Suomalainen talouspropaganda

Käytetään yhteiskunnan kouluttamia työntekijoitä ja innovaatiorahoja keksintöjen tekemiseen ja sitten lähdetään USAan kaupallistamaan se?

Siellä on enemmän rahaa. Voisihan sitä jäädä yrittämään Suomeenkin ja luomaan uutta.. mutta nyt käsi sydämelle; jos olisit keksinyt uuden innovaation ja joku tulisi siitä tarjoamaan miljoonia-kymmeniä miljoonia, niin etkö muka möisi? Ei kai se työnteko nyt niin kivaa ole verrattuna siihen että voisit lähteä "Jaffasaarille" loppuelämäksi lomailemaan rikkaana...
 
Siellä on enemmän rahaa. Voisihan sitä jäädä yrittämään Suomeenkin ja luomaan uutta.. mutta nyt käsi sydämelle; jos olisit keksinyt uuden innovaation ja joku tulisi siitä tarjoamaan miljoonia-kymmeniä miljoonia, niin etkö muka möisi? Ei kai se työnteko nyt niin kivaa ole verrattuna siihen että voisit lähteä "Jaffasaarille" loppuelämäksi lomailemaan rikkaana...
Juu. Ajattelin vain että turha kerskua että hommat on noin ja sitten maratonin viime metreillä luovutetaan.

Miten saisimme ajatukset ja ideat tuottaviksi ja toteen täällä vanhalla mantereella. Investointi- ja rikastumisvastainen ilmapiiri ei ainakaan avita. Ehkä Slushien ja muiden myötä asia paranee ajanmyötä.

Ilmapiiristä minusta kertoo kaiken että paikallisessa kirjastossa kymmeniä Siltalan työelämän huonontumisen lyhyt historia-kirjaa, mutta vain yksi Kiyosakin rikas isä, köyhä isä. Eli voivotellaan, mutta ei olla valmiit tekemään mitään vaurastumisen eteen.
 
Juu. Ajattelin vain että turha kerskua että hommat on noin ja sitten maratonin viime metreillä luovutetaan.

Miten saisimme ajatukset ja ideat tuottaviksi ja toteen täällä vanhalla mantereella. Investointi- ja rikastumisvastainen ilmapiiri ei ainakaan avita. Ehkä Slushien ja muiden myötä asia paranee ajanmyötä.

Ilmapiiristä minusta kertoo kaiken että paikallisessa kirjastossa kymmeniä Siltalan työelämän huonontumisen lyhyt historia-kirjaa, mutta vain yksi Kiyosakin rikas isä, köyhä isä. Eli voivotellaan, mutta ei olla valmiit tekemään mitään vaurastumisen eteen.

Täällä [Suomessa] on niin pers'aukista porukkaa, että mistään ei olla valmiita maksamaan mitään... kun ei itsekään saada "mitään".

Ilmapiiristä sen verran, että ihmekkö tuo, on varmaan suositumpi. Tyäelämä on huonontunut, globalismi voitti. Jos intialainen insinööri tekee homman puolellatoista tuhannella, niin hittoako siitä suomalaiselle kolmea tonnia maksamaan....
 
Ilmapiiristä minusta kertoo kaiken että paikallisessa kirjastossa kymmeniä Siltalan työelämän huonontumisen lyhyt historia-kirjaa, mutta vain yksi Kiyosakin rikas isä, köyhä isä. Eli voivotellaan, mutta ei olla valmiit tekemään mitään vaurastumisen eteen.

Eli Siltalat ei mene lainaan...? :unsure:
 
Puttonen on puhunut.

Suomen velkaantuminen on riski, eikä se ole mielipidekysymys, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

”Se on päivänselvää. Jos velkaantumisaste nousee, kasvaa riski, ettemme pysty ottamaan vastaan korkojen nousua”, hän sanoo.

Moni ekonomisti ja talousasiantuntija uskoo, että velan korkotaso tulee pysymään jatkossa alhaisena. Puttosen mukaan on kuitenkin mahdoton arvioida, kuinka pitkään tilanne jatkuu tällaisena.

Ennustaminen on vaikeaa, paitsi silloin kun se on helppoa. Jos on otettu lainaa 30 vuodeksi kiinteällä korolla, korko on lukittu nykytasolle 30 vuodeksi. Siltä osin on helppo ennustaa korkomenot seuraaviksi kolmeksi vuosikymmeneksi. Jos velka lopulta maksetaan pois uudella lainalla, korosta sovitaan tulevaisuudessa.

Suomi ottaa joka tapauksessa tänä vuonna noin 20 miljardia euroa lisää velkaa. Puttosen mukaan kyseessä ei ole puhdas elvyttäminen.

Hallitus on perustellut menojen lisäystä myös sillä, että rahat menevät tulevaisuusinvestointeihin. Puttosen mukaan sellaisia ei juuri ole nähty. Hän nostaa esimerkiksi tällaisesta toimesta maahanmuuttajiin investoimisen.

”Suomessa syntyvyys on romahtanut. Jos työvoima pienenee jatkossa myös, se on vaikea paikka yrityksille. Se vähentää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena”, hän sanoo.

Puttosen mukaan esimerkiksi Kanadassa väestön kutistumiseen on havahduttu jo aiemmin. Maalla on ohjelma, jolla houkutellaan eri aloille osaavaa työvoimaa ulkomailta. Ohjelmaan kuuluu myös kielikoulutusta ja perheiden integroimista yhteiskuntaan. Suomessa ei Puttosen mukaan vastaavia avauksia ole nähty.

”Se ei ole tulevaisuusinvestointia, että valtion rahaa käytetään tukitoimiin ja siihen, että ihmisten ei tarvitse muuttaa käyttäytymistään”, hän sanoo.

Tässä Puttonen on oikeassa. Tulevaisuusinvestointien pitäisi tuottaa tuloja tulevaisuudessa. Määritelmän mukaisesti menolisäykset eivät ole tulolisäyksiä.

Perinteisesti investointeja ovat työmaakoneet. Työvoima on supistunut vuodesta 2010. Maa on halventunut maaseudulla (ainakin kiinteistöt kasvukeskuksien ulkopuolella). Ja Kone on ainut kone, joka nousee kuin hissi.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...syytensa/53cb186c-d6e7-4638-8da2-01bf01b06a0a
 
Verokilpailukyvyn vihreät keitaat.

1595168819943.png

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi nostaa Twitter-tilillään esiin yhdysvaltalaisen Tax Foundation -ajatuspajan laatiman kartan, jossa vertaillaan eri maiden verokilpailukykyjä vuonna 2019.

– Naapurimme Viro ja Ruotsi ovat kansainvälisessä verokilpailukykyrankingissa sijoilla 1 ja 8, Suomen jäädessä sijalle 18, Romakkaniemi kirjoittaa tviitissään.

– Muun muassa tästä syystä annamme turhaa etumatkaa naapureillemme kansainvälisissä investoinneissa ja sitä kautta uusien työpaikkojen ja verotulojen synnyssä. Tämä on korjattava.

Tax Foundationin Rankingissa Viron jälkeen toiseksi kilpailukykyisin maa vuonna 2019 oli Uusi-Seelanti. Kolmantena rankingissa on Latvia, neljäntenä Liettua ja viidentenä Sveitsi. Arvioiduista 36:sta maasta Suomi sijoittuu siis noin puoliväliin.

https://www.verkkouutiset.fi/suomen-huonommasta-verokilpailukyvysta-naapurimaille-turhaa-etumatkaa/#d7166c24
 
Perinnöllinen toimitusjohtajuus.

TÄNÄ kesänä kaksi tunnettua pörssiyritystä on saanut uuden toimitusjohtajan. Sähköyhtiö Fortumin toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiön ylimmässä johdossa pitkään työskennellyt Markus Rauramo.

Design-käyttötavaroita tekevän Fiskarsin toimitusjohtajana aloittaa ensi vuoden vaihteessa Nathalie Ahlström.

Nimet maistuvat kovin tutuilta muutenkin kuin kyseisten johtajien omasta työhistoriasta. Se johtuu siitä, että molempien isät ovat olleet niin ikään tunnettuja toimitusjohtajia.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006582358.html

Nepotismia vai ei?
 
Perinnöllinen toimitusjohtajuus.



https://www.hs.fi/talous/art-2000006582358.html

Nepotismia vai ei?

Itseään vahvistava kierre. Kotoa on positiivinen malli pärjäämisestä, toimitusjohtaja ei vaikuta yli-ihmisen työltä kun on nähnyt iskän tai äiskän kotonakin, kotona kannustetaan, riskejä voi ottaa helposti kun ei ole pelkoa tyhjän päälle joutumisesta, työuran ensimmäiset paikat saa usein suhteilla ja pääsee heti aluksi oikeiden ihmisten puheille... Hölmöähän se olisi olla käyttämättä hyviä eväitä jotka on kotoa saatu. Lisäksi kun kyse on yksityisestä rahasta niin mikäs siinä, firmat toimivat miten tahtovat - tarvittaessa huonosta johtajasta pääsee helposti eroon tai ura ei etene, perheyritys taas voi kaatua.

Sen sijaan julkisella sektorilla tämä on todellinen ongelma. Puolustusvoimissa yllättäen ehkä vähiten, sillä jokainen ura-askel perustuu ainakin jonkin tasoiseen sertifiointeihin ja vertailuihin. Sotilassukutaustallakaan ei saa ylimaallista etua, mikä näkyy siinä että kenraalikunnassa on paljon niitä (taitaa olla itse asiassa ehdoton valtaosa) joilla ei ole sotilassukutaustaa. Yleisesti taas valtionhallinnossa vaatimuksena on suoritettu korkeakoulututkinto ja siitä eteenpäin pääseekin verkostoitumalla. Kun toiselle on luonut verkostot isoisä ja toinen ponnistaa alusta niin kyseessä on juoksukilpailu jossa toinen ajaa autolla ja toinen kulkee kainalosauvoilla. Tämä näkyy keskushallinnon jäykässä toiminnassa.

Koulutuksessa taas tulee pitää huoli, että nuoria kannustetaan taustasta riippumatta ahkeruuteen ja koulutukseen. Suomalaisten korkeakoulujen läpinäkyvä hakusysteemi auttaa tässä - on arvosanavalinnat ja pääsykokeet, ei motivaatiokirjeitä ja suositteluja. Todistusvalinta edistää tasa-arvoa entisestään kun ei tarvitse pähkäillä etukäteen pärjääkö pääsykokeissa vai ei, vaan tietää että jos M:n kirjoitan pääsen DI-koulutukseen tms.

Yhdessä koulussa ei ole läpinäkyvää valintasysteemiä - Teatterikorkeakoulussa - ja siellä pyörivät samat suvut vuosikymmenestä toiseen. Varmasti ihan sattumalta...
 
Viimeksi muokattu:
Itseään vahvistava kierre. Kotoa on positiivinen malli pärjäämisestä, toimitusjohtaja ei vaikuta yli-ihmisen työltä kun on nähnyt iskän tai äiskän kotonakin, kotona kannustetaan, riskejä voi ottaa helposti kun ei ole pelkoa tyhjän päälle joutumisesta, työuran ensimmäiset paikat saa usein suhteilla ja pääsee heti aluksi oikeiden ihmisten puheille... Hölmöähän se olisi olla käyttämättä hyviä eväitä jotka on kotoa saatu. Lisäksi kun kyse on yksityisestä rahasta niin mikäs siinä, firmat toimivat miten tahtovat - tarvittaessa huonosta johtajasta pääsee helposti eroon tai ura ei etene, perheyritys taas voi kaatua.

Sen sijaan julkisella sektorilla tämä on todellinen ongelma. Puolustusvoimissa yllättäen ehkä vähiten, sillä jokainen ura-askel perustuu ainakin jonkin tasoiseen sertifiointeihin ja vertailuihin. Sotilassukutaustallakaan ei saa ylimaallista etua, mikä näkyy siinä että kenraalikunnassa on paljon niitä (taitaa olla itse asiassa ehdoton valtaosa) joilla ei ole sotilassukutaustaa. Yleisesti taas valtionhallinnossa vaatimuksena on suoritettu korkeakoulututkinto ja siitä eteenpäin pääseekin verkostoitumalla. Kun toiselle on luonut verkostot isoisä ja toinen ponnistaa alusta niin kyseessä on juoksukilpailu jossa toinen ajaa autolla ja toinen kulkee kainalosauvoilla. Tämä näkyy keskushallinnon jäykässä toiminnassa.

Koulutuksessa taas tulee pitää huoli, että nuoria kannustetaan taustasta riippumatta ahkeruuteen ja koulutukseen. Suomalaisten korkeakoulujen läpinäkyvä hakusysteemi auttaa tässä - on arvosanavalinnat ja pääsykokeet, ei motivaatiokirjeitä ja suositteluja. Todistusvalinta edistää tasa-arvoa entisestään kun ei tarvitse pähkäillä etukäteen pärjääkö pääsykokeissa vai ei, vaan tietää että jos M:n kirjoitan pääsen DI-koulutukseen tms.

Yhdessä koulussa ei ole läpinäkyvää valintasysteemiä - Teatterikorkeakoulussa - ja siellä pyörivät samat suvut vuosikymmenestä toiseen. Varmasti ihan sattumalta...

Hyviä pointteja.

Tuosta koulutusasiasta olen kylläkin eri mieltä. Tämä uusi systeemi tulee vähentämään tasa-arvoisuutta. Nimittäin nyt kilpailu opiskelupaikoista tulee siirtymään lukioon ja jopa peruskouluun. Ja tällöin ne, joilla on varaa maksaa preppauskursseja lapsilleen tulevat hyötymään minkä lisäksi heikompien perheolosuhteiden vaikutus tulee olemaan aiempaa suurempi. Miettikää tilannetta jossa vanhemmat ovat narkkeja vs. varakkaita. Narkin lapsella elämä on pelkkää selviytymistä aina siihen saakka kunnes hän pääsee ulos talosta. Pelkän pääsykoetuloksen mallissa hänellä on vielä mahdollisuus jos hän lukee rajusti. Mutta nykyisessä mallissa niiden "menetettyjen vuosien" painolasti seuraa häntä valintatilanteeseen asti. Ja uusien valmistuneiden suosiminen tarkoittaa, että hänellä on vain yksi kerta koettaa. Ennen pystyi paikkaamaan ja yrittämään uudelleen.

Tämä on vain yksi uuden valintajärjestelmän heikkouksista. Uudistus oli huono ja sillä tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Valitettavasti niistä ei pystytä puhumaan avoimesti nykyisen vallitsevan kaanonin aikana. Ja tämä johtuu siitä, että vaikutukset tulevat näkymään sukupuolipainotuksissa jotka ovat ongelmana jo tällä hetkellä monissa tiedekunnissa.
 
Hyviä pointteja.

Tuosta koulutusasiasta olen kylläkin eri mieltä. Tämä uusi systeemi tulee vähentämään tasa-arvoisuutta. Nimittäin nyt kilpailu opiskelupaikoista tulee siirtymään lukioon ja jopa peruskouluun. Ja tällöin ne, joilla on varaa maksaa preppauskursseja lapsilleen tulevat hyötymään minkä lisäksi heikompien perheolosuhteiden vaikutus tulee olemaan aiempaa suurempi. Miettikää tilannetta jossa vanhemmat ovat narkkeja vs. varakkaita. Narkin lapsella elämä on pelkkää selviytymistä aina siihen saakka kunnes hän pääsee ulos talosta. Pelkän pääsykoetuloksen mallissa hänellä on vielä mahdollisuus jos hän lukee rajusti. Mutta nykyisessä mallissa niiden "menetettyjen vuosien" painolasti seuraa häntä valintatilanteeseen asti. Ja uusien valmistuneiden suosiminen tarkoittaa, että hänellä on vain yksi kerta koettaa. Ennen pystyi paikkaamaan ja yrittämään uudelleen.

Tämä on vain yksi uuden valintajärjestelmän heikkouksista. Uudistus oli huono ja sillä tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Valitettavasti niistä ei pystytä puhumaan avoimesti nykyisen vallitsevan kaanonin aikana. Ja tämä johtuu siitä, että vaikutukset tulevat näkymään sukupuolipainotuksissa jotka ovat ongelmana jo tällä hetkellä monissa tiedekunnissa.

Mä olen eri mieltä. Preppauskurssit pääsykokeisiin vasta ovat olleetkin epätasa-arvoisia. Aiemmin esim. lääkikseen haku perustui Galenos-kirjaan, joka syvensi lukion fysiikan, kemian ja biologian osaamista. Kirjasarjaa muutettiin joka vuosi. Toisin sanoen ne, jotka kykenivät huoletta pitämään välivuoden - tai kolme - opiskellen juuri tuota kirjaa olivat etulyöntiasemassa. Lisäksi valmennuskurssit olivat kalliita ja niitä oli saatavissa lähinnä isoimmilla paikkakunnilla. Pääsykokeella kykeni pyrkimään yhteen lääkikseen kerrallaan. Meillä oli iso joukko fiksuja vaan ei ihan tarpeeksi fiksuja nuoria jotka vuosi toisensa jälkeen pyrkivät halutuimpiin valintakohteisiin saamatta näistä välivuosista mitään.

Jos otetaan edelleen esimerkiksi lääkis, niin nykyään voit hakea kaikkiin lääkiksiin kerralla, laitat vain hakutoivejärjestyksen. Jos haet todistusvalinnalla, voit parantaa noita arvosanoja kaksi kertaa vuodessa. Lukioita ja aikuislukioita on ympäri Suomen ja ilmaista oppimateriaaliakin todella paljon kertaamiseen.
Pääsykoereittikin on edelleen olemassa, se pohjautuu lukion fysiikan, kemian ja biologian oppimäärään. Eli kun olet lukenut kirjoituksiin olet myös lukenut pääsykokeisiin.

Lisäksi, jos ei ole tärpännyt ja yo-tuloksesi eivät ole ihan tarpeeksi hyvät, voit laittaa muitakin hakukohteita tai vaikka nyt suorittamillasi arvosanoilla hakea jonnekin ihan muualle seuraavana vuonna. Hakeminen ei vie ensikertalaisuutta, vain se jos ottaa paikan vastaan. Ylioppilaskirjoituksia voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa - kahdesti vuodessa ja missä päin maata tahansa. Monella alalla on nyt myös mahdollisuus jatkaa opintoja erilaisen opintopolun jälkeen. Esim tradenomipohjalta KTM:ksi, insinööripohjalta DI:ksi ym.

Eikä useimpiin yliopistojen aloille mitään L:n papereita tarvita. C-M:llä pääsee DI:ksi, M-E papereilla ekonomiksi ym. Lähinnä psykologia, lääkis, oikis, tuta ym ovat niitä E-L papereita vaativia aloja. Isommissa kaupungeissa tarvitaan korkeampia pisteitä, pienemmissä matalia, mutta se on avointa kilpailua se.
 
Viimeksi muokattu:
Mä olen eri mieltä. Preppauskurssit pääsykokeisiin vasta ovat olleetkin epätasa-arvoisia. Aiemmin esim. lääkikseen haku perustui Galenos-kirjaan, joka syvensi lukion fysiikan, kemian ja biologian osaamista. Kirjasarjaa muutettiin joka vuosi. Toisin sanoen ne, jotka kykenivät huoletta pitämään välivuoden - tai kolme - opiskellen juuri tuota kirjaa olivat etulyöntiasemassa. Lisäksi valmennuskurssit olivat kalliita ja niitä oli saatavissa lähinnä isoimmilla paikkakunnilla. Pääsykokeella kykeni pyrkimään yhteen lääkikseen kerrallaan. Meillä oli iso joukko fiksuja vaan ei ihan tarpeeksi fiksuja nuoria jotka vuosi toisensa jälkeen pyrkivät halutuimpiin valintakohteisiin saamatta näistä välivuosista mitään.

Jos otetaan edelleen esimerkiksi lääkis, niin nykyään voit hakea kaikkiin lääkiksiin kerralla, laitat vain hakutoivejärjestyksen. Jos haet todistusvalinnalla, voit parantaa noita arvosanoja kaksi kertaa vuodessa. Lukioita ja aikuislukioita on ympäri Suomen ja ilmaista oppimateriaaliakin todella paljon kertaamiseen.
Pääsykoereittikin on edelleen olemassa, se pohjautuu lukion fysiikan, kemian ja biologian oppimäärään. Eli kun olet lukenut kirjoituksiin olet myös lukenut pääsykokeisiin.

Lisäksi, jos ei ole tärpännyt ja yo-tuloksesi eivät ole ihan tarpeeksi hyvät, voit laittaa muitakin hakukohteita tai vaikka nyt suorittamillasi arvosanoilla hakea jonnekin ihan muualle seuraavana vuonna. Hakeminen ei vie ensikertalaisuutta, vain se jos ottaa paikan vastaan. Monella alalla on nyt myös mahdollisuus jatkaa opintoja erilaisen opintopolun jälkeen. Esim tradenomipohjalta KTM:ksi, insinööripohjalta DI:ksi ym.

Eikä useimpiin yliopistojen aloille mitään L:n papereita tarvita. C-M:llä pääsee DI:ksi, M-E papereilla ekonomiksi ym. Lähinnä psykologia, lääkis, oikis, tuta ym ovat niitä E-L papereita vaativia aloja. Isommissa kaupungeissa tarvitaan korkeampia pisteitä, pienemmissä matalia, mutta se on avointa kilpailua se.

Preppauskurssit eivät häviä minnekkään. Päinvastoin ne tulevat lisääntymään radikaalisti. Pääsykoekurssien lisäksi ne siirtyvät myös lukioon. Tästä on jo viitteitä PKS:llä ja kehitys tulee jatkumaan. Eli yhden preppauskurssin sijaan ihmiset käyvät useita vuosien mittaan.

Lääketieteellisen pääsykoe on huonoin tietämäni pääsykoe millään alalla. Se on jäänyt (samoin kuin alan opiskelu osittain) jäänyt 1400-1500-luvuille. Joka johtuu alan henkisestä tilasta ja osittain nepotismista. Lääkäriala samoin kuin reviisorien ala ovat suomalaisittain nurkkakuntaisia. Lääkärisuvut eivät ole syntyneet ihan pelkästään kovalla työllä:). Siksi se on hieman huono esimerkki.

Toinen uhka on myös se, että yliopistojen keskinäinen status saattaa muuttua. Nykyään ketään ei kiinnosta oletko saanut tutkinnon Hesasta, Tampereelta tai mistä vain. Jos ja kun hakija-aines jakautuu paljon aikaisempaa radikaalimmin ja rahanjako yliopistojen kesken heijastaa tätä, voi tästä seurata se, että joidenkin yliopistojen valmistuneita pidetään heikompana aineksena. Uppsala-ekonom ilmiö. Maailmalla tuttu juttu, mutta todella huono sellainen.

Ja ylioppilaspaperit ovat sinänsä muutenkin huono peruste opiskelupaikan saamiselle. Lukio on yleissivistävä koulutus. Sen ei pitäisi olla vaikuttamassa spesifille alalle pyrkimiseen eikä siinä pärjäämisessä voida vetää monistakaan syistä suoraa syy-yhteyttä menestymiseen työelämässä. Tämä ongelma näkyy jo nyt monissa oppisuunnissa ja se pahenee nykysysteemissä joka suosii kilttejä tyttöjä jotka pänttäävät hyvin.
 
Preppauskurssit eivät häviä minnekkään. Päinvastoin ne tulevat lisääntymään radikaalisti. Pääsykoekurssien lisäksi ne siirtyvät myös lukioon. Tästä on jo viitteitä PKS:llä ja kehitys tulee jatkumaan. Eli yhden preppauskurssin sijaan ihmiset käyvät useita vuosien mittaan.

Lääketieteellisen pääsykoe on huonoin tietämäni pääsykoe millään alalla. Se on jäänyt (samoin kuin alan opiskelu osittain) jäänyt 1400-1500-luvuille. Joka johtuu alan henkisestä tilasta ja osittain nepotismista. Lääkäriala samoin kuin reviisorien ala ovat suomalaisittain nurkkakuntaisia. Lääkärisuvut eivät ole syntyneet ihan pelkästään kovalla työllä:). Siksi se on hieman huono esimerkki.

Toinen uhka on myös se, että yliopistojen keskinäinen status saattaa muuttua. Nykyään ketään ei kiinnosta oletko saanut tutkinnon Hesasta, Tampereelta tai mistä vain. Jos ja kun hakija-aines jakautuu paljon aikaisempaa radikaalimmin ja rahanjako yliopistojen kesken heijastaa tätä, voi tästä seurata se, että joidenkin yliopistojen valmistuneita pidetään heikompana aineksena. Uppsala-ekonom ilmiö. Maailmalla tuttu juttu, mutta todella huono sellainen.

Ja ylioppilaspaperit ovat sinänsä muutenkin huono peruste opiskelupaikan saamiselle. Lukio on yleissivistävä koulutus. Sen ei pitäisi olla vaikuttamassa spesifille alalle pyrkimiseen eikä siinä pärjäämisessä voida vetää monistakaan syistä suoraa syy-yhteyttä menestymiseen työelämässä. Tämä ongelma näkyy jo nyt monissa oppisuunnissa ja se pahenee nykysysteemissä joka suosii kilttejä tyttöjä jotka pänttäävät hyvin.

Preppauskursseja peruskouluissa ja lukioissa on ollut aina. Varakkaammat perheet ovat aina lähettävät lapsiaan kielikursseille, matikkakerhoihin, palkanneet yksityisopettajia ym. Suurin etu näistä saattaa tulla itseluottamuksesta ja itsetuntemuksen lisääntymisestä. Verkkoaikana kenellä tahansa on saatavilla loistavia itseopiskelmateriaaleja ilmaiseksi tai hyvin edullisilla kustannuksilla. Khan Academy, Matikkamatsku, Mafynetit, aikuislukiot, etälukiot ym.

Vaikkapa lääketieteellisen koulutuksen formaalit sisäänpääsyvaatimukset ympäri maailmaa ovat melko samanlaisia, esim. UK:n BMAT, USA:n MCAT, Ruotsin todistuspistevaatimukset ym., - fysiiikkaa, kemiaa, biologiaa. Aivan samoin kuin vaikkapa diplomi-insinööriksi (MEng) UK:ssa vaaditaan yleisesti laajaa matikkaa ja fysiikkaa - aivan kuten Suomessakin niin todistusvalinnassa kuin pääsykokeissa kolminaisuutena on matikka, fysiikka, kemia. Ei ole olemassa kansallista lääketiedettä tai kansallista insinööritiedettä.

Yliopistojen välillä on aina ollut Suomessakin enemmän tai vähemmän todellisuuteen perustuvia tasoeroajatuksia. Käytännössä työvoimapula-aloilla näitä ei ole, ylikoulutusaloilla on. Sisäänpääsyraja heijastaa sen viimeisen sisäänpäässeen arvosanaa, se ei kerro sisällä olevien arvosanoista mitään. Lappeenrantalainen nuori voi sosiaalisista syistä hakeutua LUT:n vaikka pääsisi helposti Aaltoon, ja toisin päin.

Yleisesti ottaen maailmalla valitaan opiskelijat yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin (vast) juurikin todistusvalinnalla. Se, mikä Suomessa on vialla on alanvaihdon tekeminen hankalaksi. Jos nuori on hakeutunut vaikkapa AMK-insinöörikoulutukseen pitäisi putken olla valmiina jos hän haluaakin vaikkapa juristiksi tai sairaanhoitajaksi ilman että hän joutuisi tekemään kaikkia mahdollisia opintoja uudestaan - mieluiten sen jälkeen kun hän on kandivaiheen tehnyt. Anglosaksisessa maailmassa tämä toimii paremmin kuin Suomessa laajan maisteriohjelmatarjonnan ansiosta.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän noista muutu kuin se paljon pääsee pääsykokeiden kautta. Aikaisemmin lukion pisteillä oli vaikutusta pääsykoepisteisiin ja silti puolet tuli pääsykokeiden kautta.

Siksi minäkin kersojani ohjastin että menkää minne haluatte, mutta jos valitset ammattikoulun niin pidä huoli että se on se kolmivuotinen että saat oikeuden opiskella korkeakoulussa jos niin huvittaa.

edit: ja saahan niistä aiemmista opinnoista hyvitystä yhteisistä tai alakohtaisista aineista... ei minunkaan amk-inssinä tarvinnut lähteä suorittamaan koko yliopistoa dippaksi halunneena...
 
Preppauskursseja peruskouluissa ja lukioissa on ollut aina. Varakkaammat perheet ovat aina lähettävät lapsiaan kielikursseille, matikkakerhoihin, palkanneet yksityisopettajia ym. Suurin etu näistä saattaa tulla itseluottamuksesta ja itsetuntemuksen lisääntymisestä. Verkkoaikana kenellä tahansa on saatavilla loistavia itseopiskelmateriaaleja ilmaiseksi tai hyvin edullisilla kustannuksilla. Khan Academy, Matikkamatsku, Mafynetit, aikuislukiot, etälukiot ym.

Vaikkapa lääketieteellisen koulutuksen formaalit sisäänpääsyvaatimukset ympäri maailmaa ovat melko samanlaisia, esim. UK:n BMAT, USA:n MCAT, Ruotsin todistuspistevaatimukset ym., - fysiiikkaa, kemiaa, biologiaa. Aivan samoin kuin vaikkapa diplomi-insinööriksi (MEng) UK:ssa vaaditaan yleisesti laajaa matikkaa ja fysiikkaa - aivan kuten Suomessakin niin todistusvalinnassa kuin pääsykokeissa kolminaisuutena on matikka, fysiikka, kemia. Ei ole olemassa kansallista lääketiedettä tai kansallista insinööritiedettä.

Yliopistojen välillä on aina ollut Suomessakin enemmän tai vähemmän todellisuuteen perustuvia tasoeroajatuksia. Käytännössä työvoimapula-aloilla näitä ei ole, ylikoulutusaloilla on. Sisäänpääsyraja heijastaa sen viimeisen sisäänpäässeen arvosanaa, se ei kerro sisällä olevien arvosanoista mitään. Lappeenrantalainen nuori voi sosiaalisista syistä hakeutua LUT:n vaikka pääsisi helposti Aaltoon, ja toisin päin.

Yleisesti ottaen maailmalla valitaan opiskelijat yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin (vast) juurikin todistusvalinnalla. Se, mikä Suomessa on vialla on alanvaihdon tekeminen hankalaksi. Jos nuori on hakeutunut vaikkapa AMK-insinöörikoulutukseen pitäisi putken olla valmiina jos hän haluaakin vaikkapa juristiksi tai sairaanhoitajaksi ilman että hän joutuisi tekemään kaikkia mahdollisia opintoja uudestaan - mieluiten sen jälkeen kun hän on kandivaiheen tehnyt. Anglosaksisessa maailmassa tämä toimii paremmin kuin Suomessa laajan maisteriohjelmatarjonnan ansiosta.

On toki. Mutta melko vähän lukiopuolella koska merkitys on ollut vähäinen. Tilanne muuttuu täysin kun kilpailu siirtyy aikaisempaan vaiheeseen. Tämä tilanne on kaikissa maissa joissa taistellaan todistuksilla sisään pääsyllä. Itseopiskelumateriaali on merkityksetöntä tässä mielessä koska siitä hyötyvät vain sellaiset joilla a)olosuhteet ovat jo valmiiksi hyvät ja b) pänttääjäluonteet.

On totta että maailmalla tilanne on toinen. Suomalainen systeemi oli parempi. Pääsykoe antoi perustan opintoalueen perustietoihin mitä yleensä yleissivistävä koulutus ei anna. Lisäksi monissa muissa maissa koulutus on hyvin riippuvaista vanhempien tulotasosta. Näin on varsinkin anglosaksisessa maailmassa.

Totta mitä sanot lääketieteen pääsykokeesta. Ja tämä yleismaailmallisuus heijastuu juurikin siinä vanhakantaisuutena. Matematiikka, kemia ja fysiikka ovat olleet merkityksettömiä aineita kliinisessä lääketieteessä jo ainakin 100 vuoden ajan. Niitä ei hommassa tarvita. Mutta niitä päntätään tosiasiassa siitä syystä, että aikanaan lääkärit tarvitsivat esimerkiksi laajaa kemian osaamista kun lääketeollisuus ei ollut kehittynyttä. Aika on mennyt ohi tuosta jo ajat sitten. Nykyään tätä matematiikkapainottuneisuutta perustellaan "loogisella ajattelukyvyllä". Höpöä. Aivan samoin kuin se, että opiskellaan ruumiinosien nimiä kuolleella kielellä. Kyse on ikivanhojen perinteiden toistamisesta joka johtuu ositain siitä typeryydestä että lääkärit saavat itse päättää koulutuksestaan eikä heillä ole osaamista sen enempää kuin ymmärrystäkään niistä asioista.

Suomalaisen koulujärjeselmän etuna on se, että se on kehittynyt suhteellisen vähän aikaa sitten eikä sillä ole samanlaisia historiallisia jäänteitä kuin monissa muissa maissa maissa on. Esimerkiksi peruskoulua suomalaisessa muodossa olisi aika lailla mahdoton toteuttaa monissa maissa vaikka se on tuloksiltaan parempi kuin melkein mikään muu systeemi. Meidän ei todellakaan kannata seurata ulkomaiden esimerkkejä koulutuksessa. Ainakaan ilman todella tarkkaa seulaa.
 
Tämän olisi voinut laittaa moneen paikkaan, mutta menköön tänne.

Laittelin ATK-luokkaa kuntoon perjantai-iltapäivänä töiden jälkeen (pitää olla käyttökunnossa klo 8.15 MA aamuna ja koulun seitsemästä TVT-vastaavasta EK on ainoa, joka näitä käytännön asioita hoitaa), kun luokkaan asteli nuori, näyttävän näköinen blondi naisihminen, jolla oli päällään musta huppari, mitäänsanomattomat reisitaskuhousut ja jotkut järkevät kengät. Kysyin, olenko tiellä, mutta koska en kuulema ollut, jäin asentelemaan niitä 25 tietokonetta ja niiden pöytiä ja tuoleja paikoilleen.

Taustaksi voi vissiin kertoa sen, että koulumme ATK-luokka muutti kolme vuotta sitten ja lopultakin tänä kesänä uuteen luokkaan saatiin kaapeliyhteys nettiin kaikille tietokoneille...

No.

Siinä omien hommien ohessa katselin, kun tyvär tulosteli seinäpistokkeisiin ja jakokaappiin osoitetarroja ja lopulta hyvin varovasti kierrellen ja kaarrellen aloitin keskustelun. Kävi ilmi, että kyseessä oli firman johtaja, joka oli tullut laittamaan nuo osoitetarrat paikoilleen ja tarkistamaan yhteyksien toimimisen (luokkaan asennettiin parikymmentä uutta nettipistoketta ja uusi jakokaappi sekä vajaat sata uutta sähköpistoketta).

"Mie tulin itte, kun ne pojat asensi nämä keskensä ja niistä ei aina tiedä, kun tämä on semmosta näpräämistä, eikä mitään semmosta kivaa, isoa kytkentää."

Kun aiemmin katsoin sivusta sitä touhua, niin ne "pojat" olivat kolme 30-60 -vuotiasta miestä ja tosiaan tämä jälkien tarkastaja oli omien sanojensa mukaan alle 30-vuotias nainen. Mietin siinä vain, että A) minusta ei olisi koskaan yrittäjäksi ja B) jos olisin yrittäjä, olisin jatkuvasti työtuomioistuimessa. Ainoa, millä sen jälkeen pystyin kasvattamaan pallejani oli, että olin luokassa vielä 20 minuuttia sen jälkeen kun yrittäjä oli lähtenyt (ja jättänyt hommat kesken, tosin aikoi tulla maanantaina uudestaan).

Iso (y) kaikille yrittäjille.
 
Kaikkien kanssa kaikkialla kaiken aikaa.

Voittajana ei aina selviä nopein tai vahvin, vaan sopeutuvaisin, sanoo Elisan Asko Känsälä – hänen oppinsa olivat keskeisiä, kun Suomesta tehtiin rajattoman mobiilidatan maa​

KULUTTAJIEN kannalta Känsälän merkittävin teko lienee Elisan vuonna 2014 tekemä päätös siirtyä kuukausilaskutuksessa rajattomaan dataan ja siihen, että liittymän hinnoittelun perusteena oli datansiirron nopeus. Perustana oli yhtäältä Känsälän Yhdysvalloissa Columbia Business Schoolissa omaksuma ajatus siitä, että nopein ja vahvin ei aina selviä luonnossa eikä liiketoiminnassa voittajana. Voittajana selviää se, joka sopeutuu parhaiten uuteen tilanteeseen.

”Kun erilaiset whatsappit ynnä muut alkoivat ilmestyä, totesimme vastustamisen sijaan että sehän on hieno asia, että sms-viestit ja puhe vähenevät. Kun meiltä kysyttiin, että ettekö pelkää, vastasimme positiivisella spinnillä että mehän tykätään.”

Tuolloin teleyhtiöt saivat paljon rahaa puhelinlaskuista ja tekstiviesteistä, ja tämän viestinnän siirtyminen ”ilmaiseksi” laajakaistapalveluihin koettiin usein uhkana, joka syö liikevaihtoa.
KÄNSÄLÄ kertoo valmentaneensa Elisan johdossa tätä näkökulman vaihdostaktiikkaa. Sen sijaan, että puolustetaan vanhaa mallia, valitaankin ”hyökkäysmoodi”, jolla vallataan markkinaa uudessa pelitilanteessa.

”Voittajan näkökulma markkinaan on se, että joku siellä voittaa, ja miksi se emme olisi me. Siinä ajattelussa ei ole sitä pelkoelementtiä”, hän sanoo.
”Uskon vahvasti, että jos ajattelee oikein, toiminta tulee perässä.”

ELISA oli tiettävästi ensimmäinen teleoperaattori maailmassa, joka tarjosi kiinteähintaista mobiilidataa. Nopeuteen sidottu rajaton tiedonsiirtohinnoittelu oli Elisan mukaan muualla harvinaisuus, joka Suomen lisäksi oli käytössä vain Sveitsissä. Tosin viime vuosina hinnoittelumallia on nähty joissakin muissa maissa. Mobiilidataan siirtymistä hidasti se, että maksettujen datamäärien täyttyminen esti mobiilipalvelujen sujuvan käytön. Sovellusten käyttöä varottiin, kun esimerkiksi mökillä ei voinut katsoa elokuvakanavia tai urheilua mobiilisti datamäärien täyttyessä.

”Nyt suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa.”

”Taisi olla vielä viime keväänä kun sanottiin, että Suomi käyttää enemmän dataa kuin Saksa”, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kuvaa rajattoman mobiilidatan merkitystä.

Hänen mukaansa monen suomalaisen on rajattoman datan yleistymisen takia vaikea edes käsittää sitä, että ulkomailla elokuvia tai esimerkiksi Netflixiä ei voi vapaasti katsoa läppäreistä.
Mitä vapaampaa datan käyttö on, sitä paremmin se ruokkii ihmisiä käyttämään sovelluksia, Pursiainen selittää. HPY:n osuustodistuksen viimeinen myyntihinta tammikuuhun 1998 saakka oli 5 500 markkaa. Sillä sai 150 Elisan osaketta. Hinta oli siis 6,17 euroa per osake. Nyt Elisan osake maksaa noin 50 euroa kappale.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006698713.html
 
Syö sinäkin sieniä.

Vasemmistonuoret vaatii varallisuuden verotuksen huimaa kiristämistä.

Järjestön mielestä varallisuusverotusta pitäisi kiristää siten, että kenenkään omaisuuden arvo ei voisi Suomessa nousta yli viiden miljoonan euron.

– Taloudellinen eriarvoisuus nakertaa demokratian pohjaa, murentaa uskoa oikeudenmukaisuuteen ja heikentää koko yhteiskunnan toimivuutta. Superrikkaiden on aika lopettaa yhteiskunnan siivellä eläminen ja alkaa osallistua yhteiskunnan jälleenrakentamiseen. Äärimmäiseen rikkauteen tulee puuttua, Vasemmistonuoret vaatii.

– Verotuksen kiristäminen sieltä, missä se on mahdollista, on oikeudenmukainen keino tasa-arvon lisäämiseksi. Varallisuuserot kasvavat Suomessa hurjaa vauhtia ja rikkain kymmenes omistaa liki puolet suomalaisten kaikesta omaisuudesta, sanoo Vasemmistonuorten talous- ja ilmastopoliittisen työryhmän puheenjohtaja Jenni Suutari.

https://www.verkkouutiset.fi/vasemm...us-ei-saa-olla-yli-5-miljoona-euroa/#313238b3

Jenni neuvoo asiantuntevasti, miten Suomi saadaan nousuun. Hän varmaan tarkoittaa sitä, että varakkaiden pitää siirtää 5 miljoonaa ylittävä osa omaisuudestaan Suomesta ulkomaille. Yritykset ovat tehneet niin jo kauan sitten. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä.
 
Kuka omistaa Suomen… pörssiyhtiöt?

Syyskuun lopussa puolet suomalaisista pörssiosakkeista oli Suomen Pankin mukaan kotimaisten omistajien hallussa. Kotitalouksien osuus oli 14 prosenttia osakkeista. Suorien osakeomistusten lisäksi kotitaloudet omistavat suomalaisia osakkeita epäsuorasti sijoitusrahastojen rahasto-osuuksien ja vakuutusyhtiöiden kanssa tehtyjen sijoitussidonnaisten vakuutussopimusten kautta.

Kotimaisen omistuksen lisäksi suomalaisia pörssinoteerattuja osakkeita on ulkomaisessa omistuksessa. Suurimmat omistukset olivat kesäkuussa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Yhdysvaltalaisten omistukset olivat 37,5 miljardia euroa. Euroalueen maista ulkomaisia omistuksia suomalaisosakkeissa oli yhteensä 33,1 miljardia euroa.

https://www.verkkouutiset.fi/nama-tahot-omistavat-suomalaiset-porssiyritykset/#313238b3

Eläkerahastot.
 
Hyviä pointteja.

Tuosta koulutusasiasta olen kylläkin eri mieltä. Tämä uusi systeemi tulee vähentämään tasa-arvoisuutta. Nimittäin nyt kilpailu opiskelupaikoista tulee siirtymään lukioon ja jopa peruskouluun. Ja tällöin ne, joilla on varaa maksaa preppauskursseja lapsilleen tulevat hyötymään minkä lisäksi heikompien perheolosuhteiden vaikutus tulee olemaan aiempaa suurempi. Miettikää tilannetta jossa vanhemmat ovat narkkeja vs. varakkaita. Narkin lapsella elämä on pelkkää selviytymistä aina siihen saakka kunnes hän pääsee ulos talosta. Pelkän pääsykoetuloksen mallissa hänellä on vielä mahdollisuus jos hän lukee rajusti. Mutta nykyisessä mallissa niiden "menetettyjen vuosien" painolasti seuraa häntä valintatilanteeseen asti. Ja uusien valmistuneiden suosiminen tarkoittaa, että hänellä on vain yksi kerta koettaa. Ennen pystyi paikkaamaan ja yrittämään uudelleen.

Tämä on vain yksi uuden valintajärjestelmän heikkouksista. Uudistus oli huono ja sillä tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Valitettavasti niistä ei pystytä puhumaan avoimesti nykyisen vallitsevan kaanonin aikana. Ja tämä johtuu siitä, että vaikutukset tulevat näkymään sukupuolipainotuksissa jotka ovat ongelmana jo tällä hetkellä monissa tiedekunnissa.
Samaa mieltä, lisäksi nykyinen systeemi suosii ns. kilttejä tyttöjä jotka paahtavat lukion läpi saaden hyvän todistuksen. Pojilla taas, joiden mielenkiinto opiskeluun herää usein hiukan myöhemmin, juna on jo mennyt.

Joku foliohattu voisi tietysti epäillä, että tämä on tarkoituskin.
 
Back
Top