(Suomen) energiapolitiikka ja energiatuotannon tulevaisuus

Gerd Müller ja pallo.

1593960945185.png

Euroopan komissio haluaa kymmenien miljardien investointeja vetyyn. Panostus liittyy EU:n elvytyspakettiin, jolla pyritään elvyttämään taloutta koronakriisin iskuista. Vedyn rooli kasvaa erityisesti teollisuudessa sekä raskaan liikenteen ja merenkulun energialähteenä. Euroopan komissio haluaa kymmenien miljardien investointeja vetyyn. Panostus liittyy EU:n elvytyspakettiin, jolla pyritään elvyttämään taloutta koronakriisin iskuista. Vedyn rooli kasvaa erityisesti teollisuudessa sekä raskaan liikenteen ja merenkulun energialähteenä.

– Rahaa ei välttämättä tule Suomeen. Suomella pitäisi olla oma vetystrategia, että päästäisiin mukaan tähän junaan. Teollisuus ja liikenne tulevat tarvitsemaan vetyä päästöjensä vähentämisessä, ja vetyä voidaan hyödyntää energian varastoinnissa, toteaa Energiateollisuus ry:n kaasuasiantuntija Kimmo Siira.

Vetyä saadaan joko maakaasusta ottamalla hiiliatomi pois, tai sitten vedestä erottamalla vety ja happi toisistaan. Jälkimmäiseen prosessiin tarvitaan paljon edullista ja päästötöntä sähköä. Osa komission kaavailemasta massiivisesta vetyrahoituksesta kohdentuu nimenomaan vedyn vedestä erottamisen kehittämiseen. Nykyisin vetyä valmistetaan maakaasusta, joka koostuu hiilestä ja vedystä.

Komissio julkistaa vetystrategiansa näillä näkymin ensi viikon keskiviikkona. Vuotaneiden tietojen mukaan komissio haluaisi edistää isolla rahalla uusiutuvan sähkön tuotantoa, jolla voitaisiin erottaa vetyä vedestä. Se tarkoittaisi esimerkiksi aurinkosähkön tuotantoa Portugalissa ja tuulipuistojen rakentamista Pohjanmerelle.

– Suomessa nähtiin jo viime talvena yö, jolloin sähkön hinta oli negatiivinen, eli kuluttajalle käytännössä maksettiin sähkön käytöstä. Tuulisen päivän ylijäämäsähkön hyödyntäminen vetynä avaa uusia mahdollisuuksia varastoida energiaa, joka muuten menisi hukkaan, Siira kertoo.

– Avoimeksi kysymykseksi jää, kannattaako vedyn tuotantoon investoida, jos se on kannattavaa vain kuukauden, pari vuodessa, eli silloin kun tuulee normaalia enemmän. Ei pidä lyödä poliittisesti kiinni keinoja ja toteutustapoja, vaan annetaan markkinoiden etsiä edullisimmat tavat tuottaa tarvittava, mahdollisimman vähän päästöjä aiheuttava vety, joko erottamalla se vedestä tai maakaasusta, ottamalla hiili talteen, Siira jatkaa.

https://www.verkkouutiset.fi/vetyyn-satsataan-kymmenia-miljardeja/#d7166c24
 
Tiesittekö pojat että Suomessa on toimiva uraanikaivos?
Meillä voitaisiin tehdä alikaaleja itsekin. Pitäisi ensiksi kuitenkin tehdä uraanirikastamo.

Muuten se radon jota joissain päin maata vapautuu asuntojen hengitysilmaan, on uraaanin harjoamissarjan tuotetta.
Uraani on hieno aine.
Eikä uraanista jää jätettäkään vaan ydinreaktorit tuottava tulevaisuuden reaktoreille ”polttoainetta”. Näin todisti Stuk:n mies.

Pienet modulaariset reaktorit ovat ratkaisu Suomellekin. Niissä atomimiilut tehdään sarjatuotantona ja niitä ei koskaan avata täyttöä varten sijoituspaikalla vaan ne viedään takaisin tehtaalle. Voidaan pitää laatu korkealla ja sijoituspaikka ei vaadi suurta teknillistä tasoa.
Pienreaktorit ovat tarkoitettu lämmön tuottoon.

Suomessa seuraava hallitus voi olla hyvinkin ydinvoimamyönteinen, Länsilapissa Rompaksessa on kultaesiintymä joista voitaisiin hyödyntää sivutuotteena uraania.
Siinä ei ole mitään muuta ongelmaa kuin että läjityksessä vapautuu radonia, joka sekin on ratkaistavissa.

Meidän teollisuutemme ei pärjää ilman ydinvoimaa siitä huolimatta vaikka tuulimyllyjä rakennettaisiin niin paljon kuin mahdollista.

Pohjois-Pohjanmaan kreationistiset lestadiolaiset ovat jo tajunneet mikä on vetytalouden mahdollisuudet. Muuten kiinnostus on hämmästyttävän pientä.
Joka tapauksessa Raahen ja Tornion terästehtaiden pitää siirtyä käyttämään suuressa määrin vetyä.
Johonkin on tehtävä suuri vedyntuotantolaitos. Tuhannen taalan kysymys on se kuinka paljon vety tulee maksamaan ja miten se tuotetaan.

Vetytalous on vanha keksintö ja japanilaiset ovat siinä pisimmällä. Pitäisi saadaa korkean lämpötilan kaasujäähdytteisiä reaktoreita kaupalliseen tuotantoon.
Silloin vesihöyry voidaan taloudellisesti kohottaa niin korkeaan lämpötilaan että se voidaan sähkön avulla hajoittaa vedyksi ja hapeksi.
 
Perämerellä on matalaa rannikkoa, vähän asutusta eikä ilmauhka Ruotsista ole kovin potentiaalinen. Hyvä paikka pystyttää merituulipuistoja. Mutta jos Perämerestä tulee vedyn Persianlahti kuten hurjimmissa kepuvisioissa tehdään, tuleeko Kalajoesta Dubai? Entäpä muuttuuko MPK Pohjanmaa Vallankumouskaartiksi?


 
Viimeksi muokattu:
Perämerellä on matalaa rannikkoa, vähän asutusta eikä ilmauhka Ruotsista ole kovin potentiaalinen. Hyvä paikka pystyttää merituulipuistoja. Mutta jos Perämerestä tulee vedyn Persianlahti kuten hurjimmissa kepuvisioissa tehdään, tuleeko Kalajoesta Dubai? Entäpä muuttuuko MPK Pohjanmaa Vallankumouskaartiksi?


Miksi vetyä tuotettaisiin jossain Perämerellä muualle Eurooppaan vietäväksi, kun Pohjanmerellä on valtavat tuulivoimapuisto suunnitelmat lähellä loppukäyttäjiä.
 
Miksi vetyä tuotettaisiin jossain Perämerellä muualle Eurooppaan vietäväksi, kun Pohjanmerellä on valtavat tuulivoimapuisto suunnitelmat lähellä loppukäyttäjiä.

Äänestetäänkö Alankomaissa kepua? No ei varmasti! Enitenhän idea olisi tuottaa sähköä ja vetyä raskaan teollisuuden käyttöön. Kiirunassa on rautakaivos, Kemissä kromikaivos, Torniossa, Luulajassa ja Raahessa terästehtaat.

Mutta vakavammin, iso ero on siinä kuinka paljon syvyydeltään alle >10m merialuetta on käytettävissä... Nuo toisiksi tummimman siniset ovat alle 10m. Vrt

OCB-4140.jpg

vs. (vanha kartta, keltainen alle 10m).

1636218521517.jpeg
 
Miksi vetyä tuotettaisiin jossain Perämerellä muualle Eurooppaan vietäväksi, kun Pohjanmerellä on valtavat tuulivoimapuisto suunnitelmat lähellä loppukäyttäjiä.

Saahan sitä tuulisähköä tahkota muuallakin kuin Pohjanmeren rannikolla. Perämeren tuuliolosuhteet taitavat olla Suomen alueella parhaimmasta päästä. Lisäksi joitakin etuja Pohjanmereen verrattuna: Myrskyjen ja vuoroveden vaihteluiden haittavaikutus selkeästi heikompi.
 
Saahan sitä tuulisähköä tahkota muuallakin kuin Pohjanmeren rannikolla. Perämeren tuuliolosuhteet taitavat olla Suomen alueella parhaimmasta päästä. Lisäksi joitakin etuja Pohjanmereen verrattuna: Myrskyjen ja vuoroveden vaihteluiden haittavaikutus selkeästi heikompi.
Vetyä vaan on turha lähteä rahtaamaan pitkiä matkoja, jos läheltäkin saa. Tuskinpa saksalaiset ja muut keski-eurooppalaiset myöskään lähtevät siirtämään terästeollisuutta Suomeen ja Ruotsiin. Jos halutaan olla vedyn Persianlahti, niin muutama hassu vetyä käyttävä terästehdas Perämeren ympärillä ei tee sitä.
Pohjanmerellä on jo ydinvoimalan tehoisia tuulipuistoja ja lisää on tulossa. Ettei vaan suomessa päästäisi taas maksamaan jotain ylimitoitettuja hankkeita.
Hollannissa suunnitellaan jo 4000MW (samaa luokkaa kuin Loviisa 1-2 ja OL 1-3 yhdessä) tuulipuistoa merelle.
 
Miksi vetyä tuotettaisiin jossain Perämerellä muualle Eurooppaan vietäväksi, kun Pohjanmerellä on valtavat tuulivoimapuisto suunnitelmat lähellä loppukäyttäjiä.
Perämeren sähköstä vetyä ja esim. sellutehtaiden hiidioksidin kanssa mixattuna synteettisiä polttoaineita. Toki hyötysuhde on toistaiseksi heikko. Esim metanolia olisi helpompi kuljettaa muualle Eurooppaan kuin vetyä.
 
Vetyä vaan on turha lähteä rahtaamaan pitkiä matkoja, jos läheltäkin saa. Tuskinpa saksalaiset ja muut keski-eurooppalaiset myöskään lähtevät siirtämään terästeollisuutta Suomeen ja Ruotsiin. Jos halutaan olla vedyn Persianlahti, niin muutama hassu vetyä käyttävä terästehdas Perämeren ympärillä ei tee sitä.
Pohjanmerellä on jo ydinvoimalan tehoisia tuulipuistoja ja lisää on tulossa. Ettei vaan suomessa päästäisi taas maksamaan jotain ylimitoitettuja hankkeita.
Hollannissa suunnitellaan jo 4000MW (samaa luokkaa kuin Loviisa 1-2 ja OL 1-3 yhdessä) tuulipuistoa merelle.

Perämeren Persianlahti on kepuloidien ja kauppakamarien älytön markkinointinimi. Sen sijaan tuulivoimapotentiaali kannattaa käyttää hyödyksi syistä joita @Paavo tuossa mainitsee. Jos investoinnit toteutuvat valtaosin yksityisellä rahalla niin mikäs siinä. Ihan kotimaan työllisyyden ja vaihtotaseen puolesta kannattaa pitää huolta siitä että raskaan teollisuuden toimintaedellytykset ovat hyvät - varsinkin kun luontaisiakin etuja on olemassa, kuten vaikkapa valtavat tehdastontit ja kaivokset käytännössä naapurissa.

Jos aikoinaan Aleksanteri I olisi hoksannut vetää Suomen suuriruhtinaskunnan rajat vaikkapa Umeå-jokeen olisi tämä non-issue sillä vesivoimaa olisi hur mycke som helst. Suur-Suomi haaveilutkin olisi kannattanut suunnata länteen - kyllähän koulukiusaajatkin tietävät että sen heikomman kimppuun pitää käydä, ei vahvemman!
 
Viimeksi muokattu:
Perämeren sähköstä vetyä ja esim. sellutehtaiden hiidioksidin kanssa mixattuna synteettisiä polttoaineita. Toki hyötysuhde on toistaiseksi heikko. Esim metanolia olisi helpompi kuljettaa muualle Eurooppaan kuin vetyä.
Tähän vielä täydennyksenä, että Suomessa on monia muita sijainteja paremmat edellytykset tehokkaaseen "sähköpolttoaineiden" tuotantoon. Sellutehtaat ovat merkittäviä pistemäisiä CO2 tuottajia (suurin yksittäinen Suomessa yli 3 Mton/a) ja prosessinsa vuoksi veden äärellä. Säästyy resursseja vedyn kuljetuksessa, CO2 talteenotossa ja CO2 kuljetuksessa kun tehdään vety ja edelleen metanoli tms. siinä sellutehtaan kupeessa.
 
Tähän vielä täydennyksenä, että Suomessa on monia muita sijainteja paremmat edellytykset tehokkaaseen "sähköpolttoaineiden" tuotantoon. Sellutehtaat ovat merkittäviä pistemäisiä CO2 tuottajia (suurin yksittäinen Suomessa yli 3 Mton/a) ja prosessinsa vuoksi veden äärellä. Säästyy resursseja vedyn kuljetuksessa, CO2 talteenotossa ja CO2 kuljetuksessa kun tehdään vety ja edelleen metanoli tms. siinä sellutehtaan kupeessa.
Sellutehtaille kulkee muutenkin hyvä infra, kuten junarata, joten ylituotannon kuljettaminen muualle ei mahdotonta sekään.
 
Olisi fiksumpaa varmuusvarastoida kivihiiltä. Kivihiili on edullista, energiatiheää ja kun se on laitettu läjään se voi olla varastoituna vaikka miljoona vuotta. Varmuusvarastoidussa polttoaineessa CO2 asioita ei kannata miettiä.

Turve sen sijaan ei ole varastoitavissa vaan vaatii jatkuvaa ja häiriötöntä logistiikkaa sekä runsaasti dieselin käyttöä.


TURPEEN merkitys Suomen energiahuoltovarmuudelle on pienentynyt lyhyessä ajassa lähes olemattomiin. Syynä on turpeen käytön ennusteitakin jyrkempi väheneminen muutamassa vuodessa. Tämä heijastuu sen tuotantoon.

”Kyseessä on dramaattinen muutos”, sanoo voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.

”Muutos on tullut niin pian, ettei kukaan osaa oikein sanoa, miten tässä niin kävi.”
 
Vertailun vuoksi Olkiluoto 3 tulee tuottamaan n. 13TWh vuodessa - tosin ympäri vuoden ja tasaisesti. Synteettiset polttoaineet voivat kuitenkin luoda tuuli- ja aurinkovoimallekin mahdollisuuksia.


AHVENANMAALLE olisi mahdollista rakentaa merituulipuisto, jonka tuotanto vastaisi lähes puolta Suomen nykyisestä sähköntuotannosta.

Asia selviää Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston marraskuussa valmistuneesta tiekartasta. Tiekartan on tilannut maakuntahallitus, joka halusi selvittää, kuinka tuulivoiman hyödyt voitaisiin maksimoida parhaalla mahdollisella tavalla.

Tiekartan mukaan alueelle olisi mahdollista rakentaa yhteensä yli 500 tuuliturbiinia. Potentiaalisesti Ahvenanmaalla voisi tuottaa vuosittain jopa 31 terawattituntia sähköä. Se olisi huomattavasti enemmän kuin Britanniaan valmisteilla olevan maailman suurimman merituulipuiston tuotanto, joka on 18 terawattituntia.
 

Huoltovarmuuskeskuksen, Öljypoolin ja maakaasujaoston AFRYltä tilaamassa selvityksessä arvioitiin fossiilisten tuontipolttoaineiden käytön kehitystä vuosiin 2030 ja 2040 mennessä ja sen vaikutuksia varmuusvarastoihin. Tällä hetkellä öljyä ja kaasua varastoidaan yritysten velvoite- ja valtion varmuusvarastoihin vähintään viiden kuukauden käyttöä vastaava määrä. Hiilineutraalisuustavoitteiden ja fossiilisten polttoaineiden kustannusten nousun vuoksi fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttö lämmön- ja sähköntuotannossa vähenee kovaa vauhtia. Samalla vähenee myös varastoitavien polttoaineiden määrä.

‒ Viiden kuukauden käyttöä vastaava varastointimäärä fossiilisten tuontipolttoaineiden osalta ei riitä jatkossa takaamaan nykyisen kaltaista huoltovarmuuden tasoa. Energiantuotannon varautumista tulisikin laajentaa huoltovarmuuden nykyisen tason varmistamiseksi tulevaisuudessa, arvioi selvityksen laatija Niklas Armila AFRYlta.
 
Systeemitasolla se toki lähinnä nostaa hintaa ja aiheuttaa valtavat ilmastopäästöt lähes täysin hukatusta päällekkäisestä laskentatyöstä.
No pain no gain. Se laskentateho nimenomaan takaa sen, ettei kukaan voi tyhjästä luoda sitä valuuttaa loputtomasti, vaan se vaatii oikeasti työtä, eikä sitä voida myöskään etukäteen jakaa suosituimmille parhaille kavereille. Eli ajatus "täysin hukatusta" on väärä. Ilman sitä 99,999% "hukatusta" laskennasta ei olisi sitä 0,001% laskentaakaan. Niin ja onneksi kukaan ei viitsi laskea, paljon energiaa menee hukkaan nykyisessä pankkijärjestelmässä ja finanssisektorin rahan tyhjästä luontiin perustuvissa loputtomissa boom-bust-sykleissä.
 
Olisi fiksumpaa varmuusvarastoida kivihiiltä. Kivihiili on edullista, energiatiheää ja kun se on laitettu läjään se voi olla varastoituna vaikka miljoona vuotta. Varmuusvarastoidussa polttoaineessa CO2 asioita ei kannata miettiä.

Turve sen sijaan ei ole varastoitavissa vaan vaatii jatkuvaa ja häiriötöntä logistiikkaa sekä runsaasti dieselin käyttöä.


TURPEEN merkitys Suomen energiahuoltovarmuudelle on pienentynyt lyhyessä ajassa lähes olemattomiin. Syynä on turpeen käytön ennusteitakin jyrkempi väheneminen muutamassa vuodessa. Tämä heijastuu sen tuotantoon.

”Kyseessä on dramaattinen muutos”, sanoo voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.

”Muutos on tullut niin pian, ettei kukaan osaa oikein sanoa, miten tässä niin kävi.”
Kyllä polttoturpeen säilyvyys on aivan riittävä varmuusvarastointiin, ja turve sopii suurten metsähaketta käyttävien laitosten seos polttoaineeksi ja on nopeasti otettavissa käyttöön tarvittaessa. Hakkeesta ei yksinään saada aina riittävästi tehoja ja turpeen sisältämä rikki pitää kattilat paremmassa kunnossa.
 
Viimein saavat aikaan jotain uutta Joensuun ja Kuopion ulkopuoliseen Itä-Suomeen. Tuonne piti aikoinaan tulla jätteenpolttolaitos. Ei tullut (Varkauteen meni joensuulaisten tuella). sen sijaan lakkasi Storan saha. Jokin aika sitten oli myös Ikealle tehnyt huonekalutehdas. Suksitehdas ja liima/kemikaalitehdas on kai ollut vain viime aikoina. Periaatteessa hiton hyvä logistisesti, kahden vesialueen kannas, risteävät valtatiet ja raide.
 
Back
Top