Ja ollaan sentään EU-maiden parasta kastia (uutinen keväältä):
"
Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa
Suomen verohallinnossa on noin 5 300 työntekijää, samankokoisen Tanskan verohallinnossa noin 6 300. Suomen byrokraateista noin 40 prosenttia toimii turvallisuusalalla, kuten poliisina, tullissa tai puolustusvoimissa.
Suomessa valtion virkamiesten osuus työvoimasta on koko EU:n pienin: meillä vain 4,5 prosenttia työvoimasta on valtion palveluksessa. Seuraavina tulevat Romania (4,9) sekä Irlanti (5,1), Italia (5,8) ja Tanska (5,9).
EU28-maista eniten valtion leivissä työskenteleviä on Luxemburgissa, 11 prosenttia työvoimasta, Kreikassa (9,3) ja Ranskassa (9,0). Lähimpänä EU:n keskiarvoa eli 6,9:ää prosenttia työvoimasta ovat Latvia ja Viro (6,9) sekä Itävalta (7,0). Luvut ilmenevät vuoden 2013 EU-työvoimatilastosta LFS:stä.
Vuoteen 2007 verrattuna valtion työntekijöiden määrää on vähennetty muun muassa Ranskassa, Belgiassa, Britanniassa ja Virossa. Slovakiassa, Unkarissa sekä uudessa EU-maa Kroatiassa osuus on noussut.
Virkamiesten paperinpyörittely onkin Suomessa myytti, arvioi työntekijäliitto Pardian puheenjohtaja Niko Simola. Valtion työntekijöistä 40 prosenttia toimii sisäisen tai ulkoisen turvallisuuden tehtävissä, kuten rajavartiostossa, tullissa, poliisina tai puolustusvoimissa; tehtävissä joita harva karsisi, ja joita on vaikea automatisoida.
– Valtiolla on nyt 78 000 työntekijää. Jos tästä vähentää turvallisuusalan pois, ei sinne kovin valtavaa määrää jää, Simola laskee.
Korruptoitunut virkamies käy kalliiksi
EU-komissio totesi viime vuonna Suomen julkishallinnon unionin tehokkaimmaksi. Tarkka vertailu on vaikeaa, koska julkisia tehtäviä hoitavat eri tahot. Esimerikiksi Tanskassa palokunnan tehtäviä on ulkoistettu yksityiselle yritykselle.
Sen sijaan Tanskan ja Suomen verokarhun tehokkuutta on helpompi verrata: kummassakin on noin 5,5 miljoonaa asukasta, mutta Tanskan verottajalla työskentelee 6 300, Suomessa 5 300 ihmistä.
– Verotus on hyvä esimerkki siitä, miten Suomessa on pystytty tehostamaan ja samalla parantamaan palvelua digitalisoinnilla, Simola viittaa muun muassa veroilmoitusten siirtymiseen nettiin.
Virkamiehiä koskevassa lainsäädännössä on eroja. Simolan mukaan toisin kuin Suomessa, Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja Kreikassa valtion työntekijöille maksetaan usein yksityistä sektoria korkeampaa palkkaa.
– Korruptoitumattomuus on tärkeä kriteeri, kun virkamiesten tehokkuutta arvioidaan. Meillä virkamies joutuu rikosvastuuseen, jos laiminlyö tehtäviään. Tätä ei ole kaikissa Euroopan maissa määritelty samalla tavalla.
Valtion hurja työpaikkakato
Valtion työpaikkojen määrä on romahtanut Suomessa vuoden 1988 jälkeen noin kolmannekseen. Valtiovarainministeriön mukaan huippuvuonna 1988 työntekijöitä oli yli 215 000, nyt 78 800.
Kato tapahtui kahdessa isossa rysäyksessä: jyrkin pudotus tapahtui 1994 ja 1995, kun Posti- ja telelaitoksesta ja Valtion rautateistä tehtiin liikelaitoksia. Niistä lähti yhteensä yli 60 000 työpaikkaa.
Laman budjettileikkausten seuraksena leikattiin 90-luvulla lisäksi 13 000 työpaikkaa, esimerkiksi kun Rahapaja yhtiöitettiin, ja Rakennushallinnon tehtäviä siirrettiin yrityksille. Metsähallituksesta ja tielaitoksesta väheni yhteensä noin 7 000 virkaa. Valtion ammatillisia oppilaitoksia yksityistettiin ja muutettiin kunnallisiksi, mikä vähensi noin 9 000 valtion virkaa.
– Vähennykset liittyivät tehostamistarpeeseen, todettiin, että posti ja junaliikenne toimivat paremmin yhtiöinä kuin valtion virastoina, kommentoi VM:n finanssineuvos Veli-Matti Lehtonen.
Toinen jyrkkä henkilöstömäärän lasku tapahtui 2010, kun yliopistot säätiöitettiin ja yhtiöitettiin: virkoja lähti 33 900. Yliopistojen rahoitus tulee silti pääosin valtiolta. Lisäksi hallitusten menokehysten leikkaukset vähensivät 2000-luvulla valtion henkilöstöä yli 12 000 työpaikkaa.
Lehtosen mukaan valtio on onnistunut tavoitteessaan tehostaa toimintaansa.
– On tullut tulosohjaus, rakenteita muutettu, työtyytyväisyys noussut. Henkilöstöllä saadaan tulokset aikaan, ja motivaatiolla on iso merkitys, Lehtonen kuvailee.
Pardian Niko Simolan mukaan työvoimavaltaisilla aloilla julkisen sektorin tehostaminen on hankala kysymys.
– Onko koulu tehokas, jos luokkakokoa suurennetaan joka vuosi, tai sinfoniaorkesteri, jos se pannaan soittamaan pikkasen nopeammalla tempolla, hän kysyy."
http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697
Miten heikosti olisikaan, jos olisimme EU-keskikastia?
