Suomalainen talouspropaganda

Penna on ottanut kynän kauniiseen käteen ja kirjoittaa V-tyylisestä talouskurimuksesta. Urrilan mukaan VM synkistelee.

– Yhden vuoden syväkin talouden kuoppa voisi jäädä vain kuriositeetiksi historiankirjoihin, JOS pääsisimme nopealle eli V-kirjaimen muotoiselle kasvu-uralle koronan jälkeen. Tässä VM on paljon synkempi kuin IMF toissa päivänä, Urrila huomauttaa.

Valtiovarainministeriö arvioi Suomen talouden kasvavan sekä 2021 että 2022 vain 1,3 prosenttia vuodessa. Urrilan mukaan vauhti on karkeasti sama kuin ennen koronakriisiä odotettiin. IMF puolestaan ennustaa ensi vuodelle peräti 3,1 prosentin kasvua, eli koronakuoppaa kurottaisiin jo selkeästi kiinni.

https://www.verkkouutiset.fi/talouskurjuus-voi-jaada-lyhyeksi-tama-ratkaisee-miten-selvitaan/#c2ee9493

Mutta jos kasvukäyrän muoto on M, ennusteiden etumerkki on väärä.

Optimistisesti uskon kuitenkin F-skenaarioon vuonna 2021.
 
Ammattitaitoisesta työvoimasta taas huutava pula.

Jopa 10 000 hakenut töihin maatiloille – rekrytoinnit kuitenkin seisovat

Kotimaisen työvoiman rekrytointi maatalous- ja puutarhatöihin seisoo

rekrytointipäätökset seisovat, koska maa- ja puutarhatilojen yrittäjät odottavat epätietoisina hallituksen linjausta ulkomaisen kausityövoiman maahantulosta.

 
Maailmanloppu-Malisen malli ennusti lopulta romahduksen.

Tuomas Malinen varoitteli romahduksesta kolme pitkää vuotta: Nyt se viimein iski – ja ennuste sen kun synkkenee
GNS julkaisi kesäkuussa 2017 raportin otsikolla ”kohti globaalia taantumaa”. Siinä Malinen arvioi uuden finanssikriisin käynnistymisen todennäköisyydeksi vuoden sisällä 65 prosenttia. Taantumaa ei kuitenkaan näkynyt vuonna 2017 eikä seuraavana vuonna. Se ei koittanut vielä viime vuonnakaan. Sen sijaan osakkeet puskivat ylöspäin. Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksi kohosi 2 400 pisteestä 3 300 pisteeseen, vajaat 40 prosenttia.

”Kyllä se naureskelu oli aika raskasta”, taloustieteilijä myöntää nyt.

Helmi–maaliskuussa 2020 romahdus kuitenkin toteutui. Taloustieteen dosentti tarkentaa, ettei GNS Economics tietenkään ennustanut koronaa sinänsä – vaan uutta finanssikriisiä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tuomas-malinen-varoitteli-romahduksesta-kolme-pitkaa-vuotta-nyt-se-viimein-iski-ja-ennuste-sen-kun-synkkenee/3f26f826-1389-4402-8060-c70dfbf5b97c

Tosin pankkikriisiä vielä odotellaan. Mutta ei se aivan mahdoton ajatus ole ainakaan Italiassa tai Espanjassa.

Tuomas Malinen, 43
Taloustieteen tohtori ja dosentti Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja tulonjaosta ja talouskasvusta, tutkinut sittemmin talouskriisejä.
Perusti ennuste- ja analyysiyhtiö GNS Economicsin kuuden osakkaan kanssa vuonna 2012.
Ennustanut pitkään uutta finanssikriisiä, joka seuraa talouden ylivelkaantumisesta.
Kaksi ihmistä tällä erää työllistävä GNS Economics myy sijoittajille kvartaaliennusteitaan ja kriisipakettiaan.
Liikevaihto noin 28 000 euroa (2019).

GNS Economics: 2 työntekijää, 6 osakasta ja 28 tuhannen euron liikevaihto.
 
Viiden talousasiantuntijan näkemykset:

Mitä taloudelle tapahtuu koronan jälkeen? Viisi asiantuntijaa katsoo tulevaisuuteen, jossa näkyy sekä häviäjiä että voittajia
Professori Heikki Patomäki ennustaa pitkää kriisiä, joka johtaa talousajattelun syvään muutokseen.
koronavirus
19.4.2020 klo 07.48päivitetty 19.4.2020 klo 08.51
Kuvassa on Aleksanterinkatu Helsingissä.

Koronavirus voi johtaa liikkeen hidastumiseen koko talousjärjestelmässä.Silja Viitala / Yle

Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi on todella erikoista mallia. Taudin leviämisen pelossa hallitukset eri puolilla maailmaa pysäyttivät talouden rattaat itse.
Tästä seuraa taantuma tai suoranainen talouslama, jonka pituudesta voidaan esittää vain arvauksia.

Vertailukohtia on yritetty etsiä aiemmista kriiseistä. Vuonna 2008 puhjenneesta finanssikriisistä, 90-luvun lamasta, 30-luvun lamasta, sodasta.
– Tämä on hyvin erityyppinen tilanne kuin 90-luvun kriisi tai finanssikriisi, jotka olivat yksityisen sektorin luomia kriisejä tavalla tai toisella. Tämä on terveyskriisi, jossa valtiot ovat päättäneet muuttaa yksityisen sektorin toimintaympäristöä, kuvaa Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman.

Onko näin omalaatuisella kriisillä pysyviä vaikutuksia talouteen? Hidastuuko globalisaation vauhti? Muuttuvatko talouden voimasuhteet? Moni häviää, mutta voittaako kukaan?
Koronan jälkensä jättämiä talousjälkiä ennakoivat tässä jutussa pääekonomisti Schauman, kuluttajatutkimuksen professori Mika Pantzar, maaimanpolitiikan professori Heikki Patomäki, taloustieteen pofessori Kaisa Kotakorpi sekä taloussosiologian professori Pekka Räsänen.

Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Pantzar

Professori Mika Pantzar uskoo omavaraisuuden ihanteen nousevan uuteen arvoon.Outi Kuitunen / YLE

Mika Pantzar: Kohti hitaampaa markkinataloutta
Muun muassa tulevaisuustutkimukseen ja kuluttajakäyttäytymiseen perehtynyt professori Mika Pantzar näkee koronakriisissä ituja merkittäville, pysyville muutoksille yhteiskunnassa.
Länsimaisen markkinatalouden ydinperiaatteisiin kuuluu tavaroiden, ihmisten ja pääomien vapaa liikkuvuus, mutta korona lamauttaa hyvin konkreettisesti juuri liikettä.
Rajoja on suljettu, lentäminen kielletty. Toisaalta internet mahdollistaa monien liikkumista vaatineiden puuhien korvaamisen etäyhteyksillä.
Nähdään, että asioita voi hoitaa paikallisemmin, vähäisemmin, eri tavalla
Professori Mika Pantzar
Pantzar toteaa, että yhteiskunnan sulkemista ja siirtämistä verkkoon harjoitellaan nyt pakon edessä, mutta kokemus muuttaa sekä taloutta että ihmisten käyttäytymistä pysyvämmin.
– Massaturismiin ja siihen liittyviin asioihin tulee useammankin vuoden vähennys. Mutta tällä on myös symbolinen vaikutus: Nähdään, että asioita voi hoitaa paikallisemmin, vähäisemmin, niitä voidaan tehdä eri tavalla kuin ennen.

Pantzar toteaa aiempien kriisien aina myös opettaneen ihmisiä ja muuttaneen talouden rakenteita. 1860-luvun nälkävuodet synnyttivät meijeriteollisuuden, kun tajuttiin, ettei pelkkä viljan varassa pärjätä. Toinen maailmansota tuotti muun muassa valtiojohtoisen elinkeinorakenteen ja finanssikriisi voimistuneen rahoitussääntelyn.

Mitä koronakriisi voi tuottaa?
– Luodaan uusia palomuureja, joilla yhteiskunta varautuu tällaisen uhan leviämisen estämiseen. Se tarkoittaa sirpaleisempaa maailmantaloutta, jossa on aikaisempaa pienempiä yksiköitä ja tuotantoketjut lyhyempiä. Omavaraisuus nousee arvoonsa symbolisellakin tasolla, mikä voi johtaa kotipuutarhojen, aurinkopaneeleiden ja vastaavien suosion kasvuun.
Kuluttajien käyttäytyminen talouskriisien aikana tuppaa noudattamaan tiettyä kaavaa, jonka viimeinen vaihe ovat radikaalit elämäntapamuutokset. Pantzar tosin toteaa, että näistä muutoksista myös herkimmin luovutaan kriisin jälkeen.
– Ovatko ihmiset valmiit maksamaan enemmän erilaisista varmuusvarastoista tai siitä, että tavaroita tuotetaan lähempänä? Miten maailmantalous kestää sen, jos halpatyövoiman käytön tuottama hyöty katkeaa, Pantzar pohtii.
Joka tapauksessa koronakriisi tuottaa myös taloudellisia voittajia. Ne alat hyötyvät, jotka tuottavat uusien olosuhteiden tarpeita tyydyttävää tavaraa tai palveluita.
– Voittajia ovat kaikki yritykset, jotka tekevät tietoliikenteen kanssa työtä. Suomessa voi tietenkin ajatella että tämä on 5G-verkkoa kehittävälle Nokialle aikamoinen jättipotti, Pantzar sanoo.

Heikki Patomäki.

Professori Heikki Patomäki uskoo, että koroa muuttaa EU:ta liittovaltion suuntaan.Yle

Heikki Patomäki: Talouden kaksoiskriisi murtaa koko järjestelmän
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki sanoo, että maailma ei ole vain koronaepidemian kourissa, vaan kohtaa yhtä aikaa yli kymmenen vuotta paisuneen pörssi- ja velkakuplan puhkeamisen.

– Tämä korona jo itsessään on ainutlaatuinen, mutta tämä yhdistelmä on isompi kuin mikään, mitä olemme aiemmin nähneet.
Makrotalouteen perehtynyt Patomäki katsoo, että yhdistelmä tuottaa syvän, monivuotisen kriisin, jonka vaikutukset ovat tuntuvia.
Ensinnäkin kriisi jättää jälkeensä tunnettuja laman jälkiä: Alentuneen kasvu-uran, pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttamaa syrjäytymistä ja laajaa taloudellista epävarmuutta.
Poikkeusolot luovat vuosiksi tilaa aivan uudenlaisille talouspoliittisille ratkaisuille
Professori Heikki Patomäki
Tutkijaa ja entistä vasemmistoliiton aktiivia kiinnostavat erityisesti ne järjestelmämuutokset, joihin talouspoliittinen reagointi kriisiin voi Euroopassa johtaa.
– Käytännössä se tarkoittaa valtion ja Euroopan unionin roolin merkittävää lisääntymistä taloudellisessa sääntelyssä, investoinneissa ja rahoituksessa, Patomäki sanoo.
Keskuspankkien elvytystoimet ovat jo pitkään kannatelleet markkinoita painamalla lisää rahaa ja samalla paisuttaneet uusia rahoituskuplia. Tätä lääkettä tarjotaan tälläkin hetkellä lisää, mutta Patomäen mukaan tuhoisalla tavalla: reaalitaloudesta irtaantuneiden rahoitusmarkkinoiden kautta.
– Ne toimenpiteet mitä nyt on nähty ovat kuitenkin vasta alkua. Koko talouspoliittinen ajattelu tulee menemään uusiksi. Silloin kysymys on paljon siitä, että kuka pääsee tulkitsemaan, että mikä se seuraava oppi sitten on.

Patomäki katsoo, että kriisin vakavuus voi pakottaa EU:n muuttamaan perussopimusta niin, että keskuspankkirahoitusta voitaisiin osoittaa suoraan julkistalouden budjetteihin ja julkisiin investointeihin. Samalla unioni muuttuisi liittovaltion suuntaan, jotta yhteistä talouspolitiikkaa voidaan tehdä.
Niin sanotun helikopterirahan käytöstä teki tällä viikolla (siirryt toiseen palveluun) aloitteen professori Vesa Vihriälä.
Koronakriisin poikkeusolot luovat vuosiksi tilaa aivan uudenlaisille talouspoliittisille ratkaisuille, Patomäki katsoo. Mutta tilanteessa piilee professorin mukaan myös valtava riski ryhmäkuntaisuuden ja nationalistisen populismin noususta, joka voi hajottaa koko EU:n.
– Jos me ajaudumme polulle, joka tulee hajottamaan maailmaa, se voi pahimmassa tapauksessa voi ajaa maailman pisteeseen, missä tätä kriisiä saattaa seurata vielä pahempi kriisi eli sota.

Heidi Schauman, pääekonomisti, Swebank.

Pääekonomisti Heidi Schauman sanoo, että kaukomatkailu voi kadota. Matti Myller / Yle

Heidi Schauman: Varovaisuus kasvaa, kaukomatkailu voi kadota
Swedbankin pääekonomisti ei usko pysyviin järjestelmämuutoksiin koronakriisin seurauksena.
– Arvioni tässä vaiheessa on se, että kaikki ne muutokset mitä nyt nähdään ovat kuitenkin väliaikaisia.
Keskuspankkien toistakymmentä vuotta vahvistunut rooli taloudessa tosin vankistuu kriisitoimien vuoksi entisestään, Schauman sanoo.
– Se herättää myös paljon huolia. Onko keskuspankista tullut liian vahva ja onko aitoa toimivaa markkinaa tulevaisuudessa? Kuinka suuri osa markkinasta voi olla keskuspankin hallussa ja kuinka paljon keskuspankki voi omistaa?
Schauman painottaa monen muun tavoin, ettei virusepidemian laajuutta ja siten talouskriisin syvyyttä vielä osaa ennakoida kukaan. Silti sen erityispiirteet runtelevat jo nyt tiettyjä talouden sektoreita muita pahemmin ja pysyvämmin.
Onko keskuspankista tullut liian vahva? Onko aitoa toimivaa markkinaa tulevaisuudessa?
Pääekonomisti Heidi Schauman
– Voi olla että matkailu ei palaa samankaltaiseksi kuin aikaisemmin. Silloin on sellaisia työntekijäryhmiä, joiden pitää hakeutua ihan uudenlaisiin hommiin tämän jälkeen. Kaukomaan reissailu voi tietyllä tavalla kadota meidän yhteiskunnastamme. Se sopisi yhteen myös tämän ilmastoajattelun kanssa.
Myös yleisen varovaisuuden lisääntymisellä koronamaailmassa on pitkäaikaisia seurauksia taloudelle. Kulutuskysyntä voi vajota pitkäksi aikaa, jos epidemia kestää ja lomautukset muuttuvat laajaksi työttömyydeksi.

Samalla suomalaistyyppisen hyvinvointiyhteiskunnan arvostus luultavasti kasvaa, Schauman arvioi. Kriisin iskuja pehmentäviksi rakenteiksi pääekonomisti mainitsee hyvän työttömyysturvan ja suhteellisen joustavan lomautusjärjestelmän.
Koronakriisi tuottaa paljon häviäjiä, mutta myös joitakin voittajia ja se vahvistaa entisestään tiettyjä käyttäytymistrendejä, Schauman katsoo. Kotimaanmatkailu, alustatalous ja verkkokauppa saavat poikkeuksellisen mahdollisuuden näyttää ja nousta.
– Perinteinen teollisuus ei kyllä pysty tässä vaiheessa tekemään kauheasti innovaatioita, kun kukaan ei vain tilaa mitään ja kaikki vain odottavat ja katsovat. Juuri palvelupuolella on tilaa uudistuksille.

Kuvassa on taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi.

Professori Kaisa Kotakorpi pelkää, että osa etäkoululaista voi syrjäytyä.Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Kaisa Kotakorpi: Rajoitukset voivat eriarvoistaa pysyvästi
Talouspolitiikan arviointineuvostossakin istunut taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi korostaa koronatilanteen arvaamatonta luonnetta. Ennustuksia taloudesta on poikkeuksellisen vaikea tehdä, kun tilanne muuttuu lähes päivittäin.

Pitkäaikaisia vaikutuksia talouteen syntyy juuri epävarmuuden vuoksi.
– Vaikka rajoitustoimet voitaisiin poistaa, yrityksiin ja investointeihin vaikuttava epävarmuus jatkuu niin kauan, kun hoitokeino tai rokotus koronatautia vastaan löydetään.
Jos epidemia ja rajoitustoimet Suomessa jäävät lyhytaikaiseksi, eivätkä lomautukset muutu laajasti irtisanomisiksi, jäljet talouteen ja suomalaisten arkeen voivat jäädä myös suhteellisen pieniksi. Kulutustauon aikana patoutunut palveluiden ja tavaroiden kysyntä voisi aiheuttaa kriisin perään ostosbuumin, joka lieventäisi talouden vaurioita.
– Mutta jos muualla maailmassa tilanne jatkuu vaikeana pidempään, niin sehän tietysti heijastuu voimakkaasti meihin.
Kotakorpi on huolissaan käytössä olevien rajoitustoimien pidempiaikaisista, eriarvoistavista seurauksista, joilla niin ikään on yhteytensä talouteen. Erityisesti professori on pohtinut koulun ulkopuolella nyt opiskelevia lapsia.
On vaikea nähdä näin isoa shokkia mitenkään kovin positiivisena asiana tai mahdollisuutena
Professori Kaisa Kotakorpi
– Jos yksi ikäluokka jää vaikka puoleksi vuodeksi ilman lähiopetusta, niin se on joillekin lapsille haitallisempaa kuin toisille. Syrjäytymisellä voi olla pitkäaikaisia seurauksia ja jos emme yhteiskuntana eriarvoistumista hyväksy, sen hoitaminen maksaa myös rahaa.

Kotakorpikin toteaa, että koronakriisi tekee valtion ja julkisen sektorin merkittävän talousroolin nyt näkyväksi.
Kotakorven on sen sijaan vaikea nähdä kriisissä voittajia. Taantuma tai lama eivät hyödytä ketään. Rajoitustoimenpiteiden mahdollisesti inspiroima innovatiivisuus on sittenkin sivujuonne.
– On vaikea nähdä näin isoa shokkia mitenkään kovin positiivisena asiana tai mahdollisuutena. Totta kai pakon edessä on otettu esimerkiksi etäopetuksessa käyttöön jotain toimintatapoja, joista osa on osoittautunut hyödyllisiksi ja niitä saattaa jäädä pysyvästi käyttöön.
Kotakorpi toteaa, että koronashokki kohdistuu sattumavaraisesti eri toimialoihin. Lääke- ja suojavarusteteollisuuden tai verkkokaupan hyötyminen ei saa professoria ilakoimaan.
– On toimialoja, joilla sosiaalisen etäisyyden pitäminen on mahdotonta. Ihan elinkelpoisia yrityksiä voi mennä nurin.

13-3-5502070.jpg

Professori Pekka Räsänen pitää virusepidemian aiheuttamaa kriisiä oppituntina tuntemattomasta.YLE/Kalle Mäkelä

Pekka Räsänen: Valtioiden rooli saa kasvaa
Taloussosiologiaan erikoistunut professori Pekka Räsänen katsoo, että koronakriisin pitkäaikaisin seuraus on se oppitunti, jonka länsimaailma täysin uudenlaisesta, tartuntataudin aiheuttamasta talouskriisistä nyt saa.
– Tämä on täysin uudenlainen tilanne. Aiempien talouskriisien syyt on tunnettu paremmin ja niiden kulkua on voitu ennakoida. Varautuminen pieniinkin uhkiin lisääntyy ja ylivarovaistakin reagointia tullaan lähivuosina varmasti näkemään.
Räsänen katsoo, että akuutti talouskriisi on kuitenkin ohimenevä, eikä myllää talouden rakenteita. Valmiudet taantuman kohtaamiseen ovat paremmat kuin vaikkapa 90-luvulla tai 30-luvulla.
– Valtio pystyy ottamaan lainaa ja valtio pystyy tulemaan väliin eri tavalla. Me pystymme painamaan rahaa, eikä se ole sidoksissa mihinkään kultakantaan enää.
Varautuminen pieniinkin uhkiin lisääntyy ja ylivarovaistakin reagointia tullaan näkemään
Professori Pekka Räsänen
Räsänen pitää todennäköisenä, että voimakkaamman valtio-ohjauksen hyväksyttävyys kasvaa.
– En ole nähnyt bisneksenkään puolelta suurta kritiikkiä näille rajoitustoimenpiteille.
Ihmisten kulutustottumukset ja elintapa voivat kokea pysyvämpiäkin muutoksia.
– Tutkimusten mukaan 4–5 viikon jälkeen ihmiset alkavat pitää uusia olosuhteita normaalitilanteena.
Räsänen kuitenkin korostaa, että tämäkin kriisi kohtelee eri ihmisiä eri tavoin. Nuoret omaksuvat uudet toimintatavat herkemmin kuin vanhat, eivätkä lentämisen väheneminen tai etätöiden lisääntyminen kosketa suinkaan kaikkia väestöryhmiä.

Rajoitusten jälkeen voi koittaa kulutusbuumi, mutta siihen voivat osallistua vain ne, joiden taloutta kriisi ei ole kolhinut.
Sekä kotitalouksien että yritysten toimintaa koronakriisi voi myös tervehdyttää, Räsänen toteaa.
Turha kulutus ja matkustaminen vähenevät nyt pakon edessä ja yritykset joutuvat virittämään toimintaansa niin kilpailukykyiseksi kuin mahdollista. Alustatalouden yrityksillä on poikkeuksellinen etsikkoaika markkinoida tuotteitaan.
– Mutta tosiasia on, että olemme taantumassa. Nämä voittajatarinat jäävät sittenkin vähäisiksi.

https://yle.fi/uutiset/3-11307689
 
Tuo maatalouden tilanne on oma asiansa ja kirjoitin oman näkemykseni ko. ketjuun. Mitä talouteen yleisesti tulee niin varmasti vaikeaa on vielä arvioida kaikkea mitä tulee tapahtumaan. Japanissa jokin kaupunki oli kovilla toimilla saanut viruksen aisoihin. Saman tein kun toimia oli purettu niin virus oli lähtenyt uudelleen liikkeelle. Euroopassa ja maailmassa toimet ovat nykyisellään hyvin eritahtisia eli eivät ole synkronoituja jolloin kun yksi lähtee purkamaan toimia voi naapurissa olla vielä täysi tilanne päällä. Toimien täytyisi olla saman tasoisia ja aikaisia jos tästä meinataan joskus eroon päästä. Silloin tilanteen olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia. Kyllä tässä varmaan matkailuala ottaa hittiä vuosikausiksi eteenpäin. Jollei sitten toimivaa, turvallista ja tehokasta rokotetta saada hyvin nopeasti kehitettyä. Samoin monet vapaa-ajan palvelut tulevat kärsimään. Iso kysymysmerkki kokonaistalouden kannalta tulee olemaan lomautukset, irtisanomiset ja tätä myöden ostovoima. Jos ostovoima laskee kovin paljon ja pidemmäksi aikaa voi sillä olla laajojakin ja ikäviä seurauksia. Tämä ei koske edes yksin Suomea vaan huoli on ihan maailmanlaajuinen.

Jotenkin tämä on niin ristiriitaista kun monen ongelman aiheuttaja on ylikuluttaminen ja tähän perustuva talousmalli sen puolesta. Samaan aikaan kuitenkin pyritään ylläpitämään ja oikeastaan kasvattamaan tätä ylikulutusta koska talous ja sen kasvu on siitä niin riippuvainen. Tuo ajatus on paradoksinen.
 
Maailman sotilasmenot ovat pientä verrattuna koronaviruspandemian vastaiseen taisteluun. Suomi ja Saksa ohituskaistalle.

maailman sotilasmenot olivat Siprin laskujen mukaan viime vuonna 1 917 miljardia dollaria, eikä Yhdysvaltain ykkösasemaa aserahojen käyttäjänä uhkaa mikään: maa vastaa edelleen yksinään 38 prosentista maailman sotilaallisista menoista.

Varsinainen maailman megatrendi on Kiinan sotilasmenojen kasvu, joka on jatkunut 24 vuotta siten, että kasvua on kertynyt 84 prosenttia. Kaikki raha on ollut peräisin Kiinan talouskasvusta, sillä bkt-osuus on pidetty Pekingissä koko ajan 1,9 prosentissa.

Kansallismielistä uhoaan kiihdyttävä Intia on noussut maailman menotilaston kolmoseksi.

Saksan sotilasmenot olivat viime vuonna yli 51 miljardia dollaria, joka oli kymmenen prosenttia vuoden 2018 kuluja suurempi summa. Vuoden 2019 kurssilla laskettu summa oli 49,3 miljardia dollaria eli 45,5 miljardia euroa. Näillä luvuilla Saksa on maailman sotilasmenoissa seitsemäntenä, Ranskan ja Britannian välissä ja kaksi sijaa korkeammalla kuin vuotta aiemmassa vertailussa.

Pohjoismaista 40:n eniten puolustukseen rahaa käyttävän maan joukkoon nousevat Norja, Ruotsi ja vielä Tanskakin, Suomi jää neljällä miljardillaan täpärästi tämän joukon ulkopuolelle.
Tulevat hävittäjähankinnat muuttavat epäilemättä ennen pitkää Suomen sijoitusta. Esimerkkiä näyttää Bulgaria, joka teki viime vuoden maailmanennätyksen asemenojen lisäämisessä. Peräti 127 prosentin kasvu johtui lähes kokonaan kahdeksan F16-hävittäjän ostamisesta Yhdysvalloilta.

Toisaalta raha ei näytä kaikkea ratkaisevan: sotaa käyvä 40 miljoonan asukkaan Ukraina kulutti puolustukseensa rahaa viime vuonna vain puolisen miljardia dollaria enemmän kuin Suomi.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006488453.html
 
Osakesäästäjät ostonapilla…

Maaliskuun lopussa yli 855000 suomalaista omisti pörssiosakkeita suoraan nimissään. Osakesäästötilit tulivat käyttöön tammikuussa. Pörssisäätiön mukaan ensimmäisen kuukauden lopussa tilejä oli jo 60 000 sijoittajalla ja osakesäästäjien kokonaismäärä noussut lähes 20 000 hengellä.

– Osakesijoittajien keskuudessa pelättiin, että verokohtelun muutos houkuttelee uudet sijoittajat markkinoille pitkän nousun ollessa jo lähellä loppuaan, kertoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri uutiskirjeessä.

Alkuvuonna nähtiin kuitenkin myös historiallisen suuri äkkipudotus osakekursseissa. https://www.verkkouutiset.fi/osakesaastajat-eivat-karanneet-kurssien-romahtaessa/#c2ee9493

...kun koronavirus virtaa kaduilla.
 
Sama vanhemmilla, viime syksynä sama määrä oli tuota luokkaa kalliimpi ja nyt harkitsevat säiliön täyttämistä ihan täyteen.

me tilattiin ihan täyteen nyt kun säiliö oli sopivasti melkeen tyhjäki. Lumisateesta päätellen lämmityskausikin näyttäis vielä jatkuvan
 
Väärin noustu.

”Kaikkien aikojen vihatuin pörssinousu” – Osakekurssit nousevat talouskurimuksen keskellä, ja se hämmentää jo Suomen suurimpia sijoittajiakin
Nousumarkkina onkin jo nimetty ”kaikkien aikojen vihatuimmaksi” muun muassa varainhoitoyhtiö Blackrockin sijoitusjohtaja Rick Riederin toimesta.

Sinänsä osakemarkkinoiden ja reaalitalouden eritahtisuus on normaali ilmiö. Silti huhtikuussa nähty epäsuhta on poikkeuksellisen iso, sanoo Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula. Mursula nostaa esiin yhden selityksen ilmiölle. Keskuspankit ovat käynnistäneet elvytystoimet voimakkaammin ja nopeammin kuin aiemmissa talouskriiseissä. Ostamalla markkinoilta velkakirjoja keskuspankit ovat työntäneet markkinoille valtavan määrän käteistä. Sijoittajat etsivät käteiselle uusia sijoituskohteita, mikä nostaa sijoituskohteiden hintoja kautta linjan.

Osakeindeksien nousu ei kuitenkaan kerro pintapuolelta koko totuutta siitä, mitä yrityksille kuuluu. Varman toimitusjohtaja Risto Murto huomauttaa, että markkinoiden nousu ei ole ulottunut kaikkialle. Vahvaa nousu on ollut Yhdysvalloissa ja teknologia-alalla. Yhdysvaltojen suurista teknologiayhtiöistä Amazon, Netflix ja Nvidia ovat saavuttaneet koronakriisin aikana kaikkien aikojen huippulukemat. Myös Microsoftin, Alphabetin ja Applen osakkeet ovat nousseet pohjalta voimakkaasti. Samaan aikaan erityisesti matkailuun liittyvien yhtiöiden osakkeet ovat edelleen huonossa jamassa. Myös energiasektorilla ja pankkialalla ollaan lähellä kriisin pohjalukemia.

Varma ja Ilmarinen ovat Suomen suurimpia sijoittajia, jotka yhdessä hallinnoivat lähes sadan miljardin euron eläkevarallisuutta. Eläkeyhtiöiden sijoitustuotot olivat maaliskuun lopussa päättyneellä vuosineljänneksellä voimakkaasti pakkasella, koska huhtikuun nousua ei niihin ehtinyt kirjautua. Suurista yhtiöistä Varman sijoitukset menettivät arvostaan 10,0 prosenttia ja Ilmarisen 7,5 prosenttia. Elo ei ole vielä kertonut omasta tuloksestaan. https://www.hs.fi/talous/art-2000006492986.html

Sen täytyy johtua salaliitosta.

Anomuumi sivustaseuraaja 30.4. 16:32
Mutta kuka on maaherrojen yläpuolella? Mistä löytää mystisen markkinavoiman ja sen kisällin?

Vastaus lienee yksityisomisteisista keskuspankeista. Baselissa sijaitseva BIS (Bank of International Settlements) on tietääkseni se korkein norsunluutorni nykysysteemissämme. He pyörittävät - feudalismille uskollisesti - pienempiä keskuspankkeja, kuten vaikka Suomen Pankkia, jolla ei Suomen kanssa ole juuri muuta tekemistä kuin nimi ja sitä kulloinkin johtava marionetti. Nämä voittoa tavoittelevat instituutiot saavat luoda rahaa ja jakaa sitä minne haluavat. Tuskin suurempaa valtaa voi ihmisten keskuudessa ollakaan, mutta ketään heistä ei paikkoihinsa äänestetä. Veikkaan, että maailman väestöstä ehkä promillen tuhannesosa pystyy nimeämään edes yhden BIS:n vaikutusvaltaisen työntekijän
.

Promillekerho tietää: mystinen sälli löytyy norsunluutornin hallituksesta.

Stefan Nils Magnus Ingves, 23 May 1953, Turku, Finland

https://en.wikipedia.org/wiki/Stefan_Ingves

Vappua!
 
Oikeneeko Norwegianin syöksykierre?

Lentoyhtiö Norwegian on pelastumassa konkurssilta. Lentoyhtiö kertoi sunnuntaina, että se on päässyt sopimukseen velkojiensa kanssa.

– Olemme käyneet rakentavia keskusteluja velkojien ja muiden osapuolten kanssa ja voin ilokseni ilmoittaa, että olemme päässeet sopimukseen, kertoi Norwegianin toimitusjohtaja Jacob Schram sunnuntaina uutistoimisto Reutersin mukaan.

Järjestelyssä on kysymys siitä, että velkoja muutetaan yhtiön osakkeiksi.

– Olemme nyt yhtä askelta lähempänä sitä, että saamme lainoille valtion takauksen, jotka ovat välttämättömiä sille, että selviämme kriisin läpi, sanoi Scham.

Valtio on edellyttänyt sopimusta velkojien kanssa.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/694ed27f-ce64-4410-a850-c13b2622f4dd?utm_campaign=kiintea_iltalehti_uutisboksi_201808&utm_medium=almainternal&utm_source=kauppalehti.fi
 
Miten ammattijärjestöjohtaja ajattelee? https://www.verkkouutiset.fi/miten-arvottaa-julkista-sektoria/#c2ee9493

Koko julkinen sektori on Suomen selkäranka.

- Olisikin. Mutta kun se laajentunut myös lihaksi, läskiksi, luiksi, jänteiksi ja ties miksi.

Työmarkkinajärjestöillä on suuri rooli ja vastuu suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkansaaja- ja työnantajajärjestöt neuvottelevat keskistetysti työsuhteen ehdoista, jottei jokaisen yli 2 miljoonan työntekijän ja kymmenien tuhansien työntekijöiden tarvitsisi tehdä sitä. Viisasta rationalismia.

- Tai päinvastoin. Jos jokainen työntekijä neuvottelisi työsuhteensa ehdot itse, työmarkkinajohtajia ei tarvittaisi. Keskitetty sopiminen jäykistää työmarkkinoita. Paikallisen sopimisen vähyys on Suomen työmarkkinoiden heikkous.

Työmarkkinakenttä on varsin moniulotteinen ja sirpaleinen kenttä. Vientiteollisuudessa työntekijät tuottavat osaamisellaan ja työpanoksellaan tuotteita eteenpäin Suomen ulkopuolelle myytäviksi. Palvelusektorilla tuotetaan palveluita, joita joku henkilö tai taho haluaa oman hyvinvointinsa tueksi hankkia. Noilla molemmilla edellä mainituilla sektoreilla on kyse tuotoksesta ja sen lisäarvosta, jota työnantaja myy eteenpäin, omaksi taloudelliseksi hyödykseen. On oikein ja kohtuullista, että tuotteen tekijät saavat osan hyödystä eli voitosta itselleen. Ilman heidän työpanostaan ei olisi myytävää.

- Taitaa sittenkin olla se työntekijä eli myyjä, joka tuotteen kuluttajalle myy ja palkkansa ansaitsee. Työnantaja eli yrityksen omistaja saa lopulta taloudellisen hyödyn jaettuaan yrityksen voiton itselleen osinkona, kunhan yritys on ensin muistanut maksaa palkat, korot, verot yms. menot.

Varsin toisenlainen maailma on edessämme julkisella sektorilla. Siellä tuotetaan palveluita, joita lainsäätäjä on yhteiseksi hyväksi määrännyt tuotettaviksi. Tällöin ei tavoitella voittoa, vaan yhteiskunnan kannalta merkityksellisempää, suurempaa hyvää: turvallisuutta, osaamista, terveyttä, turvaverkkoja, sivistynyttä yhteiseloa, oikeudenmukaisuutta, toimivia yhteiskuntarakenteita, yhteiskuntarauhaa jne.

- Julkisella sektorilla ei tosiaankaan tavoitella voittoa. Siellä kilvoitellaan resursseista. Kustannuspaikalla sorvataan ”yhteiskunnan kannalta merkityksellisempää suurempaa hyvää” (?)

Sitten tullaankin tärkeään kysymykseen: Mikä on oikeudenmukainen korvaus julkisen sektorin palkansaajille heidän työpanoksestaan? Siinähän ei jaeta myynnin tuloksena jaettua tulosta. Yksityisellä sektorilla tuloksen jakaminen on työnantaja- ja palkansaajaliiton välinen asia. Julkisen sektorin osalta pelissä ovat aina poliitikot, jotka päätöksillään määrittävät tehtävät ja tavoitteet sekä antavat (aina vajavaiset) taloudelliset resurssit palveluiden tuottamiseen. Lisäksi julkisen sektorin tehtävien ja palveluiden monikirjo asettaa palkanansaitsijajärjestöt keskinäiseen kisaan edustamiensa ammattiryhmien tehtävien tärkeydestä.

- Yksityisellä sektorilla tuloksen jakaminen on yhtiökokouksen päätös. Verottaja tietenkin ottaa omansa asiasta enempiä keskustelematta. Julkisella sektorilla jaetaan verovaroja ja lainarahoja poliittisessa prosessissa.
 
Back
Top