Suomalainen talouspropaganda

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onko Yrjöllä ketunhäntä kainalossa?

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut, että EU tarvitsee vähintään tuhat miljardia euroa taistelussaan koronavirusta vastaan. Uskon, että on vain yksi tapa, jolla näin suuri summa voidaan kerätä kokoon – ikuiset joukkovelkakirjalainat eli perpetuaalilainat.
Klikkaa laajentaaksesi...

Perpetuaalisilla velkakirjoilla on pitkä historia. Britannia julkaisi ensimmäiset konsolidoidut velkakirjat, konsolit, vuonna 1752, ja käytti niitä myöhemmin rahoittaakseen sodat Napoleonia vastaan ja Krimillä sekä orjuuden poistamisen, Irlannin hätälainan ja ensimmäisen maailmansodan. Yhdysvaltojen kongressi antoi valtuudet konsolien myöntämiseksi vuonna 1870 vakauttaakseen sisällissodan aikana kertyneet velat.

Kuten ikuisen lainan nimi antaa ymmärtää, lainaa ei tarvitse maksaa takaisin: siitä maksetaan vain vuosittaiset korot. Tuhannen miljardin euron pääoma 0,5 prosentin korolla maksaisi viisi miljardia euroa vuodessa. Lainaa ei tarvitsisi laskea liikkeelle kerralla; se voitaisiin myydä erissä. Pitkäaikaiset sijoittajat, kuten henkivakuutusyhtiöt, nappaisivat ensimmäiset erät, ja kun muut sijoittajat tutustuvat ikuisiin velkakirjoihin, ne saisivat lopulta preemion. Nytkin matalien korkojen aikana Saksa on onnistunut myymään 30 vuoden velkakirjoja negatiivisella tuotolla.

Korko on tietysti maksettava vuosittain, mutta tulevien maksujen nykyarvo pienenee jatkuvasti ja lähenee nollaa. Viisi miljardia euroa on mitätön summa verrattuna kiireesti tarvittavaan tuhanteen miljardiin. Se on vain noin kolme prosenttia EU:n nykyisestä budjetista.

Jos EU laskee liikkeelle velkakirjat itse, se voi jakaa rahaa eniten tarvitseville maille komission ja hallitusten yhdessä sopimien sääntöjen ja budjettikäytäntöjen mukaisesti. Lisärahoitus ei edellyttäisi uutta lainsäädäntöä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suursijoittaja-george-soros-eun-pitaa-ottaa-kayttoon-ikuiset-lainat-taistelussa-koronavirusta-vastaan/b529ea34-5ff8-4661-aacb-c9424f90a171
Klikkaa laajentaaksesi...

Varojen keräämiseen perpetuaalit ovat nyt luultavasti yksi parhaista keinoista: matalat korot lukitaan ikiajoiksi.

Varojen investointi on vaikeampi kysymys. Rahan jakaminen eniten tarvitseville maille on luultavasti yksi huonoimpia tapoja; nehän ovat jo osoittaneet kyvyttömyytensä hoitaa talouttaan.
 
Tukisauvoja.

Keskustelu eurobondeista eli euroalueen yhteisistä velkakirjoista käy taas kuumana.

– Samalla monet unohtavat, että monia eurobondeihin verrattavia rakenteita on jo olemassa, von Gerich muistuttaa.

Velkakriisissä luotiin Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM). Euroopan investointipankki (EIP) on ollut olemassa jo pitkään. Lisäksi Euroopan unioni hakee velkaa markkinoilta, vaikkakin sen velkamäärät ovat melko pieniä.

– Koronakriisin hoidossa hyödynnetään neljästä mainitusta yhteisten velkakirjojen liikkeeseenlaskijoista kaikkia muita paitsi ERVV:tä, von Gerich kertoo.

EIP auttaa pääosin yrityksiä, mutta EVM ja EU kanavoivat rahaa suoraan valtiolle. EVM tarjoaa luottoa apua tarvitseville euromaille, koronakriisissä myös ilman tiukkaa ehdollisuutta, jos luotto käytetään suoraan koronakriisistä johtuviin kasvaneisiin terveydenhuoltomenoihin. EU:n kautta rahoitettava SURE-mekanismi puolestaan tarjoaa apua työllisyydenhoitomenoissa.

– Suomen kaltainen pieni maa hyötyy kuitenkin erilaisten turvaverkkojen olemassaolosta. Esimerkiksi Suomen kokoluokkaa oleva Irlanti oli ennen finanssikriisiä parhaan luottoluokituksen maiden kerhossa, mutta joutui nopeasti turvautumaan ulkopuoliseen apuun kriisin iskettyä.

– Pienen maan pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille sulkeutuu kriisitilanteissa helpommin kuin suuremman valtion. Suomi on tällä hetkellä enemmän auttajien joukossa, mutta aina näin ei välttämättä ole. Suomenkin julkisen talouden haasteet olivat mittavat jo ennen korona-aikaa.

Von Gerichin mukaan hyvin suunnitelluilla tukirakenteilla voidaan pienentää koko euroalueen riskejä.

– Koronakriisi on jo tuonut ainakin yhden uuden tukimekanismin, SURE-mekanismin. Lisää on tulossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.verkkouutiset.fi/tasta-syysta-suomi-ei-tarvitse-eun-koronatukea/#c2ee9493
 
Björn Wahlroos: veropolitiikassa kaivataan nyt mielikuvitusta.

1589962616451.png

Koronakriisi vain korostaa Suomen ongelmaa – Veropolitiikassa kaivataan nyt mielikuvitusta
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotta Suomi nousee koronakriisistä, työnteon, työllistämisen ja investointien kannusteiden on oltava kunnossa. Suomella on upea hyvinvointivaltio, mutta siihen nähden kovin vaatimaton kansantalous. Pohdittaessa tulevien veroratkaisujen suuntaa, on hyvä kysyä, muuttaako kriisi peruskäsitystämme siitä, millainen on hyvä verojärjestelmä.
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/koronakriisi-vain-korostaa-suomen-ongelmaa-veropolitiikassa-kaivataan-nyt-mielikuvitusta/4a42dbcd-e64d-4f00-bae0-7974ed4af042
Klikkaa laajentaaksesi...

Olisiko vapaa-ajan verottaminen hyvä alku?
 
Kallellaan.

Vanhat talot kallistuivat Helsingin seudulla

Kuin Pisan torni.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat Tilastokeskuksen mukaan koko maassa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 16 prosenttia ja muualla maassa ne laskivat 2,9 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat 0,6 prosenttia.

Koko maassa vanhojen omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli tammi-maaliskuussa 1 586 euroa. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 396 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 453 euroa.

Pientalotonttien hinnat nousivat tammi-maaliskuussa koko maassa 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä vuosineljänneksestä tonttien hinnat nousivat 6,8 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta oli 25 euroa ja keskimääräinen myydyn tontin pinta-ala oli 2 511 neliömetriä.

https://www.verkkouutiset.fi/vanhat-talot-kallistuivat-helsingin-seudulla/#d7166c24
 
Gösta Sundqvist oli kaukaa viisas mies.

Konsulttitoimisto Mercer on julkaissut listan kalleimmista kaupungeista ulkomailta muuttaneille. Tällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on toisen maan kansalaisuus, mutta hän asuu joko tilapäisesti tai pysyvästi toisessa maassa esimerkiksi työkomennuksen vuoksi.

Kymmenen kärjen osalta lista näyttää tältä:
  1. Hong Kong, Kiina
  2. Ašgabat, Turkmenistan
  3. Tokio, Japani
  4. Zürich, Sveitsi
  5. Singapore
  6. New York, Yhdysvallat
  7. Shanghai, Kiina
  8. Bern, Sveitsi
  9. Geneve, Sveitsi
  10. Beijing, Kiina
Listan yllättävin nimi löytyy kakkossijalta. Turkmenistanin pääkaupungin Ašgabatin kalleus selittyy Mercerin mukaan valuuttakurssiheilahteluilla ja maan talousvaikeuksilla, jotka ovat johtaneet tuontitavaran voimakkaaseen hinnannousuun. Suurin osa Turkmenistanin vientituloista tulee raakaöljyn ja maakaasun myynnistä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...yllattaa/9ae70aa6-4c42-4461-8aae-d8bc11b45839
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...yllattaa/9ae70aa6-4c42-4461-8aae-d8bc11b45839

Turkmenialainen tyttöystävä tulisi nyt kalliimmaksi.
 
Maailman arvokkaimmat yritykset.

Maailman suurimmat yritykset 2020, top 10 (markkina-arvo, miljardia dollaria, 3/2020):

1. Saudi Aramco (1 602)

2. Microsoft (1 200)

3. Apple (1 113)

4. Amazon.com (971)

5. Alphabet (799)

6. Alibaba (522)

7. Facebook (475)

8. Tencent (469)

9. Berkshire Hathaway (443)

10. Johnson & Johnson (346)

Ja Suomen.

Suomen suurimmat yritykset 2020, top 10 (markkina-arvo, miljardia euroa, 6/2020):

1. Kone (31,6)

2. Neste (27,0)

3. Nordea Bank (26,0)

4. Nokia (21,5)

5. Sampo (18,6)

6. Fortum (15,6)

7. UPM-Kymmene (14,1)

8. Stora Enso (9,2)

9. Elisa (8,7)

10. Orion (6,4)

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/saudien-oljy-yhtio-hakkaa-usan-teknologiatahdet-yli-400-miljardilla-dollarilla-maailman-sadan-arvokkaimman-yhtion-lista-meni-uusiksi/bf8532c8-e392-49b8-b67d-f67d7015a06f
 
Kyllä tässä vielä ihmeissään saa olla kun aletaan laskua makselemaan, että miten se jaetaan. Suomalaiset ovat jo niin äärilleen verotettua kansaa, että en oikein näe, että veronkorotuksia tai uusia veroja olisi järkevää tehdä. Toisaalta leikkauksien ongelma on, että ne todennäköisesti osuvat juurikin sinne missä ne tekevät kipeää eli ennestään heikompiosaisiin. Suomessa on paljon valtiosta ja kunnista riippuvaisi ihmisiä. Tilanne on aika lohduttoman vaikea taloudelliselta näkökannalta. Monet eivät varmasit vielä osaa edes ajatella asiaan. On myös niin, että eihän vasemmisto hallitus edes pystyisi tekemään tarvittavia muutoksia. Kyllä tämä hallituskausi mennään enemmän ja vähemmän lisävelanotolla ja vaikeat päätökset jätetään seuraavalle hallitukselle.

Toivon kuitenkin, että tätä kaikkea ei maksateta nuorella ja tulivilla sukupolvilla kuten yleensä tapana on. Kyllä maksajiksi täytyy ottaa kaikki myös eläkkeellä olevat.
 
Hitaat on herrojen kiireet.

Suomalaisen mobiilipeliyhtiö Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen on hämmästynyt työ- ja elinkeinoministeriö TEMin tiistaina hyväksymästä Talent Boost -toimenpideohjelmasta.

Uuden ohjelman keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa työnteon perusteella myönnettävien oleskelulupien käsittelyä. Hallitusohjelmassa on asetettu työperusteisten oleskelulupien keskimääräisen käsittelyajan tavoitteeksi yksi kuukausi. Lisäksi ministeriryhmät ovat hyväksyneet esitykset opiskelijoiden ja tutkijoiden oleskelulupaprosessin käsittelyajan lyhentämisestä keskimäärin yhteen kuukauteen.

– Jos tämä 1kk tavoite koskee myös erityisasiantuntijoita, on se aivan liian alhainen tavoite. Miksi asettaisimme tavoitteen jolla automaattisesti hävitään monelle muulle maalle, kuten esimerkiksi Kanadalle?, Ilkka Paananen kysyy.

– Miksi emme pienenä maana saa tätä toimimaan nopeammin?
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.verkkouutiset.fi/superc...-haluaisimme-automaattisesti-havita/#c2ee9493

Alhainen tavoiteaika pitäisi saada vieläkin alhaisemmaksi.
 
Menojen lisäämisen sietämätön keveys ja tulojen lisäämisen piinallinen vaikeus.

Marinin hallitus julkaisi juhannuksen alla historiallisen suuren 5,5 miljardin euron lisätalousarvion. Velkaa otetaan tänä vuonna nyt jo tehdyillä päätöksillä lähes 20 miljardia euroa, eli 20 000 miljoonaa, ja vuosi on vasta puolivälissä. Koko vuoden menoista jo lähes kolmasosa rahoitetaan velalla.

Rahan jakaminen eri kohteisiin ei ole vaikeaa. Rahan jakaminen onkin valtaosan poliitikoista ydinosaamista. Kun puhe taasen käännetään tuloihin – ja vieläpä tulojen lisäämiseen – niin tekijöiden joukko harvenee.

Hallitus ei nimittäin samalla pystynyt päättämään ensimmäisestäkään konkreettisesta toimesta, joilla työllisyysastetta nostettaisiin, kestävää kasvua vahvistettaisiin, kestävyysvajetta kurottaisiin umpeen ja lisävelkaantuminen saataisiin vakautettua edes 2030-luvulla. https://www.verkkouutiset.fi/rahan-jakaminen-on-poliitikkojen-ydinosaamista/#c2ee9493
Klikkaa laajentaaksesi...

Kakku ei jakamalla kasva.
 
Kakun kasvattajia.

Tässä niitä taas on, yrityksiä, joita pääomasijoittajat pitävät potentiaalisina pörssilistautujina. Pääomasijoittajat ry:n jäsenyrityksiltään keräämällä listalla on 54 yhtiötä, joista 17 on ensimmäistä kertaa listalla.

Pääomasijoittajat siis itse pitävät näitä mahdollisina listautujina seuraavan viiden vuoden aikana. (Lista yrityksistä jutun lopussa.)

Uusia listalle nousseita ovat esimerkiksi taloushallinnon automaatioratkaisu Aico Group, ruoan verkkokaupat Ruokaboksi ja Fiksu Ruoka, koneoppimiseen perustuva verkkokauppojen hakukone Klevu sekä kirjolohta kiertovesitekniikalla kasvattava Fifax.

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/r...tautujaa/bc64f90e-f180-4db8-8607-a38d46551268
Klikkaa laajentaaksesi...

Pitkää tai lyhyempää kakkua tarjolla.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Hitaat on herrojen kiireet.

https://www.verkkouutiset.fi/superc...-haluaisimme-automaattisesti-havita/#c2ee9493

Alhainen tavoiteaika pitäisi saada vieläkin alhaisemmaksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Erityisasiantuntijoissa pitäisi olla automaaginen lupa. Ei se tuolla "suuressa maailmassakaan" kauaa kestä. Skype haastattelu ja "koska voit tulla"-kysymys. Siihen pitäisi täälläkin päästä.

Jos sitten taas haetaan siivoojaa RHC-mammojen siivousrinkiin, niin pitäisi olla automaaginen nega...
 
Rikkaat köyhtyvät.

Tämänvuotisen Suomen pörssirikkaiden top 50 -listalle yltävien osakevarallisuus on niputettuna 15 949 miljoonaa euroa. Vuodentakaisesta pörssirikkaiden kollektiivinen omaisuus on pienentynyt kaksi prosenttia. Pörssirikkaiden lievä laskennallinen köyhtyminen selittyy heidän salkkujensa painavimpien yhtiöiden, kuten Koneen, Fiskarsin ja Orionin, kurssilaskuilla.

Arvopaperi on seurannut kotimaisten osakepohattojen salkkuja vuodesta 2000 lähtien. Kärkijoukko pysyy samanlaisena vuodesta toiseen. Neljä ensimmäistä sijaa menevät taas kerran Herlinin sisaruksille. He ovat kotimaisella osakevarallisuudella mitattuna Suomen ainoat miljardöörit. Lue koko juttu ja katso koko Pörssirikkaat TOP 50 -taulukko Arvopaperista.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.iltalehti.fi/talous/a/201806202201028620
 
Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

Euroopan innovaatioiden tulostaulusta selviää, että EU:n innovaatiosuorituskyky kasvaa edelleen. Se on jo toista vuotta parempi kuin Yhdysvaltojen.

EU:n on kuitenkin jäljessä maailman innovaatiojohtajia kuten Etelä-Koreaa, Australiaa ja Japania.

Maiden tasolla tapahtuvassa vertailussa EU-maat voidaan jakaa pistemäärien perusteella neljään ryhmään: innovaatiojohtajat, vahvat innovoijat, kohtalaiset innovoijat ja vähäiset innovoijat.

Vuoden 2020 innovoinnin kärkimaa EU:ssa on edellisvuoden tapaan Ruotsi, jonka perässä seuraavat Suomi, Tanska ja Alankomaat.

https://www.verkkouutiset.fi/suomi-kakkossijalla-eun-innovaatiovertailussa/#d7166c24
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta menestystä ei mitata pisteillä.
 
Käytetään yhteiskunnan kouluttamia työntekijoitä ja innovaatiorahoja keksintöjen tekemiseen ja sitten lähdetään USAan kaupallistamaan se?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top