Suomen puolustuskyky ei vakuuta kansalaisia

[BlackFox]

PV voisi myös kannustaa ressuja hankkimaan itselleen varusteita. Tietyt speksit täyttäen.
Nyt on enemmänkin sellainen pelottelu mentaliteetti pv:llä käytössä " pöllitää sun kamat ja saat 50e niistä" "noihan oli 500e varusteet ja haluun pitää itte oman makuupussini" "joo ei onnistu, kapu tarvii paremman"
Eritoten nuo erinlaiset suoja,nukkumis sekä kanto varusteet voisi olla listalla mitä kannustetaan hankkimaan.

 

[Platypi]

Nyt vois keskustella siitä minkälaisen kuvan PV itsestään antaa, mihin tämä johtaa tai minkälaista tiedotuspolitiikkaa sen tulisi noudattaa ja mitä sillä voitaisiin saavuttaa.

Kalustokeskusteluja löytyy muualtakin ja jos haluaa VV määristä puhua niin sillekin löytyy oma paikkansa.

Parin viimeisen kirjoittajan viestit vain korostavat omaa näkemystäni. Juuri niitä olettamuksia joille ei ole antaa mitään faktaa tueksi.

Olis kiva antaa faktaa tueksi mutta kun fakta ja omat kokemukset on turvaluokitettua, enkä tiedä paljonko niitä nelostasonkaan juttuja täällä kannattaa huudella.

Itse olen varmaan niitä harvoja foorumilaisia, jotka ovat saaneet JV koulutuksensa TST2015 mukaan.

Se näissä keskusteluissa ehkä vähän mättää kun ne jotka kyselee ei tiedä ja ne jotka tietää ei kerro

 

[Platypi]

PV voisi myös kannustaa ressuja hankkimaan itselleen varusteita. Tietyt speksit täyttäen.
Nyt on enemmänkin sellainen pelottelu mentaliteetti pv:llä käytössä " pöllitää sun kamat ja saat 50e niistä" "noihan oli 500e varusteet ja haluun pitää itte oman makuupussini" "joo ei onnistu, kapu tarvii paremman"
Eritoten nuo erinlaiset suoja,nukkumis sekä kanto varusteet voisi olla listalla mitä kannustetaan hankkimaan.

En tiedä onko tuo pelottelu mentaliteetti sitten aikaisemmin VM palveluksensa käyneiden rinkirunkkausta tai vanhan hyvän armeijan aikaa, mutta meillä ei ainakaan kerrottu kauhutarinoita PERK:istä

 

[peelo]

Ai että on kivaa kun keskustelija ilmoittaa tietävänsä jotain, mutta ei voi kertoa koska se on turvaluokiteltua. Ei kannata nolostua, et ole ensimmäinen.

Tässä taas nämä salailun ja sumuttamisen perinteet nostaa itseään esille.

 

[Platypi]

Ai että on kivaa kun keskustelija ilmoittaa tietävänsä jotain, mutta ei voi kertoa koska se on turvaluokiteltua. Ei kannata nolostua, et ole ensimmäinen.

Tässä taas nämä salailun ja sumuttamisen perinteet nostaa itseään esille.

Tiedän hyvin etten ole ensimmäinen kun on näitäkin foorumeita tullut lurkattua sen useamman vuoden. Tiedä sitten pitäisikö mielestäsi tänne skannailla turvaluokitettua materiaalia ihan vain salailun ja sumuttamisen perinteiden rikkomikseksi?

 

[TungstenHeart]

Tavallinen kansalainen, jolla ei ole laajempaa kokemusta ei tiedä mitä kaikkea meillä on taskussa, takataskussa, hihassa, korvan takana, repussa, varastossa; kaluston, tekniikan ja muun osalta. Varustuskin muuttuu aika lennosta jos merkkejä äksönistä ilmenee... sitten siihen päälle sotatila- ja laki jolloin ei penneistä säästellä. Taktisesti, ja muutenkin tavallinen pulliainen ei ajattele kuinka tehokas systeemi meillä on tätä maata turvaamassa

T. aktiivisesti kertautettu reserviläinen ja "tavallinen" kansalainen.
Puolustustahto jämpti, kertautusten määrä osalla kavereista luokkaa "ammatikseen kait tätä jo tekee"... vapaaehtoisiin harjoitukseen ei löydy aina aikaa. Silti kertautusten määrää on hyvä kasvattaa ja tehostaa. Hyvällä tasolla se on, mutta koskaan ei voi olla liian hyvällä.

 

[Rauhantekijä]

....tiedä paljonko niitä juttuja täällä kannattaa huudella........ne jotka kyselee ei tiedä ja ne jotka tietää ei kerro.....

Itse olen jo ikäni puolesta pihalla uusimmista ja ajankohtaisista hankinnoista, valmiuksista ...jne... mutta silti on ihan ok ettei netissä kaikkea julkaista.

Tämä ei silti poista sitä etteikö PV:n pitäisi tulla "lähemmäksi" reserviläisiä ja aktivoida jotain toimintaa. Mitä enemmän ressuilla on etäisyyttä maanpuolustukseen, sitä epäilevämmäksi käyvät mielipiteetkin. Kannattaa muistaa että maailman asioista kaikessa puolet on sitä miltä näyttää. Tässä meillä on parannettavaa.
Tarkoitan tällä sitä että PV:n pitää saada aktiiviseksi mahdollisimman monta ressua, jolloin asialla on logiikka: mukana toiminnassa => arvostus osallistujaa kohtaan => yleinen mielipide luottavaista => kyselyihin vastaukset positiivisempia ...jne... Reserviläiskirje sinänsä oli jo hyvä lähtökohta. Siitähän on hyvä lähteä noukkimaan kiinnostuneemmat riviin.
Aseen hankintaan tarvitaan nykyistä selkeämpi tuki ja reserviläisperustelu omaksi täpäksi lupapapereihin.

Vaikka kaikkien osallistuminen ei suoraan palvelisikaan jotain tiettyä tarpeellista PV tehtävää, on mielestäni tärkeää aikaansaada jotain maanpuolustuksellista toimintaa, jotta porukat ovat mukana ja edes ajattelevat läheisemmin Puolustusvoimien tarkoitusta ja olemassaoloa. Toimintaahan varmasti on, mutta määrällisesti pitäisi olla enemmän.

Siltä osin kuin PV ei itse resursiensa takia pysty lisäämään kansalaisten aktiivisuutta ja toimintaa, tulee tehtävää delegoida suosiolla reserviläisjärjestöille. Ulkoistaminen on ratkaisu muillakin aloilla.

.

 

[Beerfect]

Maakuntajoukkojen tiedotustilaisuudessa olleena, tiedän vain sen, että tilaisuuden upseereilla oli tylsät esiintymistaidot. Ei se oikein vakuuta kun 40v+ äijät puhuvat melkein hitaammin ja monotonisemmin kuin mitä minä pystyn ymmärtämään. Siinä oli kärsivällisyys koetuksella monta kertaa. Kun verrataan joihinkin jenkkiupseereihin, niin hehän ovat paljon tulisemman ja päättäväisemmän oloisia. Puolet suomalaisupseereista on heihin verrattuna... luennoitsijoita. Luennoitsijoita, joilla on hädintuskin kyky pitää yleisö hereillä.

Eniten minua huolettaa heidän päätöksentekokyky tositilanteessa, kun ihmishenkiä olisi vaakalaudalla. He jopa itse olisivat ottamassa tulta niskaansa tehdessään kovia päätöksiä. Osaavatko he eläytyä siihen meteliin ja kaaokseen ennalta? Kykenevätkö he näkemään mielikuvissaan sen tuhon ja ihmiskärsimyksen?

Suomalaisia sotilaita kohti on tulitettu maailmalla vain joitain kertoja viim. 15v aikana, eli sikäli kun minä tiedän, meillä on vain niukasti konkreettista kenttätietoa suomalaissotilaiden koulutuksen antamien eväiden riittävyydestä. Miten on esim. rauhanturvaajien pollat kestäneet? Ovatko he kokeneet koulutuksensa riiittäväksi? Oliko tulitetuksi joutuminen suurikin lamauttaja, vai mahdollistiko aiempi koulutus nopean ja päättäväisen vastatoiminnan ensitulen aikana? Jos rauhanturvaajat ovat toimineet kiitettävästi, johtuiko se vain siitä, että oikein valitut miehet olivat asialla? Entä kun mielikuvitukseton rivikansalainen tai reserviläinen joutuu ensimmäistä kertaa tykistö- tai konetulituksen kohteeksi, ja uho karisee päältä, niin mitä paljastuu alta? Entä heti taistelun jälkeen, kun ruumiita ja verta on kaikkialla, korvissa soi ja paikkoihin sattuu? Mikä on keskivertoressun odotettu toimintakyky silloin?

Suomalaiset eivät ole kokeneet sotaa. Venäjä sen sijaan kerää taistelukokemusta minkä ehtii. Ukraina toimii tavallaan alatijatkuvana kokemustehtaana ja kenttäkouluna.

Kaiken tämän epäilyn jälkeen totean, että minulla ei ole epäilystäkään sen suhteen toimisivatko joukot tehokkaasti silloin kun ympäristö on turvallinen. Eli sanotaanko jotkut tykärit, ohjuspatteristomiehet, lentäjät, tutka-aliupseerit, mahdollisesti lennokkipilotit. Uskon heidän osaavan toimia täysin harjoitellusti, niin kauan kun tulta ei tule omaan niskaan. Tulitukselle altistuvan porukan toimintakyvystä olen eniten huolissani, upseereja myöten. Toisaalta juuri nyt mietin, että onko sillä väliä vaikka 90% jalkaväestä paskoisi lamaantuneena housuihinsa, jos kerta kaikki muut sotilastoiminnan osa-alueet ovat kunnossa? Olenko minä sittenkin vain ollut sokea, näkemättä kokonaisuutta?

 

[peelo]

Olenko minä sittenkin vain ollut sokea, näkemättä kokonaisuutta?

Tässähän se varmaan on, että suunnilleen kaikki meistä näkevät tilanteen vain omalta kantiltaan. Varusmiespalveluksen kautta tulleiden kokemusten, reserviläisen haaveiluiden tai miten sitten sellainen henkilö jolla ei ole itsellä mitään henkilökohtaista kokemusta maanpuolustukseen (esim. naiset). Tähän vielä kaikenlaiset huhut ja kuulopuheet kavereilta ja tuttavilta hämmentämään. Pitää olla todella kiinnostunut aiheesta voidakseen muodostaa minkäänlaista mielipidettä, jolla olisi hitusenkaan vertaa tekemistä todellisuuden kanssa.

 

[BlackFox]

En tiedä onko tuo pelottelu mentaliteetti sitten aikaisemmin VM palveluksensa käyneiden rinkirunkkausta tai vanhan hyvän armeijan aikaa, mutta meillä ei ainakaan kerrottu kauhutarinoita PERK:istä

kerrottiinko teille perkistä ylipäänsä mitään? Meille ei kerrottu mitään, varusmiehinä ollessa. Uudessa sotilaspassissakaan ei enää tule sitä ilmoitusta mitä on hyvä olla itsellään liikekannallepanossa. Voidaanhan se lista lähettää ressuille liikekannallepano kutsun mukana mutta eikö olisi parempi että ressuilla olisi jonkinlainen kuva mitä on hyvä ottaa mukaan jo ennen sitä. Ei siinä enään kerkeä otsalamppua lähtä hankkimaan, jos ei ole. Jos kerkeää niin ovat loppu..

Tämä menee ehkä enemmän siihen että PV:saisi olla jotenkin edes yhteydessä taistelijoihinsa. Tilanne on nyt että 10v päästä tulee yksi kertauskutsu ja se on siinä. MAAKK:iin taas hakevat saattavat olla yli vuoden saamatta mitään tietoa asiasta, väki soittelee asiasta mutta aluetoimisto ei tiedä mitään ja kehottavat soittamaan myöhemmin uudestaan. Moni reserviläinen ei edes tiedä MAAKK:ista tai eri mahdollisuuksista päästä vapaaehtoisesti kertaamaan.

 

[Platypi]

kerrottiinko teille perkistä ylipäänsä mitään? Meille ei kerrottu mitään, varusmiehinä ollessa. Uudessa sotilaspassissakaan ei enää tule sitä ilmoitusta mitä on hyvä olla itsellään liikekannallepanossa. Voidaanhan se lista lähettää ressuille liikekannallepano kutsun mukana mutta eikö olisi parempi että ressuilla olisi jonkinlainen kuva mitä on hyvä ottaa mukaan jo ennen sitä. Ei siinä enään kerkeä otsalamppua lähtä hankkimaan, jos ei ole. Jos kerkeää niin ovat loppu..

Tämä menee ehkä enemmän siihen että PV:saisi olla jotenkin edes yhteydessä taistelijoihinsa. Tilanne on nyt että 10v päästä tulee yksi kertauskutsu ja se on siinä. MAAKK:iin taas hakevat saattavat olla yli vuoden saamatta mitään tietoa asiasta, väki soittelee asiasta mutta aluetoimisto ei tiedä mitään ja kehottavat soittamaan myöhemmin uudestaan. Moni reserviläinen ei edes tiedä MAAKK:ista tai eri mahdollisuuksista päästä vapaaehtoisesti kertaamaan.

Aika vähän siitä kieltämättä kerrottiin, lähinnä että LKP:ssä kamat napataan perkistä

 

[s91]

Tuota Ukraina-ketjua lukiessa sattui silmiin linkki, jonka takana oli mielenkiintoinen jenkkikommentti:
“I was talking to [US] noncommissioned officers who’ve been with the Ukrainians, and they were like, ‘wow, these guys, they’ve done stuff we’ve never seen, [never] been exposed to that level of violence.’ So we’ve actually learned a lot from them.”

Tuo viittaisi siihen, että edes jenkit, jotka ovat sotineet suunnilleen non-stop ainakin viimeiset parikymmentä vuotta, eivät tiedä kaikkea siitä, millaista sotiminen on silloin, kun vastapuolella on oikeasti kunnon vastustaja. Etenkin vastapuolen ELSO lienee asia, jota jenkit eivät ole missään joutuneet kokemaan.

 

[Bushmaster]

komppaan....asiallinen kirjoitus



http://tommikangasmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198427-voiko-puolustuskykyymme-luottaa

Voiko puolustuskykyymme luottaa?

TNS Gallupin tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista ei luota Suomen kykyyn puolustaa maataan. Näistä suomalaisista kymmenen prosenttia piti kykyä suorastaan kehnona. Jos näin todella on, on jotain puolustuskyvystä kertomisessa mennyt pieleen. Tähän maahan on nimittäin erittäin vaikea tulla väkisin.

Suomen puolustuksella on useita eri vahvuuksia. Tärkein niistä on maanpuolustustahto. Ilman tahtoa ei mikään tekniikka eikä materiaali riitä. Toinen vahvuustekijä on ammattitaito. Suomalaiset asevelvolliset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet harjoituksissa ja kansainvälisissä operaatioissa korkean ammattitaitonsa. Se taito näkyy NATO-evaluoinneissa, Libanonissa ja Rovajärvellä. Suomalaisilla ammattisotilailla on kohdallaan sekä koulutus, että motivaatio. Suomalaiseen sotilaaseen voi luottaa.

Kolmas tekijä on maasto. Yksikään hyökkääjä ei aja, eikä kävele tähän maahan kohtamaatta kerta toisensa jälkeen kapeikkoja, soita, murroksia ja järviä joita puolustetaan vaivatta pienemmälläkin joukolla. Liike hidastuu ja tappiot kasvavat. Hyökkääjän taistelumoraali saa olla varsin korkea kestääkseen niitä vaikeuksia, joita tämän maan maasto, ilmasto ja puolustajat kykenevät tuottamaan. Suomen rannikot ovat karikkoisia, matalia ja täynnä ahtaita väyliä. Maihinnousu rannikolle olisi kallis operaatio, sillä Merivoimien torjuntakyky on suurempi kuin moni ymmärtää. Ilmasta tehtävällä maahanlaskulla ei vallata kuin hetkellisesti rajattu alue. Sillä ei Suomea lannisteta.

Neljäs tekijä on historia. Meillä on todellinen esimerkki kyvystä torjua massiiviinenkin hyökkäys paljon heikommilla kyvyillä kuin meillä on nyt. Huolimatta siitä, että sodan luonne on muuttunut merkittävästi, on tällä esimerkillä voima luoda uskoa epätoivoisessakin tilanteessa.

Mistä siis johtuu, että puolustuskykyyn ei luoteta? Viesti ei kulje puolustusvoimilta kansalaisille niin kuin sen pitäisi. Pidämme vakan alla kynttilää. Puhe keskittyy leikkauksiin ja materiaalihankintojen jatkuviin vaikeuksiin. Olemme luoneet negatiivisuuden kierteen.

On tietenkin totta, että Merivoimat tarvitsevat aluksensa ja Ilmavoimat hävittäjänsä. Ilman niitä ei ole puolustuskykyäkään. Puolustus on rakennettu siten, että Ilmavoimat kykenee haastamaan paikallisen ilmaherruuden, Merivoimat kykenee taistelemaan meille ominaisessa merellisessä ympäristössä ja Maavoimat operoimaan maaston ja Ilmavoimien antaman tuen turvin. Maavoimat tarvitsee merkittävän määrän ampumatarvikkeita jotta taisteluja voidaan käydä riittävän pitkään ja koko maata puolustaen.

Materiaalitarpeista aiheutuneen huolen vuoksi emme uskalla esitellä vahvuuksiamme koska pelkäämme niistä puhumisen vähentävän entisestään niukkoja määrärahoja. Pelkäämmekö kansalaisten ja poliitikkojen kysyvän: Jos kerran puolustuskyky on vahva, mihin uusia välineitä tarvitaan?

Emmekö ole kyenneet kertomaan riittävän selkeästi, että uudet välineet korvaavat vanhat ja loppuunkuluneet? Ne ovat välttämätön osa kokonaisuutta. Emmekö ole kyenneet avaamaan taistelutapaamme ja puolustustamme niin, että kansalaisetkin ymmärtäisivät, mihin uusia välineitä tarvitaan ja miten kokonaisuus on rakennettu toimivaksi puolustusjärjestelmäksi joka nojaa vahvuuksiimme? Emmekö ole kyenneet kertomaan, että hankinnat mitoitetaan perustuen merkittävään määrään tietoa ja suunnittelua? Pidämme salaisuuksina asioita, jotka ovat kansalaisluottamuksen kulmakiviä.

Puolustusvoimat ei pelkästään usko puolustuskykyyn, vaan luottaa siihen lujasti. Se luottamus ei perustu toiveisiin vaan kovaan työhön, perusteelliseen suunnitteluun, jatkuvaan harjoitteluun ja korkeaan laatuun. Me emme ole kyenneet kertomaan, että todellinen sodankäynti ei ole peliä jossa uusin häivehävittäjä tai panssarivaunu tuovat automaattisen voiton. Me emme ole kyenneet kertomaan riittävän tarkasti, kuinka vaikea on luoda edellytykset puolustuksemme lyömiseksi. Kuinka me iskemme jokaisella osa-alueella väsymättä niin huoltoon, johtamiseen, liikkeeseen kuin taistelutahtoon ja kulutamme vihollista kunnes sen on pakko pysähtyä. Me emme ole osoittaneet riittävän selkeästi, että määrää on vaikea hyödyntää kapeilla teillämme ja metsien keskellä. Me emme ole kertoneet uskottavasti, kuinka korkeatasoinen hävittäjäpuolustuksemme taistelutapa, koulutus ja järjestelmä on ja kuinka me kykenemme puolustamaan myös ilmatilaamme huolimatta siitä, että paperilla vastassa on ylivoima. Me emme ole riittävällä tavalla osoittaneet kansalaisille, miten Merivoimien miinojen, ohjusten, taistelualusten ja rannikkojoukkojen torjuntakyky suojaa meitä mereltä tulevilta operaatioilta ja varmistaa huoltoamme.

Luulen, että meidän on aika tarkastella tapaamme viestiä puolustuksen uskottavuudesta. Sisältä katsoen on helpompi nähdä asiat toisessa valossa. On kerrottava suoremmin puutteista ja nostettava aidosti esiin vahvuuksia. On vaikea pyytää uskottavasti rahaa, jos ei kykene kertomaan selkeällä suomen kielellä, mitä sillä saa tai mitä sen puutteella menettää. Tähän saakka sillä on saanut todellisen kyvyn puolustaa suomalaisia.

Meille suomalaisille puolustus tarkoittaa kykyä asettaa suhteettoman kallis hinta hyökkääjälle tämän maan alistamiseksi. Tällä hetkellä meidän täytyy luoda se kyky yksin. Jos tulevaisuudessa käy kuitenkin niin, että meillä ei ole enää varaa korkean puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja kokonaisuus murentuu hiljalleen voimavarojen loppuessa, on sekin meidän kyettävä sanomaan suoraan. Suomalaiset ansaitsevat rehellisyyttä myös silloin kun toteamme, että yksin emme enää kykene luomaan riittävää kynnystä sotilaalliselle uhalle. Puolustuskyvystä ei koskaan voi valehdella omille kansalaisille. Sen on oltava todellinen ja vastattava niihin uhkiin joita oma paikka maailmassa asettaa.

 

[Taitolaji]

komppaan....asiallinen kirjoitus



http://tommikangasmaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198427-voiko-puolustuskykyymme-luottaa

Voiko puolustuskykyymme luottaa?

TNS Gallupin tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista ei luota Suomen kykyyn puolustaa maataan. Näistä suomalaisista kymmenen prosenttia piti kykyä suorastaan kehnona. Jos näin todella on, on jotain puolustuskyvystä kertomisessa mennyt pieleen. Tähän maahan on nimittäin erittäin vaikea tulla väkisin.

Suomen puolustuksella on useita eri vahvuuksia. Tärkein niistä on maanpuolustustahto. Ilman tahtoa ei mikään tekniikka eikä materiaali riitä. Toinen vahvuustekijä on ammattitaito. Suomalaiset asevelvolliset ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet harjoituksissa ja kansainvälisissä operaatioissa korkean ammattitaitonsa. Se taito näkyy NATO-evaluoinneissa, Libanonissa ja Rovajärvellä. Suomalaisilla ammattisotilailla on kohdallaan sekä koulutus, että motivaatio. Suomalaiseen sotilaaseen voi luottaa.

Kolmas tekijä on maasto. Yksikään hyökkääjä ei aja, eikä kävele tähän maahan kohtamaatta kerta toisensa jälkeen kapeikkoja, soita, murroksia ja järviä joita puolustetaan vaivatta pienemmälläkin joukolla. Liike hidastuu ja tappiot kasvavat. Hyökkääjän taistelumoraali saa olla varsin korkea kestääkseen niitä vaikeuksia, joita tämän maan maasto, ilmasto ja puolustajat kykenevät tuottamaan. Suomen rannikot ovat karikkoisia, matalia ja täynnä ahtaita väyliä. Maihinnousu rannikolle olisi kallis operaatio, sillä Merivoimien torjuntakyky on suurempi kuin moni ymmärtää. Ilmasta tehtävällä maahanlaskulla ei vallata kuin hetkellisesti rajattu alue. Sillä ei Suomea lannisteta.

Neljäs tekijä on historia. Meillä on todellinen esimerkki kyvystä torjua massiiviinenkin hyökkäys paljon heikommilla kyvyillä kuin meillä on nyt. Huolimatta siitä, että sodan luonne on muuttunut merkittävästi, on tällä esimerkillä voima luoda uskoa epätoivoisessakin tilanteessa.

Mistä siis johtuu, että puolustuskykyyn ei luoteta? Viesti ei kulje puolustusvoimilta kansalaisille niin kuin sen pitäisi. Pidämme vakan alla kynttilää. Puhe keskittyy leikkauksiin ja materiaalihankintojen jatkuviin vaikeuksiin. Olemme luoneet negatiivisuuden kierteen.

On tietenkin totta, että Merivoimat tarvitsevat aluksensa ja Ilmavoimat hävittäjänsä. Ilman niitä ei ole puolustuskykyäkään. Puolustus on rakennettu siten, että Ilmavoimat kykenee haastamaan paikallisen ilmaherruuden, Merivoimat kykenee taistelemaan meille ominaisessa merellisessä ympäristössä ja Maavoimat operoimaan maaston ja Ilmavoimien antaman tuen turvin. Maavoimat tarvitsee merkittävän määrän ampumatarvikkeita jotta taisteluja voidaan käydä riittävän pitkään ja koko maata puolustaen.

Materiaalitarpeista aiheutuneen huolen vuoksi emme uskalla esitellä vahvuuksiamme koska pelkäämme niistä puhumisen vähentävän entisestään niukkoja määrärahoja. Pelkäämmekö kansalaisten ja poliitikkojen kysyvän: Jos kerran puolustuskyky on vahva, mihin uusia välineitä tarvitaan?

Emmekö ole kyenneet kertomaan riittävän selkeästi, että uudet välineet korvaavat vanhat ja loppuunkuluneet? Ne ovat välttämätön osa kokonaisuutta. Emmekö ole kyenneet avaamaan taistelutapaamme ja puolustustamme niin, että kansalaisetkin ymmärtäisivät, mihin uusia välineitä tarvitaan ja miten kokonaisuus on rakennettu toimivaksi puolustusjärjestelmäksi joka nojaa vahvuuksiimme? Emmekö ole kyenneet kertomaan, että hankinnat mitoitetaan perustuen merkittävään määrään tietoa ja suunnittelua? Pidämme salaisuuksina asioita, jotka ovat kansalaisluottamuksen kulmakiviä.

Puolustusvoimat ei pelkästään usko puolustuskykyyn, vaan luottaa siihen lujasti. Se luottamus ei perustu toiveisiin vaan kovaan työhön, perusteelliseen suunnitteluun, jatkuvaan harjoitteluun ja korkeaan laatuun. Me emme ole kyenneet kertomaan, että todellinen sodankäynti ei ole peliä jossa uusin häivehävittäjä tai panssarivaunu tuovat automaattisen voiton. Me emme ole kyenneet kertomaan riittävän tarkasti, kuinka vaikea on luoda edellytykset puolustuksemme lyömiseksi. Kuinka me iskemme jokaisella osa-alueella väsymättä niin huoltoon, johtamiseen, liikkeeseen kuin taistelutahtoon ja kulutamme vihollista kunnes sen on pakko pysähtyä. Me emme ole osoittaneet riittävän selkeästi, että määrää on vaikea hyödyntää kapeilla teillämme ja metsien keskellä. Me emme ole kertoneet uskottavasti, kuinka korkeatasoinen hävittäjäpuolustuksemme taistelutapa, koulutus ja järjestelmä on ja kuinka me kykenemme puolustamaan myös ilmatilaamme huolimatta siitä, että paperilla vastassa on ylivoima. Me emme ole riittävällä tavalla osoittaneet kansalaisille, miten Merivoimien miinojen, ohjusten, taistelualusten ja rannikkojoukkojen torjuntakyky suojaa meitä mereltä tulevilta operaatioilta ja varmistaa huoltoamme.

Luulen, että meidän on aika tarkastella tapaamme viestiä puolustuksen uskottavuudesta. Sisältä katsoen on helpompi nähdä asiat toisessa valossa. On kerrottava suoremmin puutteista ja nostettava aidosti esiin vahvuuksia. On vaikea pyytää uskottavasti rahaa, jos ei kykene kertomaan selkeällä suomen kielellä, mitä sillä saa tai mitä sen puutteella menettää. Tähän saakka sillä on saanut todellisen kyvyn puolustaa suomalaisia.

Meille suomalaisille puolustus tarkoittaa kykyä asettaa suhteettoman kallis hinta hyökkääjälle tämän maan alistamiseksi. Tällä hetkellä meidän täytyy luoda se kyky yksin. Jos tulevaisuudessa käy kuitenkin niin, että meillä ei ole enää varaa korkean puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja kokonaisuus murentuu hiljalleen voimavarojen loppuessa, on sekin meidän kyettävä sanomaan suoraan. Suomalaiset ansaitsevat rehellisyyttä myös silloin kun toteamme, että yksin emme enää kykene luomaan riittävää kynnystä sotilaalliselle uhalle. Puolustuskyvystä ei koskaan voi valehdella omille kansalaisille. Sen on oltava todellinen ja vastattava niihin uhkiin joita oma paikka maailmassa asettaa.

Tommi Kangasmaa
Kirjoittaja on valtiotieteilijä, ammattisotilas ja tuottaja joka haluaa realismia yhteiskunnalliseen keskusteluun. "Puolustusvoimat ei pelkästään usko puolustuskykyyn, vaan luottaa siihen lujasti."
"Puolustuskyvystä ei koskaan voi valehdella omille kansalaisille. Sen on oltava todellinen ja vastattava niihin uhkiin joita oma paikka maailmassa asettaa."

Niin, miten on Tommy ja veljet, mikä lienee totuus kun upseerien oma ammattikunta on seuraavalla mielellä:

http://yle.fi/uutiset/upseerit_resurssit_eivat_riita__nato-jasenyydella_vahva_tuki/7031264

• Uutiset
• Politiikka

Politiikka 14.1.2014 klo 16:48 | päivitetty 14.1.2014 klo 19:46
Upseerit: Resurssit eivät riitä – Nato-jäsenyydellä vahva tuki
Suomen upseeriliiton teettämään kyselyyn vastanneista valtaosa on sitä mieltä, etteivät nykyiset määrärahat riitä uskottavan puolustuksen ylläpitämiseen. Liiton jäsenistöstä iso osa kannattaa puolustusliitto Naton jäsenyyttä.

"Vähän pyöristettynä 80 prosenttia upseereista ei usko tällä hetkellä itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen, summaa Upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilä kyselyn tuloksen.

Sipilän mukaan koko vastaajajoukko vastaa hyvin "yksiniittisesti" samalla lailla."

Miten on, olisiko aika ottaa pää sieltä puskasta?

 

[s91]

Suomen puolustuksella on useita eri vahvuuksia. Tärkein niistä on maanpuolustustahto. Ilman tahtoa ei mikään tekniikka eikä materiaali riitä.

Niinpä, mutta tämän ylläpitoon ei panosteta, vaan ajatellaan, että tahto tulee automaagisesti siitä, että jos ei osallistu maanpuolustukseen, heitetään linnaan.

Maihinnousu rannikolle olisi kallis operaatio, sillä Merivoimien torjuntakyky on suurempi kuin moni ymmärtää.

No, tuopa kertoi paljon. Tämä on jo toinen kerta, kun tässä ketjussa viestin sisältö on jotain "kyllä meillä kykyä on, mutten aio sitä teille mitenkään todistaa". Minä uskon väitteitä, jotka jatkuvat lauseellla "koska..." ja sitten seuraa jonkinlaiset perustelut sille esitetylle väitteelle.

Neljäs tekijä on historia. Meillä on todellinen esimerkki kyvystä torjua massiiviinenkin hyökkäys paljon heikommilla kyvyillä kuin meillä on nyt. Huolimatta siitä, että sodan luonne on muuttunut merkittävästi, on tällä esimerkillä voima luoda uskoa epätoivoisessakin tilanteessa.

Niin, talvisodan historiahan se pelastaa nykyisen sukupolven.

Emmekö ole kyenneet kertomaan riittävän selkeästi, että uudet välineet korvaavat vanhat ja loppuunkuluneet? Ne ovat välttämätön osa kokonaisuutta. Emmekö ole kyenneet avaamaan taistelutapaamme ja puolustustamme niin, että kansalaisetkin ymmärtäisivät, mihin uusia välineitä tarvitaan ja miten kokonaisuus on rakennettu toimivaksi puolustusjärjestelmäksi joka nojaa vahvuuksiimme? Emmekö ole kyenneet kertomaan, että hankinnat mitoitetaan perustuen merkittävään määrään tietoa ja suunnittelua? Pidämme salaisuuksina asioita, jotka ovat kansalaisluottamuksen kulmakiviä.

Tästä olen samaa mieltä. En ihan ymmärrä, miksi kalustohankintoja pitäisi erityisesti tehdä salassa. Uskottava puolustus perustuu juuri siihen, että vastapuoli tietää, että meillä on tarvittaessa heittää rautaa kehiin. On Suomelle paljon parempi, ettei vastapuoli lähde hyökkäykseen, koska tietää Suomen puolustuksen olevan kova, kuin se, että lähtee ja sitten tulee torjutuksi armeijalla, joka onkin ennakoitua kovempi. Tämä jälkimmäinen vastaa jokseenkin talvisodan tilannetta. Suomelle olisi ollut helvetin paljon parempi, että neukut olisivat ajatelleet Suomen olevan niin kova, että sinne hyökkääminen tapattaisi satoja tuhansia puna-armijan sotilaita, jolloin ehkä koko touhuun ei olisi ryhdytty lainkaan.

Me emme ole osoittaneet riittävän selkeästi, että määrää on vaikea hyödyntää kapeilla teillämme ja metsien keskellä.

Jaa, noinko se nyt sitten onkin? Täällä tietäjät ovat kuitenkin olleet sitä mieltä, että juuri suuri miesmäärä on erittäin tärkeässä asemassa Suomen puolustuksessa. Nytkö tilanne onkin sitten se, ettei sitä määrää voikaan hyödyntää "kapeilla teillämme ja metsien keskellä". No, hyvä tietää.

Me emme ole kertoneet uskottavasti, kuinka korkeatasoinen hävittäjäpuolustuksemme taistelutapa, koulutus ja järjestelmä on ja kuinka me kykenemme puolustamaan myös ilmatilaamme huolimatta siitä, että paperilla vastassa on ylivoima.

No, kertokaa ihmeessä. Olisi esim. mielenkiintoista kuulla jonkun ilmavoimien kentsun esitys siitä, millä perusteella 60+ suomalaista hävittäjää pesee parisataa vastapuolen konetta.

Me emme ole riittävällä tavalla osoittaneet kansalaisille, miten Merivoimien miinojen, ohjusten, taistelualusten ja rannikkojoukkojen torjuntakyky suojaa meitä mereltä tulevilta operaatioilta ja varmistaa huoltoamme.

No, siitä vaan osoittamaan tämäkin. Etenkin tuon huollon varmistamisen suhteen itse olen jossain määrin epäilevä. Merivoimat voivat ehkä torjua Suomeen mereltä kohdistuvan hyökkäyksen, mutta onko sillä mitään kykyä suojata kauppalaivastoa esim. ilmasta tapahtuvaa hyökkäilyä vastaan. Eikö koko merivoimien taktiikka perustu saarten lomassa piileskelyyn? Sieltä käsin ei niitä kauppalaivoja suojata.

 

[Laamanator]

Tommi Kangasmaa
Kirjoittaja on valtiotieteilijä, ammattisotilas ja tuottaja joka haluaa realismia yhteiskunnalliseen keskusteluun. "Puolustusvoimat ei pelkästään usko puolustuskykyyn, vaan luottaa siihen lujasti."
"Puolustuskyvystä ei koskaan voi valehdella omille kansalaisille. Sen on oltava todellinen ja vastattava niihin uhkiin joita oma paikka maailmassa asettaa."

Niin, miten on Tommy ja veljet, mikä lienee totuus kun upseerien oma ammattikunta on seuraavalla mielellä:

http://yle.fi/uutiset/upseerit_resurssit_eivat_riita__nato-jasenyydella_vahva_tuki/7031264

• Uutiset
• Politiikka

Politiikka 14.1.2014 klo 16:48 | päivitetty 14.1.2014 klo 19:46
Upseerit: Resurssit eivät riitä – Nato-jäsenyydellä vahva tuki
Suomen upseeriliiton teettämään kyselyyn vastanneista valtaosa on sitä mieltä, etteivät nykyiset määrärahat riitä uskottavan puolustuksen ylläpitämiseen. Liiton jäsenistöstä iso osa kannattaa puolustusliitto Naton jäsenyyttä.

"Vähän pyöristettynä 80 prosenttia upseereista ei usko tällä hetkellä itsenäiseen ja uskottavaan puolustukseen, summaa Upseeriliiton pääsihteeri Hannu Sipilä kyselyn tuloksen.

Sipilän mukaan koko vastaajajoukko vastaa hyvin "yksiniittisesti" samalla lailla."

Miten on, olisiko aika ottaa pää sieltä puskasta?

Hyvä artikkeli ja kontrasti! Näkemysten keskinäiset eroavuudet ovat ylen hassu sattumus, tai sitten eivät ollenkaan. Pohditaanpa hieman, mitä nämä näkemykset kätkevät sisälleen.

Ensimmäinen kysymys ja lähtökohta on, miksi ylil Kangasmaan näkemys on A, kun taas ammattiyhdistys-järjestö upseeriliiton näkemys on B? Miksi nämä kaksi näkemystä eroavat toisistaan ja mihin nämä näkemykset perustuvat? Mitä näillä kahdella eri ulostulolla tavoitellaan ja miksi? Niitä kumpaakaan kun ei ole kirjoitettu sattumalta tai huvin vuoksi pelkkänä sormien lämmittelynä.

Seuraava kysymys pohdittavaksi on, että mihin upseeriliiton usein mainitun kyselyn tuloksen mukainen vankka Nato-jäsenyyden kannatus ja uskomus resurssien riittämättömyydestä perustuu? On kuitenkin huomioitava, että merkittävä osa kyselyyn vastanneista ei ole koulutukseltaan, tehtäviltään sekä käytössään olevilta tiedoiltaan sillä tasolla, että he olisivat oikeasti kykeneviä Nato-jäsenyyden tarpeen, sen vaikutusten sekä resurssien uskotun riittämättömyyden objektiiviseen ja kokonaisvaltaiseen arvioimiseen.

Tämän perusteella upseeriliiton kyselynappia painaessa Nato-jäsenyyden kyllä/ei valintapäätös on siis perustunut johonkin muuhun kuin vastaajan tosiasialliseen tietoon ja sen perusteella luotuun näkemykseen. Lisäksi on hyvä huomioida, että myös kysymysten muotoilu ja kyselun ajankohta vaikuttavat vastauksiin. Usein kannattaa katsoa sumuverhon läpi, koska sen takana useinmiten näkyy jotain, mitä katsojalta halutaan peitellä. Mitä sankempaa sumuverhoa pyritään luomaan, sen varjellumpia asiakokonaisuuksia sen taakse pyritään kätkemään.

Ylil Kangasmaan esittelemä näkemys A edustaa varsin selkeästi Puolustusvoimien organisaation virallista näkemystä, mitä upseeriliiton näkemykset eivät "upseeri"-etuliitteestään huolimatta ole. Kangasmaan esittämässä näkemyksessä todetaan Puolustusvoimien pystyvän täyttämään sille asetetut lakisääteiset tehtävät kaikissa olosuhteissa, minkä merkitys ymmärrettävästi on Suomen yhteiskunnalle kriittisen tärkeä.

Toki Suomen puolustusjärjestelmällä on lukuisten lyömättömien vahvuuksiensa lisäksi myös eräitä tunnettuja ja tälläkin foorumilla yltäkylläsesti spekuloituja heikkouksia ja ehtoja, joiden toteutumista täyden puolustuskyvyn saavuttaminen edellyttää ja, joita en lähde tuhannenen kerran listaamaan. Nykyisen puolustusjärjestelmän todellista toimivuuttakaan tai kansan tahtoa ei ole yli 70 vuoteen koeponnistettu tai mitattu narratiivisia sotapelejä ja harjoituksia erikoisemmilla välineillä. Asialla ja erilaisilla kauhuskenaarioilla voidaan aina herkullisesti spekuloida, mutta se tie päättyy loputtomaan suohon.

Ikuinen ja varma luonnonlaki on kuitenkin se, että rahaa on sen määrästä riippumatta aina liian vähän. Kysyipä tätä sitten kadunmieheltä, osakemiljonääriltä, pörssiyhtiön hallitukselta tai julkisen sektorin valtionlaitokselta.

 

[Bushmaster]

s91 voisit vaikka kirjoittaa ihan henklökohtaisesti Tommi Kangasmaalle ja kertoa ajatuksistasi hänelle niinkuin upseerismies toiselle kirjoittaa

 

[Platypi]

"Me emme ole osoittaneet riittävän selkeästi, että määrää on vaikea hyödyntää kapeilla teillämme ja metsien keskellä."

Jaa, noinko se nyt sitten onkin? Täällä tietäjät ovat kuitenkin olleet sitä mieltä, että juuri suuri miesmäärä on erittäin tärkeässä asemassa Suomen puolustuksessa. Nytkö tilanne onkin sitten se, ettei sitä määrää voikaan hyödyntää "kapeilla teillämme ja metsien keskellä". No, hyvä tietää.

Jos nyt olisi sisälukutaito kunnossa voisi tässä ymmärtää tarkoitettavan vihollisen määrällistä ylivoimaa taistelukentällä, ei niinkään omaa käytettävää miesresurssiamme, josta taas on hyötyä operatiivisesti ja strategisesti. Onhan se kiva kun voidaan kierrättää joukkoja linjassa ja pitää niitä valmiina muuallakin, kuin vihollisen painopistesuunnassa. On meinaan vähän ikävää jos kaikki joukot sidotaan VT-7:n ympäristöön taisteluihin ja naapuri iskeekin sitten kevyemmällä nyrkillä Oulun suunnalla.

No, kertokaa ihmeessä. Olisi esim. mielenkiintoista kuulla jonkun ilmavoimien kentsun esitys siitä, millä perusteella 60+ suomalaista hävittäjää pesee parisataa vastapuolen konetta.

Mites olisi tämä vanha ja hyväksi havaittu artikkeli

https://ammattisotilas.wordpress.com/2012/08/22/ilmasodan-lyhyt-oppimaara/

Ei ole ikävä kyllä Kentsun esitys, joten et varmaan hyväksy sitäkään.


Näistäkin varmaan keskusteltu ihan tarpeeksi muissä thräädeissä

 

[s91]

Jos nyt olisi sisälukutaito kunnossa voisi tässä ymmärtää tarkoitettavan vihollisen määrällistä ylivoimaa taistelukentällä, ei niinkään omaa käytettävää miesresurssiamme, josta on hyötyä operatiivisesti ja strategisesti. Onhan se kiva kun voidaan kierrättää joukkoja linjassa ja pitää joukkoja valmiina muuallakin, kuin vihollisen painopistesuunnassa. On meinaan vähän ikävää jos kaikki joukot sidotaan VT-7:n ympäristöön ja naapuri iskeekin kevyemmällä nyrkillä Oulun suunnalla.

Siis, onko nyt tosiaan lähtökohta se, että vihollisella on määrällinen ylivoima, vaikka Suomi kykenee heittämään 230 000 ukkoa (+reservit) peliin? Venäjän asevoimien koko on wikipedian mukaan 770 000 (oletuksella, ettei ressuja mobilisoida). Tuosta kunnon ylivoiman Suomen rintamalle saaminen tarkoittaisi sitä, että muut suunnat jätettäisiin melkein kokonaan ilman joukkoja.

Kun USA:n johtama liittouma valtasi Irakin 2003, sen miesmäärä oli pienempi kuin Irakin asevoimien koko. Ja siis siinä valtaustoimessa ei oikein tullut edes liittoumalle hiki, vaan sen aikana tappioita tuli alle 200 ukkoa (todennäköisesti vähemmän kuin Venäjä on jo menettänyt nyt Ukrainassa) ja touhu oli ohi n. kolmessa viikossa.

Mites olisi tämä vanha ja hyväksi havaittu artikkeli

https://ammattisotilas.wordpress.com/2012/08/22/ilmasodan-lyhyt-oppimaara/

Ei ole ikävä kyllä Kentsun esitys, joten et varmaan hyväksy sitäkään.

Tuo on tänne jo aiemmin postattu. Siinä mielenkiintoinen kohta on esim. Buk-ohjuksiin (jotka tosiaan korkeusulottuvuutensa ansiosta voisivat olla relevantteja puhuttaessa hävittäjätaistelussa auttamisesta) vetoaminen, kun täällä tietäjät ovat sen osoittaneet olevan täysin hyödytön kapistus Venäjää vastaan sodittaessa.

Ja siis ennen kaikkea, tuossa kirjoittaja itsekin sanoo alussa:"tarkastellaanpas voimasuhteita ilmassa hetkinen ihan vain numeroiden valossa." Eli jutusta puuttuu kokonaan force multiplierien tarkastelu, joka olisi sitä kiinnostavaa materiaalia tuon yllä olevan kirjoituksen valossa.

 

[s91]

s91 voisit vaikka kirjoittaa ihan henklökohtaisesti Tommi Kangasmaalle ja kertoa ajatuksistasi hänelle niinkuin upseerismies toiselle kirjoittaa

Miksi minä hänelle rupeaisin yksityisesti kirjoittelemaan? Sinä postasit hänen kirjoituksensa oletettavasti ajatuksella, että siitä voitaisiin täällä keskustella. On täällä keskustelu monen muunkin ulkopuolisen sanomisista.

Hän voi tulla tänne keskusteluun mukaan, jos oman kantansa puolustaminen kiinnostaa.