Siellä on enemmän rahaa. Voisihan sitä jäädä yrittämään Suomeenkin ja luomaan uutta.. mutta nyt käsi sydämelle; jos olisit keksinyt uuden innovaation ja joku tulisi siitä tarjoamaan miljoonia-kymmeniä miljoonia, niin etkö muka möisi? Ei kai se työnteko nyt niin kivaa ole verrattuna siihen että voisit lähteä "Jaffasaarille" loppuelämäksi lomailemaan rikkaana...
Suomalainen talouspropaganda
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
Siellä on enemmän rahaa. Voisihan sitä jäädä yrittämään Suomeenkin ja luomaan uutta.. mutta nyt käsi sydämelle; jos olisit keksinyt uuden innovaation ja joku tulisi siitä tarjoamaan miljoonia-kymmeniä miljoonia, niin etkö muka möisi? Ei kai se työnteko nyt niin kivaa ole verrattuna siihen että voisit lähteä "Jaffasaarille" loppuelämäksi lomailemaan rikkaana...
Mili
Eversti
Juu. Ajattelin vain että turha kerskua että hommat on noin ja sitten maratonin viime metreillä luovutetaan.
Miten saisimme ajatukset ja ideat tuottaviksi ja toteen täällä vanhalla mantereella. Investointi- ja rikastumisvastainen ilmapiiri ei ainakaan avita. Ehkä Slushien ja muiden myötä asia paranee ajanmyötä.
Ilmapiiristä minusta kertoo kaiken että paikallisessa kirjastossa kymmeniä Siltalan työelämän huonontumisen lyhyt historia-kirjaa, mutta vain yksi Kiyosakin rikas isä, köyhä isä. Eli voivotellaan, mutta ei olla valmiit tekemään mitään vaurastumisen eteen.
Täällä [Suomessa] on niin pers'aukista porukkaa, että mistään ei olla valmiita maksamaan mitään... kun ei itsekään saada "mitään".
Ilmapiiristä sen verran, että ihmekkö tuo, on varmaan suositumpi. Tyäelämä on huonontunut, globalismi voitti. Jos intialainen insinööri tekee homman puolellatoista tuhannella, niin hittoako siitä suomalaiselle kolmea tonnia maksamaan....
fulcrum
Greatest Leader
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Puttonen on puhunut.
Ennustaminen on vaikeaa, paitsi silloin kun se on helppoa. Jos on otettu lainaa 30 vuodeksi kiinteällä korolla, korko on lukittu nykytasolle 30 vuodeksi. Siltä osin on helppo ennustaa korkomenot seuraaviksi kolmeksi vuosikymmeneksi. Jos velka lopulta maksetaan pois uudella lainalla, korosta sovitaan tulevaisuudessa.
Tässä Puttonen on oikeassa. Tulevaisuusinvestointien pitäisi tuottaa tuloja tulevaisuudessa. Määritelmän mukaisesti menolisäykset eivät ole tulolisäyksiä.
Perinteisesti investointeja ovat työmaakoneet. Työvoima on supistunut vuodesta 2010. Maa on halventunut maaseudulla (ainakin kiinteistöt kasvukeskuksien ulkopuolella). Ja Kone on ainut kone, joka nousee kuin hissi.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...syytensa/53cb186c-d6e7-4638-8da2-01bf01b06a0a
Ennustaminen on vaikeaa, paitsi silloin kun se on helppoa. Jos on otettu lainaa 30 vuodeksi kiinteällä korolla, korko on lukittu nykytasolle 30 vuodeksi. Siltä osin on helppo ennustaa korkomenot seuraaviksi kolmeksi vuosikymmeneksi. Jos velka lopulta maksetaan pois uudella lainalla, korosta sovitaan tulevaisuudessa.
Tässä Puttonen on oikeassa. Tulevaisuusinvestointien pitäisi tuottaa tuloja tulevaisuudessa. Määritelmän mukaisesti menolisäykset eivät ole tulolisäyksiä.
Perinteisesti investointeja ovat työmaakoneet. Työvoima on supistunut vuodesta 2010. Maa on halventunut maaseudulla (ainakin kiinteistöt kasvukeskuksien ulkopuolella). Ja Kone on ainut kone, joka nousee kuin hissi.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...syytensa/53cb186c-d6e7-4638-8da2-01bf01b06a0a
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Verokilpailukyvyn vihreät keitaat.
https://www.verkkouutiset.fi/suomen-huonommasta-verokilpailukyvysta-naapurimaille-turhaa-etumatkaa/#d7166c24
https://www.verkkouutiset.fi/suomen-huonommasta-verokilpailukyvysta-naapurimaille-turhaa-etumatkaa/#d7166c24
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Itseään vahvistava kierre. Kotoa on positiivinen malli pärjäämisestä, toimitusjohtaja ei vaikuta yli-ihmisen työltä kun on nähnyt iskän tai äiskän kotonakin, kotona kannustetaan, riskejä voi ottaa helposti kun ei ole pelkoa tyhjän päälle joutumisesta, työuran ensimmäiset paikat saa usein suhteilla ja pääsee heti aluksi oikeiden ihmisten puheille... Hölmöähän se olisi olla käyttämättä hyviä eväitä jotka on kotoa saatu. Lisäksi kun kyse on yksityisestä rahasta niin mikäs siinä, firmat toimivat miten tahtovat - tarvittaessa huonosta johtajasta pääsee helposti eroon tai ura ei etene, perheyritys taas voi kaatua.
Sen sijaan julkisella sektorilla tämä on todellinen ongelma. Puolustusvoimissa yllättäen ehkä vähiten, sillä jokainen ura-askel perustuu ainakin jonkin tasoiseen sertifiointeihin ja vertailuihin. Sotilassukutaustallakaan ei saa ylimaallista etua, mikä näkyy siinä että kenraalikunnassa on paljon niitä (taitaa olla itse asiassa ehdoton valtaosa) joilla ei ole sotilassukutaustaa. Yleisesti taas valtionhallinnossa vaatimuksena on suoritettu korkeakoulututkinto ja siitä eteenpäin pääseekin verkostoitumalla. Kun toiselle on luonut verkostot isoisä ja toinen ponnistaa alusta niin kyseessä on juoksukilpailu jossa toinen ajaa autolla ja toinen kulkee kainalosauvoilla. Tämä näkyy keskushallinnon jäykässä toiminnassa.
Koulutuksessa taas tulee pitää huoli, että nuoria kannustetaan taustasta riippumatta ahkeruuteen ja koulutukseen. Suomalaisten korkeakoulujen läpinäkyvä hakusysteemi auttaa tässä - on arvosanavalinnat ja pääsykokeet, ei motivaatiokirjeitä ja suositteluja. Todistusvalinta edistää tasa-arvoa entisestään kun ei tarvitse pähkäillä etukäteen pärjääkö pääsykokeissa vai ei, vaan tietää että jos M:n kirjoitan pääsen DI-koulutukseen tms.
Yhdessä koulussa ei ole läpinäkyvää valintasysteemiä - Teatterikorkeakoulussa - ja siellä pyörivät samat suvut vuosikymmenestä toiseen. Varmasti ihan sattumalta...
Viimeksi muokattu:
Hyviä pointteja.
Tuosta koulutusasiasta olen kylläkin eri mieltä. Tämä uusi systeemi tulee vähentämään tasa-arvoisuutta. Nimittäin nyt kilpailu opiskelupaikoista tulee siirtymään lukioon ja jopa peruskouluun. Ja tällöin ne, joilla on varaa maksaa preppauskursseja lapsilleen tulevat hyötymään minkä lisäksi heikompien perheolosuhteiden vaikutus tulee olemaan aiempaa suurempi. Miettikää tilannetta jossa vanhemmat ovat narkkeja vs. varakkaita. Narkin lapsella elämä on pelkkää selviytymistä aina siihen saakka kunnes hän pääsee ulos talosta. Pelkän pääsykoetuloksen mallissa hänellä on vielä mahdollisuus jos hän lukee rajusti. Mutta nykyisessä mallissa niiden "menetettyjen vuosien" painolasti seuraa häntä valintatilanteeseen asti. Ja uusien valmistuneiden suosiminen tarkoittaa, että hänellä on vain yksi kerta koettaa. Ennen pystyi paikkaamaan ja yrittämään uudelleen.
Tämä on vain yksi uuden valintajärjestelmän heikkouksista. Uudistus oli huono ja sillä tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Valitettavasti niistä ei pystytä puhumaan avoimesti nykyisen vallitsevan kaanonin aikana. Ja tämä johtuu siitä, että vaikutukset tulevat näkymään sukupuolipainotuksissa jotka ovat ongelmana jo tällä hetkellä monissa tiedekunnissa.
Mä olen eri mieltä. Preppauskurssit pääsykokeisiin vasta ovat olleetkin epätasa-arvoisia. Aiemmin esim. lääkikseen haku perustui Galenos-kirjaan, joka syvensi lukion fysiikan, kemian ja biologian osaamista. Kirjasarjaa muutettiin joka vuosi. Toisin sanoen ne, jotka kykenivät huoletta pitämään välivuoden - tai kolme - opiskellen juuri tuota kirjaa olivat etulyöntiasemassa. Lisäksi valmennuskurssit olivat kalliita ja niitä oli saatavissa lähinnä isoimmilla paikkakunnilla. Pääsykokeella kykeni pyrkimään yhteen lääkikseen kerrallaan. Meillä oli iso joukko fiksuja vaan ei ihan tarpeeksi fiksuja nuoria jotka vuosi toisensa jälkeen pyrkivät halutuimpiin valintakohteisiin saamatta näistä välivuosista mitään.
Jos otetaan edelleen esimerkiksi lääkis, niin nykyään voit hakea kaikkiin lääkiksiin kerralla, laitat vain hakutoivejärjestyksen. Jos haet todistusvalinnalla, voit parantaa noita arvosanoja kaksi kertaa vuodessa. Lukioita ja aikuislukioita on ympäri Suomen ja ilmaista oppimateriaaliakin todella paljon kertaamiseen.
Pääsykoereittikin on edelleen olemassa, se pohjautuu lukion fysiikan, kemian ja biologian oppimäärään. Eli kun olet lukenut kirjoituksiin olet myös lukenut pääsykokeisiin.
Lisäksi, jos ei ole tärpännyt ja yo-tuloksesi eivät ole ihan tarpeeksi hyvät, voit laittaa muitakin hakukohteita tai vaikka nyt suorittamillasi arvosanoilla hakea jonnekin ihan muualle seuraavana vuonna. Hakeminen ei vie ensikertalaisuutta, vain se jos ottaa paikan vastaan. Ylioppilaskirjoituksia voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa - kahdesti vuodessa ja missä päin maata tahansa. Monella alalla on nyt myös mahdollisuus jatkaa opintoja erilaisen opintopolun jälkeen. Esim tradenomipohjalta KTM:ksi, insinööripohjalta DI:ksi ym.
Eikä useimpiin yliopistojen aloille mitään L:n papereita tarvita. C-M:llä pääsee DI:ksi, M-E papereilla ekonomiksi ym. Lähinnä psykologia, lääkis, oikis, tuta ym ovat niitä E-L papereita vaativia aloja. Isommissa kaupungeissa tarvitaan korkeampia pisteitä, pienemmissä matalia, mutta se on avointa kilpailua se.
Viimeksi muokattu:
Preppauskurssit eivät häviä minnekkään. Päinvastoin ne tulevat lisääntymään radikaalisti. Pääsykoekurssien lisäksi ne siirtyvät myös lukioon. Tästä on jo viitteitä PKS:llä ja kehitys tulee jatkumaan. Eli yhden preppauskurssin sijaan ihmiset käyvät useita vuosien mittaan.
Lääketieteellisen pääsykoe on huonoin tietämäni pääsykoe millään alalla. Se on jäänyt (samoin kuin alan opiskelu osittain) jäänyt 1400-1500-luvuille. Joka johtuu alan henkisestä tilasta ja osittain nepotismista. Lääkäriala samoin kuin reviisorien ala ovat suomalaisittain nurkkakuntaisia. Lääkärisuvut eivät ole syntyneet ihan pelkästään kovalla työllä
. Siksi se on hieman huono esimerkki.Toinen uhka on myös se, että yliopistojen keskinäinen status saattaa muuttua. Nykyään ketään ei kiinnosta oletko saanut tutkinnon Hesasta, Tampereelta tai mistä vain. Jos ja kun hakija-aines jakautuu paljon aikaisempaa radikaalimmin ja rahanjako yliopistojen kesken heijastaa tätä, voi tästä seurata se, että joidenkin yliopistojen valmistuneita pidetään heikompana aineksena. Uppsala-ekonom ilmiö. Maailmalla tuttu juttu, mutta todella huono sellainen.
Ja ylioppilaspaperit ovat sinänsä muutenkin huono peruste opiskelupaikan saamiselle. Lukio on yleissivistävä koulutus. Sen ei pitäisi olla vaikuttamassa spesifille alalle pyrkimiseen eikä siinä pärjäämisessä voida vetää monistakaan syistä suoraa syy-yhteyttä menestymiseen työelämässä. Tämä ongelma näkyy jo nyt monissa oppisuunnissa ja se pahenee nykysysteemissä joka suosii kilttejä tyttöjä jotka pänttäävät hyvin.
Preppauskurssit eivät häviä minnekkään. Päinvastoin ne tulevat lisääntymään radikaalisti. Pääsykoekurssien lisäksi ne siirtyvät myös lukioon. Tästä on jo viitteitä PKS:llä ja kehitys tulee jatkumaan. Eli yhden preppauskurssin sijaan ihmiset käyvät useita vuosien mittaan.
Lääketieteellisen pääsykoe on huonoin tietämäni pääsykoe millään alalla. Se on jäänyt (samoin kuin alan opiskelu osittain) jäänyt 1400-1500-luvuille. Joka johtuu alan henkisestä tilasta ja osittain nepotismista. Lääkäriala samoin kuin reviisorien ala ovat suomalaisittain nurkkakuntaisia. Lääkärisuvut eivät ole syntyneet ihan pelkästään kovalla työllä
Toinen uhka on myös se, että yliopistojen keskinäinen status saattaa muuttua. Nykyään ketään ei kiinnosta oletko saanut tutkinnon Hesasta, Tampereelta tai mistä vain. Jos ja kun hakija-aines jakautuu paljon aikaisempaa radikaalimmin ja rahanjako yliopistojen kesken heijastaa tätä, voi tästä seurata se, että joidenkin yliopistojen valmistuneita pidetään heikompana aineksena. Uppsala-ekonom ilmiö. Maailmalla tuttu juttu, mutta todella huono sellainen.
Ja ylioppilaspaperit ovat sinänsä muutenkin huono peruste opiskelupaikan saamiselle. Lukio on yleissivistävä koulutus. Sen ei pitäisi olla vaikuttamassa spesifille alalle pyrkimiseen eikä siinä pärjäämisessä voida vetää monistakaan syistä suoraa syy-yhteyttä menestymiseen työelämässä. Tämä ongelma näkyy jo nyt monissa oppisuunnissa ja se pahenee nykysysteemissä joka suosii kilttejä tyttöjä jotka pänttäävät hyvin.
Preppauskursseja peruskouluissa ja lukioissa on ollut aina. Varakkaammat perheet ovat aina lähettävät lapsiaan kielikursseille, matikkakerhoihin, palkanneet yksityisopettajia ym. Suurin etu näistä saattaa tulla itseluottamuksesta ja itsetuntemuksen lisääntymisestä. Verkkoaikana kenellä tahansa on saatavilla loistavia itseopiskelmateriaaleja ilmaiseksi tai hyvin edullisilla kustannuksilla. Khan Academy, Matikkamatsku, Mafynetit, aikuislukiot, etälukiot ym.
Vaikkapa lääketieteellisen koulutuksen formaalit sisäänpääsyvaatimukset ympäri maailmaa ovat melko samanlaisia, esim. UK:n BMAT, USA:n MCAT, Ruotsin todistuspistevaatimukset ym., - fysiiikkaa, kemiaa, biologiaa. Aivan samoin kuin vaikkapa diplomi-insinööriksi (MEng) UK:ssa vaaditaan yleisesti laajaa matikkaa ja fysiikkaa - aivan kuten Suomessakin niin todistusvalinnassa kuin pääsykokeissa kolminaisuutena on matikka, fysiikka, kemia. Ei ole olemassa kansallista lääketiedettä tai kansallista insinööritiedettä.
Yliopistojen välillä on aina ollut Suomessakin enemmän tai vähemmän todellisuuteen perustuvia tasoeroajatuksia. Käytännössä työvoimapula-aloilla näitä ei ole, ylikoulutusaloilla on. Sisäänpääsyraja heijastaa sen viimeisen sisäänpäässeen arvosanaa, se ei kerro sisällä olevien arvosanoista mitään. Lappeenrantalainen nuori voi sosiaalisista syistä hakeutua LUT:n vaikka pääsisi helposti Aaltoon, ja toisin päin.
Yleisesti ottaen maailmalla valitaan opiskelijat yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin (vast) juurikin todistusvalinnalla. Se, mikä Suomessa on vialla on alanvaihdon tekeminen hankalaksi. Jos nuori on hakeutunut vaikkapa AMK-insinöörikoulutukseen pitäisi putken olla valmiina jos hän haluaakin vaikkapa juristiksi tai sairaanhoitajaksi ilman että hän joutuisi tekemään kaikkia mahdollisia opintoja uudestaan - mieluiten sen jälkeen kun hän on kandivaiheen tehnyt. Anglosaksisessa maailmassa tämä toimii paremmin kuin Suomessa laajan maisteriohjelmatarjonnan ansiosta.
Viimeksi muokattu:
Eihän noista muutu kuin se paljon pääsee pääsykokeiden kautta. Aikaisemmin lukion pisteillä oli vaikutusta pääsykoepisteisiin ja silti puolet tuli pääsykokeiden kautta.
Siksi minäkin kersojani ohjastin että menkää minne haluatte, mutta jos valitset ammattikoulun niin pidä huoli että se on se kolmivuotinen että saat oikeuden opiskella korkeakoulussa jos niin huvittaa.
edit: ja saahan niistä aiemmista opinnoista hyvitystä yhteisistä tai alakohtaisista aineista... ei minunkaan amk-inssinä tarvinnut lähteä suorittamaan koko yliopistoa dippaksi halunneena...
Siksi minäkin kersojani ohjastin että menkää minne haluatte, mutta jos valitset ammattikoulun niin pidä huoli että se on se kolmivuotinen että saat oikeuden opiskella korkeakoulussa jos niin huvittaa.
edit: ja saahan niistä aiemmista opinnoista hyvitystä yhteisistä tai alakohtaisista aineista... ei minunkaan amk-inssinä tarvinnut lähteä suorittamaan koko yliopistoa dippaksi halunneena...
On toki. Mutta melko vähän lukiopuolella koska merkitys on ollut vähäinen. Tilanne muuttuu täysin kun kilpailu siirtyy aikaisempaan vaiheeseen. Tämä tilanne on kaikissa maissa joissa taistellaan todistuksilla sisään pääsyllä. Itseopiskelumateriaali on merkityksetöntä tässä mielessä koska siitä hyötyvät vain sellaiset joilla a)olosuhteet ovat jo valmiiksi hyvät ja b) pänttääjäluonteet.
On totta että maailmalla tilanne on toinen. Suomalainen systeemi oli parempi. Pääsykoe antoi perustan opintoalueen perustietoihin mitä yleensä yleissivistävä koulutus ei anna. Lisäksi monissa muissa maissa koulutus on hyvin riippuvaista vanhempien tulotasosta. Näin on varsinkin anglosaksisessa maailmassa.
Totta mitä sanot lääketieteen pääsykokeesta. Ja tämä yleismaailmallisuus heijastuu juurikin siinä vanhakantaisuutena. Matematiikka, kemia ja fysiikka ovat olleet merkityksettömiä aineita kliinisessä lääketieteessä jo ainakin 100 vuoden ajan. Niitä ei hommassa tarvita. Mutta niitä päntätään tosiasiassa siitä syystä, että aikanaan lääkärit tarvitsivat esimerkiksi laajaa kemian osaamista kun lääketeollisuus ei ollut kehittynyttä. Aika on mennyt ohi tuosta jo ajat sitten. Nykyään tätä matematiikkapainottuneisuutta perustellaan "loogisella ajattelukyvyllä". Höpöä. Aivan samoin kuin se, että opiskellaan ruumiinosien nimiä kuolleella kielellä. Kyse on ikivanhojen perinteiden toistamisesta joka johtuu ositain siitä typeryydestä että lääkärit saavat itse päättää koulutuksestaan eikä heillä ole osaamista sen enempää kuin ymmärrystäkään niistä asioista.
Suomalaisen koulujärjeselmän etuna on se, että se on kehittynyt suhteellisen vähän aikaa sitten eikä sillä ole samanlaisia historiallisia jäänteitä kuin monissa muissa maissa maissa on. Esimerkiksi peruskoulua suomalaisessa muodossa olisi aika lailla mahdoton toteuttaa monissa maissa vaikka se on tuloksiltaan parempi kuin melkein mikään muu systeemi. Meidän ei todellakaan kannata seurata ulkomaiden esimerkkejä koulutuksessa. Ainakaan ilman todella tarkkaa seulaa.
Tämän olisi voinut laittaa moneen paikkaan, mutta menköön tänne.
Laittelin ATK-luokkaa kuntoon perjantai-iltapäivänä töiden jälkeen (pitää olla käyttökunnossa klo 8.15 MA aamuna ja koulun seitsemästä TVT-vastaavasta EK on ainoa, joka näitä käytännön asioita hoitaa), kun luokkaan asteli nuori, näyttävän näköinen blondi naisihminen, jolla oli päällään musta huppari, mitäänsanomattomat reisitaskuhousut ja jotkut järkevät kengät. Kysyin, olenko tiellä, mutta koska en kuulema ollut, jäin asentelemaan niitä 25 tietokonetta ja niiden pöytiä ja tuoleja paikoilleen.
Taustaksi voi vissiin kertoa sen, että koulumme ATK-luokka muutti kolme vuotta sitten ja lopultakin tänä kesänä uuteen luokkaan saatiin kaapeliyhteys nettiin kaikille tietokoneille...
No.
Siinä omien hommien ohessa katselin, kun tyvär tulosteli seinäpistokkeisiin ja jakokaappiin osoitetarroja ja lopulta hyvin varovasti kierrellen ja kaarrellen aloitin keskustelun. Kävi ilmi, että kyseessä oli firman johtaja, joka oli tullut laittamaan nuo osoitetarrat paikoilleen ja tarkistamaan yhteyksien toimimisen (luokkaan asennettiin parikymmentä uutta nettipistoketta ja uusi jakokaappi sekä vajaat sata uutta sähköpistoketta).
"Mie tulin itte, kun ne pojat asensi nämä keskensä ja niistä ei aina tiedä, kun tämä on semmosta näpräämistä, eikä mitään semmosta kivaa, isoa kytkentää."
Kun aiemmin katsoin sivusta sitä touhua, niin ne "pojat" olivat kolme 30-60 -vuotiasta miestä ja tosiaan tämä jälkien tarkastaja oli omien sanojensa mukaan alle 30-vuotias nainen. Mietin siinä vain, että A) minusta ei olisi koskaan yrittäjäksi ja B) jos olisin yrittäjä, olisin jatkuvasti työtuomioistuimessa. Ainoa, millä sen jälkeen pystyin kasvattamaan pallejani oli, että olin luokassa vielä 20 minuuttia sen jälkeen kun yrittäjä oli lähtenyt (ja jättänyt hommat kesken, tosin aikoi tulla maanantaina uudestaan).
Iso
kaikille yrittäjille.
Laittelin ATK-luokkaa kuntoon perjantai-iltapäivänä töiden jälkeen (pitää olla käyttökunnossa klo 8.15 MA aamuna ja koulun seitsemästä TVT-vastaavasta EK on ainoa, joka näitä käytännön asioita hoitaa), kun luokkaan asteli nuori, näyttävän näköinen blondi naisihminen, jolla oli päällään musta huppari, mitäänsanomattomat reisitaskuhousut ja jotkut järkevät kengät. Kysyin, olenko tiellä, mutta koska en kuulema ollut, jäin asentelemaan niitä 25 tietokonetta ja niiden pöytiä ja tuoleja paikoilleen.
Taustaksi voi vissiin kertoa sen, että koulumme ATK-luokka muutti kolme vuotta sitten ja lopultakin tänä kesänä uuteen luokkaan saatiin kaapeliyhteys nettiin kaikille tietokoneille...
No.
Siinä omien hommien ohessa katselin, kun tyvär tulosteli seinäpistokkeisiin ja jakokaappiin osoitetarroja ja lopulta hyvin varovasti kierrellen ja kaarrellen aloitin keskustelun. Kävi ilmi, että kyseessä oli firman johtaja, joka oli tullut laittamaan nuo osoitetarrat paikoilleen ja tarkistamaan yhteyksien toimimisen (luokkaan asennettiin parikymmentä uutta nettipistoketta ja uusi jakokaappi sekä vajaat sata uutta sähköpistoketta).
"Mie tulin itte, kun ne pojat asensi nämä keskensä ja niistä ei aina tiedä, kun tämä on semmosta näpräämistä, eikä mitään semmosta kivaa, isoa kytkentää."
Kun aiemmin katsoin sivusta sitä touhua, niin ne "pojat" olivat kolme 30-60 -vuotiasta miestä ja tosiaan tämä jälkien tarkastaja oli omien sanojensa mukaan alle 30-vuotias nainen. Mietin siinä vain, että A) minusta ei olisi koskaan yrittäjäksi ja B) jos olisin yrittäjä, olisin jatkuvasti työtuomioistuimessa. Ainoa, millä sen jälkeen pystyin kasvattamaan pallejani oli, että olin luokassa vielä 20 minuuttia sen jälkeen kun yrittäjä oli lähtenyt (ja jättänyt hommat kesken, tosin aikoi tulla maanantaina uudestaan).
Iso
kaikille yrittäjille.Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Syö sinäkin sieniä.
Jenni neuvoo asiantuntevasti, miten Suomi saadaan nousuun. Hän varmaan tarkoittaa sitä, että varakkaiden pitää siirtää 5 miljoonaa ylittävä osa omaisuudestaan Suomesta ulkomaille. Yritykset ovat tehneet niin jo kauan sitten. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
Jenni neuvoo asiantuntevasti, miten Suomi saadaan nousuun. Hän varmaan tarkoittaa sitä, että varakkaiden pitää siirtää 5 miljoonaa ylittävä osa omaisuudestaan Suomesta ulkomaille. Yritykset ovat tehneet niin jo kauan sitten. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kuka omistaa Suomen… pörssiyhtiöt?
Eläkerahastot.
Eläkerahastot.
kimmo.j
Respected Leader
Samaa mieltä, lisäksi nykyinen systeemi suosii ns. kilttejä tyttöjä jotka paahtavat lukion läpi saaden hyvän todistuksen. Pojilla taas, joiden mielenkiinto opiskeluun herää usein hiukan myöhemmin, juna on jo mennyt.
Joku foliohattu voisi tietysti epäillä, että tämä on tarkoituskin.