Suomen energiapoliittiset ratkaisut

[PEMM]

Meitä helpottaisi aikalailla, että mm. Baltian maat muuttuisivat nettotuojista nettoviejiksi ja Norja rakentaisi merialueilleen tuulivoimaa, jolloin vesivoiman kapasiteettia voisi säästää kaikkein kipeimpään tarpeeseen talvella. Ruotsin ydinvoimalaratkaisut ovat myös meille tärkeitä, joskin niiden aikataulu on vähän turhan myöhäinen.

Ongelman ratkaisu tuonnilla on kuitenkin se ongelma, että sielläkin voi olla puutetta tuulesta (eli sähköstä) samaan aikaan.

Pitäisi siis rakentaa yhdessä tuumin pumppulaitoksia Ruotsiin ja Norjaan vuoristoisille alueille.

 

[TähtiporttiAtlantis]

Minusta säännöstely jarruttaa oikeaa kehitystä lähes kaikessa. Maankäytön suhteen kunnilla pitää olla sananvaltaa ja Puolustusvoimilla mahdollisuus vaikuttaa mm. tuulipuistojen kokoon ja sijoitteluun, mutta muuten ei pitäisi olla millekään tuotantomuodolle rajoitteita. Niiden kaikkien lopputulos on sähkön hintaa nostava.

Mutta sekään ei ole oikein, että ajatusmalli olisi sellainen, että esimerkiksi verkon vakauden vuoksi vain tuuli- tai aurinkovoimaloilta perittäisiin erilliset maksut verkon vakauden säilyttämiseksi tai pakotettaisiin rakentamaan akkukapasiteettia, kun sitä ei ole vaadittu eikä vaadita miltään muultakaan tuotantomuodolta, jotka voivat yhtälailla pudota pois verkosta aiheuttaen ongelmia. Mikäli tuo on tavoite niin jokaiselle tuottajalle vaihtoehtoisesti valinta tietystä akkukapasiteetista (tai muusta varastointikapasiteetista, joka voisi esimerkiksi olla osuus pumppuvoimalaitoksesta tai osuus pikakäynnistettävästä kaasuvoimalaitoksesta) joka suhteutetaan voimalaitoksen kokonaistehoon tai MW pohjainen lisämaksu, jolloin Fingrid rakentaa kerätyillä maksuilla akkuja tai rajat ylittäviä siirtolinjoja tai nopeasti käynnistyvää varavoimakapasiteettia tai synkronikompensaattoreita parhaaksi näkemällään tavalla.

Tuolloin kaikki ovat samalla viivalla ja tekninen paremmuus sekä investointien houkuttelevuus ohjaa valintoja, ei se mitä mieltä poliitikot milloinkin ovat ja samalla varastointikapasiteettia kehittyy monipuolisesti (eri toimijoille eri alueilla on varmasti näkemyseroja siitä mihin kannattaisi investoida ja sille pitää jättää mahdollisuus) sekä verkon vahvistaminen sekä rajat ylittävän siirtokapasiteetin kasvattaminen jatkuu myös tulevaisuudessa.

Eli käytännössä pitäisi aikalailla purkaa vähemmäksi nykyistä sääntelyä sekä puuttuvilta osin tehdä yhteiset pelisäännöt siihen suurimpaan puutokseen eli varastointikapasiteetin rakentamiseen. Nyt kun käsien vääntely asiassa vain jatkuu niin tarve kasvaa suuremmaksi vuosi vuodelta ja investointeja tehdään sitten kun ne nähdään välittömästi voitolliseksi bisnekseksi. Kuluttajan kannalta odotusaika voi olla aika pitkä ja mahdollisesti myös tarkoituksella pidennetään tekemällä kaikkea vähän jälkijunassa --> koko tuottajakenttä kuitenkin hyötyy korkeasta sähkön hinnasta ja osa sen voimakkaasta vaihtelusta.

Kyllä, kunhan tuulivoiman tapauksessa jokaisella maanomistajalla on absoluuttinen oikeus määrätä hinta sekä maankäytölle että maisemahaitalle tai halutessaan kieltää yhdenkään tuulijoulen kulkeminen maittensa halki.

 

[-TripleX-]

Kyllä, kunhan tuulivoiman tapauksessa jokaisella maanomistajalla on absoluuttinen oikeus määrätä hinta sekä maankäytölle että maisemahaitalle tai halutessaan kieltää yhdenkään tuulijoulen kulkeminen maittensa halki.

Eikö se silloin pidä olla sama oikeus aiotaan sinne rakentaa mitä tahansa yhteiskunnalle tärkeää, teitä, rautateitä, siirtolinjoja? Ei voi eritellä tuolla tavalla. Ja maisemahaitta on objektiivinen asia, mitkä muut objektiiviset asiat hyväksytään rajoitteiksi? Hajuhaitat sellutehtaista, äänet moottoriteistä, rantaan rakentaminen?

Kieltäminen on vaan liian helppoa.

 

[Nestehukka]

Uutisen mukaan KKO ei katso mökillä olevan tunnearvoa. Miten sitten maisemahaitan kanssa lienee, jos sen arvoa mittailtaisiin.

KKO linjaa: Mökillä ei ole tunnearvoa – Janakkala joutuu maksumieheksi, mökkiläinen ei saa rikastua

Vapaa-ajan asukkaan mökki tuhoutui viemäritulvassa. Mökin arvon määrittelee se, haluaako omistaja jatkaa mökkeilyä vai myydä sen.

yle.fi

Eikö se silloin pidä olla sama oikeus aiotaan sinne rakentaa mitä tahansa yhteiskunnalle tärkeää, teitä, rautateitä, siirtolinjoja? Ei voi eritellä tuolla tavalla. Ja maisemahaitta on objektiivinen asia, mitkä muut objektiiviset asiat hyväksytään rajoitteiksi? Hajuhaitat sellutehtaista, äänet moottoriteistä, rantaan rakentaminen?

Kieltäminen on vaan liian helppoa.

Muokkaus, lisätty yksi i.

 

[PEMM]

Uutisen mukaan KKO ei katso mökillä olevan tunnearvoa. Miten sitten maisemahaitan kanssa lienee, jos sen arvoa mittailtasiin.

KKO linjaa: Mökillä ei ole tunnearvoa – Janakkala joutuu maksumieheksi, mökkiläinen ei saa rikastua

Vapaa-ajan asukkaan mökki tuhoutui viemäritulvassa. Mökin arvon määrittelee se, haluaako omistaja jatkaa mökkeilyä vai myydä sen.

yle.fi

On muuten erityisen suomalainen laki.

Kumpikaan vaihtoehto ei saa johtaa rikastumiskiellon vastaiseen liialliseen korvaukseen mökkiläiselle. Mökkiläinen ei saa päätyä parempaan asemaan, kuin missä tämä olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa, KKO toteaa.

Huonompaan asemaan joutuminen velkaantumisen muodossa ei tietenkään haittaa oikeusvaltiota.

Ja tietenkin täysin ulkopuolinen, eli pankki, saa päästä tapauksen johdosta parempaan asemaan.

Edit: Jos siinä oli aikaisemmin rempattu hyväkuntoinen mökki, ja nyt uusi mökki, niin näinköhän arvo nousee rakentamiskustannusten verran ostajien mielestä? Onnea vaan, jos se on jossain peräkylällä, että välttämättä saa edes lainaa.

 

[Torni]

Eilisessä Ilkka-Pohjalaisessa oli mielenkiintoinen artikkeli Wärtsilästä ja datakeskuksista. Kannattaa lukea, jos mahdollista saada lehti käsiin.

 

[cardic]

Kyllähän tämä nykyinen tuotannon vaihtelu on ihan hallituksen ja päättäjien valitsema tie. Oltiin niin kovin onnellisia kun tuulivoima alkoi kasvamaan ilman tukiaisia, ihan omakustanteisesti. Olisi vain pitänyt jo aiemmin huomata että tämähän tulee olemaan iso ongelma kun tuota vakaata ja/tai säätövoimaa ei meillä ole eikä näköjään järkevällä hinnalla mistään saada.

Tuulivoimayhtiöitä tästä ei voi syyttää, me ollaan itse tehty pelisäännöt ja markkinavoimat on sitten ohjanneet investoinnit tuulivoimaan.

Nyt kun tuo tilanne alkaa pikkuhiljaa valkenemaan päättäjillekin, pitäisi varmaankin tehdä jotain. Edelleenkään tuulivoimayhtiöitä tästä ei voi rankaista vaan pitää keksiä jotain muuta. Toki veronmaksajien ja sähkö kuluttavien rahoilla mutta silti.

Jotenkin näen että sähköintensiiviseen tuotantoon ei kukaan suomessa investoi, vaikka vuoden keskihinta olisikin kohtuullinen, kun tarvittaisiin tasaista hintaa sähkölle. Ehkä mieluummin vaikka vähän kalliimpaa mutta ennustettavaa ja suhteellisen tasaista.

Mikä siis ratkaisuksi, ongelma on päällä nyt ja ratkaisut taitavat olla vuosien tai vuosikymmenien päässä. Ja ai niin, rahaakaan ei ole eikä kansalaisilta voi kupata enempää kun talous näivettyy muutenkin kansan persaukisuuden takia. EU:sta ei apuja tule, eikä naapureista. Ollaan aika kusisessa tilanteessa ja sähkönkulutuksen pikkuhiljaa kasvaessa tilanne ei suinkaan korjaudu vaan vain pahenee.

Onneksi itse henkilökohtaisesti voi toteuttaa kulutusjoustoa lämmityksen älyohjauksella, sähköautolla sekä muilla pienillä kikkailuilla.

 

[-TripleX-]

Kyllähän tämä nykyinen tuotannon vaihtelu on ihan hallituksen ja päättäjien valitsema tie. Oltiin niin kovin onnellisia kun tuulivoima alkoi kasvamaan ilman tukiaisia, ihan omakustanteisesti. Olisi vain pitänyt jo aiemmin huomata että tämähän tulee olemaan iso ongelma kun tuota vakaata ja/tai säätövoimaa ei meillä ole eikä näköjään järkevällä hinnalla mistään saada.

Tuulivoimayhtiöitä tästä ei voi syyttää, me ollaan itse tehty pelisäännöt ja markkinavoimat on sitten ohjanneet investoinnit tuulivoimaan.

Nyt kun tuo tilanne alkaa pikkuhiljaa valkenemaan päättäjillekin, pitäisi varmaankin tehdä jotain. Edelleenkään tuulivoimayhtiöitä tästä ei voi rankaista vaan pitää keksiä jotain muuta. Toki veronmaksajien ja sähkö kuluttavien rahoilla mutta silti.

Jotenkin näen että sähköintensiiviseen tuotantoon ei kukaan suomessa investoi, vaikka vuoden keskihinta olisikin kohtuullinen, kun tarvittaisiin tasaista hintaa sähkölle. Ehkä mieluummin vaikka vähän kalliimpaa mutta ennustettavaa ja suhteellisen tasaista.

Mikä siis ratkaisuksi, ongelma on päällä nyt ja ratkaisut taitavat olla vuosien tai vuosikymmenien päässä. Ja ai niin, rahaakaan ei ole eikä kansalaisilta voi kupata enempää kun talous näivettyy muutenkin kansan persaukisuuden takia. EU:sta ei apuja tule, eikä naapureista. Ollaan aika kusisessa tilanteessa ja sähkönkulutuksen pikkuhiljaa kasvaessa tilanne ei suinkaan korjaudu vaan vain pahenee.

Onneksi itse henkilökohtaisesti voi toteuttaa kulutusjoustoa lämmityksen älyohjauksella, sähköautolla sekä muilla pienillä kikkailuilla.

Ei energiaintensiivinen teollisuus operoi pörssisähköllä vaan tekee useita pitkäaikaisia sähkösopimuksia, jotka voivat kattaa jopa 90 % kulutuksesta. Suuret käyttäjät voivat myös myydä käyttämättä jäävän sähkön takaisin markkinoille. Tästä syystä Suomeen tulee mm. datakeskuksia, ne hyötyvät hintojen vaihtelusta samoin kun kuntien energiayhtiöiden vesikattilat lämpöenergian tuottamiseen jne.

Vain pörssisähköön sitoutuva pienkuluttaja on kusessa.

 

[Nargö]

Ei energiaintensiivinen teollisuus operoi pörssisähköllä vaan tekee useita pitkäaikaisia sähkösopimuksia, jotka voivat kattaa jopa 90 % kulutuksesta. Suuret käyttäjät voivat myös myydä käyttämättä jäävän sähkön takaisin markkinoille. Tästä syystä Suomeen tulee mm. datakeskuksia, ne hyötyvät hintojen vaihtelusta samoin kun kuntien energiayhtiöiden vesikattilat lämpöenergian tuottamiseen jne.

Vain pörssisähköön sitoutuva pienkuluttaja on kusessa.

Voiko datakeskus ajaa alas toimintansa silloin, kun sähköntuotanto on niukkaa ja pörssisähkön hinta korkealla? Jos siellä tehdään jotain eräajoja (kuten tekoälyn koulutusta?) niin sitten ehkä. Mutta useimmissa tapauksissa tuskin?

 

[-TripleX-]

Voiko datakeskus ajaa alas toimintansa silloin, kun sähköntuotanto on niukkaa ja pörssisähkön hinta korkealla? Jos siellä tehdään jotain eräajoja (kuten tekoälyn koulutusta?) niin sitten ehkä. Mutta useimmissa tapauksissa tuskin?

Tuohon on monta erilaista vastausta ja eri yhtiöt lähestyvät ongelmaa eri tavoin. Luonnollisesti yksi keino, jota alla ei mainita on asettaa korkeimpien sähkönhintatuntien laskentatehtäville erilainen hintalappu ja esimerkiksi yöllä tehtävä laskennat ovat selkeästi halvempia. Eri puolilla maapalloa on yö eri aikaan, kun meillä on yö ja sähkö melkein ilmaista niin käyttö on esimerkiksi Yhdysvaltojen länsirannikolla, Kanadassa sekä Etelä-Amerikassa kiivaimmillaan sekä päinvastoin. Vähän kun puskuroi akuilla toimintaa niin laskentaa ohjataan lisää sinne missä sähkö on edullista ja karsitaan sieltä missä on kallista.

Alla on Googlen vastaus siihen mitä keinoja käytetään:

Strategies to manage price fluctuations

Spot trading: Data centers can adjust their energy consumption patterns based on real-time market prices. By shifting computational tasks to times when electricity is cheaper, they can lower overall costs.

Workload scheduling: Non-essential or time-flexible workloads, such as AI model training, can be scheduled for off-peak hours. This strategy also helps in reducing peak demand charges.

Demand response programs: These programs allow data centers to reduce their electricity usage during peak demand periods at the request of the utility, in exchange for financial incentives.

Power Purchase Agreements (PPAs): Data centers often secure long-term contracts with power suppliers to get electricity at a pre-determined, stable rate.

On-site generation and storage: Some facilities use on-site assets like renewable energy sources or battery storage to manage their own power supply and reduce reliance on the grid during high-price periods.

Location selection: Data centers are increasingly built in regions with low energy costs, such as those with high renewable energy penetration, to ensure a more stable and cheaper power supply.

 

[Benelli]

Kyllähän tämä nykyinen tuotannon vaihtelu on ihan hallituksen ja päättäjien valitsema tie. Oltiin niin kovin onnellisia kun tuulivoima alkoi kasvamaan ilman tukiaisia, ihan omakustanteisesti. Olisi vain pitänyt jo aiemmin huomata että tämähän tulee olemaan iso ongelma kun tuota vakaata ja/tai säätövoimaa ei meillä ole eikä näköjään järkevällä hinnalla mistään saada.

Tuulivoimayhtiöitä tästä ei voi syyttää, me ollaan itse tehty pelisäännöt ja markkinavoimat on sitten ohjanneet investoinnit tuulivoimaan.

Nyt kun tuo tilanne alkaa pikkuhiljaa valkenemaan päättäjillekin, pitäisi varmaankin tehdä jotain. Edelleenkään tuulivoimayhtiöitä tästä ei voi rankaista vaan pitää keksiä jotain muuta. Toki veronmaksajien ja sähkö kuluttavien rahoilla mutta silti.

Jotenkin näen että sähköintensiiviseen tuotantoon ei kukaan suomessa investoi, vaikka vuoden keskihinta olisikin kohtuullinen, kun tarvittaisiin tasaista hintaa sähkölle. Ehkä mieluummin vaikka vähän kalliimpaa mutta ennustettavaa ja suhteellisen tasaista.

Mikä siis ratkaisuksi, ongelma on päällä nyt ja ratkaisut taitavat olla vuosien tai vuosikymmenien päässä. Ja ai niin, rahaakaan ei ole eikä kansalaisilta voi kupata enempää kun talous näivettyy muutenkin kansan persaukisuuden takia. EU:sta ei apuja tule, eikä naapureista. Ollaan aika kusisessa tilanteessa ja sähkönkulutuksen pikkuhiljaa kasvaessa tilanne ei suinkaan korjaudu vaan vain pahenee.

Onneksi itse henkilökohtaisesti voi toteuttaa kulutusjoustoa lämmityksen älyohjauksella, sähköautolla sekä muilla pienillä kikkailuilla.

Metsähallituksella on aika paljon metsää joissa harvennusta ei tehdä kunnolla ja joutomaata jossa voisi kasvattaa energiapajua.
Harvennetusta puusta voisi tehdä biohiiltä ja pyrolyysiöljä (tätä voi jatkojalostaa kun tuotanto on skaalattu ylös kuten tuota voi sekoittaa raakaöljyyn ennen jalostusta) joita voi sitten polttaa talvella kun tuulta ei ole.

 

[cardic]

Totta tuokin varmasti on että tehdään pitkäaikaisia ja ainakin osittain kiinteitä sopimuksia sähköstä. Itse työskentelen organisaatiossa joka käyttää ainakin verrattain ison määrän sähköä vuosittain mutta on silti pääosin (poislukien oma tuotanto) pörssisähköhinnoittelussa kiinni. Eli ei ole tehnyt pitkiä ja/tai kiinteitä sopimuksia ostosähköstä.

Meillä kysyntä kovimpien hintapiikkien aikaan toki joustaa siten että joitain suurimpia kulutuksia ajetaan alas mutta tuo osa kulutuksesta edustaa kuitenkin vain pientä osaa kokonaiskulutuksesta. Noissakin tilanteissa mietitään tuotannon ja tilausten tilannetta vs. energian hinta ja saatetaanpa jättää tuo alasajo tekemättä jos juuri kyseinen "joustava" prosessiosa on kuormitettuna eikä ole "varaa" pitää linjaa kylmänä.

Toki meillä prosessit toimivat 24/7 ja siten koko vuoden osalta sähkön hinta lienee ihan OK verrattuna kilpailijoihin keski-euroopassa.

Oikeastaan ihmeellisintä tässä on se että miten ne tuolla keski-euroopassa pärjäävät kun sähkön keskihinta huitelee ihan pilvissä verrattuna mm. Suomeen tai Ruotsiin. Perus kuluttajat tietysti pärjäävät kun ei ole tuota lämmitystarvetta samalla tavalla kuin meillä ja siten kulutus nuppia kohden on pientä mutta teollisuus taitaa olla aika hankalassa tilanteessa ja kai siellä jonkinlainen pudotuspeli onkin käynnissä.

 

[Lepardi]

Oikeastaan ihmeellisintä tässä on se että miten ne tuolla keski-euroopassa pärjäävät kun sähkön keskihinta huitelee ihan pilvissä verrattuna mm. Suomeen tai Ruotsiin. Perus kuluttajat tietysti pärjäävät kun ei ole tuota lämmitystarvetta samalla tavalla kuin meillä ja siten kulutus nuppia kohden on pientä mutta teollisuus taitaa olla aika hankalassa tilanteessa ja kai siellä jonkinlainen pudotuspeli onkin käynnissä.

Etelä-Espanjaa ja Maltaa myöten sai talvikuukausina (tammi-maaliskuu) majaa lämmittää, jos ei halunut perhettään tappaa. Maltalla sai jo joulukuussa laittaa ilmalämpöpumput lämpöasentoon, kun karsean kylmät syysmyrskyt iski saarelle. Saaren pitäisi olla Euroopan lämpimin paikka?! Jos katsoo noita ilmastokarttoja, niin aika isossa osaa Keski-Eurooppaa on jopa ihan sama ilmastovyöhyke kuin Etelä-Suomessa.

Saksan lämpimimässä kolkassakin ihan Rein-joen varrella on tullut pari vuotta asuttua. Sielläkin oli talvella yö- ja päiväpakkasia ihan tarpeeksi. Kerran oli jopa kahden viikon täystalvi -10C ja kunnon lumikinokset.

Yhteevetona muuallakin Euroopassa lämmitetään taloja talvella ja ihan Etelä-Euroopassakin olisi se järkevää, jos jonkun elämänlaadun haluaa ylläpitää. Välimeren seutukin muuttuu sellaiseksi kostean kylmän sateiseksi homepaskaksi talvella, että ihan hirvitti härmäläistä.

Lontoossakin on koko talvi tullut asuttua ja eikä mitään toivo, että siitä olisi ilman asumuksen lämmittämistä selvinnyt hengissä. Sinnekin tuli viikoksi pakkastalavi kylään lumisateineen.

 

[cardic]

Totta tuokin, jotenkin on unohtunut nämä euroopan sääolot vaikka muutamia talvikuukausia on tullut vietettyä Saksassa ja keski-euroopassa yleensäkin. Toki etelä-euroopassa ei ole tullut keskitalvella majailtua että siitä ei ole mitään käsitystä.

Toisekseen tuolla keski-euroopassa useat asuinrakennukset on tehty aika huonoilla eristyksillä verrattuna pohjoismaihin ja siten tuota sähköä taitaa lämmitykseen kulua suhteellisen paljonkin. Miten ne siellä pärjää, valittaako ne edes sähkön hinnasta nykyisin?

 

[Lepardi]

Totta tuokin, jotenkin on unohtunut nämä euroopan sääolot vaikka muutamia talvikuukausia on tullut vietettyä Saksassa ja keski-euroopassa yleensäkin. Toki etelä-euroopassa ei ole tullut keskitalvella majailtua että siitä ei ole mitään käsitystä.

Toisekseen tuolla keski-euroopassa useat asuinrakennukset on tehty aika huonoilla eristyksillä verrattuna pohjoismaihin ja siten tuota sähköä taitaa lämmitykseen kulua suhteellisen paljonkin. Miten ne siellä pärjää, valittaako ne edes sähkön hinnasta nykyisin?

Brittien saarilla lämmityskulut on ainakin ikuinen kansan valitusaihe. Energiaköyhyys on siellä aito ongelma ja ihan liian moni värjöttelee talvet kylmissä, kosteissa ja homeisissa kodeissa. Ei pitkään aikaan pahemmin kiinnostanut rakennusten lämpöeristykset, lämpöikkunat jne. Kaasulla ne siellä enimmäkseen lämmittävä ja sama taitaa olla Saksassakin. Ranskassa enemmän sähköllä, koska siellä on (kiitos ydinergian) suhteellisen edullista sähkömittaria juoksuttaa.

Isoja rahoja saa helposti palamaan energialaskuihin…

 

[PEMM]

Energiaköyhyys on siellä aito ongelma ja ihan liian moni värjöttelee talvet kylmissä, kosteissa ja homeisissa kodeissa.

Katsoin tuossa männäviikolla brittiläisen remonttivideon. Remontoivat vanhan homeisen korjaamohallin, jossa katto vuotanut 10-vuotta ja toisen kerroksen lattiat umpihomeessa (sortumavaara).

Ei siinä, vanhat rappaukset pois ja uudet tilalle ja maalia. Uusi vesipiste. Tadaa, nyt on hyvä työskennellä ja viettää aikaa.

 

[J0h1F]

Ei energiaintensiivinen teollisuus operoi pörssisähköllä vaan tekee useita pitkäaikaisia sähkösopimuksia, jotka voivat kattaa jopa 90 % kulutuksesta. Suuret käyttäjät voivat myös myydä käyttämättä jäävän sähkön takaisin markkinoille. Tästä syystä Suomeen tulee mm. datakeskuksia, ne hyötyvät hintojen vaihtelusta samoin kun kuntien energiayhtiöiden vesikattilat lämpöenergian tuottamiseen jne.

Suomessa kuitenkin ydinvoiman lisärakentamisen byrokratia on aivan liian raskasta, jotta saisimme yhtäkään uutta Mankala-periaatteella rahoitettua ydinvoimalaa lisää. Ydinvoiman lisärakentamisen byrokratiaa pitäisi lupakäsittelyn osalta oleellisesti keventää, tai esim. ajaa periaatepäätökset pysyvinä läpi eduskunnassa jo ennen projektien aloittamista.

 

[-TripleX-]

Suomessa kuitenkin ydinvoiman lisärakentamisen byrokratia on aivan liian raskasta, jotta saisimme yhtäkään uutta Mankala-periaatteella rahoitettua ydinvoimalaa lisää. Ydinvoiman lisärakentamisen byrokratiaa pitäisi lupakäsittelyn osalta oleellisesti keventää, tai esim. ajaa periaatepäätökset pysyvinä läpi eduskunnassa jo ennen projektien aloittamista.

Kyllä, mutta tämä ongelma ei lievity tai poistu haukkumalla muita energiamuotoja vaan kyseenalaistamalla poliitikot ja heidän ajamansa linja.

Ruotsissa vaikuttaa onnistuvan melkeinpä täyskäännös samassa asiassa.

 

[skärdis]

Oikeastaan ihmeellisintä tässä on se että miten ne tuolla keski-euroopassa pärjäävät kun sähkön keskihinta huitelee ihan pilvissä verrattuna mm. Suomeen tai Ruotsiin. Perus kuluttajat tietysti pärjäävät kun ei ole tuota lämmitystarvetta samalla tavalla kuin meillä ja siten kulutus nuppia kohden on pientä mutta teollisuus taitaa olla aika hankalassa tilanteessa ja kai siellä jonkinlainen pudotuspeli onkin käynnissä.

Yhden talven olen Hollannissa asunut ja ainakin se asumus söi sähköä yhtä paljon kuin Suomessakin. Pointti oli eristyksessä. Suomalainen talo on kuin napajäätikköretkeä varten vuorattu kun keskieuroopalaisesta tuulee ovista ja ikkunoista siihen malliin, että lämmöt menee harakoille.

Saksassa taitaa talot lämmetä suuressa määrin maakaasulla eikä suoralla sähköllä. Eiköhän kaasukin ole hinnoissaan.

Edit: Ketjussa olikin jo useampi viesti tästä aiheesta. Keskieuroopalainen talvi on kalsa ja raaka sekin.

 

[strelailija]

Suomessa kuitenkin ydinvoiman lisärakentamisen byrokratia on aivan liian raskasta, jotta saisimme yhtäkään uutta Mankala-periaatteella rahoitettua ydinvoimalaa lisää. Ydinvoiman lisärakentamisen byrokratiaa pitäisi lupakäsittelyn osalta oleellisesti keventää, tai esim. ajaa periaatepäätökset pysyvinä läpi eduskunnassa jo ennen projektien aloittamista.

Auttavatkohan sarjatuotantoiset SMR-voimalat tulevaisuudessa tässä ongelmassa?