Suomalainen talouspropaganda
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
fulcrum
Greatest Leader
Tässä asiassa voidaan ottaa mallia ihannevaltio Iso-Britanniasta, jonka hallitus luokitteli Islannin terroristijärjestöksi.
Umkhonto
Ylipäällikkö
Talous 22.8.2016 klo 23:31
Paljonko 1 500 eurosta pitäisi vielä leikata? Puheet palkka-alesta kummastuttavat
EK:n mukaan palkkakysymyksiä ei pitäisi politisoida, vaan ne tulisi ratkaista paikallisella sopimisella. SAK:ssa puolestaan ei uskota matalapalkkatyön lisäämisen ratkaisevan talouden ongelmia. Korkean tason virkamiehet ovat viime päivinä ehdottaneet matalapalkkaisen työn lisäämistä ratkaisuksi työttömyys- ja talousongelmaan.
Paljonko 1 500 eurosta pitäisi vielä leikata? Puheet palkka-alesta kummastuttavat
EK:n mukaan palkkakysymyksiä ei pitäisi politisoida, vaan ne tulisi ratkaista paikallisella sopimisella. SAK:ssa puolestaan ei uskota matalapalkkatyön lisäämisen ratkaisevan talouden ongelmia. Korkean tason virkamiehet ovat viime päivinä ehdottaneet matalapalkkaisen työn lisäämistä ratkaisuksi työttömyys- ja talousongelmaan.
Jarkko Eloranta (puheenjohtaja, SAK) ja Ilkka Oksala (johtaja, EK) A-Studiossa 22. elokuuta 2016. Kuva: Yle
Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK että palkansaajakeskusjärjestö SAK suhtautuvat penseästi ehdotukseen matalapalkkatyön lisäämisestä kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. EK:n mukaan palkkakysymystä ei tulisi politisoida. SAK puolestaan vastustaa jo ennestään pienten palkkojen polkemista.
Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson esitti tänään maanantaina Kauppalehdessä, että uusien työpaikkojen syntymistä jarruttaa työn liian korkea hinta suhteessa sen tuottavuuteen. Ratkaisu tähän olisivat hänen mukaansa markkinaehtoisemmin määräytyvät palkat yhdistettynä pienipalkkaisia auttaviin tulonsiirtoihin – käytännössä matalapalkkatyön lisääminen.
– Jo nyt matalimmat tes-palkat ovat siellä 1 500–1 600 euron huitteissa kuukaudessa. Jos siitä mennään alle, niin puhutaan kyllä todella matalista palkoista, puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:sta muistutti Ylen A-studiossa maanantai-iltana.
Eloranta pitääkin erikoisena ajatusta siitä, että Suomen talous käännettäisiin kasvu-uralle palkkatasosta joustamalla.
– Luulen, ettei se [työehtosopimusten palkkatason alittaminen] ole se strategia, jolla Suomi nousee. Tuntuisi vähän oudolta, että Suomen tulevaisuudenkuva olisi se, että köyhdyttäisimme kansalaisia ja koko Suomea, hän toteaa.
"Palkkakysymykset politisoidaan"
Aiemmin valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki puolestaan pohti Helsingin Sanomien haastattelussa, että julkinen sektori voisi tehdä matalapalkkaisesta työstä kannattavampaa tukemalla joko työnantajaa palkkatuella tai työntekijälle annettavilla tulonsiirroilla. Esimerkiksi palkkatukea ollaankin lisäämässä ensi vuodelle.
EK:n työelämäasioista vastaavan johtajan Ilkka Oksalan mukaan on hyvä, että työllisyysongelmaan suhtaudutaan vakavasti, mutta palkkakeskustelua käydään hänen mukaansa nyt väärässä paikassa.
– Minua vaivaa tässä keskustelussa se, että palkkakysymykset politisoidaan. Palkkakysymykset eivät ole lähtökohtaisesti sellaisia, että niitä poliittisilla päätöksillä ratkaistaan – sosiaaliturvan tasosta ja verotuksesta tehdään poliittisessa järjestelmässä päätöksiä, Oksala toteaa.
Sen sijaan Oksala siirtäisi työmarkkina- ja palkkakeskustelun toimiala- ja yritystasolle.
– Oleellista on, että ne palkat vastaavat sitä tuottavuutta, mitä eri yrityksissä ja eri työntekijöillä on, hän toteaa.
Pitääkö 1 500 eurosta vielä leikata?
SAK:n Elorannan mielestä on mielenkiintoista, että ehdotukset ovat nyt tulleet nimenomaan virkamiespuolelta.
– On hyvä kysymys, miten virkamiespuolelta tulee näinkin voimakkaita ulostuloja tähän asiaan liittyen, ja kuitenkaan siellä ei ole kauhean tarkkaan yksilöity, mitä oikeastaan tarkoitetaan matalapalkkatyön lisäämisellä ja mistä palkoista puhutaan? Kuten totesin, meillä matalimmat tes-palkat ovat kokoaikaisesta työstä noin 1 500 euroa kuussa. Kuinka paljon sen alle pitäisi vielä heidän mielestään mennä? Ja paljonko se maksaisi yhteiskunnalle sosiaalitukien lisäämisenä, koska niillä töillä ei todellakaan tulla toimeen? Eloranta kysyy.
Elorannan mukaan myös ajatus siitä, että matalapalkkainen työ voitaisiin jotenkin kohdistaa vaikkapa pelkästään pitkäaikaistyöttömille, on kummallinen.
– Kyllä se vetää koko palkkatasoa alaspäin, ja silloin yhteiskunnan verokertymä heikkenee, hän toteaa.
http://yle.fi/uutiset/paljonko_1500...lkka-alesta_kummastuttavat/9113117?origin=rss
Tätä tarkoitan, että saamme leikata kaikilta duunareilta 500 tilistä pois, eikä sen efektiivinen vaikutus ole, kuin 6000 €/kapita/vuosi, joka tarkoittaa kesäkuun työllisten määrällä 2 558 000 kpl = 15 348 000 000 Euroa.
Valtion budjettitalouden tulot ja menot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilinpäätös Talousarvio1) Esitys Muutos
2013 2014 2015 2014–2015
Tulot Milj. € %
Verot ja veronluonteiset tulot 38 740 39 793 40 043 251 1
– tulon ja varallisuuden perusteella 12 062 12 125 12 069 -56 -0
– liikevaihdon perusteella 17 298 17 880 17 850 -30 -0
– valmisteverot 6 573 6 918 7 163 245 4
– muut verot 2 656 2 715 2 853 138 5
– muut veronluonteiset tulot 151 155 109 -46 -30
Sekalaiset tulot 5 137 4 745 5 997 1 251 26
Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset 2 030 1 995 2 783 788 39
Lainat 6 684 7 531 4 882 -2 648 -35
Yhteensä 52 591 54 064 53 705 -359 -1
Menot pääluokittain
Eduskunta 171 158 164 7 4
Tasavallan presidentti 36 38 19 -19 -49
Valtioneuvoston kanslia 199 90 91 0 0
Ulkoasiainministeriö 1 339 1 296 1 224 -71 -5
Oikeusministeriö 884 900 901 1 0
Sisäministeriö 1 355 1 266 1 219 -47 -4
Puolustusministeriö 2 852 2 750 2 687 -63 -2
Valtiovarainministeriö 16 991 17 013 16 950 -63 -0
Opetus- ja kulttuuriministeriö 6 605 6 584 6 769 186 3
Maa- ja metsätalousministeriö 2 641 2 659 2 661 2 0
Liikenne- ja viestintäministeriö 3 182 2 970 2 854 -116 -4
Työ- ja elinkeinoministeriö 3 799 3 376 3 439 63 2
Sosiaali- ja terveysministeriö 12 498 12 880 12 756 -124 -1
Ympäristöministeriö 299 271 204 -68 -25
Valtionvelan korot 1 737 1 814 1 766 -47 -3
Yhteensä 54 587 54 064 53 705 -359 -1
Tuosta jos katsotaan vaikkapa jokaiselta ministeriöltä 2 % pois on 107 410 000 000 euroa...
Mitenkähän paljon rokottaa 2 % vähennys menopuolella ministeriön toimintaa??? Tuskin kukaan edes huomaa muusta, kuin ettei saa vetää kaksin käsin viinaa ja syödä paksusti pullaa kahvinaikana, ehkäpä "joutuu" nousemaan "vanhaan" edustusmersuun tai peräti alentumaan taksikyytiin ihkauuden audin sijaan valtionkyydissä.... Joo, ehdottomasti kansa tienaa liikaa...
Jossain kohtaa meni nyt luvut pahasti sekaisin. Valtion budjetti (eli esimerkiksi eri ministeriöiden summat + muut kulut, kuten presidentti ja valtioneuvosto) on kokonaisuudessaan suunnilleen 54 miljardia, kuten viestissäsikin oli mainittu. Siitä 2% eli yksi viideskymmenesosa on noin 1 miljardi, kun yllä mainitsemasi luku on yli 100 miljardia.Tuosta jos katsotaan vaikkapa jokaiselta ministeriöltä 2 % pois on 107 410 000 000 euroa...
Mitenkähän paljon rokottaa 2 % vähennys menopuolella ministeriön toimintaa??? Tuskin kukaan edes huomaa muusta, kuin ettei saa vetää kaksin käsin viinaa ja syödä paksusti pullaa kahvinaikana, ehkäpä "joutuu" nousemaan "vanhaan" edustusmersuun tai peräti alentumaan taksikyytiin ihkauuden audin sijaan valtionkyydissä.... Joo, ehdottomasti kansa tienaa liikaa...
Voisihan sitä hyvinkin varmaan tuon 2% leikata, mutta ei se vielä budjettia tasapainoon saisi. Pakolaisvirran kulut se ehkä kattaisi, mutta eipä juuri enempää. Velkaa otetaan 5-6 miljardia vuodessa.
Ja tosiaan pitää muistaa, että ministeriöiden määrärahat eivät ole mitään henkilökunnan oman toiminnan määrärahoja vaan sisältävät esimerkiksi työttömyyskorvaukset, valtiolliset terveydenhoitomenot, puolustusvoimien menot (kalusto, varuskunnat, jne.), ja niin edelleen, joten isommat leikkaukset näkyvät paljon muussakin kuin pelkästään henkilökunnan kahvitauoissa...
Yksinkertaistetusti valtion menoja pitäisi leikata sellaiset 10%, mutta tässä törmättäisiin sellaiseen tenkkapoohon, että valtion menojen ja tulojen välillä on takaisinkytkentä: esimerkiksi kotimaahan kohdistetut ostot ja tulonsiirrot tuottavat sekä suoraan että välillisesti verotuloja. Jossain määrin mutu-tuntumalta hatusta vedettynä, ehkä sellainen 15% leikkaus riittäisi tuomaan budjetin tasapainoon. Se vain sitten alkaisi jo olemaan ihan tuntuva muutos eikä pelkästään pientä näpertelyä. Juustohöylällä tehtynä se tarkoittaisi, että esimerkiksi nykyinen noin 650 euron työttömyysraha laskisi 550 euroon. Jos tällaisiin pienituloisia koskeviin menoihin ei sovellettaisi juustohöylää, pitäisi joidenkin muiden menojen kohdalla tehdä radikaalimpia leikkauksia. Menoista kohtalaisen suuri osuus kuitenkin kohdistuu siihen kansanosaan, joka sijoittuu palkkajakauman alapäähän.
00 lisää ja budjettikin passaa
Jokatapauksessa pieniosainen leikkauksen alle jouduttuaan ei voi toimia mitenkään muuten, kuin jättämällä kuluja pois, jos enään voi jättää pois jotain. Mutta jos leikataan legendaarisista budjeteista, niin kärsiikö silloinkin vähäosainen? Mahdollisesti... Vaikea rasti...
Tulee mieleen, että jos otetaan siivoojan palkasta pois 500 € (ennen veroja) niin aika vähän jää enään veronalaista tuloa palkansaajalle... Niintainäin, palkkaleikkuria vaaditaan
turska
Kenraali
– Olemassa olevia tuulivoimatukia ei tietenkään voi jälkikäteen muuttaa, mutta valtion pitää ymmärtää, että ne sitoumukset maksavat veronmaksajille seuraavat kymmenen vuotta 300 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavia tukimalleja ei enää pitäisi keksiä, Leskelä sanoo.
Energiateollisuuden uusi johtaja: Tuulivoiman tukeminen lakkautettava – jättituet tuhonneet sähkömarkkinat
Energiateollisuuden uusi johtaja: Tuulivoiman tukeminen lakkautettava – jättituet tuhonneet sähkömarkkinat
http://tuulivahinko.fi/
http://yle.fi/uutiset/kaatuuko_kans...okratiaa__ministerio_korostaa_hyotyja/9116977
Kaatuuko kansallinen rekisterihanke? EK:n mukaan tulorekisteri lisää byrokratiaa – ministeriö korostaa hyötyjä
Byrokratian vähentämiseen tähtäävä tulorekisteri uhkaa päätyä päinvastaiseen lopputulokseen, varoittaa työnantajajärjestö EK. Tarkoituksena on ollut, että rekisterin ansiosta palkan ja sosiaaliturvan yhdistäminen olisi sulavaa. Se tekisi lyhyetkin pätkätyöt kannattavaksi.
Jaha, kyttääminen syvenisi kansallisesti Suomi, tuo säännösten ja säädösten luvattu maa!
Kaatuuko kansallinen rekisterihanke? EK:n mukaan tulorekisteri lisää byrokratiaa – ministeriö korostaa hyötyjä
Byrokratian vähentämiseen tähtäävä tulorekisteri uhkaa päätyä päinvastaiseen lopputulokseen, varoittaa työnantajajärjestö EK. Tarkoituksena on ollut, että rekisterin ansiosta palkan ja sosiaaliturvan yhdistäminen olisi sulavaa. Se tekisi lyhyetkin pätkätyöt kannattavaksi.
Jaha, kyttääminen syvenisi kansallisesti
Suomi, tuo säännösten ja säädösten luvattu maa!http://yle.fi/uutiset/kuntapoliitik...oihin__valvonta_ja_avoimuus_paranevat/9118754
Kuntapoliitikko haluaa virkamiehet länsimetron puikkoihin – valvonta ja avoimuus paranevat?
Länsimetron rakentaminen pitäisi viedä loppuun kaupunkien virkamiestyönä, sanoo espoolainen kuntapoliitikko, varatuomari Hannele Kerola. Hänen mielestään avoimuus ja valvonta toteutuisivat paremmin kuin nyt metroa rakennuttavassa osakeyhtiössä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutetut eivät lämpene ehdotukselle.
Lisätuloja poliittisille sluibareille ja kuntavirkamiehille... On tämä menoa, virkamiehet urakoitsevat projekteja, miten muualla maailmassa näin ei tehdä??? Kenties olemme edelläkävijöitä tässäkin osaamisessa, vai ollaanko sittenkin laaha-ankkurin asemassa, vähän kuin NL aikoinaan??
Kuntapoliitikko haluaa virkamiehet länsimetron puikkoihin – valvonta ja avoimuus paranevat?
Länsimetron rakentaminen pitäisi viedä loppuun kaupunkien virkamiestyönä, sanoo espoolainen kuntapoliitikko, varatuomari Hannele Kerola. Hänen mielestään avoimuus ja valvonta toteutuisivat paremmin kuin nyt metroa rakennuttavassa osakeyhtiössä. Kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutetut eivät lämpene ehdotukselle.
Lisätuloja poliittisille sluibareille ja kuntavirkamiehille... On tämä menoa, virkamiehet urakoitsevat projekteja, miten muualla maailmassa näin ei tehdä??? Kenties olemme edelläkävijöitä tässäkin osaamisessa, vai ollaanko sittenkin laaha-ankkurin asemassa, vähän kuin NL aikoinaan??
Ei ole. Tai sitten pitää ruveta supistamaan puolustusvoimia.
Suomessa on vähiten valtion virkamiehiä EU:ssa
Suomen verohallinnossa on noin 5 300 työntekijää, samankokoisen Tanskan verohallinnossa noin 6 300. Suomen byrokraateista noin 40 prosenttia toimii turvallisuusalalla, kuten poliisina, tullissa tai puolustusvoimissa.
http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697
http://yle.fi/uutiset/sadan_miljoon...mpakko_ensi_vuonna_200_euroa_paksumpi/9117752
Sadan miljoonan verohelpotukset lähellä: Keskituloisen lompakko ensi vuonna 200 euroa paksumpi?
Kourallinen neuvottelijoita ratkaisee, saavatko suomalaiset ensi vuonna sadan miljoonan euron veronkevennykset. Mikäli vielä ICT-ala hyväksyy kilpailukykysopimuksen, keskipalkkaisen ostovoima nousee ensi vuonna yhteensä 200 euroa.
Oh, taloudellinen kilpailukykymme näyttää paranevan silmissä, eh, siis paperilla!
Sadan miljoonan verohelpotukset lähellä: Keskituloisen lompakko ensi vuonna 200 euroa paksumpi?
Kourallinen neuvottelijoita ratkaisee, saavatko suomalaiset ensi vuonna sadan miljoonan euron veronkevennykset. Mikäli vielä ICT-ala hyväksyy kilpailukykysopimuksen, keskipalkkaisen ostovoima nousee ensi vuonna yhteensä 200 euroa.
Oh, taloudellinen kilpailukykymme näyttää paranevan silmissä, eh, siis paperilla!
Bushmaster
Greatest Leader
Lähdekritiikkiä pitää olla kun jakaa linkkejä
...ja entäs lisäksi suomen kunnallisvirkamiesarmeija...?https://fi.wikipedia.org/wiki/Virkamies
Vuosi 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Virkamiehiä 109 480 115 721 119 034 124 308 131 648 100 268 94 183 97 591 102 885 75 065
Jaaa.... että tuollainen uutinen, joopasejoo.... Wikissä on nyt kumminki tällaisia lukuja...
Tosin loppuvat vuoteen 2010, eli on todella ryhdistäydytty!!!http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/Sivut/default.aspx
Joka viides suomalainen työskentelee kunta-alalla
Kunta-alalla työskenteli 422 000 henkilöä lokakuussa 2015. Henkilöstömäärä oli huipussaan vuonna 2011, jolloin kunta-alalla työskenteli 441 000 henkilöä. Henkilöstömäärä on siis vähentynyt viime vuosina, ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan tulevinakin vuosina.
Vaikka henkilöstömäärä on vähentynyt, on vakinaisen henkilöstön määrä kasvanut. Suurin osa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin. Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti.
Uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Lisää henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollossa.
Tällain...
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/maakunnittain/Sivut/default.aspx
Tästä näkee vielä, että missäpäin eniten kuntatyöntekijöitä...
Tästä näkee vielä, että missäpäin eniten kuntatyöntekijöitä...
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/Sivut/default.aspx
Joka viides suomalainen työskentelee kunta-alalla
Kunta-alalla työskenteli 422 000 henkilöä lokakuussa 2015. Henkilöstömäärä oli huipussaan vuonna 2011, jolloin kunta-alalla työskenteli 441 000 henkilöä. Henkilöstömäärä on siis vähentynyt viime vuosina, ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan tulevinakin vuosina.
Vaikka henkilöstömäärä on vähentynyt, on vakinaisen henkilöstön määrä kasvanut. Suurin osa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin. Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti.
Uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Lisää henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollossa.
Tällain...
Eli, Suomessa on liikaa opettajia, lääkäreitä, sairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä.
Suomen naiset ovat siis Suomen kansan vihollisia!!!
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/Sivut/default.aspx
Valtaosa henkilöstöstä naisia
Kolme neljäsosaa kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia.
Bushmaster
Greatest Leader
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/Sivut/default.aspx
Joka viides suomalainen työskentelee kunta-alalla
Kunta-alalla työskenteli 422 000 henkilöä lokakuussa 2015. Henkilöstömäärä oli huipussaan vuonna 2011, jolloin kunta-alalla työskenteli 441 000 henkilöä. Henkilöstömäärä on siis vähentynyt viime vuosina, ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan tulevinakin vuosina.
Vaikka henkilöstömäärä on vähentynyt, on vakinaisen henkilöstön määrä kasvanut. Suurin osa uudesta henkilöstöstä palkataan vakinaisiin palvelussuhteisiin. Henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän hitaasti.
Uusia työntekijöitä palkataan pääasiassa eläkkeelle jäävien tilalle. Lisää henkilöstöä tarvitaan erityisesti terveydenhuollossa.
Tällain...
Näillä suomi nousee...
Näillä suomi nousee...
Jaha, suomen nousun kohina kuuluu jo ... EH PER*ELE, minähän olen nyt duunissa, tää onkin meidän toimiston hissi, kun kohisee
Bushmaster
Greatest Leader
Ylempää kunnallis/ valtion virkamiesjohtoa olisi syytä vähentää roimasti että kentälle saadaan duunareita poliisia, hoitajaa, lääkäriä kuin rajamiestä sekä sotilasta ect...
AIVAN!
Sitten pitäisi tehdä iso muutos poliisin toimintaan. JUOPPOTAKSIleikit sikseen, siihen vaan joku turvafirma, joka kerää juopot ja sammuneet talteen, aamulla sitten keräilystä ja yösijasta aiheutunut kustannus laskuna käteen selvinneelle...