Suomalainen talouspropaganda

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vonka
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
TBman kirjoitti:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701082200050733_uu.shtml
HS: Hallituspiireissä väläytelty "puolustusveroa" satavuotiaan Suomen nimissä

Helsingin Sanomien mukaan puolueiden johto keskusteli puolustusvoimien suurten hankintojen rahoituksesta.




    • Hankintalistalla on laivoja ja hävittäjiä.
    • Niiden rahoitukseksi on hallituspiireissä ehdoteltu jopa puolustusveroa satavuotiaan Suomen nimissä.
    • Li Andersson kommentoi Twitterissä, että puolustusvero on älytön idea.
Pelkästään se, että Li tyttönen vastustaa tätä veroa, maksaisin innokkaasti kymmenykseni tällaiseen tarkoitukseen.
MUTTA tässä käynee, kuten esimerkiksi autoverossa kävi, että liikenteen infran ja faunan parantamiseen tarkoitettu vero "lipsahtaa" ihan muuhun juttuun ja muuttuu hetken verosta vakiokäytännöksi. :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Saataisiin kymmenkunta konetta vuodessa tämän pakolaispelleilyn hinnalla. Jos otettaisiin todelliset avun tarvitsijat niin siltikin varmaan kahdeksan.

Kyse on valinnoista.
 
Tuota yllänäkyvää käyrää kun jatkaa seuraavat 7 vuotta, niin valtionvelan määrä on v 2023 90 % bruttokansantuotteesta. Merkittäviä suunnanmuutoksia ei ole näkyvissä vaikka talous onkin nyt kääntynyt hitaaseen kasvuun. 10 ME:n velkapotti saattaisi
siten olla liikaa EU:n nieltäväksi. Silloin odottaisivat EU:n vaatimat pakkkosäästöt. Eli asia, jota 90 -luvullakin pelättiin. EU:n sijassa vaan silloin IMF.
 
Perustulokokeilun riskit, maahanmuuton hintalappu ja eriarvoistuminen – 10 kysymystä tutkijalle Suomen tulevaisuudesta

Millaisia riskejä perustulokokeilu pitää sisällään, miten pitkäaikaistyöttömyyteen pitäisi puuttua, onko Suomi eriarvoistumassa tai miten kalliiksi maahanmuuttajat lopulta tulevat?

MTV.fi esitti Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamolle liudan haastavia ajankohtaisiin asioihin liittyviä kysymyksiä. Tässä hänen vastauksensa.

....

8. Miten kalliiksi maahanmuuttajat tulevat, vievätkö he kantaväestön sosiaaliturvaa?

– Tosiasiassahan tilanne on niin, että meidän väestö ikääntyy ja me tarvitsemme tulevaisuudessa enemmän työntekijöitä maksamaan erityisesti suurten ikäluokkien sosiaaliturvaa. Jos me onnistumme työllistämään maahanmuuttajia, jotka suurelta osin ovat parhaassa työiässä olevia ihmisiä, niin pikemminkin maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat oleskeluluvan jälkeen tulevat maksamaan kantasuomalaisten sosiaaliturvaa omista työtuloistaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://m.mtv.fi/uutiset/kotimaa/art...tulevaisuudesta/6258596#.WHVGz1Srj2Q.facebook
 
Old Boy kirjoitti:
Tuota yllänäkyvää käyrää kun jatkaa seuraavat 7 vuotta, niin valtionvelan määrä on v 2023 90 % bruttokansantuotteesta. Merkittäviä suunnanmuutoksia ei ole näkyvissä vaikka talous onkin nyt kääntynyt hitaaseen kasvuun. 10 ME:n velkapotti saattaisi
siten olla liikaa EU:n nieltäväksi. Silloin odottaisivat EU:n vaatimat pakkkosäästöt. Eli asia, jota 90 -luvullakin pelättiin. EU:n sijassa vaan silloin IMF.
Klikkaa laajentaaksesi...


Toinen kuva. http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/professori-vastaa-mita-tapahtuisi-jos-suomi-ei-ottaisi-lisaa-velkaa/6022544


upload_2017-1-11_9-59-31.webp

Vuonna 1998 valtionvelan määrä ja korkomenot saavuttivat edellisen huippunsa. Korkomenot ovat kuitenkin laskeneet jo 18 vuotta, alimmilleen sitten vuoden 1992.

Mihin nuo korkosäästöt ovat kuluneet? Onko otettu syömävelkaa syömävelan päälle? Miksei ole investoitu kasvuun?
 
Korkosäästöt ja lisävelka on mennyt isolta osalta julkisten palvelujen ylläpitoon kun valtion tulot ovat pienentyneet ja samalla väestö ikääntyy, turvapaikanhakijoita tulee ennätysmäärä jne. Suurin sektori on sote, jossa on painolastina monimutkaiset ja hajanaiset organisaatiot. Vanhasen hallitus ei yrittänytkään tehdä mitään, Kataisen hallitus kehitteli jos jonkinlaista mallia ja himmeliä sote- ja kuntarakenneuudistukseksi mutta mikään ei toteutunut. Nyt sitten uudistus tulee, mutta toteutuvatko säästötavoitteet? Eniten epäilyttää tuo rakennettava maakuntahallinto, näin vähäväkisessä maassa riittäisi mielestäni kaksi tasoa, valtio ja kunta, eli se aiemmin hylätty suurkuntamalli olisi ollut fiksuin.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Toinen kuva. http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/professori-vastaa-mita-tapahtuisi-jos-suomi-ei-ottaisi-lisaa-velkaa/6022544


Katso liite: 13055

Vuonna 1998 valtionvelan määrä ja korkomenot saavuttivat edellisen huippunsa. Korkomenot ovat kuitenkin laskeneet jo 18 vuotta, alimmilleen sitten vuoden 1992.

Mihin nuo korkosäästöt ovat kuluneet? Onko otettu syömävelkaa syömävelan päälle? Miksei ole investoitu kasvuun?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä hyvinvointiyhteiskunta on syynä miksi kasvuun ei ole pystytty panostamaan...
 
Onko tuo käppyrä yllä inflaatiokorjattu? Näyttäisi että ei ole kun bruttokansantuote/asukas kolminkertaistuu vv 1975-1985. Muistini mukaan inflaatio pahimmillaan oli 18 %. Itekin muistan kun vuosia käytetystä autosta sai saman rahan vaihdossa kun osta-
essa. Mutta ei ne enää olleet samanarvoisia markkoja.
 
Old Boy kirjoitti:
Onko tuo käppyrä yllä inflaatiokorjattu? Näyttäisi että ei ole kun bruttokansantuote/asukas kolminkertaistuu vv 1975-1985. Muistini mukaan inflaatio pahimmillaan oli 18 %. Itekin muistan kun vuosia käytetystä autosta sai saman rahan vaihdossa kun osta-
essa. Mutta ei ne enää olleet samanarvoisia markkoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei, tuo käypiin hintoihin on nimellinen.

Tässä reaalinen.

Graphserver.png
 
Niin. Tuo käypien hintojen käyrä on nimellinen. Reaalikasvun kuvaaja näyttää sitäkin selvemmin, miten talous taantui vuoden 2005/2006 tasolle eikä siitä ole oikein tointunut.

Mitä tapahtui? Toisaalla ehdin epäillä, että EKP teki ensin rahapoliittisen virheen nostamalla korkoja liian aikaisin vuonna 2011 (kahdesti, kts. linkki). Ja sitten euroalueen finanssipolitiikka pidettiin liian kireällä kolmen vuoden ajan.

http://www.tradingeconomics.com/euro-area/interest-rate
 
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Niin. Tuo käypien hintojen käyrä on nimellinen. Reaalikasvun kuvaaja näyttää sitäkin selvemmin, miten talous taantui vuoden 2005/200 tasolle eikä siitä ole oikein tointunut.

Mitä tapahtui? Toisaalla ehdin epäillä, että EKP teki ensin rahapoliittisen virheen nostamalla korkoja liian aikaisin vuonna 2011 (kahdesti, kts. linkki). Ja sitten euroalueen finanssipolitiikka pidettiin liian kireällä kolmen vuoden ajan.

http://www.tradingeconomics.com/euro-area/interest-rate
Klikkaa laajentaaksesi...

Muuttujia oli monta. Mutta tässä yksi keskeinen. Eurossa ei tuollainen peli oikein vetele.

fa9aebd85bf04077b7c8b2b75c858d27.jpg


f2aed00a91374ad5b2d4947e1c849587.jpg
 
Muuttujia on monia, samoin kuin mielipiteitä. Haaparannan kiiskin käsitys kilpailukyvystä:

Ensinnäkin kilpailukyky. Yleensä olemme kiinnostuneita kilpailukyvyn kehityksestä jonkin ajan kuluessa. On siis määriteltävä vertailulle alkuajankohta. Haaparannan mukaan työnantajapuoli ottaa mielellään vertailuvuodeksi vuoden 2007, koska silloin Suomen kilpailukyky oli perinteisillä kilpailukykymittareilla historiansa paras. Siihen verrattuna Suomen kilpailukyky on vuoden 2008 jälkeen huonontunut. Haaparannan mukaan kyse on puhtaasti tarkoitushakuisuudesta.

Toinen tarkoitushakuinen keino on vertailla Suomea vain ja ainoastaan Ruotsiin ja Saksaan.

- Mielivaltaista, sanoo Haaparanta, koska niiden kehitys on ollut vuoden 2007 jälkeen Suomea parempaa, mutta aivan eri syistä kuin mitä työnantajat antavat ymmärtää.

http://yle.fi/uutiset/3-6526885

upload_2017-1-11_16-26-21.webp

Tämän perinteisiä kilpailukykymittareita laajemman selvityksen perusteella Suomen kilpailukyky oli parhaimmalla tasollaan 40 vuoteen vuonna 2006.

- Vaikka laskelma loppuun vuoteen 2009 ja kilpailukykymme on huipusta hieman heikentynyt, on se edelleen loistava, Haaparanta sanoo.

Kilpailukyky on loistava, mutta talouskasvu puuttuu?
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Muuttujia on monia, samoin kuin mielipiteitä. Haaparannan kiiskin käsitys kilpailukyvystä:

Ensinnäkin kilpailukyky. Yleensä olemme kiinnostuneita kilpailukyvyn kehityksestä jonkin ajan kuluessa. On siis määriteltävä vertailulle alkuajankohta. Haaparannan mukaan työnantajapuoli ottaa mielellään vertailuvuodeksi vuoden 2007, koska silloin Suomen kilpailukyky oli perinteisillä kilpailukykymittareilla historiansa paras. Siihen verrattuna Suomen kilpailukyky on vuoden 2008 jälkeen huonontunut. Haaparannan mukaan kyse on puhtaasti tarkoitushakuisuudesta.

Toinen tarkoitushakuinen keino on vertailla Suomea vain ja ainoastaan Ruotsiin ja Saksaan.

- Mielivaltaista, sanoo Haaparanta, koska niiden kehitys on ollut vuoden 2007 jälkeen Suomea parempaa, mutta aivan eri syistä kuin mitä työnantajat antavat ymmärtää.

http://yle.fi/uutiset/3-6526885

Katso liite: 13058

Tämän perinteisiä kilpailukykymittareita laajemman selvityksen perusteella Suomen kilpailukyky oli parhaimmalla tasollaan 40 vuoteen vuonna 2006.

- Vaikka laskelma loppuun vuoteen 2009 ja kilpailukykymme on huipusta hieman heikentynyt, on se edelleen loistava, Haaparanta sanoo.

Kilpailukyky on loistava, mutta talouskasvu puuttuu?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep, tuo on yksi muuttujista. Ja Haaparanta on siinä oikeassa, että suomalaisessa yritysjohdossakin on paljon puutteita.

Mutta, tuskin se pääsyy kuitenkaan yritysjohdossa on, koska vuoteen 2008 asti se yritysjohto pärjäsi erinomaisesti. Nokian romahdus tietysti näkyy, mutta ei vaikuta kehityksessä enää tänä päivänä.

teknologiateollisuuden-tilastot-maaliskuu-2015-41-638.jpg
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Kilpailukyky on loistava, mutta talouskasvu puuttuu?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mun sukupolvi muistaa Pertti Haaparannan 80 -luvun alun julkkis-aseistakieltäytyjänä. Väikkäri käsitteli luokkaerojen luomaa taloudellista eriarvoisuutta, jos oikein muistan. Taloustieteen proffa Aalto-yliopistossa. Asevelvollisuuden vastustaja edelleen.
Tämä globalisation lämmin kannattaja on sitä mieltä, että kilpailukykymme on parempi kun koskaan sillä meillä on hyvä ilmainen koulutus kaikille, kirjastot lähellä ym. Kaikki siis sujuisi kuten Strömsössä, kun voimme hyödyntää osaamistamme hankkimal-
la maailmalta halpaan hintaan puolivalmisteita sekä alihankintaa. Ainoastaan surkeat yritysjohtajat ovat syynä siihen, etteivät näin syntyneet tuotteet mene kaupaksi maailmalla. Sai paljon julkisuutta 2013, kun käytti Nokiaa esimerkkinä tästä.
 
Viimeksi muokattu:
Old Boy kirjoitti:
Mun sukupolvi muistaa Pertti Haaparannan 80 -luvun alun julkkis-aseistakieltäytyjänä. Väikkäri käsitteli luokkaerojen luomaa taloudellista eriarvoisuutta, jos oikein muistan. Taloustieteen proffa Aalto-yliopistossa. Asevelvollisuuden vastustaja edelleen.
Tämä globalisation lämmin kannattaja on sitä mieltä, että kilpailukykymme on parempi kunin koskaan sillä meillä on hyvä ilmainen koulutus kaikille, kirjastot lähellä ym. Kaikki siis sujuisi kuten Strömsössä, kun voimme hyödyntää osaamistamme hankkimal-
la maailmalta halpaan hintaan puolivalmisteita sekä alihankintaa. Ainoastaan surkeat yritysjohtajat ovat syynä siihen, etteivät näin syntyneet tuotteet mene kaupaksi maailmalla. Sai paljon julkisuutta 2013, kun käytti Nokiaa esimerkkinä tästä.
Klikkaa laajentaaksesi...

No tuo selittääkin. Olen ihmetellyt Haaparannan "änkyryyttä". Yleensä taloustieteilijät näkevät asioita laajemmin. Miehellä vaikuttaa olevan historiaa.
 
Old Boy kirjoitti:
Mun sukupolvi muistaa Pertti Haaparannan 80 -luvun alun julkkis-aseistakieltäytyjänä. Väikkäri käsitteli luokkaerojen luomaa taloudellista eriarvoisuutta, jos oikein muistan. Taloustieteen proffa Aalto-yliopistossa. Asevelvollisuuden vastustaja edelleen.
Tämä globalisation lämmin kannattaja on sitä mieltä, että kilpailukykymme on parempi kun koskaan sillä meillä on hyvä ilmainen koulutus kaikille, kirjastot lähellä ym. Kaikki siis sujuisi kuten Strömsössä, kun voimme hyödyntää osaamistamme hankkimal-
la maailmalta halpaan hintaan puolivalmisteita sekä alihankintaa. Ainoastaan surkeat yritysjohtajat ovat syynä siihen, etteivät näin syntyneet tuotteet mene kaupaksi maailmalla. Sai paljon julkisuutta 2013, kun käytti Nokiaa esimerkkinä tästä.
Klikkaa laajentaaksesi...


Haaparantahan on vastarannan kiiski ja toisinajattelija. Mutta on muitakin.

The Defence Forces has been accused of providing misleading information on the economical effects of conscription. The commanders of the Defence Forces have repeatedly claimed that conscription is a cost-effective method to defend the country. Professor of Economics Roope Uusitalo says that the claim is not supported by economic research. Professor of Economics Panu Poutvaara has stated that an all-volunteer army would produce a stronger army using less resources.

https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_Defence_Forces

Näkemysero johtuu varmaan siitä, että taloudessa tavoitellaan voittoa, mutta sodassa tuotetaan tappioita.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Jep, tuo on yksi muuttujista. Ja Haaparanta on siinä oikeassa, että suomalaisessa yritysjohdossakin on paljon puutteita.

Mutta, tuskin se pääsyy kuitenkaan yritysjohdossa on, koska vuoteen 2008 asti se yritysjohto pärjäsi erinomaisesti. Nokian romahdus tietysti näkyy, mutta ei vaikuta kehityksessä enää tänä päivänä.

teknologiateollisuuden-tilastot-maaliskuu-2015-41-638.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

Viron vienti vetää, mutta Suomen ei enää. Johtopäätös: Suomen erinomaiset yritysjohtajat ovat muuttaneet Viroon.
 
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/yrittaja/art-2000005041225.html
Isot mätkyt – panimopomon mitta täyttyi: ”Onko tässä mitään järkeä”
Suomalainen pienpanimojohtaja arvostelee ankarasti verottajaa saamistaan mätkyistä. Verottajan mukaan pienpanimoalalla ei ole aina mietitty asioita loppuun asti.

Tulli on antanut mätkyjä 5–6 pienpanimolle kolmen vuoden ajalta riippumattomuuden puutteen vuoksi, kertoo Lammin Sahdin toimitusjohtaja Pekka Kääriäinen STT:lle. Kääriäisen mukaan ainakin Lammin Sahdin ja Rakuuna Oluen mätkyt ovat olleet noin kymmenen prosenttia kolmen vuoden liikevaihdosta.
Esimerkiksi Lammin Sahdin liikevaihto on ollut toissa vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa.
– Emme tee sellaisia tuloksia, millä noita maksetaan. En usko, että yrityksiä menee nurin, mutta tulossa on pitkiä maksuaikoja. En tiedä, onko tässä mitään järkeä. Minulla alkaa nyt olla mitta täynnä, Kääriäinen sanoo.

Noniiiiin, jotta saisimme poliittiselle leikkikentälle ja virkamiesten hiekkalootaan leluja, pitää veroja maksaa!!
Mutta tyypillinen tilanne suomalaiseen verotukseen!
ENTÄ jos nämäkin yritykset olisivat Virossa, 0 €uroa lisäveroa!!!!!

Näin kannustava on suomalainen verotus ja samalla myös ennakointi on mahdotonta. Esimerkiksi kaikki veromuutokset liikenteen infraan ja ajoneuvojen osalta tulee salassa valmisteltuna, jotta KANSALAINEN EI PYSTYISI SÄÄSTÄMÄÄN JA TEKEMÄÄN OIKEITA RATKAISUJA oikeaan aikaan!

Welcome to finland, maailman paras maa??? ehmmmm, olikohan?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top