Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittäminen

Rehellisesti sanottuna en näe tiiviimmästä sotilasliitosta Ruotsin kanssa muuta varsinaista apua suomelle, kuin rauhanajan koulutusta ja yhteisharjoituksia.

Kovan paikan tullessa 30 tykin ja parin pataljoonan avulla ei paljoa peliliikkeitä nykypäivänä tehdä ja vähäisimmätkin kalustotappiot voivat näillä luvuilla aiheuttaa kyvykkyyden romahtamisen. Henkilömäärä-näkökulmasta tappionsietokyky on myös täysi mysteeri. Suorana kysymyksenä voitaisiin ladata että montako tykistöupseeria Ruotsilla on varaa menettää ennenkuin korvaaja täytyy ensin kouluttaa tehtävään? 5? 50? 500?

Juu, tuo puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on aika tavalla jargonia. Jotenkin tuntuu, että sillä perustellaan tietämättömille, ettei nato-keskustelua ole tarpeen käydä, koska Ruotsi. Kun rapa roiskuu, niin pian ollaan tilanteessa, jossa meidän pitää tukea Ruotsia. Ainakin epäilen, että Ruotsilla olisi hirveästi annettavaa omien murheiden jälkeen.

Tiedustelutietoja ja tilannekuvaa voi toki jakaa ja se auttaa, mutta se nyt on normaalia liittolaistoimintaa, eikä mitään sen syvempää yhteistyötä. Jotta nyt ei ajatusta fyysisestä tuesta täysin tyrmätä niin mites materiaaliapu (kalusto kyllä pitkälle epäyhteensopivaa?), ilmavoimien tuki tai edes jotain erityisiä kykyjä mitä meiltä ei isossa mittakaavassa löydy? Ruotsin merivoimat nyt ovat jonkinasteisessa, joskin omailmasuojattomassa kunnossa vaan tuskinpa heiltä oman tontin hoitamiselta silläkään saralla liikenisi mitään irrottaa.
 
Yksi ylimääräinen komppania tai parvi lentokoneita on oikeassa paikassa paljon enemmän kuin ei komppaniaa tai parvea ollenkaan.

Ruotsin puolustuskyky tulee nähdä Suomen kannalta enemmänkin hyvänä lisänä kuin millään tapaa korvaavana omalle suorituskyvylle.

Esimerkiksi oikea-aikaisen tiedustelutiedon tai merikuljetusten suojaamisen arvoa on ennalta todella vaikeaa mitata.

Ei NATO:kaan mitään panssaridivisoonia olisi Suomeen tuomassa mahdollisessa konfliktissa vaikka olisimmekin jäseniä.
 
Yksi ylimääräinen komppania tai parvi lentokoneita on oikeassa paikassa paljon enemmän kuin ei komppaniaa tai parvea ollenkaan.

Ruotsin puolustuskyky tulee nähdä Suomen kannalta enemmänkin hyvänä lisänä kuin millään tapaa korvaavana omalle suorituskyvylle.

Esimerkiksi oikea-aikaisen tiedustelutiedon tai merikuljetusten suojaamisen arvoa on ennalta todella vaikeaa mitata.

Ei NATO:kaan mitään panssaridivisoonia olisi Suomeen tuomassa mahdollisessa konfliktissa vaikka olisimmekin jäseniä.
Meinaatko että ruotsalaiset uskaltaisivat rahdata suomeen tavaraa kriisiaikoina, jos naapuri ilmoittaisi niille, että he ovat osallisina sodassa ja se olisi vihamielistä toimintaa, ja seuraukset senmukaisia
 
Ruotsilla on tiedustelukykyä, suuret ilmavoimat, ammattimaiset erikoisjoukot, pätevää rannikkojoukkoa sekä merivoimilla iskykykyä pinnalla sekä pinnan alla. Kyllä tuosta kelpaisi ottaa avuksi.

Ruotsin ilmavoimat olivat suuret 60-luvulla, tänä päivänä heillä on lähes paljon hävittäjiä kuin Suomella (~90). Ruotsin ilmavoimilla on myös henkilöstöä kymmenes siitä mitä kotimaisilla ilmavoimilla, jolloin voidaan myös kysyä että pystyvätkö he kriisitilanteessa edes toimimaan pääkenttien ulkopuolella (kohdesuojaus-huolto-ym)

Erikois- ja rannikkojoukoista on vaikea sanoa mitään, mutta määrät ei varmasti ole kovin suuria. Parhaimmatkaan rambot ei ryhmänä vielä torju pataljoonaa, olettaen että sieltä olisi edes ryhmää irrotettavissa
 
tänä päivänä heillä on lähes paljon hävittäjiä kuin Suomella (~90). Ruotsin ilmavoimilla on myös henkilöstöä kymmenes siitä mitä kotimaisilla ilmavoimilla, jolloin voidaan myös kysyä että pystyvätkö he kriisitilanteessa edes toimimaan pääkenttien ulkopuolella (kohdesuojaus-huolto-ym)
Onko näin? Niinku fakta?
 
Onko näin? Niinku fakta?

Henkilöstöpuolella omat lukuni on 2009- toteutuma kotimaassa vs Ruotsin koko asevoimien koko v. 2015


Hävittäjäpuolella varsinaiset arviot liikkuvat jossain kuudenkymmenen ja kolmensadan välillä. Wiki ilmoittaa että käytössä on noin 80 kpl, erinäiset blogikirjoitukset 60kpl, ja tiedossa on että E-malleja tulee käyttöön noin 60 kpl, kunhan malli saadaan tuotantoon. Gripeneitä on yhteensä kuitenkin rakennettu kolmisensataa, joista noin parisataa tiedettävästi Ruotsille. Näistä paristasadasta noin 50-100kpl on päivitetty C-malliin, ja A-mallista ei ole paljoa näkynyt tai kuulunut viimeisen 20v aikana. Voi olla että ne vedetään kovassa paikassa varastorasvasta ilmaan ja lentäjiä & huoltohenkilöstöä on samalla salaa koulutettu monikertainen määrä, tai voi olla että ne ovat osittain kannibalisoitu olemassaolevan käyttökaluston ylläpitämiseksi ja salaisia koulutusohjelmia ei ole juurikaan ollut.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Ruotsin ilmavoimat olivat suuret 60-luvulla, tänä päivänä heillä on lähes paljon hävittäjiä kuin Suomella (~90).
Ja suorituskyvyn suhteeen Suomi saattaa vetää pidemmän tikun vuosikymmenen loputtua, mikäli meillä F-35 voittaa kilpailutuksen.

60-64 F-35 pesee jonkun 60 Gripen E:tä ja 30 Gripen C/D:tä varmasti.
 
Ja suorituskyvyn suhteeen Suomi saattaa vetää pidemmän tikun vuosikymmenen loputtua, mikäli meillä F-35 voittaa kilpailutuksen.

60-64 F-35 pesee jonkun 60 Gripen E:tä ja 30 Gripen C/D:tä varmasti.
Vertailu realistisempi jos vertaa SH koneisiin. 35 ei tänne ole tulossa. Ajamme Skodalla emme Audilla.
 
Vertailu realistisempi jos vertaa SH koneisiin. 35 ei tänne ole tulossa. Ajamme Skodalla emme Audilla.
DSCA:n vientilupien julkaisuista päätellen kyllä itse uskon F-35:n ennemmin voittavan. Olihan jo arviotkin pari miljardia edullisemmat kuin Super Hornetille. Eli samaan rahaan saa enemmän F-35:tä kuin Super Horneteja. Ja Supereilla vielä Growler leikkaa ikävästi itse hävittäjien määrää. Kun taas F-35:t ovat paljon Superia suorituskykyisempiä eivätkä tarvitse sitten mitään rajallisia määriä erityiskalustoa pysyäkseen turvassa. Ja samaten kehityskustannukset tulevat olemaan suuren käyttäjämäärän vuoksi pienemmät, elinkaari paljon turvatumpi (Yhdysvaltain Laivastollahan on ollut suunnitelmia eläköittää Superi 2040-luvulla), jne...
 
Super Hornetin vientilupa oli 72 koneelle 14,7 miljardilla ja F-35:n 64 koneelle 12,5 miljardia dollaria.
 
Super Hornetin vientilupa oli 72 koneelle 14,7 miljardilla ja F-35:n 64 koneelle 12,5 miljardia dollaria.
Eli yksilöhinnaltaan F-35 arviossa edullisempi ja tähän päälle vielä se että se ei jakaudu kahteen eri kalustoon eli kaikki F-35:t ovat varsinaisia hävittäjiä ja pysyvät näin helpommin relevantteina 2060 vuoteen saakka vs. SH, johon oli vielä sensoreita, jne... nirkoisesti vientiluvissa.
 

"The Swedish Armed Forces will now continue to develop the military capability and to grow in number as well as in geographical scope. In parallel, existing international cooperation continues to be developed; here, Finland plays a special role."
 
Back
Top