Suomen armeija aseet
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
Hejsan kirjoitti:
Tästä kuule väännettiin sudettimessa joskus oikein topakasti. Suomalaisilla on jonkun verran erillistä kr-pistoolia...mutta se ei ole mikään ryhmäase joka ryhmään. Suomessa suhtaudutaan skeptisesti tuon aseen mahdollisuuksiin niissä oloissa, joissa todennäköisesti taisteluja käytäisiin. Niitä on "tietääkseni" testattu pv:n toimesta moneen otteeseen ja kaiketi on päädytty siihen tulokseen, että njet. ei kannata hommata.
Jos nyt oikein heitällän kuvittelumyssyn päähän ja oletan olevani torjuntakomppanian jäsen ja saan valita joko nykymeiningin mukaisen 81-millisten tulivoiman tai liudan kiväärikranun paiskoimia niin valitsen 81-milliset. Jos sama myssy päässä mietin kaikkia maastojuttuja yms. niin reilusti epäsuora heitinmalli on käypäinen meikäläiseen varustukseen. Tähän pitää lisätä vielä se, että 81-millinen on kertaluokkaa rötväkämpi muutenkin kuin joku 40-millin tupsonen.
Suomalaiset ovat jossain vaiheessa rakentaneet epäsuoran tulivoiman pitkälle kahden heitinmallin ja ympäriampuvan 122-millisen tykistön varaan...syitä voi kukin miettiä, minun mielestäni se ei ole syntynyt vahingossa vaan vissit syyt taistelutavoissa ja - ajatuksissa ovat olleet pohjana ratkaisuille. Eli tokko ne suunnittelusotilaat ovat ihan peukalo suussa istuneet viime sotien jälkeen.
Hejsan kirjoitti:
Kaupukisjääkäreillä noita on sekä erikoisjääkäreillä. Asutuskeskustaistellussa siitä heittimestä ei ole niin paljoa hyötyä ja siksipä aika looginen askel on ollut varmasit tuo kranaattipistoolin valinta. Ruotsissa näitä on kai sitten lisäksi rannikkojääkäreillä, mutta meillä taitaa olla ajatuksena kehittää enemmän heittimistön toimintaa. Ainakin sellaista olen lukenut, ymmärtänyt lukeneeni, jostakin rannikkojääkärien heitin taktiikaan keskittyvästä tutkimuksesta.
En tiedä mikä noiden sissiheittimien kohtalo sitten loppupeleissa on, onko projekti hyllytetty vai oliko se puhdasta susi1:sen päiväunta. Vai onko se todellisuutta. En tiedä. Toisaalta kohteen tuhoamiseen tuollainen 60-81mm ei ehkä ole mikään kovinkaan kummoinen peli. Tilataan MRLS:ltä iskua, Hornetilta vähän ilmasta maahan vaikutusta tai ylijohdon tykistöltä... Sikäli mikäli ylijohdon tykistö saa ampua ylipitkille matkoille... Tai Hornetit pääsee ilmaan... Tai MRLS:t joutaa yhden kapisen sissiluutnantin tulikomentoja kuuntelemaan kun samalla joku Majuri karjuu että hänen pataljoonansa tarvitsee vähän TULIVOIMAA isolla teellä. :a-undecided:
Yksi mielenkiintoinen juttu on tuo että Jatkosodassa juuri asemasota-aikana noita kranaatinampumalaitteella varustettuja kivääreitä meinattiin ostaa saksasta, kun sitten -44 sotatoimet lähtivät taas käyntiin todella niin tuo tilaus peruttiin. Toki ajat on muuttuneet ja konepistoolitkin jääneet menneeseen aikaan mutta kaippa tuota voi pitää yhdenlaisena osoituksena siitä että ei niilä kranaattilingoilla oikein mitään tee meillä päin, toisin kuin maailmalla jossa noita käytettiin aika paljonkin.
Juu Baikal on oikeassa sen suhteen että vääntö oli hurjaa ja jatkui vuosia. Enää ei oikein jaksaisi :a-laugh:
OldSkool kirjoitti:
Koski tuota VeliVenäläistä AGS-17 KrKK:ta. Muistelen että ongelma oli siinä että kranaatti ei virity tietyn matkan jälkeen. Eli jos se heti putkesta ulos tullessaan (tai jopa putkessa?) törmää johonkin niin se kukkuu samantien.
En tiedä onko ne jo stenattu, onko niitä tarkoitus stenata vai pidetäänkö niitä piilossa jossakin varaston nurkassa kunnes niille ei enää ole koulutettua reserviä. Koulutusta niille ei enää anneta, ja Mil.fi ei enää esittele koko värkkiä... Eli taitaa olla niin että niitä käytetään enää haavekuvissa ja unelmissa.
OldSkool kirjoitti:
Kyse oli kyllä ihan tavallisesta torjuntakomppanian kertausharjoituksesta. Ampujana oli tavallinen sotilaspoliisi joka ampui koivuntaimeen noin viiden metrin etäisyydellä aseesta. Ampuma-alan raivaus oli suoritettu huolellisesti tallaamalla... Usein tuntuu olevan jalkaväkmiehillä sellainen käsitys, että kranaatti-kk:t, konetykit jne. ovat vain suuria konekivääreitä, mutta kun ne ei ole. Kyllä se kranaatti kukkuu kun sen ampuu johonkin kiinteään.
AGS-17 kalusto on kai romutettu. Tilalle ostettiin H&K:n kranaattikonekivääri joka on vissiin sellainen mitä Suomessa tarvitaan eli harvinainen (muutamalle komppanialle) ja kallein mitä kaupasta löytyy.
En nyt oikein ymmärrä miten tässä nyt taas vertaillaan krh:n käyttöä ja kranaatinlaukaisinta. Kranaatinlaukaisimella kun pystytään vaikuttamaan muutamassa sekunnissa ja kranaatinheittimellä taas tuetaan vähän suurempaa kuviota.
Toki eihän sitä kranaatinlaukaisinta Suomessa tarvita koska -"erityisolosuhde" ja "puolustusvoimien testaus". Vähän vaikea kuvitella, että 80 % länsimaista sortuisi sellaisen aseen käyttöönottoon ja jatkuvaan kehittämiseen mitä taistelukentillä ei oikeasti tarvita? Halpa, helppokäyttöinen ja tappava eli juuri sellainen ase joka ei Suomeen sovi? Ei nyt vain yksinkertaisesti sovi se, että muutamalla sadalla eurolla saataisiin huomattavasti lisättyä tavallisen jääkäriryhmän tulivoimaa?
Suomessa toivo asetettiin siihen kiväärikranaattiin, mutta voi voi kun siitä ei kunnon asetta saatu vaikka on yritetty 1600-luvulta asti. Britithän yritti myös sitä kiväärikranaattiratkaisua, mutta kun ensimmäisen persianlahden kahinassa saatiin huomattava osa omista tappioista aikaiseksi sillä, että käytettiin kiväärikranaattia, niin luovutettiin ja siirryttiin kiltisti kranaatinlaukaisimeen.
Tuntuu, että tässäkin kuviossa on jääty johonkin Kannakselle. Jos yksittäinen ryhmä havaitsee, että vihollisen jalkaväkiryhmä ulostautuu BTR-80:sestä 300 metrin päästä niin miten siihen vaikutetaan parhaiten? Kevyt kk- ei BTR:ää vahingoita ja kertasinko ei kanna. Lisäksi on hyvät mahdollisuudet siihen, että kk mies naulataan sillä BTR:n raskaalla kk:lla ensimmäisen vyön aikana. Laitetaanko yksi mies juoksemaan tulenjohtajan luo tilamaan pistetulta joka osuu alueelle viiden minuutin kuluttua vai ampuuko se ryhmän oma "krenatööri" pari laukausta jalkaväen summittaista ryhmitysaluetta ja osuu mahdollisesti niin että sirpaleet vaikuttaa ajoneuvon takana oleviin pystyssä juokseviin miehiin tai niin että HEDP kranu vaurioittaa vaunua? Todennäköisesti edes kranaatinlaukaisimen käyttäjää ei edes saada paikallistettua vaunusta ellei katsota aivan suoraa kohti.
Osui ja upposi, Mosuri! :a-smiley:
Nykyaikaisia yleisiä eroja länsimaiden ja Suomen kohdalla.
-Ei reserviläisarmeijaa
-Ei alueellinen puolustusjärjestelmää
-Kevyen ja mekainsoidun jalkaväen suhdelukema on hieman toinen kuin kotimaassa
-Puolustuskyky puutteellinen
-Organisaatiossa enemmän tulivoimaa alempana. Komppanian PST-ohjukset, suuri konekiväärilukema komppania tasolla, ryhmän rakenne poikkeaa kotimaisesta. Kotimainen malli panostaa selkeästi taistelukykyyn läheltä ja liikkuvuuteen (että päästään lähelle).
Että kyllä eroja löytyy muitakin kuin se että meillä ei ole käsikranun kokoisella mötikälle ampumalaitetta. niinqu.
Historiasta voi sitten kaivaa vahvistusta näille samoille asoille ja syyt miksi kotimaassa on kuljettu hieman erillisiä latuja kuin länsimaissa.
Heitetään nyt vaikka tuo Suomi KP:n legendaarinen maine... Ei ole kovinkaan yleistä että konepistooli on niinkin maineikas ja suosittu ase mitä se Suomessa on, yleensä se on KK. Että pohtikkaamme syitä.
Ps. Venäjällä KP on maineikas ase, mutta sitä hyödynnettiinkin ihan toisenlaisella taktiikalla ja tavoilla. PErustettiin komppanioita ja jopa pataljoonia pelkästään konepistooleilla aseistettuna joiden puutteelisen pitkän matkan tulivoiman hoitivat panssarivaunut ja joukon vähäiset kiväärin patruunaa käyttävät emmat.
Pss. Edelleenkin: Kun 80% länsimaista käytti kiväärikranaatteja 2ms aikana niin Suomelle ne ei kelvanneet. Miettikäämme syitä...
-Ei reserviläisarmeijaa
-Ei alueellinen puolustusjärjestelmää
-Kevyen ja mekainsoidun jalkaväen suhdelukema on hieman toinen kuin kotimaassa
-Puolustuskyky puutteellinen
-Organisaatiossa enemmän tulivoimaa alempana. Komppanian PST-ohjukset, suuri konekiväärilukema komppania tasolla, ryhmän rakenne poikkeaa kotimaisesta. Kotimainen malli panostaa selkeästi taistelukykyyn läheltä ja liikkuvuuteen (että päästään lähelle).
Että kyllä eroja löytyy muitakin kuin se että meillä ei ole käsikranun kokoisella mötikälle ampumalaitetta. niinqu.
Historiasta voi sitten kaivaa vahvistusta näille samoille asoille ja syyt miksi kotimaassa on kuljettu hieman erillisiä latuja kuin länsimaissa.
Heitetään nyt vaikka tuo Suomi KP:n legendaarinen maine... Ei ole kovinkaan yleistä että konepistooli on niinkin maineikas ja suosittu ase mitä se Suomessa on, yleensä se on KK. Että pohtikkaamme syitä.
Ps. Venäjällä KP on maineikas ase, mutta sitä hyödynnettiinkin ihan toisenlaisella taktiikalla ja tavoilla. PErustettiin komppanioita ja jopa pataljoonia pelkästään konepistooleilla aseistettuna joiden puutteelisen pitkän matkan tulivoiman hoitivat panssarivaunut ja joukon vähäiset kiväärin patruunaa käyttävät emmat.
Pss. Edelleenkin: Kun 80% länsimaista käytti kiväärikranaatteja 2ms aikana niin Suomelle ne ei kelvanneet. Miettikäämme syitä...
Mosuri kirjoitti:
Ehkäpä sillä ampumiseen tulee niin harvoin tilaisuuksia ryteikön ja oksien takia, ettei sitä ole mielekästä raijata mukana. Järkevämpi kuljettaa tavaraa, jota voidaan käyttää lähes aina, kuten esimerkiksi rynkyn paukut. Kranaattipistooli ja a-tarpeet syövät nopeasti ryhmän kantokykyä.
juhapar kirjoitti:
Tuo takatähtäihän on todella matalalla lukkokehyksestä/perästä (miten sen nyt tuon bullbupin kohdalla määrittelee). Veikkaan että tuo just on se ongelma. Muuten vaikuttaa ihan normaalille bullbupille omine heikkouksineen. Muistaakseni AUG:ssa ja Famasissa se tähtäinlinja on joku yli 5 senttiä lukkokehyksen/perän yläpuolella.
Miten lie tuo lipastukiammunta oikein hoituu 30 patruunan banaanilipaalla bullbup kiväärillä? Minulla airsoft-Famas oli varsin pienellä lippaalla varustettu, onko se joku 20 tai 25 patrunnan lipas mikä niissä on (aika tarkka kopio oikeasta mittojensa puolesta, kuten koko kivääri). Hankalan tuntoinen se makuuasennosta oli tähdätä ja ampua, etenkin kun samalla intissä taottiin päähän RK62:lla ampumista... Kun en minä osaa ampua tavallisellakaan metsästyskiväärillä ilman tukea makuulta siten että tulos olisi tyydyttävä (eli tuki on pakko olla). Ei oikeastaan poikkea istuma-asennosta juuri mitenkään piipuin heilumisen suhteen. Hihnatuen käyttökin on minulla niin alkeellista että ihan hävettää. Toista se on RK:lla tai AK:lla kun on lipas tukena.
Ainoa bullpup-tyyppinen ase, jolla olen päässyt ampumaan, on Steyr Aug. Sillä kyllä pystyy ampumaan ainakin tällainen reserviläisenmuotoinenkin henkilö. Vaakasuunnassa seitsemään senttiin levinneeseen kasaan (pystyhajontaa ~kolme senttiä) olen enemmän kuin tyytyväinen. Kelpaisi minulle palveusaseeksi.