Suomalainen talouspropaganda

Melkoista riskisijoittamista nuo, miinus Australia. Turkin, Venäjän ja Indonesian pörssit vaikuttavat hieman pyramidihuijauksilta :p

Kuoppaista on meno ollut markkinoilla, mutta jos unohti osakekorin piironginlaatikkoon vuosituhannen vaihteessa, kuponginleikkaajaa odotti iloinen yllätys vuodenvaihteessa.

Australia

1579580866933.png

Turkki

1579580891010.png

https://tradingeconomics.com/russia/stock-market?embed/forecast

https://tradingeconomics.com/mexico/stock-market

https://tradingeconomics.com/indonesia/stock-market
 
Pörssit ovat kaikki lähinnä vedonlyöntiä, ja vetoa ei edes lyödä siitä miten kuvittelee firman menestyvän vaan pikemminkin siitä miten kuvittelee muiden kuvittelevan firman menestyvän ja/tai jotain vielä paljon sotkusempaa....

Keynes selitti osakemarkkinoiden heiluntaa kauneuskilpailuvertauksella:

"It is not a case of choosing those [faces] that, to the best of one's judgment, are really the prettiest, nor even those that average opinion genuinely thinks the prettiest. We have reached the third degree where we devote our intelligences to anticipating what average opinion expects the average opinion to be. And there are some, I believe, who practice the fourth, fifth and higher degrees." (Keynes, General Theory of Employment, Interest and Money, 1936). https://en.wikipedia.org/wiki/Keynesian_beauty_contest

Warren Buffett erotti likinäköiset suosikkisuositukset ja kaukonäköiset markkinapainotukset toisistaan:

"In the short term, the market is a popularity contest. In the long term, the market is a weighing machine."
 
Pitäsköhän "Kympin tuntipalkka on liikaa"-Lepomäen ja "Kuka muka tienaa alle 2600€/kk"-Rädyn joskus jutella...

No, valtiohan sen puuttuvan palkan sitten maksaa tukina. Josta päästäänkin taas siihen verotuskeskusteluun...
Meinaatko, että olisi reality checkin paikka ;)
 
Teini-ikäisten kesätyöt kuntien palveluksessa ainakin luultavasti vähenevät, jos heille pitää 1600 euron minimipalkan myötä maksaa tuplasti isompaa palkkaa kuin mitä nykyään.
 
Tämä lienee tavan työntekijälle paljon merkittävämpi asia kuin 6 min/työpäivä, 2 h/kk tai 24h/vuosi työajanpidennys.

Kiky-sopimuksen pysyvin muutos on hyödyttänyt työnantajia lähes 6 miljardilla eurolla
Kiky-sopimuksessa työnantajien osuutta työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysmaksuista kevennettiin ja palkansaajien maksamia osuuksia nostettiin.
työehtosopimukset
24.1.2020 klo 05.30
Metallityöntekijä työssään.

Kikyyn kuuluneesta työnantajien sosiaaliturvavakuutusmaksuosuuden pienentämisestä ei julkisuudessa ole enää juuri puhuttu.Ville Välimäki / Yle


Kiistely kilpailukykysopimuksessa aikoinaan sovitusta 24 lisätyötunnista ilman korvausta jatkuu yhä työmarkkinapöydissä.

Sen sijaan Kiky-ratkaisuun kuuluvasta työnantajien sosiaaliturvavakuutusmaksuosuuden pienentämisestä ja palkansaajien osuuden kasvattamisesta on puhuttu vähän.
– Se on ollut vuositasolla parin miljardin euron tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Onhan se merkiitävä osuus kilpailukyvyn parantamisessa, napauttaa toimihenkilöitä edustavan STTK:n puheejohtaja Antti Palola.

Kyse on työttömyysvakuutusmaksusta, työeläkemaksusta ja sosiaaliturvamaksusta, joita kaikilta yrityksiltä ja palkansaajilta veroluontoisesti palkanmaksun yhteydessä peritään.
Kikyn yhteydessä vuonna 2016 sovittiin, että näistä sosiaaliturvavakuutusmaksuista aiempaa suuremman siivun maksavat palkansaajat.
Palkansaajille olisi jäänyt palkasta aiempaa vähemmän käteen, joten valtio kompensoi muutoksen keventämällä vuosina 2017–2019 tuloverotusta. Se etu päättyi, joten tänä vuonna Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan verotus kiristyy.

Lue aiheesta tarkemmin:
Vasta kahden prosentin palkankorotus kampeaa keskituloisen suomalaisen ostovoiman plussalle – katso miten sinun palkallesi kävisi

Työnantajia niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella palkkojen sivukulujen alentuminen on hyödyttänyt miljardeilla.
STTK:n viime marraskuun tarkistetun laskelman (siirryt toiseen palveluun)mukaan hyöty nousee vuosien 2017–2020 aikana yhteensä 5,8 miljardiin euroon.

Kilpailukykysopimusten mukaisten sosiaaliturvamaksualennusten hyödyt yrityksille

Seppo Suvela / Yle
Työantajien maksuprosentteja sosiaalivakuutusmaksuissa pienennettiin ja palkansaajien nostettiin vaiheittain niin, että kokonaisuutena työnantajien osuus on pienentynyt, eli siis palkkakustannukset ovat halventuneet, yhteensä runsaat 2,6 prosenttiyksikköä.

Palkansaajien maksuosuuden kasvattaminen on ollut työajan pidentämistä merkittävämpää
– Mielestäni sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisella on huomattavasti suurempi merkitys kilpailukyvylle kuin 24 tunnin työajan pidennyksellä, sanoo STTK:n Palola.
Työnantajien puolella asia nähdään samalla tavalla.
– Tämä oli tehokas toimi ja sitähän sillä haettiinkin. Kilpailukykysopimuksen tuottamasta hyödystä sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen on yli puolet, sanoo myös EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Näin siksi, että sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen koski kaikkia työnantajia ja yrityksiä, siis niitäkin jotka jäivät kiky-sopimuksen ulkopuolelle. Kikystä ulos jääneitä aloja olivat muun muassa rakennus- ja kuljetusalat. Vastaavasti palkansaajapuolella kaikkien maksuosuus nousi.
– Työntekijöistä kaikki tuntevat sen omassa tilipussissaan, Palola yksinkertaistaa.

Kiistellyn 24 tunnin vuosityöajan lisäyksen vaikuttavuutta himmentää sekin, että työajan lisäys otettiin hyvin vaihtelevasti käyttöön. Tavoitteesta eli 1,4 prosentin tai noin miljjardin euron vuosittaisesta hyödystä yritysten palkkakustannuksissa jäätiin vajaaksi.
– Kiky-sopimuksessa haluttiin pysyvää yksikkötyökustannusten alentumista viidellä prosentilla. Siihen ei ihan päästy, mutta tehtiin merkittäviä muutoksia, jotka johtivat siihen, että kilpailukyky ja työllisyys paranivat, Rantahalvari vakuuttaa.

Työmarkkinaneuvotteluissa palkansaajien maksurasituksen kasvu ei ole esillä
Työmarkkinapöydissä sosiaalivakuutusmaksujen maksurasituksen uudelleen kohdentamisesta ei kuitenkaan tällä hetkellä elämöidä lisätuntien tavoin.
– Tästä on voimassa pysyvä lainsäädäntö eli tässä ei ole mitään epäselvää. Työnantajien maksurasitusta kevennettiin pysyvästi 2,63 prosenttiyksiköllä, EK:n Rantahalvari perustelee.
– Ihmiset varmaan kokevat sosiaaliturvamaksut veroluonteisina maksuina, joten niiden symboliikka ei ole niin iso. Vastikkeeton työajan pidennys on symbolisesti merkittävämpi ja niille, joita se koskee, myös kipeämpi, Palola arvelee.

Sosiaalivakuutusmaksuja peritään kikyssä sovittuun tapaan myös jatkossa eli palkansaajien suurempi maksuosuus säilyy ja hyödyttää omalta osaltaan yrityksiä keveämpinä palkkakuluina.
– Kun ne säädettiin pysyväksi, niin idea oli että näillä mennään. Meillä on edelleen kilpailukykyeroa yksikkötyökustannuksissa kilpailijamaihin nähden eli kurottavaa riittää, EK:n Rantahalvari toteaa.

Kikystä jää lopulta jäljelle vain sosiaalivakuutusmaksujen siirto
Juha Sipilän hallituksella oli kiky-sopimusta sorvatessaan tavoitteena loikka, jossa tavoiteltiin 15 prosentin parannusta kilpailukykyyn.
Viisi prosenttia piti saavuttaa sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisella ja 24 tunnin työajan pidennyksellä. Lisäksi julkisten alojen lomarahoja leikattiin, mutta se päättyi viime vuoteen.
Seuraavat viisi prosenttia piti saavuttaa maltillisilla palkkaratkaisuilla ja loput viisi prosenttia yritysten omin tuottavuutta ja tehokkuutta parantavin toimin.
STTK:ssa katsotaan, että työntekijäpuoli hoiti osuutensa, mutta työnantajat eivät niinkään.

– Kyllä meille on jäänyt sellainen näkemys, että kolmiloikka jäi vapaaksi. Kaksi ensimmäistä loikkaa hoidettiin eli tehtiin sisäinen devalvaatio alentamalla suomalaisen työn hintaa ja tekemällä maltillisia sopimuksia. Kolmas loikka jäi toteutumatta ja ne olivat elinkeinoelämän omat toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi, Palola sanoo.

Mitä sitten jää tämän työmarkkinakierroksen jälkeen käteen eurooppalaisittainkin ihmettelyn kohteena olleesta sisäisestä devalvaatiosta, jossa viennin kilpailukykyä haluttiin parantaa työn hintaa alentamalla?
Näinhän päätettiin tehdä, koska euroaikana ei enää ollut markkaa, jonka arvoa olisi voitu ulkomaisiin valuuttoihin nähden heikentää viennin kilpailukyvyn parantamiseksi.

– Työmarkkinalogiikka menee niin, että kun ne kiky-tunnit lähti osalta niin lähtee ne muiltakin tai sitten niistä maksetaan hintaa eli se mikä kikystä jää pysyväksi niin se on tämä palkansaajien sosiaalivakuutusmaksuosuuden korottaminen, STTK:n Palola sanoo.

Lue lisää:
Kaivoksiin syntyi kikytön työehtosopimus
Asiantuntija: "Nyt on kovat piipussa – Keskusjärjestöjen pitää istua kiky-pöytään ja edes yrittää pelastaa tilanne"
Työmarkkinoilla etsitään sopua monella rintamalla


https://yle.fi/uutiset/3-11161182
 
Reservin majuri B. Wahlroos ja rese-toimet.

Viime viikolla julkaistiin yhdysvaltalaisen viestintätoimiston kysely, jossa 34 000 vastaajasta 56 prosenttia katsoi, että kapitalismi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyvää. Myös kapitalismin resetoimista on vaadittu julkisuudessa.

Wahlroos ei usko arvosteluun. Hänen mukaansa ongelma ei ole siinä, että markkinatalous ei toimisi, vaan sitä sääntelevä poliittinen järjestelmä on pirstaloitunut.

– Sosialisteja on aina maailmassa ollut. Ja niitä on ollut paljon enemmän kuin 34 000. Olen tavallaan onnellinen siitä, että kun minä olin nuori, niin nämä argumentit (kapitalismia vastaan) olivat paljon pahempia. Sosialistit vaativat kaiken sosialisointia, ei pelkästään kapitalismin resetointia. Ja sitten kävi niin kuin kävi, eli selvisi, ettei se toinen järjestelmä toimi ollenkaan. Eikä toimi tänäkään päivänä.

https://www.verkkouutiset.fi/varat-valuvat-vain-harvoille-bjorn-wahlroos-ylelle-taytta-roskaa/

Eli muistumia nuoruudesta.
 
Dingon aamiainen ja Sinkon sihti.

Erkki Sinkko on Suomen kuuluisin yksityissijoittaja. Hän esiintyy mielellään osakesäästämisen sanansaattajana. Sinkko on ollut mukana sijoittamisessa liki 60 vuotta. Hänen ajatuksensa kiinnostavat ja niistä voi oppia omaa strategiaa suunnitellessa.

Viime viikolla Sinkko kertoi salkun kevätsiivouksesta. Myyntiin menivät Honkarakenne, Tulikivi, Aspocomp, Tecnotree ja Innofactor. Luettelo kertoo, että Sinkon munat ovat olleet liian monessa korissa, hajautus on mennyt överiksi. Mukana on yhtiöitä, joiden bisnestä suomen kielen opettajalla ei ole edellytyksiä ymmärtää.

Sukuyritys on sijoittajalle vaaran paikka. Honkarakenne on Saareloiden sukuyritys. Firman johdossa on liikaa Saareloita. Periytyvä bisnesgeeni on havaittu vain Perheyritysten liiton tutkimuksissa. Esimerkiksi Koneessa asia on hoidettu hyvin. Työt on jätetty ammatti-ihmisille ja suku keskittyy omistamiseen. Vallanjaossa noudatetaan mies ja ääni -periaatetta. Nyt nämä yhtyvät Antti Herlinissä.

Karo Hämäläinen haastatteli Sinkkoa 22. lokakuuta 2014. Haastattelussa hehkutettiin ostokohteina muun muassa Stockmannia, Outokumpua ja mediaosakkeita. Vaikka välissä on loistovuosi 2015, sijoitusvinkeissä ei ole kehumista. Suosituksia ovat runnoneet raaka-aineiden romahdus ja sähköisen median vaikutus.

Viisaan sijoittajan tulee tunnistaa trendit, joita vastaan on turha taistella. Outotec on loistava osake heti kun raaka-ainesykli kääntyy. Ajankohtaa ei tiedä kukaan.

Sinkko on kerännyt miljoonien omaisuuden sijoittamalla säännöllisesti 20 prosenttia nettopalkastaan. Pitkäjännitteisyys vie lopulta voittoon ja eliminoi väistämättä eteen tulevien mokien vaikutukset.

En suosita Sinkon elämäntapaa yleisemmin. Maailmanmeno perustuu turhaan hömppäkulutukseen. Talouden ritareita ovat kulutusluottoviidakossa harhailevat kerskakuluttajat.

Sinkon tyylisen sijoittajan elämä on täynnä kieltäytymistä. Se muistuttaa erehdyttävästi Australian tunnetuinta aamiaista dingo’s breakfastia – just a pee and a look around. Vapaasti suomennettuna käynti vessassa ja kaihoisa silmäys aamiaispöydän runsaisiin antimiin.

Lukijat jäävät kaipaamaan omaa avautumistani sijoitusmokistani. Valitettavasti toimitus on rajannut jutun pituuden niin lyhyeksi, ettei palstatila riitä moiseen tilitykseen.

https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/suursijoittaja-erkki-sinkon-kevatsiivous-13741784

Sijoitusvinkit maaliskuulta 2016.
 
Jatkoa: piironginlaatikko kannattaa jättää avaamatta.
  • Honkarakenne: 1,48 eurosta (maaliskuu 2016) 4,33 euroon (tammikuu 2020).
  • Tulikivi: 0,19 eurosta 0,16 euroon.
  • Aspocomp: 1,25 eurosta 5,80 euroon.
  • Tecnotree: 0,12 eurosta 0,25 euroon.
  • Innofactor: 0,93 eurosta 0,74 euroon.
Kun ei tee mitään, ei tee virheitäkään.
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: EK
Kaliforniaan kultaa vuolemaan Golden Gate -sillan alle.

Ainakin suurituloinen voi hyvin Piilaaksossa. Ohjelmistokehittäjien loputon kysyntä on puskenut palkat kolminkertaiseksi Suomeen verrattuna. Vastavalmistunutkin voi ansaita Piilaaksossa 140 000 dollaria. Alan keskipalkka nousee 200 000 dollariin vuodessa, eivätkä summassa ole vielä edes mukana bonukset ja optiot.

Vastaavalla ansiotasolla ovat verot Suomessa 51 prosentin luokkaa, kun ne jäävät Kaliforniassa noin 34 prosenttiin. Suomessa vastaavaan tulotasoon on vaikea päästä, eikä se verojen takia edes kannata.

Kaliforniassa ovat asiantuntijoiden palkat Suomea 2-3 kertaa korkeampi ja verottaja lohkaisee palkasta selvästi vähemmän. 75 000 dollaria ansaitseva maksaa veroa 26 prosenttia ja 140 000 ansaitsevakin vain 33 prosenttia.

Hyvätuloisten Piilaakson-suomalaisten parissa on yleistä, että käteen jää vähän reilu puolet palkasta verojen ja vähennysten jälkeen.

Kaliforniassa palkkapussista putoaa kuitenkin paljon Suomea enemmän asuinkustannuksiin, opintolainoihin, terveydenhuoltoon, harrastuksiin, lapsiin ja kouluihin.

Suomessa ison loven palkkaan tekevät taas työnantajamaksut ja eläkemaksut.

Jotta saa oikean suuntaisen kuvan palkan riittävyydestä, on verrattava elinkustannuksia.

Numbeo-elinkustannusvertailusivuston mukaan helsinkiläisen 3 879 euroa riittää samaan, kuin 8 100 dollaria San Franciscossa.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jos-lahdet-toihin-kaliforniaan-voi-saastossa-olla-muutamassa-vuodessa-miljoona/92c806d8-2457-47eb-9032-1bf7b1a027a4
 
Hyvä kirjoitus.

"1900-luvun suuria menestyksiä Euroopassa olivat kommunismin kaatuminen Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopan maissa, Saksojen jälleenyhdistyminen, Euroopan Unionin luominen ja Naton itälaajeneminen. Hyvinvointitappioita sen sijaan on aiheutunut vuosisadan poliittisista virheistä, joita ovat olleet Euroopan rahaliiton luominen ja Euroopan unionin liian nopea laajaneminen Itä-Eurooppaan. "

 
Hyvä kirjoitus.

"1900-luvun suuria menestyksiä Euroopassa olivat kommunismin kaatuminen Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopan maissa, Saksojen jälleenyhdistyminen, Euroopan Unionin luominen ja Naton itälaajeneminen. Hyvinvointitappioita sen sijaan on aiheutunut vuosisadan poliittisista virheistä, joita ovat olleet Euroopan rahaliiton luominen ja Euroopan unionin liian nopea laajaneminen Itä-Eurooppaan. "


Toisinaan on hyvä vilkaista peruutuspeiliin tai muistella vainajia, mutta paremmin pysyy tiellä, kun katseen suuntaa tuulilasin läpi sumuiseen tulevaisuuteen.

Vuosisadan menestystarinat ja vuosadan poliittiset virheet Euroopassa
1900-luvun suuria menestyksiä Euroopassa olivat kommunismin kaatuminen Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopan maissa, Saksojen jälleenyhdistyminen, Euroopan Unionin luominen ja Naton itälaajeneminen. Hyvinvointitappioita sen sijaan on aiheutunut vuosisadan poliittisista virheistä, joita ovat olleet Euroopan rahaliiton luominen ja Euroopan unionin liian nopea laajaneminen Itä-Eurooppaan. Euron menestyksen juhlijoita on nykyisin harvassa. Jälkimmäistä johtopäätöstä perustelen sillä, että Euroopan unioni on joutunut olemassaolonsa pahimpaan kriisiin Ison-Britannian irtaantumisen ja EU:n Itä-Euroopan jäsenmaiden poliittisten irtiottojen johdosta.

Saksojen jälleenyhdistymisen hinta (yhteinen D-markka) on ollut kova. Siitäkin olisi pitänyt ottaa oppia, kun haluttiin yhdistää Eurooppaa yhteisen valuutan alle.

Mitä itälaajenemiseen tulee, tilaisuus tuli kuin varkain. Aikaa vain oli vähän, ja ikkuna sulkeutui nopeasti. Moldova, Georgia, Valko-Venäjä ja Ukraina jäivät EU:n ja Naton ulkopuolelle.

Suomen kelluva markka elvytti talouden 1990-luvulla ennätysajassa. Kokemukset olivat pääosin myönteiset (valuuttalainoja nostaneet kotimarkkinayrittäjät saattavat olla eri mieltä). Siksi ei ollut mitään kiirettä palata ”kiinteisiin” valuuttakursseihin. Ruotsin mallia ja esimerkkiä olisi voinut hyvin seurata ja jatkaa kelluvalla valuutalla eteenpäin. Valitettavasti saman virheen toistivat monet muutkin maat – kiirehtivät euroon, vaikka eivät täyttäneet edes liittymiskriteereitä. Ne maksoivat virheestään karvaasti.

Euro tuskin on Ison-Britannian irtaantumisen ja EU:n Itä-Euroopan jäsenmaiden poliittisten irtiottojen syy; ne kun eivät yhteisvaluuttaa ole ottaneet käyttöönsä. Ne, jotka ottivat, joutuvat nyt oppimaan, ettei euroalueella eletä kuin Pellossa. Aika näyttää, kuka oppii ja kuka ei.
 
Euro tuskin on Ison-Britannian irtaantumisen ja EU:n Itä-Euroopan jäsenmaiden poliittisten irtiottojen syy; ne kun eivät yhteisvaluuttaa ole ottaneet käyttöönsä.
Samaa mieltä muuten, mutta Kanniainen ei väittänyt euron aiheuttaneen Brexitiä tai Itä-Euroopan politiikkaa. Euro ja EU:n liian nopea laajeneminen ovat kaksi eri virhettä.

Itä-Euroopasta ja eurosta puheenollen: ei kannata pidättää hengitystä Puolan ja Tsekin euroalueeseen liittymistä odotellessa. Eivät näytä olevan kovin innoissaan sellaisesta ideasta. En ihmettele.
 
Samaa mieltä muuten, mutta Kanniainen ei väittänyt euron aiheuttaneen Brexitiä tai Itä-Euroopan politiikkaa. Euro ja EU:n liian nopea laajeneminen ovat kaksi eri virhettä.

Itä-Euroopasta ja eurosta puheenollen: ei kannata pidättää hengitystä Puolan ja Tsekin euroalueeseen liittymistä odotellessa. Eivät näytä olevan kovin innoissaan sellaisesta ideasta. En ihmettele.

Ilmeisesti seuraavat euro-maat ovat Bulgaria ja Kroatia. Ne ovat hakeneet ERM II:een.

https://en.wikipedia.org/wiki/European_Exchange_Rate_Mechanism#Replacement_with_the_euro_and_ERM_II

1580293084764.png

3. Maat, jotka eivät vielä ole täyttäneet euron käyttöönottokriteereitä: Bulgaria, Kroatia, Puola, Romania, Tšekki ja Unkari
Euron käyttöönotto EU-maassa edellyttää tiettyjen taloudellisten kriteerien täyttymistä (lähentymiskriteerit ja Maastrichtin sopimus). Lähentymiskriteerien tarkoituksena on ohjata uudet euroa tavoittelevat maat laittamaan taloutensa riittävän hyvään kuntoon sekä maiden itsensä hyvinvoinnin kannalta että euroalueen suojaamiseksi.

EU:hun liittyi vuonna 2004 kymmenen uutta jäsenmaata, joista Slovenia siirtyi käyttämään euroa vuonna 2007, Kypros ja Malta 2008, Slovakia 2009, Viro 2011, Latvia 2014 ja Liettua vuonna 2015.[64][65][66]

Vanhoja kansallisia valuuttojaan käyttävät toistaiseksi Puola, Tšekki ja Unkari. Näillä mailla ei ole EU-liittymissopimuksessaan neuvoteltuna oikeutta pidättäytyä euron käyttöönotosta, joten niillä on velvoite pyrkiä saattamaan taloutensa eurokuntoon ja ottamaan euro käyttöön niin pian kuin mahdollista. Puolan, Tšekin ja Unkarin valuuttojen vaihtaminen euroksi on vielä määrittelemättömässä tulevaisuudessa, koska maiden talous ei täytä euron käyttöönottokriteerejä.

Osa maista haluaisi euron käyttöön heti kun mahdollista. Eräissä muissa uusissa jäsenmaissa, kuten Puolassa, hallitusvallassa olevien poliitikkojen kanta on ollut vähemmän euromyönteinen tai jopa eurovastainen. Tällaisessa tilanteessa maassa ei ole aktiivisesti pyritty kohti euron käyttöönottoa.

Vuonna 2007 EU:hun liittyivät Bulgaria ja Romania ja vuonna 2013 Kroatia. Liittymissopimusten mukaan niiden tulee liittyä euroon, kun ne täyttävät yhteisvaluutan kriteerit.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Euro

Euro on ollut alusta asti poliittinen projekti, jolla luodaan uusi kansainvälinen reservivaluutta USD:n rinnalle. Projekti on edistynyt hitaasti. Kansallisia talouspolitiikkoja ajatellen projekti olisi saanut edistyä vieläkin hitaammin. Toisaalta Kiinakin on jo ryhtynyt kilpailuun.
 
äinen haastatteli Sinkkoa 22. lokakuuta 2014. Haastattelussa hehkutettiin ostokohteina m
Pitäsköhän "Kympin tuntipalkka on liikaa"-Lepomäen ja "Kuka muka tienaa alle 2600€/kk"-Rädyn joskus jutella...

No, valtiohan sen puuttuvan palkan sitten maksaa tukina. Josta päästäänkin taas siihen verotuskeskusteluun...
Minimipalkasta puhuminen on poliittinen miina: joku kuitenkin kysyy, että paljonko sen pitäisi olla - ja heti perään kysytään, että silläkö muka pitäisi tulla toimeen? Ihan niin hienosta ideasta ei taida olla kysymys; tulonjakoa tarvittaisiin edelleen :oops:

Minimipalkan hyveet ovat moninaiset, mutta niihin ei ikävä kyllä kuulu takuu siitä, että sillä tulisi toimeen.
Työ- ja rikosoikeudellinen tulkinta riistopalkkauksesta ja ihmiskaupasta tulisi kuitenkin paljon selvemmäksi. Muunkinlainen huono-osaisten neuvotteluaseman hyväksikäyttö :devilish: vaikeutuisi.

Suurin kompastuskivi taitaa olla se, että jotkut tahot ovat välittömästi kirkumassa, että minimipalkka muodostuu joksikin ihan muuksi, kuten normipalkaksi. Ei - se olisi vain lähtökohta niitä varten, joilla ei kerta kaikkiaan ole neuvotteluvoimaa.
 
Suomen punainen lanka kartalla
”Rikkureista” riidellään, mutta yksi kartta kertoo totuuden – täältä Suomen työpaikat löytyvät
Kuvituskuva


Julkaistu: 9:00
Lakkoileva Teollisuusliitto elää rikkurijahdissaan 70-lukua eikä hallitus saa työllistämiseen vauhtia. Rauhoittukaa ja ottakaa työllistämiseen mallia rannikkoseudulta, vinkkaa Setä Arkadia alias Timo Haapala.

Kulunut viikko on puhuttu työstä ja työpaikoista. Ilman sen kummempaa aasinsiltaa: katsokaa oheista karttaa! Suomen työpaikat ja työväki ovat rannikolla.

Setä A. sai havainnollistavan kartan opettajien OAJ:n topografiselta osastolta. OAJ seuraa kehitystä tarkasti, sillä kaikissa kunnissa ole jatkossa edes omaa koulua.

Kartan punainen luiru kertoo, missä ollaan ja minne mennään. Tilastokeskus on laskenut, että 20 kilometrin rannikkovyöhykkeellä on puolet (48 %) Suomen kaikista työpaikoista, 74 % viennistä, 42 % väestöstä ja 20 % asukasluvun kasvusta 1990-2015. Suomen pinta-alasta se kattaa 8 prosenttia.

Olisiko menestyksen syy, että Pohjanmaan rannikolla kahvitkin on perinteisesti keitetty meriveteen?

20 kilometrin rannikkovyöhykkeellä on puolet (48 %) Suomen kaikista työpaikoista.

20 kilometrin rannikkovyöhykkeellä on puolet (48 %) Suomen kaikista työpaikoista.

Hallitus pohti iltakoulussaan, miten mainiosti se etenee päätavoitteessaan eli työllistämisessä. Jo Antti Rinne (sd) kirjoitti satu- ei kun hallitusohjelmaansa, että julkinen talous on tasapainossa 2023 ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Sanna Marin (sd) kirjasi lupauksen sellaisenaan hallituksensa (minun hallitukseni, kuten Marin tapaa sanoa) osviitaksi. Kerrankos hallitusohjelmaan maailmanrannan asioita kirjataan. Sitä Setä A. ihmettelee, että jotkut hurvattomat vielä nämä puheet uskovatkin. Kuten kepu.

Vauhti on hirmuinen! Jo ensi syksynä saatetaan ehkä tehdä päätöksiä. Pitäkää hatusta kiinni!

Talouspolitiikan arviontineuvosto ei luota Sanna Marinin (sd) hallituksen talous- ja työllisyysohjelmaan, jonka hän peri Antti Rinteeltä (sd).

Talouspolitiikan arviontineuvosto ei luota Sanna Marinin (sd) hallituksen talous- ja työllisyysohjelmaan, jonka hän peri Antti Rinteeltä (sd).
Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Toistaiseksi hallitus on onnistunut työllistämään armeijan verran avustajia. Sillä rintamalla onkin rikottu entiset ennätykset. Julkisen talouden tasapainoa hallitus edesauttaa nostamalla puoluetukea ja myymällä valtion omaisuutta syömäkuluihin, mistä käytetään nykyisin termiä ”tulevaisuusinvestointi”.

Talouspolitiikan arviointineuvoston roknoosien mukaan hallitus on talouspolitiikassaan huuhaa-tiellä. Talousprofessorit kertoivat keskiviikkona, että parhaimmillaan hallitus ei ryssi tilannetta tämän pahemmaksi. Se, että hallitus jotenkin saisi tilanteen nykyistä paremmaksi, on kuulemma utopiaa. Tempputyöllistäminen ei Suomea pelasta.



Setä A:lla onkin ehdotus työllisyyskeinoja miettivälle seitsemälle työryhmälle. Jalkautukaa kokouskampaviinereiden ahmimisen sijaan rannikolle. Kysykää vaikka Vaasan seudulla, miten kannattavaa työtä luodaan.


Yksi painajainen on, että kolmikannan nimiin vannovat työllisyysryhmät hakevat työllistämismallinsa hurmehengessä lakkoilevasta Teollisuusliitosta. Liiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen sai raivokohtauksen, kun työstään ja työpaikkansa tulevaisuudesta huolestunut Ida Seppälä meni töihin Versowoodin Heinolan liimapuutehtaalle lakosta huolimatta. Heinolassa enemmistö ei kuulu edes liittoon.

Alapartanen uhosi kostoa ellei kansalaissodan niin ainakin 70-luvun hengessä sekä Seppälälle että töitä jatkaville tehtaille. Henki on, että firmat pannaan liemeen ja ”rikkurien” elämä pilataan. Puustellin keittiötehtaan pääluottamusmies Kai Hyrynkangas ei uskaltanut Satakunnan Kansan toimittajalle edes kertoa, miten huonosti ”rikkureille” käy.


Teollisuusliiton ja Alapartasen raivoa seuratessa mieleen palaa ay-liikettä lähellä oleva Vapaiden valtakunta, joka ohjasi äänestäjiä Sdp:n ja Vasemmistoliiton taakse ay-liikkeen rahoilla. Salamyhkäistä Vapaiden valtakuntaa on johdettu nimenomaan Teollisuusliitosta.

Ei ihme, että tässä yhdistymis- ja yksilövapauden luvatussa maassa hallituksen piiristä sen paremmin pääministeri Marinin kuin työministeri Tuula Haataisen (sd) suusta ei ole kuulunut halaistua sanaa Ida-työläisen puolesta. Ei näy JeSuisIda -lakonoita tai #IdanPuolella -twiittejä, eikä marsseja sorretun puolesta ja työpaikkakiusaamista vastaan. Kenties juuri Vapaiden valtakunta varmisti tuellaan, että Sdp oli vaaleissa nippa nappa suurin ja sai pääministerin paikan.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) on lakkokäyttäytymisestä hiljaa. Samalla hän on hiljaa työturvallisuuslakiin liittyvästä työpaikkahäirinnästä.

Työministeri Tuula Haatainen (sd) on lakkokäyttäytymisestä hiljaa. Samalla hän on hiljaa työturvallisuuslakiin liittyvästä työpaikkahäirinnästä.
Kuva: Rio Gandara
Ps 1. Mutta miksi myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on hiljaa työturvallisuuslain vastaisesta uhkailusta ja maalittamisesta työpaikoilla? Ei kai Vapaiden valtakunta rkp:tä tukenut?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on lakkokäyttäytymisestä hiljaa. Samalla hän on hiljaa työturvallisuuslakiin liittyvästä työpaikkahäirinnästä.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) on lakkokäyttäytymisestä hiljaa. Samalla hän on hiljaa työturvallisuuslakiin liittyvästä työpaikkahäirinnästä.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Timo Haapala

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006391045.html
 
Back
Top