Tämä lienee tavan työntekijälle paljon merkittävämpi asia kuin 6 min/työpäivä, 2 h/kk tai 24h/vuosi työajanpidennys.
Kiky-sopimuksen pysyvin muutos on hyödyttänyt työnantajia lähes 6 miljardilla eurolla
Kiky-sopimuksessa työnantajien osuutta työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysmaksuista kevennettiin ja palkansaajien maksamia osuuksia nostettiin.
työehtosopimukset
24.1.2020 klo 05.30
Kikyyn kuuluneesta työnantajien sosiaaliturvavakuutusmaksuosuuden pienentämisestä ei julkisuudessa ole enää juuri puhuttu.Ville Välimäki / Yle
Kiistely kilpailukykysopimuksessa aikoinaan sovitusta 24 lisätyötunnista ilman korvausta jatkuu yhä työmarkkinapöydissä.
Sen sijaan Kiky-ratkaisuun kuuluvasta työnantajien sosiaaliturvavakuutusmaksuosuuden pienentämisestä ja palkansaajien osuuden kasvattamisesta on puhuttu vähän.
– Se on ollut vuositasolla parin miljardin euron tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Onhan se merkiitävä osuus kilpailukyvyn parantamisessa, napauttaa toimihenkilöitä edustavan STTK:n puheejohtaja
Antti Palola.
Kyse on työttömyysvakuutusmaksusta, työeläkemaksusta ja sosiaaliturvamaksusta, joita kaikilta yrityksiltä ja palkansaajilta veroluontoisesti palkanmaksun yhteydessä peritään.
Kikyn yhteydessä vuonna 2016 sovittiin, että näistä sosiaaliturvavakuutusmaksuista aiempaa suuremman siivun maksavat palkansaajat.
Palkansaajille olisi jäänyt palkasta aiempaa vähemmän käteen, joten valtio kompensoi muutoksen keventämällä vuosina 2017–2019 tuloverotusta. Se etu päättyi, joten tänä vuonna Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan verotus kiristyy.
Lue aiheesta tarkemmin:
Vasta kahden prosentin palkankorotus kampeaa keskituloisen suomalaisen ostovoiman plussalle – katso miten sinun palkallesi kävisi
Työnantajia niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella palkkojen sivukulujen alentuminen on hyödyttänyt miljardeilla.
STTK:n viime marraskuun tarkistetun laskelman (siirryt toiseen palveluun)mukaan hyöty nousee vuosien 2017–2020 aikana yhteensä 5,8 miljardiin euroon.
Seppo Suvela / Yle
Työantajien maksuprosentteja sosiaalivakuutusmaksuissa pienennettiin ja palkansaajien nostettiin vaiheittain niin, että kokonaisuutena työnantajien osuus on pienentynyt, eli siis palkkakustannukset ovat halventuneet, yhteensä runsaat 2,6 prosenttiyksikköä.
Palkansaajien maksuosuuden kasvattaminen on ollut työajan pidentämistä merkittävämpää
– Mielestäni sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisella on huomattavasti suurempi merkitys kilpailukyvylle kuin 24 tunnin työajan pidennyksellä, sanoo STTK:n Palola.
Työnantajien puolella asia nähdään samalla tavalla.
– Tämä oli tehokas toimi ja sitähän sillä haettiinkin. Kilpailukykysopimuksen tuottamasta hyödystä sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen on yli puolet, sanoo myös EK:n johtava asiantuntija
Vesa Rantahalvari.
Näin siksi, että sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen koski kaikkia työnantajia ja yrityksiä, siis niitäkin jotka jäivät kiky-sopimuksen ulkopuolelle. Kikystä ulos jääneitä aloja olivat muun muassa rakennus- ja kuljetusalat. Vastaavasti palkansaajapuolella kaikkien maksuosuus nousi.
– Työntekijöistä kaikki tuntevat sen omassa tilipussissaan, Palola yksinkertaistaa.
Kiistellyn 24 tunnin vuosityöajan lisäyksen vaikuttavuutta himmentää sekin, että työajan lisäys otettiin hyvin vaihtelevasti käyttöön. Tavoitteesta eli 1,4 prosentin tai noin miljjardin euron vuosittaisesta hyödystä yritysten palkkakustannuksissa jäätiin vajaaksi.
– Kiky-sopimuksessa haluttiin pysyvää yksikkötyökustannusten alentumista viidellä prosentilla. Siihen ei ihan päästy, mutta tehtiin merkittäviä muutoksia, jotka johtivat siihen, että kilpailukyky ja työllisyys paranivat, Rantahalvari vakuuttaa.
Työmarkkinaneuvotteluissa palkansaajien maksurasituksen kasvu ei ole esillä
Työmarkkinapöydissä sosiaalivakuutusmaksujen maksurasituksen uudelleen kohdentamisesta ei kuitenkaan tällä hetkellä elämöidä lisätuntien tavoin.
– Tästä on voimassa pysyvä lainsäädäntö eli tässä ei ole mitään epäselvää. Työnantajien maksurasitusta kevennettiin pysyvästi 2,63 prosenttiyksiköllä, EK:n Rantahalvari perustelee.
– Ihmiset varmaan kokevat sosiaaliturvamaksut veroluonteisina maksuina, joten niiden symboliikka ei ole niin iso. Vastikkeeton työajan pidennys on symbolisesti merkittävämpi ja niille, joita se koskee, myös kipeämpi, Palola arvelee.
Sosiaalivakuutusmaksuja peritään kikyssä sovittuun tapaan myös jatkossa eli palkansaajien suurempi maksuosuus säilyy ja hyödyttää omalta osaltaan yrityksiä keveämpinä palkkakuluina.
– Kun ne säädettiin pysyväksi, niin idea oli että näillä mennään. Meillä on edelleen kilpailukykyeroa yksikkötyökustannuksissa kilpailijamaihin nähden eli kurottavaa riittää, EK:n Rantahalvari toteaa.
Kikystä jää lopulta jäljelle vain sosiaalivakuutusmaksujen siirto
Juha Sipilän hallituksella oli kiky-sopimusta sorvatessaan tavoitteena loikka, jossa tavoiteltiin 15 prosentin parannusta kilpailukykyyn.
Viisi prosenttia piti saavuttaa sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisella ja 24 tunnin työajan pidennyksellä. Lisäksi julkisten alojen lomarahoja leikattiin, mutta se päättyi viime vuoteen.
Seuraavat viisi prosenttia piti saavuttaa maltillisilla palkkaratkaisuilla ja loput viisi prosenttia yritysten omin tuottavuutta ja tehokkuutta parantavin toimin.
STTK:ssa katsotaan, että työntekijäpuoli hoiti osuutensa, mutta työnantajat eivät niinkään.
– Kyllä meille on jäänyt sellainen näkemys, että kolmiloikka jäi vapaaksi. Kaksi ensimmäistä loikkaa hoidettiin eli tehtiin sisäinen devalvaatio alentamalla suomalaisen työn hintaa ja tekemällä maltillisia sopimuksia. Kolmas loikka jäi toteutumatta ja ne olivat elinkeinoelämän omat toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi, Palola sanoo.
Mitä sitten jää tämän työmarkkinakierroksen jälkeen käteen eurooppalaisittainkin ihmettelyn kohteena olleesta sisäisestä devalvaatiosta, jossa viennin kilpailukykyä haluttiin parantaa työn hintaa alentamalla?
Näinhän päätettiin tehdä, koska euroaikana ei enää ollut markkaa, jonka arvoa olisi voitu ulkomaisiin valuuttoihin nähden heikentää viennin kilpailukyvyn parantamiseksi.
– Työmarkkinalogiikka menee niin, että kun ne kiky-tunnit lähti osalta niin lähtee ne muiltakin tai sitten niistä maksetaan hintaa eli se mikä kikystä jää pysyväksi niin se on tämä palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuosuuden korottaminen, STTK:n Palola sanoo.
Lue lisää:
Kaivoksiin syntyi kikytön työehtosopimus
Asiantuntija: "Nyt on kovat piipussa – Keskusjärjestöjen pitää istua kiky-pöytään ja edes yrittää pelastaa tilanne"
Työmarkkinoilla etsitään sopua monella rintamalla
https://yle.fi/uutiset/3-11161182
vaikeutuisi.
