(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Creidiki
- Aloitus PVM
Tiesittekö pojat että Suomessa on toimiva uraanikaivos?
Meillä voitaisiin tehdä alikaaleja itsekin. Pitäisi ensiksi kuitenkin tehdä uraanirikastamo.
Muuten se radon jota joissain päin maata vapautuu asuntojen hengitysilmaan, on uraaanin harjoamissarjan tuotetta.
Uraani on hieno aine.
Eikä uraanista jää jätettäkään vaan ydinreaktorit tuottava tulevaisuuden reaktoreille ”polttoainetta”. Näin todisti Stuk:n mies.
Pienet modulaariset reaktorit ovat ratkaisu Suomellekin. Niissä atomimiilut tehdään sarjatuotantona ja niitä ei koskaan avata täyttöä varten sijoituspaikalla vaan ne viedään takaisin tehtaalle. Voidaan pitää laatu korkealla ja sijoituspaikka ei vaadi suurta teknillistä tasoa.
Pienreaktorit ovat tarkoitettu lämmön tuottoon.
Suomessa seuraava hallitus voi olla hyvinkin ydinvoimamyönteinen, Länsilapissa Rompaksessa on kultaesiintymä joista voitaisiin hyödyntää sivutuotteena uraania.
Siinä ei ole mitään muuta ongelmaa kuin että läjityksessä vapautuu radonia, joka sekin on ratkaistavissa.
Meidän teollisuutemme ei pärjää ilman ydinvoimaa siitä huolimatta vaikka tuulimyllyjä rakennettaisiin niin paljon kuin mahdollista.
Pohjois-Pohjanmaan kreationistiset lestadiolaiset ovat jo tajunneet mikä on vetytalouden mahdollisuudet. Muuten kiinnostus on hämmästyttävän pientä.
Joka tapauksessa Raahen ja Tornion terästehtaiden pitää siirtyä käyttämään suuressa määrin vetyä.
Johonkin on tehtävä suuri vedyntuotantolaitos. Tuhannen taalan kysymys on se kuinka paljon vety tulee maksamaan ja miten se tuotetaan.
Vetytalous on vanha keksintö ja japanilaiset ovat siinä pisimmällä. Pitäisi saadaa korkean lämpötilan kaasujäähdytteisiä reaktoreita kaupalliseen tuotantoon.
Silloin vesihöyry voidaan taloudellisesti kohottaa niin korkeaan lämpötilaan että se voidaan sähkön avulla hajoittaa vedyksi ja hapeksi.
Meillä voitaisiin tehdä alikaaleja itsekin. Pitäisi ensiksi kuitenkin tehdä uraanirikastamo.
Muuten se radon jota joissain päin maata vapautuu asuntojen hengitysilmaan, on uraaanin harjoamissarjan tuotetta.
Uraani on hieno aine.
Eikä uraanista jää jätettäkään vaan ydinreaktorit tuottava tulevaisuuden reaktoreille ”polttoainetta”. Näin todisti Stuk:n mies.
Pienet modulaariset reaktorit ovat ratkaisu Suomellekin. Niissä atomimiilut tehdään sarjatuotantona ja niitä ei koskaan avata täyttöä varten sijoituspaikalla vaan ne viedään takaisin tehtaalle. Voidaan pitää laatu korkealla ja sijoituspaikka ei vaadi suurta teknillistä tasoa.
Pienreaktorit ovat tarkoitettu lämmön tuottoon.
Suomessa seuraava hallitus voi olla hyvinkin ydinvoimamyönteinen, Länsilapissa Rompaksessa on kultaesiintymä joista voitaisiin hyödyntää sivutuotteena uraania.
Siinä ei ole mitään muuta ongelmaa kuin että läjityksessä vapautuu radonia, joka sekin on ratkaistavissa.
Meidän teollisuutemme ei pärjää ilman ydinvoimaa siitä huolimatta vaikka tuulimyllyjä rakennettaisiin niin paljon kuin mahdollista.
Pohjois-Pohjanmaan kreationistiset lestadiolaiset ovat jo tajunneet mikä on vetytalouden mahdollisuudet. Muuten kiinnostus on hämmästyttävän pientä.
Joka tapauksessa Raahen ja Tornion terästehtaiden pitää siirtyä käyttämään suuressa määrin vetyä.
Johonkin on tehtävä suuri vedyntuotantolaitos. Tuhannen taalan kysymys on se kuinka paljon vety tulee maksamaan ja miten se tuotetaan.
Vetytalous on vanha keksintö ja japanilaiset ovat siinä pisimmällä. Pitäisi saadaa korkean lämpötilan kaasujäähdytteisiä reaktoreita kaupalliseen tuotantoon.
Silloin vesihöyry voidaan taloudellisesti kohottaa niin korkeaan lämpötilaan että se voidaan sähkön avulla hajoittaa vedyksi ja hapeksi.
Kansanedustajat A-studiossa: Energiariippuvuus Venäjästä katoaa 15–20 vuodessa – Matti Vanhanen “Venäjälle käy aika huonosti”
Vihreiden Iiris Suomela korostaa Venäjän poliittisen järjestelmän arvaamattomuutta tulevaisuudessa. Kokoomuksen Kai Mykkänen panostaisi sähköntuotantoon myös ydinvoimalla.
yle.fi
Dragonslayer
Kapteeni
Perämerellä on matalaa rannikkoa, vähän asutusta eikä ilmauhka Ruotsista ole kovin potentiaalinen. Hyvä paikka pystyttää merituulipuistoja. Mutta jos Perämerestä tulee vedyn Persianlahti kuten hurjimmissa kepuvisioissa tehdään, tuleeko Kalajoesta Dubai? Entäpä muuttuuko MPK Pohjanmaa Vallankumouskaartiksi?
www.lapinkansa.fi
www.ostro.chamber.fi
Perämereltä löytyi hurja energia-potentiaali – Satojen merituulivoimaloiden puistot vastaisivat tehoiltaan jopa kolmea Pyhäjoen ydinvoimalaa
Satojen merituulivoimaloiden puistot vastaisivat tehoiltaan jopa useita ydinvoimaloita
Perämerestä uusi Persianlahti ja vedystä uuden ajan terva – tarvitsemme Suomea ja Ruotsia yhdistävän vetyputken - Pohjanmaan kauppakamari
Pohjanmaan kauppakamarin toimitsujohtajan Paula Erkkilän ja Hycamite TCD Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtajan, Aurelia Turbines Oy:n toimitusjohtajan Matti Malkamäen Vieraskynä-kirjoitus sanomalehti Kalevassa 30.10.2021 Terva vaurastutti 300 vuotta sitten Suomen köyhän rannikon. Myymällä...
www.ostro.chamber.fi
Viimeksi muokattu:
Olympiakasarmi
Kenraali
Miksi vetyä tuotettaisiin jossain Perämerellä muualle Eurooppaan vietäväksi, kun Pohjanmerellä on valtavat tuulivoimapuisto suunnitelmat lähellä loppukäyttäjiä.Perämerellä on matalaa rannikkoa, vähän asutusta eikä ilmauhka Ruotsista ole kovin potentiaalinen. Hyvä paikka pystyttää merituulipuistoja. Mutta jos Perämerestä tulee vedyn Persianlahti kuten hurjimmissa kepuvisioissa tehdään, tuleeko Kalajoesta Dubai? Entäpä muuttuuko MPK Pohjanmaa Vallankumouskaartiksi?
Perämereltä löytyi hurja energia-potentiaali – Satojen merituulivoimaloiden puistot vastaisivat tehoiltaan jopa kolmea Pyhäjoen ydinvoimalaa
Satojen merituulivoimaloiden puistot vastaisivat tehoiltaan jopa useita ydinvoimaloita
Perämerestä uusi Persianlahti ja vedystä uuden ajan terva – tarvitsemme Suomea ja Ruotsia yhdistävän vetyputken - Pohjanmaan kauppakamari
Pohjanmaan kauppakamarin toimitsujohtajan Paula Erkkilän ja Hycamite TCD Technologies Oy:n hallituksen puheenjohtajan, Aurelia Turbines Oy:n toimitusjohtajan Matti Malkamäen Vieraskynä-kirjoitus sanomalehti Kalevassa 30.10.2021 Terva vaurastutti 300 vuotta sitten Suomen köyhän rannikon. Myymällä...
Dragonslayer
Kapteeni
Äänestetäänkö Alankomaissa kepua? No ei varmasti! Enitenhän idea olisi tuottaa sähköä ja vetyä raskaan teollisuuden käyttöön. Kiirunassa on rautakaivos, Kemissä kromikaivos, Torniossa, Luulajassa ja Raahessa terästehtaat.
Mutta vakavammin, iso ero on siinä kuinka paljon syvyydeltään alle >10m merialuetta on käytettävissä... Nuo toisiksi tummimman siniset ovat alle 10m. Vrt
vs. (vanha kartta, keltainen alle 10m).
StepanRudanskij
Respected Leader
Saahan sitä tuulisähköä tahkota muuallakin kuin Pohjanmeren rannikolla. Perämeren tuuliolosuhteet taitavat olla Suomen alueella parhaimmasta päästä. Lisäksi joitakin etuja Pohjanmereen verrattuna: Myrskyjen ja vuoroveden vaihteluiden haittavaikutus selkeästi heikompi.
Olympiakasarmi
Kenraali
Vetyä vaan on turha lähteä rahtaamaan pitkiä matkoja, jos läheltäkin saa. Tuskinpa saksalaiset ja muut keski-eurooppalaiset myöskään lähtevät siirtämään terästeollisuutta Suomeen ja Ruotsiin. Jos halutaan olla vedyn Persianlahti, niin muutama hassu vetyä käyttävä terästehdas Perämeren ympärillä ei tee sitä.
Pohjanmerellä on jo ydinvoimalan tehoisia tuulipuistoja ja lisää on tulossa. Ettei vaan suomessa päästäisi taas maksamaan jotain ylimitoitettuja hankkeita.
Hollannissa suunnitellaan jo 4000MW (samaa luokkaa kuin Loviisa 1-2 ja OL 1-3 yhdessä) tuulipuistoa merelle.
Perämeren sähköstä vetyä ja esim. sellutehtaiden hiidioksidin kanssa mixattuna synteettisiä polttoaineita. Toki hyötysuhde on toistaiseksi heikko. Esim metanolia olisi helpompi kuljettaa muualle Eurooppaan kuin vetyä.
Dragonslayer
Kapteeni
Perämeren Persianlahti on kepuloidien ja kauppakamarien älytön markkinointinimi. Sen sijaan tuulivoimapotentiaali kannattaa käyttää hyödyksi syistä joita @Paavo tuossa mainitsee. Jos investoinnit toteutuvat valtaosin yksityisellä rahalla niin mikäs siinä. Ihan kotimaan työllisyyden ja vaihtotaseen puolesta kannattaa pitää huolta siitä että raskaan teollisuuden toimintaedellytykset ovat hyvät - varsinkin kun luontaisiakin etuja on olemassa, kuten vaikkapa valtavat tehdastontit ja kaivokset käytännössä naapurissa.
Jos aikoinaan Aleksanteri I olisi hoksannut vetää Suomen suuriruhtinaskunnan rajat vaikkapa Umeå-jokeen olisi tämä non-issue sillä vesivoimaa olisi hur mycke som helst. Suur-Suomi haaveilutkin olisi kannattanut suunnata länteen - kyllähän koulukiusaajatkin tietävät että sen heikomman kimppuun pitää käydä, ei vahvemman!
Viimeksi muokattu:
Tähän vielä täydennyksenä, että Suomessa on monia muita sijainteja paremmat edellytykset tehokkaaseen "sähköpolttoaineiden" tuotantoon. Sellutehtaat ovat merkittäviä pistemäisiä CO2 tuottajia (suurin yksittäinen Suomessa yli 3 Mton/a) ja prosessinsa vuoksi veden äärellä. Säästyy resursseja vedyn kuljetuksessa, CO2 talteenotossa ja CO2 kuljetuksessa kun tehdään vety ja edelleen metanoli tms. siinä sellutehtaan kupeessa.
ak.tied
Greatest Leader
Sellutehtaille kulkee muutenkin hyvä infra, kuten junarata, joten ylituotannon kuljettaminen muualle ei mahdotonta sekään.
Dragonslayer
Kapteeni
Olisi fiksumpaa varmuusvarastoida kivihiiltä. Kivihiili on edullista, energiatiheää ja kun se on laitettu läjään se voi olla varastoituna vaikka miljoona vuotta. Varmuusvarastoidussa polttoaineessa CO2 asioita ei kannata miettiä.
Turve sen sijaan ei ole varastoitavissa vaan vaatii jatkuvaa ja häiriötöntä logistiikkaa sekä runsaasti dieselin käyttöä.
www.hs.fi
TURPEEN merkitys Suomen energiahuoltovarmuudelle on pienentynyt lyhyessä ajassa lähes olemattomiin. Syynä on turpeen käytön ennusteitakin jyrkempi väheneminen muutamassa vuodessa. Tämä heijastuu sen tuotantoon.
”Kyseessä on dramaattinen muutos”, sanoo voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
”Muutos on tullut niin pian, ettei kukaan osaa oikein sanoa, miten tässä niin kävi.”
Turve sen sijaan ei ole varastoitavissa vaan vaatii jatkuvaa ja häiriötöntä logistiikkaa sekä runsaasti dieselin käyttöä.
Huoltovarmuus | Turpeen tuotanto romahti niin äkkiä, että sillä ei enää ole merkitystä huoltovarmuudelle: ”Se on menetetty”
”Muutos on tullut niin pian, ettei kukaan osaa oikein sanoa, miten tässä niin kävi”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija.
TURPEEN merkitys Suomen energiahuoltovarmuudelle on pienentynyt lyhyessä ajassa lähes olemattomiin. Syynä on turpeen käytön ennusteitakin jyrkempi väheneminen muutamassa vuodessa. Tämä heijastuu sen tuotantoon.
”Kyseessä on dramaattinen muutos”, sanoo voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
”Muutos on tullut niin pian, ettei kukaan osaa oikein sanoa, miten tässä niin kävi.”
Dragonslayer
Kapteeni
Vertailun vuoksi Olkiluoto 3 tulee tuottamaan n. 13TWh vuodessa - tosin ympäri vuoden ja tasaisesti. Synteettiset polttoaineet voivat kuitenkin luoda tuuli- ja aurinkovoimallekin mahdollisuuksia.
www.hs.fi
AHVENANMAALLE olisi mahdollista rakentaa merituulipuisto, jonka tuotanto vastaisi lähes puolta Suomen nykyisestä sähköntuotannosta.
Asia selviää Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston marraskuussa valmistuneesta tiekartasta. Tiekartan on tilannut maakuntahallitus, joka halusi selvittää, kuinka tuulivoiman hyödyt voitaisiin maksimoida parhaalla mahdollisella tavalla.
Tiekartan mukaan alueelle olisi mahdollista rakentaa yhteensä yli 500 tuuliturbiinia. Potentiaalisesti Ahvenanmaalla voisi tuottaa vuosittain jopa 31 terawattituntia sähköä. Se olisi huomattavasti enemmän kuin Britanniaan valmisteilla olevan maailman suurimman merituulipuiston tuotanto, joka on 18 terawattituntia.
Energia | Selvitys: Ahvenanmaalle voisi rakentaa merituulipuiston, jonka tuotanto vastaisi lähes puolta Suomen nykyisestä sähköntuotannosta
Potentiaalisesti Ahvenanmaalla voisi tuottaa vuosittain jopa 31 terawattituntia sähköä. Se olisi huomattavasti enemmän kuin Britanniaan valmisteilla olevan maailman suurimman merituulipuiston tuotanto, joka on 18 terawattituntia.
www.hs.fi
AHVENANMAALLE olisi mahdollista rakentaa merituulipuisto, jonka tuotanto vastaisi lähes puolta Suomen nykyisestä sähköntuotannosta.
Asia selviää Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston marraskuussa valmistuneesta tiekartasta. Tiekartan on tilannut maakuntahallitus, joka halusi selvittää, kuinka tuulivoiman hyödyt voitaisiin maksimoida parhaalla mahdollisella tavalla.
Tiekartan mukaan alueelle olisi mahdollista rakentaa yhteensä yli 500 tuuliturbiinia. Potentiaalisesti Ahvenanmaalla voisi tuottaa vuosittain jopa 31 terawattituntia sähköä. Se olisi huomattavasti enemmän kuin Britanniaan valmisteilla olevan maailman suurimman merituulipuiston tuotanto, joka on 18 terawattituntia.
Dragonslayer
Kapteeni
Selvitys: Öljyn ja kaasun merkitys varapolttoaineena kasvamassa - Huoltovarmuuskeskus
Vaikka öljyn ja kaasun käyttö sähkön- ja lämmöntuotannossa on vähenemässä, on niiden merkitys varapolttoaineena jopa kasvamassa lähivuosina, arvioidaan Huoltovarmuuskeskuksen tilaamassa tuoreessa selvityksessä.
www.huoltovarmuuskeskus.fi
Huoltovarmuuskeskuksen, Öljypoolin ja maakaasujaoston AFRYltä tilaamassa selvityksessä arvioitiin fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön kehitystä vuosiin 2030 ja 2040 mennessä ja sen vaikutuksia varmuusvarastoihin. Tällä hetkellä öljyä ja kaasua varastoidaan yritysten velvoite- ja valtion varmuusvarastoihin vähintään viiden kuukauden käyttöä vastaava määrä. Hiilineutraalisuustavoitteiden ja fossiilisten polttoaineiden kustannusten nousun vuoksi fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö lämmön- ja sähköntuotannossa vähenee kovaa vauhtia. Samalla vähenee myös varastoitavien polttoaineiden määrä.
‒ Viiden kuukauden käyttöä vastaava varastointimäärä fossiilisten tuontipolttoaineiden osalta ei riitä jatkossa takaamaan nykyisen kaltaista huoltovarmuuden tasoa. Energiantuotannon varautumista tulisikin laajentaa huoltovarmuuden nykyisen tason varmistamiseksi tulevaisuudessa, arvioi selvityksen laatija Niklas Armila AFRYlta.
No pain no gain. Se laskentateho nimenomaan takaa sen, ettei kukaan voi tyhjästä luoda sitä valuuttaa loputtomasti, vaan se vaatii oikeasti työtä, eikä sitä voida myöskään etukäteen jakaa suosituimmille parhaille kavereille. Eli ajatus "täysin hukatusta" on väärä. Ilman sitä 99,999% "hukatusta" laskennasta ei olisi sitä 0,001% laskentaakaan. Niin ja onneksi kukaan ei viitsi laskea, paljon energiaa menee hukkaan nykyisessä pankkijärjestelmässä ja finanssisektorin rahan tyhjästä luontiin perustuvissa loputtomissa boom-bust-sykleissä.
Chariowalda
Kersantti
Kyllä polttoturpeen säilyvyys on aivan riittävä varmuusvarastointiin, ja turve sopii suurten metsähaketta käyttävien laitosten seos polttoaineeksi ja on nopeasti otettavissa käyttöön tarvittaessa. Hakkeesta ei yksinään saada aina riittävästi tehoja ja turpeen sisältämä rikki pitää kattilat paremmassa kunnossa.Olisi fiksumpaa varmuusvarastoida kivihiiltä. Kivihiili on edullista, energiatiheää ja kun se on laitettu läjään se voi olla varastoituna vaikka miljoona vuotta. Varmuusvarastoidussa polttoaineessa CO2 asioita ei kannata miettiä.
Turve sen sijaan ei ole varastoitavissa vaan vaatii jatkuvaa ja häiriötöntä logistiikkaa sekä runsaasti dieselin käyttöä.
Huoltovarmuus | Turpeen tuotanto romahti niin äkkiä, että sillä ei enää ole merkitystä huoltovarmuudelle: ”Se on menetetty”
”Muutos on tullut niin pian, ettei kukaan osaa oikein sanoa, miten tässä niin kävi”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntija.
TURPEEN merkitys Suomen energiahuoltovarmuudelle on pienentynyt lyhyessä ajassa lähes olemattomiin. Syynä on turpeen käytön ennusteitakin jyrkempi väheneminen muutamassa vuodessa. Tämä heijastuu sen tuotantoon.
”Kyseessä on dramaattinen muutos”, sanoo voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.
”Muutos on tullut niin pian, ettei kukaan osaa oikein sanoa, miten tässä niin kävi.”
Viimein saavat aikaan jotain uutta Joensuun ja Kuopion ulkopuoliseen Itä-Suomeen. Tuonne piti aikoinaan tulla jätteenpolttolaitos. Ei tullut (Varkauteen meni joensuulaisten tuella). sen sijaan lakkasi Storan saha. Jokin aika sitten oli myös Ikealle tehnyt huonekalutehdas. Suksitehdas ja liima/kemikaalitehdas on kai ollut vain viime aikoina. Periaatteessa hiton hyvä logistisesti, kahden vesialueen kannas, risteävät valtatiet ja raide.
yle.fi
Puhoksen bioterminaalihanke etenee Kiteellä, rakennustyöt alkavat jo kesällä
Kiteelle rakennetaan valtakunnallisesti merkittävää bio- ja puuterminaalia. Rakennushanke on EU-rahoitettu, ja sen on määrä valmistua vuonna 2026.
yle.fi