Suomalaisten juuret

[baikal]

Onneksi nykyään voidaan lukea DNA:ta, itämerensuomalaiset ovat uralilaisten ja germaanien sekoitus pronssi ja rautakauden vaihteesta.

Niin ja eipä se ullata ketään. Melkein kaikki kansat ovat inhoittava coctail vähän kaikesta. Sitten voidaan tietysti aina olla tarkkoja siitä, että onko joku germaanisempi kuin toinen....ikäänkuin tuo germaanisuus olisi joku tavoiteltava asia enemmän kuin mikään muukaan perimä.

Germaanit, venäläiset ja suomalaiset ovat perusfyysiseltä kannalta Euroopan -vahvimpia-. Tähän seikkaan tutkijat ovat päätyneet monta kertaa. Ja ennen nykyistä geenitutkimusta tämä seikka kiinnitti tutkijain huomion: miksi nämä kolme erottuvat? No, ehkä sitä ei tarvitse nykyään enää niin ihmetellä.

 

[baikal]

Viikinkimiekat ja soturikuningattaret. Hyvin tyypillistä populaaritarinaa. Ensin on väite ja teema, sitten esitetään kaikki ne seikat, jotka tukevat teemaa.....ja jätetään ne asiat sivuun, jotka eivät tue tai jopa kiistävät.....

Minusta on selvää, että viikinkikausi toi etnistä värinää myös Kalevalan laulumaille ja hitaaseen Hämeeseen anikka sitten rannikkoseudulle saati Ahvenanmaalle. Miekkojen kulkeutuminen Suomessa. Kävikö viikinki esim. Valtimon Tavikoskella hautuuttamassa itsenä ja miekkansa sen aikaisissa tieoloissa.....no ei tasan käynyt. Miekat lienevät olleet aikansa statussymboleita, joihin liittyi taikauskoa ehkä paljonkin. Varakas kauppias saattoi koijata sellaisen rannikolla ja kannattaa sitä kauppamatkoillaan jollain orjalla.

Suomalaisten kauppatavaraa olivat tuolloin turkikset ja ehkä hauste ja isolla ehkällä terva. Lisäksi myytiin syytinkiläisiä ja naimaikään puhkeamassa olevia tyttöjä.

Samoille ajoille sattuu myös vienanmereläinen -loistonkausi- joka ei varmuudella ollut viikinkien hanskassa. Laatokan kahta puolta oli myös verevää kauppaa ja vesireitit olivat jees. Viikingit eivät suinkaan yksin telkunneet Itämeren piirissä ja vielä vähemmän yksin Itämeren ulkopuolella.

 

[Talvela]

Niin ja eipä se ullata ketään. Melkein kaikki kansat ovat inhoittava coctail vähän kaikesta. Sitten voidaan tietysti aina olla tarkkoja siitä, että onko joku germaanisempi kuin toinen....ikäänkuin tuo germaanisuus olisi joku tavoiteltava asia enemmän kuin mikään muukaan perimä.

Germaanit, venäläiset ja suomalaiset ovat perusfyysiseltä kannalta Euroopan -vahvimpia-. Tähän seikkaan tutkijat ovat päätyneet monta kertaa. Ja ennen nykyistä geenitutkimusta tämä seikka kiinnitti tutkijain huomion: miksi nämä kolme erottuvat? No, ehkä sitä ei tarvitse nykyään enää niin ihmetellä.

Etnogenesii on silti ainutkertainen tapahtuma, silloin syntyy jotain uutta joka näkyy vielä 2000 vuoden jälkeenkin, normaali geenien virtaaminen sisään ja ulos ei muuta peruspalettia juurikaan.
Ainoastaa uusi etnogenesii tekee sen, onko tämä tavoiteltavaa riippuu jokaisen omasta näkökulmasta.

 

[Talvela]

Viikinkimiekat ja soturikuningattaret. Hyvin tyypillistä populaaritarinaa. Ensin on väite ja teema, sitten esitetään kaikki ne seikat, jotka tukevat teemaa.....ja jätetään ne asiat sivuun, jotka eivät tue tai jopa kiistävät.....

Minusta on selvää, että viikinkikausi toi etnistä värinää myös Kalevalan laulumaille ja hitaaseen Hämeeseen anikka sitten rannikkoseudulle saati Ahvenanmaalle. Miekkojen kulkeutuminen Suomessa. Kävikö viikinki esim. Valtimon Tavikoskella hautuuttamassa itsenä ja miekkansa sen aikaisissa tieoloissa.....no ei tasan käynyt. Miekat lienevät olleet aikansa statussymboleita, joihin liittyi taikauskoa ehkä paljonkin. Varakas kauppias saattoi koijata sellaisen rannikolla ja kannattaa sitä kauppamatkoillaan jollain orjalla.

Suomalaisten kauppatavaraa olivat tuolloin turkikset ja ehkä hauste ja isolla ehkällä terva. Lisäksi myytiin syytinkiläisiä ja naimaikään puhkeamassa olevia tyttöjä.

Samoille ajoille sattuu myös vienanmereläinen -loistonkausi- joka ei varmuudella ollut viikinkien hanskassa. Laatokan kahta puolta oli myös verevää kauppaa ja vesireitit olivat jees. Viikingit eivät suinkaan yksin telkunneet Itämeren piirissä ja vielä vähemmän yksin Itämeren ulkopuolella.

Liivinmaa ja Viro olivat ne itämerensuomalaisten väkirikkaat ja rikkaat keskukset, Suomi oli myös varakas mutta silti näiden varjossa, kaikkien näiden varakkuus perustui idänkaupan välittämiseen.
Suomenlahti, Rianlahti, Viena ja Kemit, joet Venäjälle, Tanskasta voi katsoa kuinka paljon pelkästään tulleilla voi rikastua.
Karjala ja kaikki itään päin tarjosi mahdollisuuksia rikastua, tästä kaikkien ryntäyksestä sinne syntyi myös Venäjä.
Moilanen on todistanut väitöskirjassaan että miekat olivat käyttöä varten ja että niitä oli suomalaisilla paljon.

 

[baikal]

Liivinmaa ja Viro olivat ne itämerensuomalaisten väkirikkaat ja rikkaat keskukset, Suomi oli myös varakas mutta silti näiden varjossa, kaikkien näiden varakkuus perustui idänkaupan välittämiseen

Eli ns. idässä on täytynyt olla myös sitä manttaalia mitä viedä ja tuoda. Maantieteellisesti Suomi oli pullonperä suht mihin tahansa kaupankäyntiin verrattuna nyk. baltiaan saati eteläinen Ruotsi ja Norja. Tanska pystyi hallitsemaan salmiaan jne.

Eli sillä geopolitiikalla tai strategisella sijainnilla oli ja on merkitys.

Suomen kauppavientiartikkelien täytyi olla houkuttelevia. Ja niitä yllä yritin mainita.

 

[Talvela]

Eli ns. idässä on täytynyt olla myös sitä manttaalia mitä viedä ja tuoda. Maantieteellisesti Suomi oli pullonperä suht mihin tahansa kaupankäyntiin verrattuna nyk. baltiaan saati eteläinen Ruotsi ja Norja. Tanska pystyi hallitsemaan salmiaan jne.

Eli sillä geopolitiikalla tai strategisella sijainnilla oli ja on merkitys.

Suomen kauppavientiartikkelien täytyi olla houkuttelevia. Ja niitä yllä yritin mainita.

Suomen läpi oli reitit Lappiin ja Vienaan bjarmien maille, itämerensuomalaisilla oli sukulaisuuden etu toimittaessa pohjoiseen ja itään, Venäjän jokireittejä hallitsivat myös suomensukuiset heimot.

 

[nurmipora]

Suomesta on löydetty runsaasti miekkoja,keihäänkärkiä ja kilvenkupuroita. Tämä kertoo siitä että on varustauduttu vihollisen hyökkäyksiltä tai vastaavasti sotaretkille vihollista vastaan. Sodankäynti vaatii aina organisoitumista,harvaanasutussa Suomessa se on täytynyt tarkoittaa yli pitäjänrajojen menevää yhteistoimintaa. Sotajoukolla pitää aina olla johtaja muuten ei voida välttää kaaosta ,tästä seuraa päätelmä että on ollut oltava ainakin maakunnallisia pääliköitä jotka ovat johtaneet joukkoja. Voidaanko näitä sanoa sitten kuninkaiksi? Tilanne Ruotsissa ei ehkä ollut paljoakaan poikkeava Suomen tilanteesta ja Ruotsin varhaiset kuninkaat eivät eronneet juurikaan heimopääliköistä. Historian kirjoitus on ehkä antanut heistä hieman suurennellun kuvan kun etsitty kansakunnalle loistavaa menneisyyttä.Jos suomalaiset olisivat keskiaikana saaneet kirjoittaa omaa historiaansa Ruotsin tapaan niin ehkä meilläkin olisi pitkä lista Suomen tai Hämeen kuninkaista.

 

[baikal]

Jos suomalaiset olisivat keskiaikana saaneet kirjoittaa omaa historiaansa Ruotsin tapaan niin ehkä meilläkin olisi pitkä lista Suomen tai Hämeen kuninkaista.

Vieläkään ei ole liian myöhäistä.

 

[miheikki]

Tietokirjailijapariskunta on kotonaan menneisyydessä – kannustavat suomalaisia tutustumaan maan 40 000 muinaisjäännöskohteeseen: "Jos kohteita ei näe, vaikea niitä on arvostaakaan"

Palkittu tietokirjailijapariskunta haluaa saada suomalaiset katsomaan lähelle, omaan historiaansa.

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Tietokirjailijapariskunta on kotonaan menneisyydessä – kannustavat suomalaisia tutustumaan maan 40 000 muinaisjäännöskohteeseen: "Jos kohteita ei näe, vaikea niitä on arvostaakaan"

Ihmiset & kulttuuri
06:00
Tuovi Mäkipere
Palkittu tietokirjailijapariskunta haluaa saada suomalaiset katsomaan lähelle, omaan historiaansa.

 

[miheikki]

Itärajalta löytyi merkki muinaisesta asumuksesta, joka mullistaisi rakennushistorian: "Suomen oloissa aivan ainutlaatuista"

Etelä-Karjalassa tehdyt löydökset viittaavat siihen, että hirsirakenteita olisi käytetty Suomessa jo yli 10 000 vuotta sitten.

yle.fi

Itärajalta löytyi merkki muinaisesta asumuksesta, joka mullistaisi rakennushistorian: "Suomen oloissa aivan ainutlaatuista"

Etelä-Karjalassa tehdyt löydökset viittaavat siihen, että hirsirakenteita olisi käytetty Suomessa jo yli 10 000 vuotta sitten.

Kaivaukset
18.8.2020 klo 19.58päivitetty 18.8.2020 klo 20.01


Hirsirakentaminen saattaa olla Suomessa huomattavasti aiemmin arveltua vanhempaa.

Nykykäsityksen mukaan hirsirakenteita olisi ruvettu tekemään Suomessa vasta nuoremmalla kivikaudella noin 7000 vuotta sitten. Tämä olisi liittynyt vakiintuneeseen asumiseen Suomessa.

Joutsenon Kuurmanpohjan arkeologisissa kaivauksissa Lappeenrannassa tehdyt löydökset viittaavat kuitenkin siihen, että hirsirakenteita olisi käytetty Suomessa jo yli 10 000 vuotta sitten.

– Jos tämä vahvistuu, niin se olisi Suomen oloissa aivan ainutlaatuista, Kuumanpohjassa kaivauksia tehnyt Kainuun museon arkeologi Tapani Rostedt kertoo.

Kajaanin museon arkeologi Tapani Rostedt Kuurmanpohjan arkeologisella kaivauksella.Kare Lehtonen / Yle
Hirsirakennus lahden rannalla
Kuurmanpohjan Hiekkasillan kivikautinen asuinpaikka sijaitsee pellon laidalla hiekkaisessa mäenrinteessä yli kymmenen kilometrin päässä Saimaasta.

Noin 10 300 vuotta sitten nykyinen pelto oli muinaisen Ancylusjärven lahti, jonka rannalla kivikauden ihmiset elivät. Itämeren kohdalle syntyneen Ancylusjärven pinta oli nykyistä Saimaan vedenpintaa korkeammalla.

Itämeren kohdalle syntyi Ancylusjärvi jääkauden jälkeen ja se oli korkeimmillaan noin 10 000 vuotta sitten. Silloin yksi järven lahdista ulottui aina Kuurmanpohjaan saakka (ei piirretty karttaan). YLE
Nelikulmainen rakennus
Hirsirakentamiseen viittaa erityisesti asuinpaikalta esiin kaivetun rakennuksen muoto. Se on voitu määritellä kaivauksissa tehtyjen esinelöytöjen sijaintien perusteella. Näin on voitu havaita esimerkiksi seinien paikat.

– Löydöt viittaavataika selvästi siihen, että tässä on ollut neliömäinen rakenne, joka voi olla merkki maan alla olleesta hirsikehikosta, arkeologi Tapani Rostedt kertoo.

Rostedt korostaa, että hirsirakenteesta ei ole suoria todisteita, koska rakennuksen kaikki puuosat ovat jo aikoja sitten hävinneet Suomen happamassa maaperässä.

Kuurmanpohjassa esiinkaivetun rakennuksen pohja on nelikulmainen. Vasemmalla Tapani Rostedt ja oikealla professori Aivar Kriiska.Kare Lehtonen / Yle
Rakennuksen muoto viittaa kuitenkin vahvasti juuri hirsirakenteeseen.

– Siinä ei ole kovin paljon muita mahdollisuuksia. Todennäköisesti kysymys on hirsistä, jotka on laitettu vaaka-asentoon ja katto on sitten rakennettu tämän kehikon päälle, Rostedt sanoo.

Asian vahvistuminen muuttaisi käsityksiä Suomen varhaisesta asutushistoriasta.

– Näin vanhoja hirsirakenteisia asumuksen pohjia ei Suomesta muualta tunneta, arkeologi Tapani Rostedt kertoo.

Arkeologisia kaivauksia Kuurmanpohjassa on tehty jo parinkymmenen vuoden ajan.Kare Lehtonen / Yle
Vakiintunutta asutusta
Aikaisemmin on luultu, että vakiintunut asuminen Suomen alueella olisi alkanut vasta uudemmalla kivikaudella eli noin 7000 vuotta sitten.

Tätä ennen Suomessa olisi liikuttu lähinnä pyyntimatkoilla. Asumukset olisivat olleet helposti siirrettäviä kotamaisia rakennuksia.

Kuurmanpohjassa on tehty kaivauksia parinkymmenen vuoden kuluessa useilla eri kivikautisilla asuinpaikoilla. Tehdyt löydöt viittaavat siihen, että alueella on ollut vakiintunutta asutusta jo yli 10 000 vuotta sitten.

Kaivauksista löytynyttä piitä, jonka epäillään olevan kotoisin Keski-VenäjältäTommi Parkkinen/Yle
Paikallinen raaka-aine käyttöön
Vakiintuneeseen asumiseen Kuurmanpohjassa viittaa esimerkiksi se, että asukkaat ovat siirtyneet pois tuontiraaka-aineen eli piikiven käytöstä. Kiviesineitä on alettu tehdä paikallisesta raaka-aineesta kvartsista.

– Heidän on pitänyt sopeutua paikallisiin materiaaleihin. Eli kvartsi on sitten se, mitä heovat käyttäneet, Tapani Rostedt sanoo.

Alueelta on löydetty muun muassa paikallisen raaka-aineen saamiseen käytetty kvartsilouhos.

.

Kuurmanpohjasta löytynyt kivikautinen kvartsilouhos.Tommi Parkkinen/Yle
– Me näemme tässä paikallisen oman kulttuurin synnyn tällä alueella, Kuurmanpohjassa pitkään kaivauksia tehnyt Tarton yliopiston professori Aivar Kriiska kertoo.

Hirsi viittaa vakituiseen asumiseen
Myös Kuurmanpohjassa esiin kaivettu muinainen asumus viittaa vakiintuneeseen asumiseen.

– Rakennus on upotettu noin puoli metriä syvälle maaperään, mikä on vaatinut paljon työtä. Tuskin sellaista vaivaa olisi nähty vain väliaikaisen asumuksen vuoksi, arkeologi Tapani Rostedt huomauttaa.

Myös mahdollinen hirsirunko olisi viite vakiintuneesta asumisesta.

– Kyllä siinä on silloin asuttu pidempään. Ei se varmasti ole ollut asumus, jossa vain käydään ja lähdetään pois, Tapani Rostedt sanoo.

Suomen varhaisimmat vakituiset asukkaat asettuivat nykyisen itärajan tuntumaan – tekivät heti merkittävän teknisen keksinnön

10 500 vuotta sitten kivikauden asukkaat joutuivat keksimään uudenlaisen työtavan, jolla he pystyivät valmistamaan työkaluja paikallisesta raaka-aineesta.

yle.fi

 

[salama-anteri]

Pohjoisessa vaikutti Komsakulttuuri (ensin Norjan rannikolle.. Vienan kautta?) jo tuhansia vuosia ennen Kundan kulttuurin vaikutusta etelämpänä. Tämän perusteella vaikuttaa siltä että väestö nykyisen Suomen aluelle on ensiksi tullut pohjoiseen, kun etelä on ollut vielä veden vallassa.

Niin, ennen tuota Atlantin rannikkoa ylos hiipinytta asutusta (josta saamelaisille on jaanyt paljon perus-lansieuroopplaisia geeneja) oli Kuola jo asutettu Siperiasta kasin, aivan eri geeneilla.

Kundahan ylsi Baltian kautta suunnilleen Salpauselalle asti, mutta ilmaston muutos vei indo-euroopalaisen kielen puhujat takaisin sinne mista tulivatkin ja suomalais-ugrilaiset alkoivat levittaytya tilalle vasta n. tuh. vuotta myohemmin.

Jotta saadaan kaikki kieliperheet mukaan (geeneja niihin 1:1 sekoittamatta!) tama lainaus ripauksena maustetta:
" Komsa-ihmisten kieli on tuntematonta ja kadonnutta muotoa, sillä Komsa-kulttuuri polveutui Ahrensburg-kulttuurin kautta Euroopan läntisestä paleoliittisestä asutuslohkosta (LPAL), jonka kielet, paitsi baski, ovat kadonneet tuntemattomiksi jääneinä. "Komsa-kielen" vaikutusta esim. juuri (karkeasti 5.000 vuotta myöhemmin eriytyvään) saamen kantakieleen on, kuten yleensäkin tuntemattomien kielten tapauksissa, mahdotonta todentaa. "

 

[salama-anteri]

Miksi viikinkien piti tuoda tummatukkaisia ja tummasilmäisiä orjanaisia aikanaan sekoittamaan pohjoismaista geenipoolia?

Periaatteessa yksi oikein vilhakkaheppinen sukukunta jostain muualta on voinut ruiskuttaa ja pölyttää ympäristöään miespolven tai kahden ajan ja siinäpä sitä on sitten genomia kylliksi.

Naille heitoille loytyy vastineet:

Ruotsista loytyneet, toistaiseksi vanhimmat "vainaat" aiheuttivat jarkytyksen kun molemmat miehet olivat suomalaisia... ja naikkonen Sardiniasta!
- nuo viikingit, kauppamiehina, sen varmaan olivat toimittaneet, eivatka meikalaiset 'invandrare' itse kayneet hakemassa (aika edelsi siis viikinkienkin 'suorahaku'-retkia)

Ei nyt ihan sukukunta, mutta silloin kun saamelaisasutus oli vetaytynyt suunnilleen Pohjanmaan keskitasolle, niin sen ajan suokalmistosta loytyi tasapain saamelaisia ja sitten 'muita' suomalaisia - paitsi yksi Friisien saaristosta tullut. Kun kerran oli paikalliseen tapaan haudattu, niin varmaan kauppamies eika soturi (kummat polyttavat enemman?).

 

[salama-anteri]

osa suvusta jatkoi Oulujokea perustamaan Utajärven (1540),

Utajarven kyla/ kuntamuseo ei olekaan ihan tavallinen, vaan yltaa ihan pronssikaudelle asti (todisteineen).

Tutkimuksen mukaan geneettinen monimuotoisuus Suomessa ja Ruotsissa on pienempi kuin Keski-Euroopassa, ja erityisen vähäistä se on Itä-Suomessa.

Suomalaiset poikkesivat huomattavasti keskieurooppalaisista vertailuväestöistä, ja itä- ja länsisuomalaisten välinen geneettinen etäisyys oli suurempi kuin esimerkiksi brittien ja pohjoissaksalaisten välinen.

Jos tutkimus ei ole ottanut huomioon founder (pieni ryhma lahtee uudisasuttajiksi) tai bottleneck (isompikin ryhma esim. luonnonolojen takia kutistuu pieneksi, ennenkuin taas lisaantyy) ;'efekteja' niin kylla on aika triviaali havainto tuo Ita-Suomem osalta.

Rurikista:
Vaikka hän oli N1c1-haploryhmää, hän ei näytä olleen suomensukuinen. Hänen juurensa vievät Ruotsiin, ja siellä ei siihen aikaan ollut itämerensuomalaisia.

Vaikka viikinkiaika oli suuren liikehdinnan aikaa, niin oli myos 400-600, ja molemmille oli ilmastollisia syita. Rurikilla ei tarvinnut olla suomalaisia juuria, koska Ruotsiin (Tukholman korkeudelle) tuli Itameren yli vakea siita etelaan yltavalta vyohykkeelta. Ja Tukholman seudun osalta asia tiedetaan, koska ihan sopimusteitse perustettiin rinnakkaiskylia saapuville... ettei tarvinnut tapella; ei ois ehka tullutkaan Rurik'ia jalkimmaisessa tapauksessa?
- nyt @Hejsan tutkimaan

 

[StepanRudanskij]

Utajarven kyla/ kuntamuseo ei olekaan ihan tavallinen, vaan yltaa ihan pronssikaudelle asti (todisteineen).

Jos tutkimus ei ole ottanut huomioon founder (pieni ryhma lahtee uudisasuttajiksi) tai bottleneck (isompikin ryhma esim. luonnonolojen takia kutistuu pieneksi, ennenkuin taas lisaantyy) ;'efekteja' niin kylla on aika triviaali havainto tuo Ita-Suomem osalta.

Itä-Suomen osalla on kyllä joitain erikoisia juttuja tiedossa. 1600-luvun lopun nälkä- ja katovuodet osuivat sairauksineen erittäin kovaa juuri tuohon itäsuomalaiseksi sanottuun väestöön. Kainuu, Pohjois-Karjala ja näiden lähiseudut menettivät suhteellisesti vielä enemmän väestöään kuin muu suomalainen alue. Kyläkunnittain ihmisiä kuoli muutamassa vuodessa. Ne, jotka selvisivät hengissä, perustivat sitten pikkuhiljaa uudestaan itä-Suomen väestön. Tässä on varmasti bottleneck-efektiä. Tämä pullonkaula näkyy myös ns. suomalaisessa geneettisten tautien perinnössä.

 

[salama-anteri]

Eras kuuluisimmista proffistamme kirjoitti 70-luvulla kirjan "Muinaisuutemme merivallat" josta tuli hanellekin 'lunta tupaan' mutta sittemmin (historiankirjoituksessa hyvin lyhyt aika, mutta uusia menetelmia peliin) pala palalta spekulatiivinen todistusaineisto on vahvistettu.

On ihan mahdollista, että vahvempi heimo ajoi asujaimiston, joka asutti sitten nykySuomen saaristoa tai pohjanmaata ja sen reunaa. Kahtohan, rannikkoruotsalaisten murteet ovat wanhempia kuin ahvenanmaalaisten. Jospa nuo murteet ja -kieli- tulivat aikoinaan etelästä ja esim. Ahvenanmaalta. Luontainen reitti väistää olisi siirtyä pohjoiseen pitkin rannikkoa.

Kunhan ensin oli hilluttu
", the distance from central Finland to the coast may have seemed longer than for others seemed the distance from Finland overseas, far into alien lands. Finnish and Sámi influence is observable in wide areas across the Baltic Sea and in North Russia in the form of individual artifacts evidently of these origins. It remains unclear to what degree these artefacts are indicators of widely mobile individuals from Finland and Karelia or have been carried via trade (cf. Kuusela). Nevertheless, they remain of sufficient number to suggest that there were Finnic and Sámi individuals who were actively mobile during this period (Raninen & Wessman), whereas people in Åland seem to have grown rich on eastern trade and been extremely active – even spreading their cultural influence to West Uralic cultures along the Volga (Ahola & Frog; Raninen & Wessman; Talvio)."
ja rikastuttu (liityttiinko vain mukaan Uppsalan seudun varjageihin, vaiko ihan itse lahdettiin, todistusaineisto ei kerro),

niin sitten tuli virolaisten vuoro; kirjan mukaan heidan valloituksensa rajaksi muodostui Skiftet.

Baltian 'viikingit' jotka aina olivat ainakin tanskalaisten kanssa karhamoineet, olivat silloin niin voimissaan, etta etelaisempi joukko havitti Kobiksen
- ihan vaan kun voivat
- Tanskan kuningas nimittain vaelteli armeijansa kanssa, mielin maalin Englannissa ryostelemassa kun vastusta ei loytynyt, 20 v:n ajan juuri silloin

 

[salama-anteri]

Pyhä Henrikin väitettiin olleen englannista kotoisin ja toimineen Ruotsissa varapiispana. Sieltä käsin suoritti ristiretken Suomeen. Kallon ikä on jo aiemmin todettu sopivaksi Henrikin ristiretkiin 1100 luvulle. DNA tuloksista saataisiin varmistus sille, että olisi kotoisin brittien saarilta.

Ko. henkilo oli munkkina jo tehnyt hyvaa tyota (siis oli britti, nk. lahettey (lahetys) tyontekija) Saksanmaalla ja eteni kummasti, kun pohjoisempana ilmeni uusia tyotilaisuuksia.

 

[Fremen]

Niin, ennen tuota Atlantin rannikkoa ylos hiipinytta asutusta (josta saamelaisille on jaanyt paljon perus-lansieuroopplaisia geeneja) oli Kuola jo asutettu Siperiasta kasin, aivan eri geeneilla.

Kundahan ylsi Baltian kautta suunnilleen Salpauselalle asti, mutta ilmaston muutos vei indo-euroopalaisen kielen puhujat takaisin sinne mista tulivatkin ja suomalais-ugrilaiset alkoivat levittaytya tilalle vasta n. tuh. vuotta myohemmin.

Jotta saadaan kaikki kieliperheet mukaan (geeneja niihin 1:1 sekoittamatta!) tama lainaus ripauksena maustetta:
" Komsa-ihmisten kieli on tuntematonta ja kadonnutta muotoa, sillä Komsa-kulttuuri polveutui Ahrensburg-kulttuurin kautta Euroopan läntisestä paleoliittisestä asutuslohkosta (LPAL), jonka kielet, paitsi baski, ovat kadonneet tuntemattomiksi jääneinä. "Komsa-kielen" vaikutusta esim. juuri (karkeasti 5.000 vuotta myöhemmin eriytyvään) saamen kantakieleen on, kuten yleensäkin tuntemattomien kielten tapauksissa, mahdotonta todentaa. "

Nämä ovat todella mielenkiintoisia kysymyksiä... mitä tapahtui ihmisille jotka asuivat täällä ennen uralilaisten/ (sittemmin) baltian-suomalaisten saapumista idästä, ehkä 2500 vuotta sitten? Hapan ja tanniininen metsämaaperämme ei ole jättänyt paljoa dna:ta, mutta selkeitä jälkiä näistä vaeltajista/ asuttajista ei nykypopulaatiossa oikein ole.
Haplo NC1 Y-kromosomissa on selkeästi me, ja idästä.

 

[salama-anteri]

myytiin syytinkiläisiä ja naimaikään puhkeamassa olevia tyttöjä.

Samoille ajoille sattuu myös vienanmereläinen -loistonkausi- joka ei varmuudella ollut viikinkien hanskassa. Laatokan kahta puolta oli myös verevää kauppaa ja vesireitit olivat jees. Viikingit eivät suinkaan yksin telkunneet Itämeren piirissä ja vielä vähemmän yksin Itämeren ulkopuolella.

Mutta Vienanmerelle menneet olivat Norjan kautta sinne tulleita, norjalaisia. Jotka sitten kavivat kotiin palattuaan kauppaa p. Saksan ja Englannin kanssa:

". Sea traffic arrived along longstanding routes via the Gulf of Finland (cf. Schalin) to Lake Ladoga, which became a central junction of water routes in all the cardinal directions, while the climatic warming trend (Helama) allowed the establishment of sailing routes around the northern coast of Norway for encounters with Finnic and Sámi groups on the shores of the White Sea (Koskela Vasaru). At the same time, inland water routes connected territories of Karelia and eastern Finland to Lake Ladoga (Korpela), others also enabled travel from the White Sea to the Gulf of Bothnia across northern Finland (Kuusela),"
- norjalaiset koukkasivat Vienaan (eivatka maksaneet veroja)
- karjalaiset (jotka maksoivat veronsa Novgorodiin) tunkivat Pohjanlahden perukkaan
- suomalaisilla oli maita ja mantuja, siina valilla, viela paljon koskematta

En osannut tuota "ei varmuudella ollut" eli 'ehka oli' lukea, etta josko se tarkoittikin "varmuudella ei ollut"

 

[StepanRudanskij]

Yksi mahdollisuus on se, että tilalle tuli vahvempi heimo. Aika usein historia selittyy näin raadollisesti. On ihan mahdollista, että vahvempi heimo ajoi asujaimiston, joka asutti sitten nykySuomen saaristoa tai pohjanmaata ja sen reunaa. Kahtohan, rannikkoruotsalaisten murteet ovat wanhempia kuin ahvenanmaalaisten. Jospa nuo murteet ja -kieli- tulivat aikoinaan etelästä ja esim. Ahvenanmaalta. Luontainen reitti väistää olisi siirtyä pohjoiseen pitkin rannikkoa.

Kaivellaanpa näitä vanhoja postauksia tässä odotellessa. 1000 vuotta sitten Ahvenanmaa oli karkeat 6 metriä alempana kuin nykyään. Silloin vedenpinnan yläpuolella näkyvillä ollut maaperä oli suurimmalta osaltaan karua kalliota ja kivikkoja. Ihmisasutukselle sopivaa alaa kovin vähän verrattuna nykypäivään. Kovin vahvalle pysyvälle asutukselle tuolla ei ollut sijaa. Ennemminkin hyljestäjille ja kalastajille tukikohtaa. Jotain pientä viljelyä on ollut mahdollista harjoittaa. Rannikkoruotsalaisten murteet ovat vanhempia ihan siksi, että Ahvenanmaan ruotsinkielinen asutus on myöhäisempää kuin rannikoiden.

 

[StepanRudanskij]

Nämä ovat todella mielenkiintoisia kysymyksiä... mitä tapahtui ihmisille jotka asuivat täällä ennen uralilaisten/ (sittemmin) baltian-suomalaisten saapumista idästä, ehkä 2500 vuotta sitten? Hapan ja tanniininen metsämaaperämme ei ole jättänyt paljoa dna:ta, mutta selkeitä jälkiä näistä vaeltajista/ asuttajista ei nykypopulaatiossa oikein ole.
Haplo NC1 Y-kromosomissa on selkeästi me, ja idästä.

Tulokkaat saattavat syrjäyttää paikallisen väestön ihan sulauttamalla ja lisääntymällä tehokkaammin kuin ns. alkuperäinen väestö. Eron ei tarvitse olla suuri, mutta sukupolvesta toiseen kertautuvana toimii noin.