Suomen konflikti

Really? Aikuisten oikeasti uskon jos on käynyt mutta suoraan moskovan osoitteesta näyttäisi liian räikeältä tapaukselta. He tietävät meidän iteen tason, ja valmiudet vastata siihen. Joten jos tässä on puuttinin sormet pelissä niin heiltä on käynyt syvä kämmi, sillä en usko että suomen on kovinkaan vaikea nostaa tätä kissaa ykssa pöydälle.

Juu, moskova ja Samara alkoivat olemaan vakituisia vieraita sen jälkeen kun mokasin ja omalla nimelläni lähdin trollimetsälle. Ennen sitä ei Venäjältä .fi päätyvällä sivulla oltu käyty koskaan. Toki en väitä mitään. Hyväksyn oman vainoharhaisen pelkoni yhtä hyväksi selitykseksi kuin muutkin. Minun trollimetsästys lähti vähän hanskasta niin suomalaisilla ja ulkomaisilla sivuilla.

Mutta sen sanon,että jos Verkkomedia ei ole blogannut omaa Ip osoitetta,niin ei ole suorittanut panostaan tässä taistelussa. Oma ip ohjautui shut the internet sivuille,kunnes vaihdoin sen.
 
Veikkaan että itä-euroopassa ei pahemmin panosteta palomuuri/virusohjelmiin kotikoneella, joten niitä on helppo kaapata bottiarmeijaksi.
 
Saloniuksen esittämä skenaario onkin karmaiseva ja tarkoittaa käytännössä sitä, että viime aikojen tapahtumien perusteella koko Puolustusvoimien perinteinen doktriini ennakkovaroituksineen, "harmaine vaiheineen" ja kuukausien valmistautumisaikoineen romuttuu kerralla. Samalla tällaiset ulostulot haastavat parhaimmillaan koko puolustuspoliittisen selonteon, mikä on poliittisella tasolla varmasti katkeraa kalkkia.

Mitään "harmaata vaihetta" ei nykyaikana enää ole, vaan konflikti voi eskaloitua hyvinkin nopeasti ja yllättää Suomen housut kintuissa. Miksi Venäjä ei näin tekisi, kun sillä kerran on siihen tarvittavat suorituskyvyt luotuna? Miksi Venäjä antaisi hyvää hyvyyttään Suomelle ennakkovaroituksen sekä runsaasti aikaa valmiuden kohottamiseen ja joukkojen perustamiseen?

Jos Venäjä yllättäen kaappaisi Ahvenanmaan tai jonkin sen saarista itselleen, perustaakseen sinne eteentyönnetyn tukikohdan sota-aluksilleen, ilmavoimille ja ilmatorjuntajoukoille, niin mitä tapahtuisi? Mitä Suomi voisi asialle tehdä? Mitä Ruotsi tekisi? Voisiko Nato puuttua tapahtumien kulkuun tai estää sen? Millä joukoilla ja vasteajalla tarpeellisiin vastatoimenpiteisiin ryhdyttäisiin? Ahvenanmaan paikalliset asukkaat varmaan katsoisivat hieman pelokkaasti saapuvia aseistautuneita itäturisteja sekä heristäisivät näille sormeaan ja sanoisivat såå-såå, ni får inte komma hit.

Mitä Suomi tekisi? Kaappaushyökkäyksen aikana merivoimat ehtisivät todennäköisesti laukomaan muutaman meritorjuntaohjuksen aluksilta ja maalta. Ehkä johonkin Suomen rannikolle ehdittäisiin laskemaan vähän miinoja, tarkoituksena estää väylien käyttäminen ja hyökkäyksen mahdollinen suuntautuminen myös Turun saaristoon. Ilmavoimat suorittaisivat torjuntalentoja Lounais-Suomen ilmatilassa ja jossain muualla Suomen ilmatilassa, mahdollisesti jopa Helsingin suunnalla. Vastatoimenpiteillä kulutettaisiin hyökkäävää osastoa. Vaikutuksena ehkä joku hyökkääjän alus uppoaisi ja ehkä joku lentokone tuhoutuisi. Hyökkääjä suorittaisi maihinnousun ja Ahvenanmaa jäisi venäläisten käsiin.

Suomessa herättäisiin kasakan nauruun, tilanne olisi kaoottinen ja joku ministeri selittelisi televisiossa kansalle, että miten näin on päässyt näin yllättäen käymään. Lehdet repisivät otsikoita ja kansalaisia harmittaisi. Yllättäen ennen niin rauhallinen arki alkaisi tuntumaan hyvin epävarmalta ja uhkaavalta. Valmiuden kohottaminen eri toimenpiteineen aloitettaisiin pikaisesti ja nopeutetulla aikataululla. Venäjä todennäköisesti painostaisi Suomea poliittisesti ja sotilaallisesti sekä pakottaisi pitämään puolustuksen painopisteen perinteisesti kaakonkulmalla. Samalla Suomen kokonaismaanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden laivaväylien käyttö vaarantuisi.

Painostuksen signaalin tehostamiseksi Suomen yhteiskunnalle aiheutettaisiin häiriötila tihutöiden ja laajojen kyberhyökkäysten avulla. Tietoyhteiskunta on haavoittuva ja lisätietoa syötettäisiin monesta tuutista auliisti lisää erilaisten informaatio-operaatioiden muodossa. Myös Kreml saattaisi antaa omat perinteiset lausuntonsa tapahtuneesta.

Ruotsi todennäköisesti säikähtäisi ja vetäytyisi kuoreensa. Onhan se kuitenkin puolueeton valtio ja Ahvenanmaa on Suomen aluetta, minkä lisäksi operaatio on kokonaisuudessaan tapahtunut Suomen aluevesillä. Se ei siis ensisijaisesti ole Ruotsin ongelma, kuten ei myöskään Tukholman saariston sukellusvenejahti ole Suomen ongelma. Ruotsalaiset tarkkailisivat meri- ja ilmavoimillaan tilanteen kehittymistä hyvin tarkasti, tiukasti omilta aluevesiltään käsin.

Lienee varsin selvää, ettei tällaista hyökkääjää häädetä Ahvenanmaalta pelkällä sormen heristelyllä ja vastalauseilla, vaan se vaatii riittävän vahvan sotilaallisen voiman käyttämistä eli mahdollisimman lyhyellä vasteajalla käynnistettyä vastahyökkäystä. Mieluiten ennen kuin vihollinen ehtii ryhmittymään puolustukseen ja linnoittamaan. Tällaisessa skenaariossa Ahvenanmaan takaisinvaltaus vaatisi vähintään joint-operaation (kaikkien puolustushaarojen yhteisoperaatio) merivoimien suunnittelu- ja johtovastuulla.

Tällainen operaatio jouduttaisiin toteuttamaan painopistesuunnan ulkopuolella eikä se muutenkaan olisi mikään Suursaaren takaisinvaltaus keväällä 1942, missä vain talvella hiihdettäisiin lumisateessa jäätä pitkin rantaviivalle. Suomen tapauksessa ja käytettävissä olevin resurssein Ahvenanmaan takaisinvaltaus ei olisi mikään helppo operaatio eikä se todennäköisesti pelkästään omin voimin onnistuisi, vaan se vaatisi vähintään monikansallisen operaation (Nato), josta myöskään vanha pelkuri Ruotsi ei tällä kerralla karkaisi.

Rajallisin resurssein toimittaessa lähtökohdan tulee olla vahvasti proaktiivinen eli ennakoiva ja valmiuden tulee olla nollasta sataan sekunnissa eikä kuukausissa. Tämän merkitys on nyt viime aikoina vain korostunut ja tulee korostumaan entisestään.
 
Mikäli kohteena olisi Ahvenanmaa, niin kuinka paljon kannattaisi vuodattaa verta sen takia? Kannattaisiko ottaa riski siitä, että tilanne eskaloituisi laajemmaksi kahakaksi?
 
Mikäli kohteena olisi Ahvenanmaa, niin kuinka paljon kannattaisi vuodattaa verta sen takia? Kannattaisiko ottaa riski siitä, että tilanne eskaloituisi laajemmaksi kahakaksi?

Ahvenanmaan tapauksessa olisi kiintoisaa nähdä ruotsin reaktio ja ennenkaikkea tuska mikä siitä seuraisi. Ruotsi ei voisi ikinä elää sellaisen asian kanssa että venäläisten tukikohta on Tukholman lähellä. Voimaa ei kuitenkaan enään ole.
 
Saloniuksen esittämä skenaario onkin karmaiseva ja tarkoittaa käytännössä sitä, että viime aikojen tapahtumien perusteella koko Puolustusvoimien perinteinen doktriini ennakkovaroituksineen, "harmaine vaiheineen" ja kuukausien valmistautumisaikoineen romuttuu kerralla. Samalla tällaiset ulostulot haastavat parhaimmillaan koko puolustuspoliittisen selonteon, mikä on poliittisella tasolla varmasti katkeraa kalkkia.

Mitään "harmaata vaihetta" ei nykyaikana enää ole, vaan konflikti voi eskaloitua hyvinkin nopeasti ja yllättää Suomen housut kintuissa. Miksi Venäjä ei näin tekisi, kun sillä kerran on siihen tarvittavat suorituskyvyt luotuna? Miksi Venäjä antaisi hyvää hyvyyttään Suomelle ennakkovaroituksen sekä runsaasti aikaa valmiuden kohottamiseen ja joukkojen perustamiseen?

Jos Venäjä yllättäen kaappaisi Ahvenanmaan tai jonkin sen saarista itselleen, perustaakseen sinne eteentyönnetyn tukikohdan sota-aluksilleen, ilmavoimille ja ilmatorjuntajoukoille, niin mitä tapahtuisi? Mitä Suomi voisi asialle tehdä? Mitä Ruotsi tekisi? Voisiko Nato puuttua tapahtumien kulkuun tai estää sen? Millä joukoilla ja vasteajalla tarpeellisiin vastatoimenpiteisiin ryhdyttäisiin? Ahvenanmaan paikalliset asukkaat varmaan katsoisivat hieman pelokkaasti saapuvia aseistautuneita itäturisteja sekä heristäisivät näille sormeaan ja sanoisivat såå-såå, ni får inte komma hit.

Mitä Suomi tekisi? Kaappaushyökkäyksen aikana merivoimat ehtisivät todennäköisesti laukomaan muutaman meritorjuntaohjuksen aluksilta ja maalta. Ehkä johonkin Suomen rannikolle ehdittäisiin laskemaan vähän miinoja, tarkoituksena estää väylien käyttäminen ja hyökkäyksen mahdollinen suuntautuminen myös Turun saaristoon. Ilmavoimat suorittaisivat torjuntalentoja Lounais-Suomen ilmatilassa ja jossain muualla Suomen ilmatilassa, mahdollisesti jopa Helsingin suunnalla. Vastatoimenpiteillä kulutettaisiin hyökkäävää osastoa. Vaikutuksena ehkä joku hyökkääjän alus uppoaisi ja ehkä joku lentokone tuhoutuisi. Hyökkääjä suorittaisi maihinnousun ja Ahvenanmaa jäisi venäläisten käsiin.

Suomessa herättäisiin kasakan nauruun, tilanne olisi kaoottinen ja joku ministeri selittelisi televisiossa kansalle, että miten näin on päässyt näin yllättäen käymään. Lehdet repisivät otsikoita ja kansalaisia harmittaisi. Yllättäen ennen niin rauhallinen arki alkaisi tuntumaan hyvin epävarmalta ja uhkaavalta. Valmiuden kohottaminen eri toimenpiteineen aloitettaisiin pikaisesti ja nopeutetulla aikataululla. Venäjä todennäköisesti painostaisi Suomea poliittisesti ja sotilaallisesti sekä pakottaisi pitämään puolustuksen painopisteen perinteisesti kaakonkulmalla. Samalla Suomen kokonaismaanpuolustuksen ja huoltovarmuuden kannalta elintärkeiden laivaväylien käyttö vaarantuisi.

Painostuksen signaalin tehostamiseksi Suomen yhteiskunnalle aiheutettaisiin häiriötila tihutöiden ja laajojen kyberhyökkäysten avulla. Tietoyhteiskunta on haavoittuva ja lisätietoa syötettäisiin monesta tuutista auliisti lisää erilaisten informaatio-operaatioiden muodossa. Myös Kreml saattaisi antaa omat perinteiset lausuntonsa tapahtuneesta.

Ruotsi todennäköisesti säikähtäisi ja vetäytyisi kuoreensa. Onhan se kuitenkin puolueeton valtio ja Ahvenanmaa on Suomen aluetta, minkä lisäksi operaatio on kokonaisuudessaan tapahtunut Suomen aluevesillä. Se ei siis ensisijaisesti ole Ruotsin ongelma, kuten ei myöskään Tukholman saariston sukellusvenejahti ole Suomen ongelma. Ruotsalaiset tarkkailisivat meri- ja ilmavoimillaan tilanteen kehittymistä hyvin tarkasti, tiukasti omilta aluevesiltään käsin.

Lienee varsin selvää, ettei tällaista hyökkääjää häädetä Ahvenanmaalta pelkällä sormen heristelyllä ja vastalauseilla, vaan se vaatii riittävän vahvan sotilaallisen voiman käyttämistä eli mahdollisimman lyhyellä vasteajalla käynnistettyä vastahyökkäystä. Mieluiten ennen kuin vihollinen ehtii ryhmittymään puolustukseen ja linnoittamaan. Tällaisessa skenaariossa Ahvenanmaan takaisinvaltaus vaatisi vähintään joint-operaation (kaikkien puolustushaarojen yhteisoperaatio) merivoimien suunnittelu- ja johtovastuulla.

Tällainen operaatio jouduttaisiin toteuttamaan painopistesuunnan ulkopuolella eikä se muutenkaan olisi mikään Suursaaren takaisinvaltaus keväällä 1942, missä vain talvella hiihdettäisiin lumisateessa jäätä pitkin rantaviivalle. Suomen tapauksessa ja käytettävissä olevin resurssein Ahvenanmaan takaisinvaltaus ei olisi mikään helppo operaatio eikä se todennäköisesti pelkästään omin voimin onnistuisi, vaan se vaatisi vähintään monikansallisen operaation (Nato), josta myöskään vanha pelkuri Ruotsi ei tällä kerralla karkaisi.

Rajallisin resurssein toimittaessa lähtökohdan tulee olla vahvasti proaktiivinen eli ennakoiva ja valmiuden tulee olla nollasta sataan sekunnissa eikä kuukausissa. Tämän merkitys on nyt viime aikoina vain korostunut ja tulee korostumaan entisestään.

C S-P:n skenaario (ja Laamanaattorin jatkokehittely) on mielenkiintoinen, vaikka on toki vain esimerkki. Suomea voidaan kiristää tai kovistella mysö muilla vastaavilla tavoilla ilman, että meneillään olisi suursota. Kyperhyökkäyksillä ja sähkönjakelun keskeyttämisellä on tässä oma tärkeä osuutensa. Saattaisi mennä päiviä ennenkuin tavalliselle kansalaiselle selviäisi, mitä todellisuudessa on meneillään. Jos talo on pimeänä ja kylmänä, puhelimet, TV, radio, eikä netti toimi, on vaikea pysyä ajan tasalla vaikka puolustusvoimat olisivatkin kartalla.

Ei Suomi voisi jäädä puolueettomaksi, vaikka hyökkäys ei kohdistuisikaan manner Suomeen. Miten voisimme suosiolla elää Euroopassa, jota Venäjä hallitsisi, sillä siitähän olisi kyse jos naapurimaitamme tai jopa omia alueittamme vallattaisiin. Sota siitä tulisi!
 
Ahvenanmaalaiset eivät heristäisi sormeaan, jos invaasiojoukot majoitettaisiin vuokramökkeihin ja maksettaisiin täysi hinta vuorokausilta, jos vielä ruokinta jäisi mainion yritteliäisyyden hoteisiin, niin eikun paree. Invaasioupseereiden golf-harrastus toisi lisää hilloa, jätkät ryyppäisivät viikonloppuisin ravintoloissa ja chipsejä kuluisi valtavia määriä. Elokuvat ostettaisiin Åland-filmiltä ja vaatekaupoissa olisi tunkua, optikkoliikkeissä kävisi mahdoton letakka ja taksi-firmat eläisivät loiston aikaa. Eli se on vähän niinkin, miten invaasioarmeija tulee ja olee......maailma muuttuu, eskoset.

Jos ajatellaan Ahvenanmaata ihan turistirysänä, niin ei sen ensimmäisen aallon tarvitse tulla todellakaan sotilaspuvuissa hirmuisena JOINTTINA. Se voi tulla varmasti näkymättömämminkin. Jos samaan aikaan on tahdistettu muuta hauskaa, niin sinne meni shipsimaakunta. Kun viimeksi vierailin tuossa mainiossa aurinkoisessa maakunnassa, niin silmään pisti se lyhyttukkaisten raavaiden miesten määrä lomakylissä. Kyllä vanha vanki toisen vangin tuntee, sanotaan. Mutta niin tuntee wanha soturin reuhkakin wanhan sotilaan, kun sen näkee. Rannikkohauen ja karikkoahvenen pyytäminen on suosittua.
 
Ahvenanmaalle tai saaristoon saadaan varmasti pudotettua nopeasti merivoimien tai VDV:n porukkaa ei siinä mitään, CSP esittää skenaarion jota MP.net on pureskellut jo toista vuotta
;)
mikäli sinne laitetaan ns task force kokoinen osasto niin pitää miettiä myös kuinka sille saadaan näkkäriä löpöä ja nuolia. Meri ja ilmavoimat eivät kenties kykene estämään yllätyshyökkäystä, mutta jos hyökkäys ei tapahdu parhaaseen puolukan sato-aikaan niin miehtittäjillre tulee äkkiä vilu ja nälkä, sen verran toimintakykyä Suomella kuitenkin vielä on

Se mitä ytirtän tässä sanoa on että pelkkä miehitys ei riitä, Venäjän tulisi olla valmis myös avaamaan yhteys miehittäviin joukkoihin, maitse, meritse tai ilmateitse. Tarvittaessa väkisin, joka merkitsee täysimittaista sotaa, jos ei olla suometuttu sitä ennen ihan totaalisesti.
 
Mikäli kohteena olisi Ahvenanmaa, niin kuinka paljon kannattaisi vuodattaa verta sen takia? Kannattaisiko ottaa riski siitä, että tilanne eskaloituisi laajemmaksi kahakaksi?

Ahvenanmaa kuuluu suomeen. Ja jos me ei otettaisi sitä heti takaisin niin tilanne tulisi takuulla eskaloitumaan laajemmaksi kahakaksi. Jos pirulle antaa pikkusormen niin se vie koko käden. Eli jos emma ota Ahvenanmaata heti takaisin niin ryssä toteuttaisi seuraavaan hyökkäyksen esim. Helsinkiin.
 
Osana Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämistä tulisi sopia myös ja erityisesti Ahvenanmaan puolustamisesta (jos näin ei ole jo tehty). Julkisuuteen voitaisiin sitten antaa tiedote, että asiasta on sovittu, ja että maiden puolustusvoimilla on yhteinen suunnitelma Ahvenanmaan puolustamiseksi.

Tietoisuus siitä, että Ahvenanmaan puolustamiseen on molempien maiden sitoumus ja valmius ennaltaehkäisi tehokkaasti itänaapurin haluja heilutella omenapuun sitä oksaa helposti alas tipahtavien hedemien toivossa.
 
Osana Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämistä tulisi sopia myös ja erityisesti Ahvenanmaan puolustamisesta (jos näin ei ole jo tehty). Julkisuuteen voitaisiin sitten antaa tiedote, että asiasta on sovittu, ja että maiden puolustusvoimilla on yhteinen suunnitelma Ahvenanmaan puolustamiseksi.

Tietoisuus siitä, että Ahvenanmaan puolustamiseen on molempien maiden sitoumus ja valmius ennaltaehkäisi tehokkaasti itänaapurin haluja heilutella omenapuun sitä oksaa helposti alas tipahtavien hedemien toivossa.

Ei käy. Ainakaan helposti. Ruotsilla herää vanhat valloittajan elkeet. Ahvenanmaa asiassa täytyy Suomen olla tarkkana kun Ruotsin kanssa puuhaillaan.
 
Ahvenanmaalaiset eivät heristäisi sormeaan, jos invaasiojoukot majoitettaisiin vuokramökkeihin ja maksettaisiin täysi hinta vuorokausilta, jos vielä ruokinta jäisi mainion yritteliäisyyden hoteisiin, niin eikun paree. Invaasioupseereiden golf-harrastus toisi lisää hilloa, jätkät ryyppäisivät viikonloppuisin ravintoloissa ja chipsejä kuluisi valtavia määriä. Elokuvat ostettaisiin Åland-filmiltä ja vaatekaupoissa olisi tunkua, optikkoliikkeissä kävisi mahdoton letakka ja taksi-firmat eläisivät loiston aikaa. Eli se on vähän niinkin, miten invaasioarmeija tulee ja olee......maailma muuttuu, eskoset.

Jos ajatellaan Ahvenanmaata ihan turistirysänä, niin ei sen ensimmäisen aallon tarvitse tulla todellakaan sotilaspuvuissa hirmuisena JOINTTINA. Se voi tulla varmasti näkymättömämminkin. Jos samaan aikaan on tahdistettu muuta hauskaa, niin sinne meni shipsimaakunta. Kun viimeksi vierailin tuossa mainiossa aurinkoisessa maakunnassa, niin silmään pisti se lyhyttukkaisten raavaiden miesten määrä lomakylissä. Kyllä vanha vanki toisen vangin tuntee, sanotaan. Mutta niin tuntee wanha soturin reuhkakin wanhan sotilaan, kun sen näkee. Rannikkohauen ja karikkoahvenen pyytäminen on suosittua.

Älä unohda, että ei velivenäläisen lupauksiin ole luottamista. Luvataan, että maksetaan täysi hinta vuorokausilta - 6 kk:ta ollaan asuttu, eikä penniäkään ole tilille kapsahtanut, niin mites sitten suu pannaan? Uskooko joku, että krimiläisille on oikeasti annettu 3 kertaa korkeammat palkat ja eläkkeet Venäjään liittymisen jälkeen? En usko, että pennin latia on heidän tileilleen tullut. Lupailla voi kaikenlaista. Niin kuin 1920-30 -luvuilla lupailtiin, että tulkaa tänne rakentamaan sosialismia Karjalaan ja TUHANSIA suomalaisia muutti rajan yli Neuvostoliittoon. Heidän kohtalonsa oli kuolla Stalinin vainoissa 1936-1938. Moniko lupaus, jota silloin lihapadoista rajan takana annettiin oikeasti toteutui? Ei ne asiat siitä mihinkään ole muuttuneet, samat tyhjät lupaukset yltäkylläisyydestä edelleen, mutta mikään ei toteudu.
 
Mikäli kohteena olisi Ahvenanmaa, niin kuinka paljon kannattaisi vuodattaa verta sen takia? Kannattaisiko ottaa riski siitä, että tilanne eskaloituisi laajemmaksi kahakaksi?

Tämän kysymyksen parissa poliitikot ryhtyvät varmasti seuraavana päivänä pähkäilemään ja suut käyvät. Kannattaako Ahvenanmaan puolesta taistella vai onko parempi työntää vain pää pensaaseen ja tinkiä alueellisesta koskemattomuudesta? Missä tilanteessa kannattaa taistella ja mihin raja asetetaan? Kannattaako taistella, jos Venäläinen valtaa itselleen pienen palan Lappia tai vaikka korvatunturin? Kannattaako Imatran, Lappeenrannan tai Haminan vuoksi taistella vai aloitetaanko taistelu vasta Kymijoen tasan länsipuolella?

Saman kysymyksen äärellä on varmasti painittu ja painitaan eri konklaavien toimesta Ukrainan, Georgian ja kaikkien muiden mahdollisten skenaarioiden osalta. Nykyaikainen länsimainen yhteiskunta ja ihmiset eivät keskimäärin ole kovin halukkaita sotimaan, koska sota on lopputuloksestaan riippumatta niille aina tappio ja kaukana ns. mukavuusalueelta.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että tämä Salonius-Pasternakin esittämä skenaario on toki vain yksi periaatteellinen case-esimerkki ja se on mitä ilmeisimmin tarkoitettu vähän herättämään. Se ei tarkoita sitä, että pimeyden voimat olisivat jo vyörymässä Ahvenanmaalle. Ne voivat vyöryä jonnekin ihan muualle.

Ei käy. Ainakaan helposti. Ruotsilla herää vanhat valloittajan elkeet. Ahvenanmaa asiassa täytyy Suomen olla tarkkana kun Ruotsin kanssa puuhaillaan.

Halut ja kyvyt eivät aina käy yksiin.
 
Mikäli kohteena olisi Ahvenanmaa, niin kuinka paljon kannattaisi vuodattaa verta sen takia? Kannattaisiko ottaa riski siitä, että tilanne eskaloituisi laajemmaksi kahakaksi?

Ahvenmaa on strategiselta sijainniltaan vain aikasta tärkeä (monien muiden saarien lailla: Islanti, Gotlanti). Kuten tunnettua, Suomi on käytännössä saari muihin suuntiin kuin Venäjälle - meriliikenne ja siten huolto olisi käytännössä katkaistu jos Ahvenanmaa olisi venäläisillä. Ja ruotsalaisiakin voisi vähän kuumottaa, kun venäläiset olisivat ihan Tukholman porstuassa.
 
Hankalahan tilanne olisi, jos ryssä hyökkää Ahvenanmaalle. Silloin ryssä hyökkäisi Eu maata vastaan. Mikä olisi ryssän tavoite? Suursota kuten Hitlerillä? Silloinhan järkiargumentit eivät päde. Mielestäni 3.maailmansodan riski olisi olemassa ryssän hyökätessä Ahvenanmaalle. Ainakin Valmius nostettaisiin Nato maissa korkeimpaan luokkaan. Mitä Saksa tekisi? Kyllä suomen puolustusvoimat on tämänkin skenaarion valmiiksi miettinyt kymmeniä kertoja. Luulisi toimintamallien olevan valmiina. Toisaalta sodassa ainoa varma asia taitaa olla epävarma;)
 
Ahvenanmaalle tai saaristoon saadaan varmasti pudotettua nopeasti merivoimien tai VDV:n porukkaa ei siinä mitään, CSP esittää skenaarion jota MP.net on pureskellut jo toista vuotta
;)
mikäli sinne laitetaan ns task force kokoinen osasto niin pitää miettiä myös kuinka sille saadaan näkkäriä löpöä ja nuolia. Meri ja ilmavoimat eivät kenties kykene estämään yllätyshyökkäystä, mutta jos hyökkäys ei tapahdu parhaaseen puolukan sato-aikaan niin miehtittäjillre tulee äkkiä vilu ja nälkä, sen verran toimintakykyä Suomella kuitenkin vielä on

Se mitä ytirtän tässä sanoa on että pelkkä miehitys ei riitä, Venäjän tulisi olla valmis myös avaamaan yhteys miehittäviin joukkoihin, maitse, meritse tai ilmateitse. Tarvittaessa väkisin, joka merkitsee täysimittaista sotaa, jos ei olla suometuttu sitä ennen ihan totaalisesti.

Joukkojen soluttaminen Ahvenanmaalle on helppoa, mutta saariston pitäminen on eri juttu. Suomi suunnitteli sijoittavansa 50- ja 60-luvuilla alueelle joukkoja prikaatista armeijakuntaan. Jos muistellaan Falklandin sotaa, niin operaatio ei ollut aivan helppo kummallekaan osapuolelle varsinkaan huollon suhteen.
 
Lainaus Ukrainan tukiryhmästä:

lol,more ridiculous propaganda from Russian state media.
Lifenews said that in Finland, the third of Russian-speaking residents felt discrimination
What will Putin do next ?Invade Finland ?
http://lifenews.ru/news/148018

Näytä käännös

В Финляндии треть русскоязычных жителей почувствовала дискриминацию
СМИ опубликовали результаты социологического опроса об отношении к русскому языку и украинскому кризису в Финляндии.
LIFENEWS.RU
 
Hankalahan tilanne olisi, jos ryssä hyökkää Ahvenanmaalle. Silloin ryssä hyökkäisi Eu maata vastaan. Mikä olisi ryssän tavoite? Suursota kuten Hitlerillä? Silloinhan järkiargumentit eivät päde. Mielestäni 3.maailmansodan riski olisi olemassa ryssän hyökätessä Ahvenanmaalle. Ainakin Valmius nostettaisiin Nato maissa korkeimpaan luokkaan. Mitä Saksa tekisi? Kyllä suomen puolustusvoimat on tämänkin skenaarion valmiiksi miettinyt kymmeniä kertoja. Luulisi toimintamallien olevan valmiina. Toisaalta sodassa ainoa varma asia taitaa olla epävarma;)

Mutta eikös ole niin, että Ahvenanmaa ei kuulu EU:n? Siksi edelleen verovapaata myyntiä laivoilla
 
Mutta eikös ole niin, että Ahvenanmaa ei kuulu EU:n? Siksi edelleen verovapaata myyntiä laivoilla

Tietenkin kuuluu, koska Suomikin kuluu. Ahvenanmaalla liittymistä kannatti toisessa äänestyksessä melkein 80% väestä.

Ahvenanmaan erityisasema Euroopan unionissa todetaan Suomen liittymissopimuksessa (Ålandsprotokollet). Sen mukaan Ahvenanmaa on EU:n verounionin ulkopuolella. Pöytäkirja sisältää erityissäännöt kiinteän omaisuuden ostamisesta ja elinkeinon harjoittamisesta Ahvenanmaalla. Lisäksi Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellinen erityisasema pannaan merkille.

Veropoikkeus koskee arvonlisäveroa ja valmisteveroja. Poikkeus on mahdollistanut
verovapaan myynnin lauttaliikenteessä Suomen ja Ahvenanmaan välillä sen jälkeenkin, kun verovapaus EU:n jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä lakkasi vuonna 1999. Ahvenanmaan itsehallintolain mukainen erityisasema ilmenee kansainvälisiä sopimuksia ja EU:n perussopimuksia vahvistettaessa. Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan maakunnan toimivaltaan kuuluvien sopimusmääräysten voimaansaattamis-säädöksille tarvitaan myös maakuntapäivien hyväksyntä, ennen kuin sopimus tulee sen toimivaltaan kuuluvilta osin voimaan Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan maakuntapäivät hyväksyi muun muassa Lissabonin sopimuksen voimaansaattamisen. Vasta sen jälkeen sopimus tuli maakunnassa voimaan Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvilta osiltaan. Maakuntapäivät on aiemmin hyväksynyt myös Amsterdamin ja Nizzan sopimukset.

Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntä vaadittiin myös Suomen liittyessä unioniin 1995. Maakunnassa tarvittiin kaksi eri kansanäänestystä. Ensimmäisessä kansanäänestyksessä 16.10.1994 ahvenanmaalaisista 51,9 prosenttia tuki jäsenyyttä (Suomessa 56,9 prosenttia). Toisessa kansanäänestyksessä 20.11.1994 Ahvenanmaan jäsenyyttä kannatti 73,6 % äänestäjistä.
 
Kotimaa 9.1.2015 klo 16:27 | päivitetty 9.1.2015 klo 16:35
Perussuomalaisten nettiuhkaaja on todennäköisesti porilainen Isis-taistelija
Isisin nimissä Jussi Halla-aholle uhkausviestin lähettänyt mies on Ylen tietojen mukaan pakistanilaistaustainen porilainen, joka matkusti Syyriaan syksyllä. Supo on siirtänyt tänään uhkauksen eteenpäin poliisin tutkittavaksi. Lounais-Suomen poliisi vahvistaa tutkivansa asiaa.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho julkaisi 7. tammikuuta Facebook-sivuillaan sähköpostiinsa tulleen uhkausviestin. Hänen mukaansa se oli lähetetty joitakin päiviä aiemmin hänelle, suojelupoliisille ja Helsingin Sanomille.

Sama viesti oli julkaistu 27. joulukuuta Suomi24:n keskustelupalstalla otsikolla "varoitus Suomen hallitukselle".

Abu Hurairah Finlandi -allekirjoituksella esiintyvä kirjoittaja sanoo olevansa "doulatul islamin taistelija" Irakissa. Hän uhkaa hallitusta ja eduskuntaa väkivallalla, jos Suomi päättää osallistua koalitioon eli rintamaan Isisiä vastaan.

"Seppo Lehdolle, Halla-aholle ja kumppaneille. Olette ensimmäisiä tapettavien listalla kun saavumme Suomeen."

Tuntomerkit täsmäävät pakistanilaistaustaiseen opiskelijaan
Halla-ahon Facebook-päivityksen jälkeen Yle jäljitti lähettäjän sähköpostiosoitteen perusteella, että sama nimimerkki kuuluu erittäin todennäköisesti Porista syksyllä kadonneelle nuorukaiselle. Nuorukaisen perheenjäsen vahvisti epäilleensä, että kyseinen nimimerkki kuuluu hänen omaiselleen.

Nimimerkin käyttämien sosiaalisen median tilien perusteella piirtyy kuva pakistanilaistaustaisesta Suomessa asuvasta henkilöstä, joka opiskelee liiketaloutta. Tuntomerkit täsmäävät 21-vuotiaaseen mieheen, jonka Satakunnan Kansa uutisoi lokakuussa lähteneen "daulatul islamin riveihin (isis)" Syyriaan.

Perheen tietojen mukaan mies ei ole palannut Suomeen.

Supo selvitti uhkausta pari viikkoa
Suojelupoliisin selvitykset olivat kesken vielä torstaina, kun Yle kysyi vahvistusta epäilyilleen.

– Ryhdyimme selvittämään asiaa heti kun saimme sen tietoomme. Selvittely jatkuu edelleenkin. Kun on saatu riittävä selvitys viestin taustasta ja mahdollisesti viestin lähettäjästä, sen jälkeen toimenpiteet päätetään sen mukaisesti, kertoi suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva.

Toimittajan kanssa käymiensä keskustelujen jälkeen Supo kertoi perjantaina, että heille oli tullut ilmi tarpeeksi seikkoja, joiden perusteella asia oli syytä siirtää eteenpäin poliisin tutkittavaksi. He eivät kerro, minkä poliisin, mutta Lounais-Suomen poliisi vahvisti Ylelle aloittavansa tutkinnan tapauksesta.

Jussi Halla-aho viestitti Ylelle suojelupoliisin sanoneen aiemmin, ettei "rikosilmoitusta kannata tehdä, koska lähettäjää ei kuitenkaan voi selvittää".

Portaankorva ei kommentoi Halla-ahon väitettä, mutta sanoo yleisen edun vaativan, että tämäntyyppinen uhkaus selvitetään.

Tutkija: Vaikuttaa radikalisoituneelta henkilöltä
Jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen arvioi pyynnöstämme, että nimimerkin some-käyttäytymisen perusteella kyseessä on selvästi radikalisoitunut henkilö.

– Abu Hurairasta välittyy sosiaalisen median kautta kuva henkilöstä, joka suhtautuu vihamielisesti länsimaihin. Hän näyttää kehittyneen al-Qaidan kannattajasta Islamilaisen valtion kannattajaksi ja on todennäköisesti onnistunut liittymään ryhmään, vaikka sitä onkin mahdotonta varmistaa, Saarinen pohtii.

– Uhkaus vaikuttaa aidolta ja ideologisesti motivoituneelta. Tämä ei luonnollisesti tarkoita, että henkilöllä olisi kykyä toteuttaa se tai että Islamilainen valtio olisi sitoutunut uhkauksen toteuttamiseen, hän täsmentää.

Tutkija arvioi, että Abu Huraira pyrkii paitsi nostamaan omaa profiiliaan jihadistina myös shokeeraamaan ja sitä kautta tuomaan Isistä julkisuuteen Suomessa.

Supon tietoon ei ole tullut muita Isisin nimissä Suomeen lähetettyjä uhkauksia.

– Tämä on ilmeisesti yksittäinen henkilö, joka viestin on lähettänyt. Se ei vielä aseta Suomea terroristijärjestön kohdemaaksi, Tuomas Portaankorva painottaa.



http://yle.fi/uutiset/perussuomalai...nakoisesti_porilainen_isis-taistelija/7728515

Kuinka paljon näitä yksittäistapauksia pitää tulla, jotta kyse olisi muusta kuin yksittäistapauksesta?
 
Back
Top