen ja Ruotsin välinen putki. Hyvin varovainen arvio on, että kaivinkone kuopisi putkelle pohjaa vuonna 2026.
Mutta riittääkö se?
Kärjen mukaan Gasgrid on jo saanut paljon yhteydenottoja vetyverkon etenemisestä.
– Ne sattuvat myös hyvin visioidun verkon varrelle. Tietyillä toimijoilla on myös varsin kiire. Voi siis olla, että jotkut osiot lähtevät liikeelle jo aiemmin.