Suomalainen talouspropaganda

[Lunni]

Moni entinen lapsi on nauttinut valtion- ja kunnanapua koulua käydessään tai hammaslääkärissä.

Niinpä

On sangen omituinen ajatus, että maksetut verot menisivät vain ”muiden käyttöön”, eikä niistä olisi veroa maksavalle kansalaiselle varsinaisesti hyötyä. Toki veronmaksajat eivät tarkkaan ottaen näin väitä vaan toteavat epämääräisesti, että taksvärkkipäivää edeltävät päivät on ”paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi”.

Tosiasia on, että tästä yhteisesti rahoitetusta hyvinvoinnista on meille kaikille suunnattu erinäisiä palveluita ja tulonsiirtoja ennen kuin alamme tienaamaan sitä ensimmäistä euroamme. Siksi olisi syytä juhlia taksvärkkipäivää nettoveroasteen mukaisesti jo näin maaliskuussa. Tarkkaa juhlapäivää en osaa kertoa, sillä nettoveroasteet selviävät muutaman vuoden viiveellä tarvittavien tilastojen valmistuttua. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 nettoveroaste oli Suomessa 18,3 prosenttia suhteessa bkt:en

Aika laittaa samppanjapullot ulos kylmään: Suomen noin 44 prosentin veroasteesta huolimatta veronmaksajan taksvärkkipäivä on jo nurkan takana

Veroaste on mielenkiintoinen kokonaistaloudellinen mittari, mutta siitä ei tule vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisten kansalaisten verorasituksesta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion näkökulmasta nettoveroaste on monessa suhteessa mielekkäämpi indikaattori huomioidessaan koko...

www.labour.fi

 

[miikkaj]

Moni entinen lapsi on nauttinut valtion- ja kunnanapua koulua käydessään tai hammaslääkärissä. Nykyään koulu voi kuulemma saada valtionapua n. 8 000 euroa per oppilas, ellei sijaitse Aurinkorannikolla.

Kotirintamalta etulinjaan luikkii toki moni vienti-insinööri, myyntimerkonomi ja diplomiekonomi tai muuten vain reipas poika. Kaupparatsujen puute vie kauppataseen pakkaselle. Millä lehtineekerin palkka maksetaan, jos banaanilasti ei saavukaan satamaan?

Moni on perustanut oman yrityksen. Ja vielä useampi omistaa yritysten osakkeita. Pääsee seuraamaan yritystoimintaa sivusta tai ainakin nauttimaan pullakahvit yhtiökokouksissa. Kahvi on vastuullisesti ostettu Reilun kaupan hyllyltä, eikä lakerikenkien kanssa käytetä valkoisia tennissukkia, kuten Lenita neuvoi jo viime vuosisadalla.

Jos tarpeeksi moni syö paskaa niin tämä voidaan mieltää luontoystävälliseksi ja terveelliseksi aktiviteetiksi, kun aktiviteettia harrastaa tarpeeksi moni lammas? Etenkin jos siihen vielä saadaan vastahakoisen väärinajattelin taskusta nyhdettyä verovaraa jonkin voidellun "asiantuntijan" mielipide kuinka laboratoriossa ja empiirisissä tutkimuksissa on todellakin osoittautunut, että paskan syöminen on hieno juttu?

Periaatteessa tähän kiteytyy koko moraalinen ja ideologinen dilemma: raavitaan päätä ja ihmetellään miten hallituksen peräkanaan epäonnistuvat ja muokkaavat härmää entistä lähemmäksi joksikin Lähi-idän ja Afrikan sekasikiövaltioksi, vaikka karja itse äänestää joka päivä lompakollaan tämän asian toteutumisen puolesta. Toisin sanoen, jopa koti, isämmaa, uskonto-matraa hoilaavat ovat yhtä epäisänmaallista sakkia kuin kovimman itseinhon kourissa kamppailevat vasemmistolaiset. Ei siinä mitään, kuten jonttu6:n sanoin, tehköön kukin miten lystää... järjestelmän operointimallin hiffanneena aion toteuttaa juuri tätä ihteää korrektina vastineena.

 

[miikkaj]

Niinpä

Tosiasia on, että tästä yhteisesti rahoitetusta hyvinvoinnista on meille kaikille suunnattu erinäisiä palveluita ja tulonsiirtoja ennen kuin alamme tienaamaan sitä ensimmäistä euroamme.

Kuten velan ihmeellisellä voimalla yleensä on tapana toimia.

Kun kansalaisella on useita satoja tuhansia velkaa ilman kykyä suoriutua velan takaisinmaksusta kohtuullisessa aikajänteessä, kyseessä on taloudellisen suhteellisuudentajun puutetta ja vastuutonta käyttäytymistä.
Kun valtiolla on useita miljardeja velkaa ilman kykyä suoriutua velan takaisinmaksusta kohtuullisessa aikajänteessä, kyseessä on huolellista ja vastuullista taloudenhoitoa.

Periaatteessa ekonoomit ja yms. "intellektuellit" kusevat karjan taskuun ja väittävät, että se on vain sadevettä.

 

[Lunni]

Kuten velan ihmeellisellä voimalla yleensä on tapana toimia.

Kun kansalaisella on useita satoja tuhansia velkaa ilman kykyä suoriutua velan takaisinmaksusta kohtuullisessa aikajänteessä, kyseessä on taloudellisen suhteellisuudentajun puutetta ja vastuutonta käyttäytymistä.
Kun valtiolla on useita miljardeja velkaa ilman kykyä suoriutua velan takaisinmaksusta kohtuullisessa aikajänteessä, kyseessä on huolellista ja vastuullista taloudenhoitoa.

Periaatteessa ekonoomit ja yms. "intellektuellit" kusevat karjan taskuun ja väittävät, että se on vain sadevettä.

Valtion velkaa ei tarvitse maksaa kokonaan takaisin "eliniässä", taikka ollenkaan, toisin kuin sen kotitalouden "luonnollisen henkilön" joka ei elä ikuisesti.

Mutta äkkiäkös tästä siirrytään takaisinmaksajaksi, perutaan yritysten KELA-maksujen poisto (800milj.), nostetaan yritysten tuloverokanta lähelle EU:n keskiarvoa (20->25%), lopetetaan yritystuet (8mrd). Miljardin repäisee nyt vaikka kehitysavusta ja kaikista "somalinaisten eheytymisen tuki Suomessa ry.":iden tuista. Laitetaan vielä pääomatulot progressiivisuuden piiriin niin avot. Tuossa ollaan 10mrd plussalla.

 

[miikkaj]

Valtion velkaa ei tarvitse maksaa kokonaan takaisin "eliniässä", taikka ollenkaan, toisin kuin sen kotitalouden "luonnollisen henkilön" joka ei elä ikuisesti.

Mutta äkkiäkös tästä siirrytään takaisinmaksajaksi, perutaan yritysten KELA-maksujen poisto (800milj.), nostetaan yritysten tuloverokanta lähelle EU:n keskiarvoa (20->25%), lopetetaan yritystuet (8mrd). Miljardin repäisee nyt vaikka kehitysavusta ja kaikista "somalinaisten eheytymisen tuki Suomessa ry.":iden tuista. Laitetaan vielä pääomatulot progressiivisuuden piiriin niin avot. Tuossa ollaan 10mrd plussalla.

Ei vaan valtion velkaa ei tarvitse maksaa koskaan takaisin.

Krugmanin mukaan on olennaista ymmärtää, että valtion ei tarvitse maksaa lainojaan pois kuten yksityisten ihmisten. Hänen mukaansa valtion tulee ainoastaan pitää huoli siitä, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin valtion verokertymä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...a-velkaa-jota-ei-tarvitse-maksaa-pois/6022610

Koska Suomi Oy on periferia kapitalismin eli toimintojen keskittämisen ja yms. kustannustehokkuuden ideologian keskuudessa joten keskiarvoisilla luvuilla ei ole väliä vaan pelkästään keskipisteellä mihin toiminnot keskittyvät ja tämä Suomi ei todellakaan ole. Ainoa toivo Suomi Oy:llä on olla jokin pohjoinen intialainen IT-pulju joten tänne haalitaan kaikenlaista työvoimaa ihan millä tahansa verukkeella. Suomi Oy:n hinku olla syytämässä verovaroja Afrikkaan ei tule lientymään, koska valtion olemassaolo on käsikädessä maailman ns. kehityskelpoisuuteen eli että maailmalta löytyy investointikelpoisuutta: ihmisiä jotka pitää saattaa kulutuskulttuurin pariin. Jos maailman kulutuskulttuuri lientyy niin tällöin Suomi Oy:n vienti sakkaa ja tällöin verotulot sakkaavat. Elämän kiertokulkua. Suomi Oy:llä ja tämän johtotähdillä on ihan vatunmoinen hiki otsalla pitää show pystyssä jos Afrikassa vienti ei ala vetämään ja ihmisten ostovoima sakkaa. Pankit ja valtiot ovat tässä tilanteessa samassa veneessä eli tulemme näkemään entistä "eksoottisempia" lainanmaksujärjestelyitä, koska jos valtiot eivät enää pysy pystyssä niin tällöin kollektiivinen voima rahan kunnioittamiseen sakkaa eli fyrkka ei enää kelpaa vaihdannan välineenä. Loppuen lopuksi, fyrkka on vain ykkösiä ja nollia tietokannassa ja kuolleiden setien kuvia paperinpaloissa.

 

[miheikki]

Vanha juttu.

”Ei koske Suomea” – Katainen saa kuittia omiltaan

Uusi Suomi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti.

www.uusisuomi.fi

 

[miheikki]

Baikalin kommentti Venäjän talouden koosta panssarivaunuketjussa (Venajä/Espanja) innoitti tekemään googlehaun muutamista BKTeista. https://www.google.com/publicdata/e...WE:DEU:ESP&ifdim=region&hl=fi&dl=fi&ind=false

Miksi USAn BKT kasvaa kuin kehitysmaassa?

 

[Tumppi]

Euron ns. Edut.

Ekonomisti suomii euroa – ”Ruotsi voitti kruunulla yhden vuoden bkt:n”

Finanssi- ja eurokriisit ovat rokottaneet eurotalouksien kasvua, kun taas Ruotsi toipui kruunun kanssa nopeammin, arvioi ruotsalaisekonomisti.

www.kauppalehti.fi

 

[fulcrum]

Miksi USAn BKT kasvaa kuin kehitysmaassa?

Väestö kasvaa, esimerkiksi Saksassa väestö supistuu, pl. viime vuosien maahanmuuttopiikki joka sai kasvun vähäksi aikaa plussalle.

 

[fulcrum]

"Jos Italian hallitus päätyy lopulta auttamaan Banca Popolare di Baria, tarvittavan yhden miljardin euron löytäminen ei ole helppoa. Italian parlamentti käsittelee parhaillaan ensi vuoden budjettia, jonka alijäämän arvioidaan olevan 700-800 miljoonaa euroa. "

Pitääkö tuo paikkaansa, kuuleman mukaan persaukinen maa ja kokoa huomioimatta pienempi alijäämä kuin Suomella?

https://www.talouselama.fi/uutiset/pelastamme-saastot-emme-pankkiireita-jattipankki-kaatumassa-italialaisten-veronmaksajien-syliin

Ei pidä. Artikkelissa on joku virhe. Italian budjettialijäämä viime vuonna oli yli 37 miljardia euroa.

 

[Nojatuolistrategi]

Suomen valtion malmijalostus.

Valtionyhtiö Suomen Malmijalostus ilmoittaa aloittaneensa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn valmistelun kahdesta tehtaasta, joissa tuotettaisiin litiumioniakkujen valmistuksessa tarvittavaa prekursori- ja katodiaktiivimateriaalia.

Yhtiö jatkaa myös investointineuvotteluita mahdollisten yrityskumppaneiden kanssa. Tällaisen yksittäisen tehdasinvestoinnin arvo on tyypillisesti 200–300 miljoonaa euroa ja tehdas työllistäisi karkeasti arvioituna 200 työntekijää. Suunnitteilla olevissa tehtaissa valmistettava prekursori tarkoitetaan litiumioniakun katodiaktiivimateriaalin esiastetta. Katodiaktiivimateriaali puolestaan on jauhemainen lopputuote, jota käytetään kennotehtaissa katodin valmistuksessa. Valmisteluvaiheen suunnitelmana on, että prekursoritehdas tulisi Kokkolaan, Vaasaan, Kotkaan tai Haminaan ja katodiaktiivimateriaalitehdas Vaasaan tai Kotkaan.

Suomen Malmijalostuksen yhtenä tehtävänä on kehittää kotimaista litiumioniakkujen arvoketjua. Se omistaa myös 72 prosenttia Terrafamesta, joka suunnitelmana on aloittaa akkukemikaalien tuotanto https://dynamic.hs.fi/a/2019/terrafame/Sotkamossa vuoden kuluttua. https://www.hs.fi/talous/art-2000006361398.html

Muuttaa kullan lyijyakuksi?

 

[Tumppi]

Suomen valtion malmijalostus.



Muuttaa kullan lyijyakuksi?

Joo, siis kilolla kultaa saa hankituksi kilon lyijyä.

 

[Teräsmies]

Baikalin kommentti Venäjän talouden koosta panssarivaunuketjussa (Venajä/Espanja) innoitti tekemään googlehaun muutamista BKTeista. https://www.google.com/publicdata/e...WE:DEU:ESP&ifdim=region&hl=fi&dl=fi&ind=false

Miksi USAn BKT kasvaa kuin kehitysmaassa?

Kuten Fulcrum tuossa totesi Yhdysvaltojen väestö tulee kasvamaan joskin sielläkin alkaa olemaan liikaa vanhoja ihmisiä verrattuna nuoreen väestöön.

US has slowest population growth rate in a century as births decline

Increasing deaths and the slowdown of migration also contributed to slowest growth rate since first world war

www.theguardian.com

 

[Nojatuolistrategi]

Herrojen Eva ei halua vappusatasia vaan kansankapitalismia.

Sijoitussäästötilien syntytarina eri Pohjoismaissa on sukellus maiden poliittiseen päätöksenteko- ja taloudenpitokulttuuriin. Pohjoismaat ovat samanlaisia, mutta ah, niin erilaisia. Siinä missä Suomessa on taipumusta voivotteluun asioiden surkeasta tolasta, Tanskassa ay-liike puhuu estoitta rikastumisesta, Norjassa ostetaan vimmaisesti sijoitusasuntoja ja Ruotsissa ollaan säännöllisten kuukausisummien rahastosäästäjiä jo toisessa ja kolmannessa polvessa. Omaehtoista eläke- ja muutakin säästämistä on Pohjoismaissa tuettu erilaisin veroeduin. Ruotsissa sijoitussäästämistä on kannustettu veroporkkanoin jo nelisenkymmentä vuotta. Nyt Norja, Suomi ja Tanska ovat seuranneet Ruotsin esimerkkiä.

Norja muistuttaa Suomea siinä, että maa on vaurastunut myöhemmin kuin naapurinsa Tanska ja Ruotsi. Öljyesiintymien löydön jälkeen Norja on tosin singahtanut vauraudessa maailman kärkeen. Kotitalouksien varallisuuden vertaileminen eri valtioiden välillä on hankalaa, koska järjestelmät ovat erilaisia. Esimerkiksi Suomessa eläkeyhtiöiden varat lasketaan julkiseksi omaisuudeksi, eikä kotitalouksien varallisuudeksi.

Sekä Norjassa että Suomessa kotitalouksien varallisuus on perinteisesti ollut kiinni seinissä, omassa kodissa, kesämökissä ja jos varaa jää, sijoitusasunnossa. Osakkeiden tai rahasto-osuuksien omistamisessa pisimmällä Pohjoismaista on Ruotsi.

https://www.eva.fi/blog/2020/01/13/suomi-ei-tarvitse-vappusatasia-vaan-enemman-kansankapitalismia/

 

[miheikki]

Onneksi kokoomus ei hoida enää valtion kassaa.

Suomea uhkaa tarkkailuluokalle joutuminen – IMF ja EU-komissio puuttuneet valtion velkaantumiseen

Suomi on saanut huomautuksia velkaantumiskehityksestään. Asiaan on puuttunut sekä EU-komissio että kansainvälinen valuuttarahasto, joka varoittaa myös valtion omaisuuden myynnin heikentävän Suomen rahoitusasemaa.

www.kaleva.fi

Kataisen ministerivuosien tulos: 47 miljardia euroa velkaa

Kataisen ministerivuosina kansantuote ja tuottavuus polkivat paikallaan, mutta velka paisui

www.hs.fi

Saa nähdä miten sossujen kanssa käy.

 

[fulcrum]

Kuten Fulcrum tuossa totesi Yhdysvaltojen väestö tulee kasvamaan joskin sielläkin alkaa olemaan liikaa vanhoja ihmisiä verrattuna nuoreen väestöön.

Jenkeissä on tapahtunut 2010-luvulla samankokoinen syntyvyyden romahdus kuin Suomessa, se on jäänyt vähemmälle huomiolle koska lähtötaso oli korkeampi.
Toisin kuin Suomessa, syntyvyyden romahdukselle on voitu osoittaa melko selkeä syy, eli parantuneen seksivalistuksen tuoma teiniraskauksien väheneminen.

 

[Nojatuolistrategi]

Milja-dröörit lisääntyvät.

Miljadröörien määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa.

Maailman miljardööreillä on yhteensä hallussaan enemmän varallisuutta kuin 60 prosentilla maapallon muusta väestöstä, laskee kansalaisjärjestö Oxfam raportissaan.
Järjestön mukaan miljardöörien määrä on tuplaantunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Maailman rikkaimpiin lukeutuu nyt noin 2 150 ihmistä.

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006378197.html?utm_campaign=tf-IS&utm_term=10&utm_source=tf-other

 

[Nojatuolistrategi]

Peruutuspeiliin on helppo katsoa.

Spoiler

Finanssialan ja Suomen sijoitustutkimuksen rahastoraportti kertoo, että osakerahastojen nettomerkinnät vuonna 2019 olivat –4,5 miljardia. Se tarkoittaa, että suomalaisiin osakerahastoihin tehtiin 4,5 miljardilla vähemmän uusia sijoituksia kuin niistä vedettiin pois. Sijoituksia vedettiin pois rahastoista erityisesti alkuvuodesta.

Eniten rahoja vedettiin pois Pohjois-Amerikan osakkeisiin sijoittaneista rahastoista. Niistä lunastettiin lähes kaksi miljardia euroa enemmän sijoituksia kuin uusia tehtiin. Juuri amerikkalaiset osakerahastot nousivat viime vuonna voimakkaimmin. Ne löivät tuotoillaan esimerkiksi Suomen, Euroopan tai Aasian rahastot.

Nettosijoitukset muihin kuin osakerahastoihin kasvoivat. Muita rahastoja ovat yhdistelmärahastot, pitkän koron rahastot, lyhyen koron rahastot ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot. Niiden kasvun ansiosta kaikkiin rahastoihin tehtiin vuoden aikana yhteenlaskettuna karkeasti yhtä paljon sijoituksia kuin niistä vedettiin pois.
Siirtymä osakerahastoista muihin rahastoihin tuli kuitenkin sijoittajille kalliiksi, sillä osakerahastojen tuotto oli selvästi muita rahastoluokkia parempi.

Pohjois-Amerikan osakerahastot tuottivat keskimäärin 30 prosenttia ja Suomen osakerahastot 27 prosenttia, kun taas maailmanmarkkinoille sijoittaneet yhdistelmärahastot tuottivat keskimäärin 16 prosenttia ja pitkän koron rahastot selvästi vähemmän.

Osatekijä osakerahastojen vähentämiseen on saattanut olla vuoden 2018 lopussa nähty myllerrys. Pienimuotoinen kurssiromahdus toi silloin markkinoille viime vuosien dramaattisimmat hetket.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006378221.html

Mutta minkä maan pörssi nousee eniten 2020? Turkin, Venäjän, Meksikon, Australian, Indonesian...? https://www.justetf.com/en/market-overview/the-best-country-etfs.html

 

[Sardaukar]

Peruutuspeiliin on helppo katsoa.

Spoiler

Finanssialan ja Suomen sijoitustutkimuksen rahastoraportti kertoo, että osakerahastojen nettomerkinnät vuonna 2019 olivat –4,5 miljardia. Se tarkoittaa, että suomalaisiin osakerahastoihin tehtiin 4,5 miljardilla vähemmän uusia sijoituksia kuin niistä vedettiin pois. Sijoituksia vedettiin pois rahastoista erityisesti alkuvuodesta.

Eniten rahoja vedettiin pois Pohjois-Amerikan osakkeisiin sijoittaneista rahastoista. Niistä lunastettiin lähes kaksi miljardia euroa enemmän sijoituksia kuin uusia tehtiin. Juuri amerikkalaiset osakerahastot nousivat viime vuonna voimakkaimmin. Ne löivät tuotoillaan esimerkiksi Suomen, Euroopan tai Aasian rahastot.

Nettosijoitukset muihin kuin osakerahastoihin kasvoivat. Muita rahastoja ovat yhdistelmärahastot, pitkän koron rahastot, lyhyen koron rahastot ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot. Niiden kasvun ansiosta kaikkiin rahastoihin tehtiin vuoden aikana yhteenlaskettuna karkeasti yhtä paljon sijoituksia kuin niistä vedettiin pois.
Siirtymä osakerahastoista muihin rahastoihin tuli kuitenkin sijoittajille kalliiksi, sillä osakerahastojen tuotto oli selvästi muita rahastoluokkia parempi.

Pohjois-Amerikan osakerahastot tuottivat keskimäärin 30 prosenttia ja Suomen osakerahastot 27 prosenttia, kun taas maailmanmarkkinoille sijoittaneet yhdistelmärahastot tuottivat keskimäärin 16 prosenttia ja pitkän koron rahastot selvästi vähemmän.

Osatekijä osakerahastojen vähentämiseen on saattanut olla vuoden 2018 lopussa nähty myllerrys. Pienimuotoinen kurssiromahdus toi silloin markkinoille viime vuosien dramaattisimmat hetket.

https://www.hs.fi/talous/art-2000006378221.html

Mutta minkä maan pörssi nousee eniten 2020? Turkin, Venäjän, Meksikon, Australian, Indonesian...? https://www.justetf.com/en/market-overview/the-best-country-etfs.html

Melkoista riskisijoittamista nuo, miinus Australia. Turkin, Venäjän ja Indonesian pörssit vaikuttavat hieman pyramidihuijauksilta

 

[Oho]

Melkoista riskisijoittamista nuo, miinus Australia. Turkin, Venäjän ja Indonesian pörssit vaikuttavat hieman pyramidihuijauksilta

Pörssit ovat kaikki lähinnä vedonlyöntiä, ja vetoa ei edes lyödä siitä miten kuvittelee firman menestyvän vaan pikemminkin siitä miten kuvittelee muiden kuvittelevan firman menestyvän ja/tai jotain vielä paljon sotkusempaa....