Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

[kimmo.j]

Israel ja Egyptin maasto ei taida olla verrattavissa meidän maastoomme. Lisäksi kuten mainittua, iipoilla on oma erikoinen ratkaisunsa jalkaväen ajoneuvoksi. Erilainen kuin perinteinen rynnäkkövaunu ratkaisu, mutta ei halpa tuokaan.

 

[kunnas]

Monet maat eivät edes käytä rynnäkkövaunuja.

Kuten esimerkiksi mitkä maat? Onko ratkisun perusteena rynnäkkövaunujen tarpeettomuus, maaston ominaisuudet vai mahdollisesti yksinekertaisesti raha?

Israel. Ja rahasta ei ainakaan ole kiinni. Myöskään maastosta ei pitäisi olla kiinni, kun useammassa suunnassa on aavikoiden laajat aukeat edessä liikuntasodan myötä.

Siis on; Namer, on tehty Merkavan runkoon; oli siis vielä tukevammin panssaroitu kuin mitä CV90 on.


http://israeli-weapons.com/weapons/vehicles/armored_personnel_carriers/namera/Namera.htm

http://en.wikipedia.org/wiki/Namer

Lisäksi tuota varsinaisen rynnäkkövaunun käyttätarvetta vähentää se, että Merkavan takakonttiin mahtuu ukkoja (oliko 4 täysyssä varusteissa).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Merkava

Vaunun takaosassa olevaa vapaata tilaa voidaan tilapäisesti käyttää esimerkiksi lisäammuksien kuljettamiseen tai vaununsa menettäneen vaunumiehistön kuljettamiseen, evakuointiin tai poikkeuksellisesti jopa pienen jalkaväkipartion kuljettamiseen.

Edit: Toinen taisteluvaunusta johdettu APC/IFC http://en.wikipedia.org/wiki/IDF_Achzarit

Ei se panssari tee rynnäkkövaunua vaan tykki. Noissa Israelilaisissa vehkeissä on vain konekivääri.

PV:n sivuilta:
Rynnäkköpanssarivaunu on ensisijaisesti jalkaväen kuljettamiseen tarkoitettu ja vähintään 20 mm tykillä ja toisinaan myös panssarintorjuntaohjusjärjestelmällä varustettu panssarivaunu.

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHLjqpAFEW_pX_AqgIsYIhQPKsQeYlMiDZKy8sXgvD1bdLJvaN21PHs4co-KzkHpOCZdtsfi213PLXbGiQgxZnBYcm0IZKXDltAa0lhLFIPqRwP1iCBQhaU49maqskvJ38ZXKMhoNbAKIGB5lIGuYlpuRdWwtRVw8RKnbmhMSImo1hfEUUvqsCTPp670lc2A77mEP1wzBOHuIaADE8VoBVokRxGIm9E-GV_6Ys_HP4yCgQbkIr_-wZypWc_9DjD1yF0BBD-4TVeu_AbXfM3usT3udS__ZcN0uOumQ2fzQzOJBlJWEZziceCxEEOrMvNRNWbNRASZ3bMs-7coGxULav-4jePG3JZQ9KOmvzjdlWJlYh3_LmXspNf5l61K7SFPTaX3YZPxMNNWR_6VeEwhd8r5qq1SYGKEeqMmCgfxgkrbYEv0G3quVe5lCLbS3KlwQ8vN1vnGqVBc3eZyc3dyEQy3W5iSkujHrhF2o8XSztG0dFelF2g1W30VdRCQpyivx-Ee4ZMtJ_7cZBJcdj1wDVPzR6cm_5MfHNK_mWvfAMNWLxL/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=3be80b80490f6f5f877ccf39f241e429

 

[veffeade]

Monet maat eivät edes käytä rynnäkkövaunuja.

Kuten esimerkiksi mitkä maat? Onko ratkisun perusteena rynnäkkövaunujen tarpeettomuus, maaston ominaisuudet vai mahdollisesti yksinekertaisesti raha?

Israel. Ja rahasta ei ainakaan ole kiinni. Myöskään maastosta ei pitäisi olla kiinni, kun useammassa suunnassa on aavikoiden laajat aukeat edessä liikuntasodan myötä.

Siis on; Namer, on tehty Merkavan runkoon; oli siis vielä tukevammin panssaroitu kuin mitä CV90 on.


http://israeli-weapons.com/weapons/vehicles/armored_personnel_carriers/namera/Namera.htm

http://en.wikipedia.org/wiki/Namer

Lisäksi tuota varsinaisen rynnäkkövaunun käyttätarvetta vähentää se, että Merkavan takakonttiin mahtuu ukkoja (oliko 4 täysyssä varusteissa).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Merkava

Vaunun takaosassa olevaa vapaata tilaa voidaan tilapäisesti käyttää esimerkiksi lisäammuksien kuljettamiseen tai vaununsa menettäneen vaunumiehistön kuljettamiseen, evakuointiin tai poikkeuksellisesti jopa pienen jalkaväkipartion kuljettamiseen.

Edit: Toinen taisteluvaunusta johdettu APC/IFC http://en.wikipedia.org/wiki/IDF_Achzarit

Ei se panssari tee rynnäkkövaunua vaan tykki. Noissa Israelilaisissa vehkeissä on vain konekivääri.

PV:n sivuilta:
Rynnäkköpanssarivaunu on ensisijaisesti jalkaväen kuljettamiseen tarkoitettu ja vähintään 20 mm tykillä ja toisinaan myös panssarintorjuntaohjusjärjestelmällä varustettu panssarivaunu.

http://www.puolustusvoimat.fi/portal/puolustusvoimat.fi/!ut/p/c5/vZHLjqpAFEW_pX_AqgIsYIhQPKsQeYlMiDZKy8sXgvD1bdLJvaN21PHs4co-KzkHpOCZdtsfi213PLXbGiQgxZnBYcm0IZKXDltAa0lhLFIPqRwP1iCBQhaU49maqskvJ38ZXKMhoNbAKIGB5lIGuYlpuRdWwtRVw8RKnbmhMSImo1hfEUUvqsCTPp670lc2A77mEP1wzBOHuIaADE8VoBVokRxGIm9E-GV_6Ys_HP4yCgQbkIr_-wZypWc_9DjD1yF0BBD-4TVeu_AbXfM3usT3udS__ZcN0uOumQ2fzQzOJBlJWEZziceCxEEOrMvNRNWbNRASZ3bMs-7coGxULav-4jePG3JZQ9KOmvzjdlWJlYh3_LmXspNf5l61K7SFPTaX3YZPxMNNWR_6VeEwhd8r5qq1SYGKEeqMmCgfxgkrbYEv0G3quVe5lCLbS3KlwQ8vN1vnGqVBc3eZyc3dyEQy3W5iSkujHrhF2o8XSztG0dFelF2g1W30VdRCQpyivx-Ee4ZMtJ_7cZBJcdj1wDVPzR6cm_5MfHNK_mWvfAMNWLxL/dl3/d3/L2dBISEvZ0FBIS9nQSEh/?pcid=3be80b80490f6f5f877ccf39f241e429

Totta. Pääsi unohtumaan :-/.

Mikään ei varmaan estäisi asentelemasta konetykkiä nuihin Iippojen vehkeisiin.

 

[kimmo.j]

Ei se panssari tee rynnäkkövaunua vaan tykki. Noissa Israelilaisissa vehkeissä on vain konekivääri.

PV:n sivuilta:
Rynnäkköpanssarivaunu on ensisijaisesti jalkaväen kuljettamiseen tarkoitettu ja vähintään 20 mm tykillä ja toisinaan myös panssarintorjuntaohjusjärjestelmällä varustettu panssarivaunu.

Itse ajattelen käyttötavan vaativan kolmea ominaisutta, liikkuvuutta, suojaa, sekä tulivoimaa.

Silti eivät Israelilaiset kuljeta jalkaväkeään vaunujen kanella kuten Kunnas ehdotti.
Mulle sopisi hyvinkin tuollainen Namera tyyppinen vaihtoehto , jos hyvä sellainen löytyisi. Kannelle vain kauko-ohjattu konetykki.


edit. Esimerkkinä http://www.armyrecognition.com/eurosatory_2012_show_daily_news_pictures_video/israeli_company_rafaels_presents_for_the_first_time_its_new_samson_mk2_remote_weapon_turret_1306128.html

 

[JOKO]

Totta. Pääsi unohtumaan :-/.

Mikään ei varmaan estäisi asentelemasta konetykkiä nuihin Iippojen vehkeisiin.

Paino ja hinta.

Mielestäni Israelin konsepti on toimivin panssarisotaa ajatellen. Selkeä jako panssarivaunuihin ja kuljetusvaunuihin. Panssarien välittömässä läheisyydessä toimivat kuljetusvaunut on pyritty panssaroimaan panssarivaunuja vastaavalle tasolle. Tämä mahdollistaa panssarijoukkojen röyhkeän tunkeutumisen kevyesti aseistetun puolustuksen läpi, kohden varsinaista tavoitetta. Ryntövaunuilla varustautunut porukka joutuu tappelemaan puskat puhtaiksi. Salamasota ei onnistu.

Jostain systä kaikenlaiset kevyesti panssaroidut viritelmät nousevat pintaan rauhan ja kevyen sodankäynnin oloissa. Todellisen kahinan alettua alkaa aina kilpajuoksu kaluston panssaroimiseksi.

Muutamassa vuodessa tästä:

Tähän:

Kaikille tuli yllätyksenä vihulaisen ikävä tapa ampua takaisin. Eipä olisi osannut moista aavistaa ennen sotaa.

 

[kimmo.j]

Israelilaisten konsepti sopii heidän olosuhteisiinsa.
Peitteistä maastoa on vähän ja jalkaväki kulkee raskaasti panssaroiduissa vaunuissa, vaunun asevaikutus tulee kauko-ohjatusta raskaasta konekivääristä, ja/tai muutamasta jalkaväen käyttämästä kansi-kk.sta.

Israelilaisten kehitelmiä arvioitaessa kannattaa miettiä mikä on ollut kehityksen aiheuttanut tarve.
Onko se taistelu kaupunkisissiä vastaan, vai panssarisota? Kuka sen tietää?

 

[kimmo.j]

JOKOn huomio panssaroinnin tarpeesta on kyllä oikea. Tätä vasten on mielenkiintoista nähdä tälläkin sivustolla käyty keskustelu suojasta ja sen tarpeesta.
Ilmeisesti joukkojen halu saada suojaa panssaroinnista on suurempi kuin halu saada suojaa liikkeestä.

Tietenkään kysymys ei ole näin helppo, vaan kultainen keskitie lienee paras kompromissi.

 

[baikal]

IDF varmaan laskee joutuvansa ajamaan tarvittaessa aika ahtaisiin juttuihin vaunujaan, vaikkapa johonkin Gazan pitäjään, jossa joka kulmalta voi tulla kessiä ja ied:tä ja kivääritulta, polttopulloa ja kasapanosta. Siinä on parasta olla aika lujaa vempelettä ajokkina.

Tarvitseeko sikäläisillä tasangoilla ps-jääkäreitä siinä mielessä kuin täällä(kenties) katsotaan tarvittavan? Moderni vaunu sopivassa ryhmityksessä muiden kanssa suojaa kyllä itseään ja toisiaan kysta kyllin, lämpökameroineen ja muine erilaisine tukijärjestelmineen, on lennokkia ja awacs:ia, lentotiedustelua ja vakoojaa joka nurkassa, kopteria ja häpsvärkkiä...ei siinä isoja yllätyksiä pääse syntymään.

Minusta tuo AMV on viittä vaille rynnäkkövaunu, aika moneen kohtaan se passaisi, jos katolla olisi esim. kr-kk.

 

[muhvetti]

Kolmas maa joka tulee mieleen on Australia.

 

[kimmo.j]

Baikalin analyysi Israelilaisten tarpeista on aika samanlainen omani.
AMV:n "puute" on telojen puute. Tämä on tietysti joskus myös etu.

Ei sillä, IDF:n konsepti voisi olla toimiva ratkaisu kaupunkijääkäreiden(osan) moottorointiin.

 

[noska]

Voisiko Israelin ratkaisuun vaikuttaa vastassa oelva vihollinen?
Egyptiä (ja muita ählymaita) en pidä oikeastaan mitenkään hyvänä esimerkkinä siitä mitä mallia pitäisi ruveta kopioimaan.
Australian ratkaisuihin taas vaikuttanee maantiede.

En ole mikää panssarikenraali (ja muutenkin mun mielestä ne säilyketölkit vois stenata vaikka kaikki) mutta luulen ettei ryntövaunua ole ihan vaan huvinja urheilu vuoksi keksitty ja että johtavat sotilasvaltiot eivät niitä vahvuudessa pitäisi jos niillä ei olisi käyttötarkoitustaan.

 

[veffeade]

Voisiko Israelin ratkaisuun vaikuttaa vastassa oelva vihollinen?
Egyptiä (ja muita ählymaita) en pidä oikeastaan mitenkään hyvänä esimerkkinä siitä mitä mallia pitäisi ruveta kopioimaan.
Australian ratkaisuihin taas vaikuttanee maantiede.

En ole mikää panssarikenraali (ja muutenkin mun mielestä ne säilyketölkit vois stenata vaikka kaikki) mutta luulen ettei ryntövaunua ole ihan vaan huvinja urheilu vuoksi keksitty ja että johtavat sotilasvaltiot eivät niitä vahvuudessa pitäisi jos niillä ei olisi käyttötarkoitustaan.

Menee jo sen verran OT, jotta pistin pystyyn oman lirpakkeen...

http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=1710

 

[Hejsan]

Laitan se tähän..en tiennyt mihin mä laitan sen

Siis sukellusveneitä halutiin hankkia mutta ei tehty....huono päätös?


Hornet-hävittäjien, uusien kuljetus- ja taisteluhelikopteridein sekä miljardilla hankittujen modernien CV-90-taisteluajoneuvojen jälkeen, sotilaat saattavat seuraavaksi lähetä shoppailemaan sukellusveneitä. Haave on vanha ja elänyt puolustusvoimissa siitä lähtien, kun Pariisin rauhansopimus viime sotein jälkeen ne kielsi. Uutta elonvoimaa se sai, kun Suomi yksipuolisesti sanoutui irti rauhansopimuksen sotilaallisista rajoituksista 1990. ”-Kyllä me voimme niitä hankkia”, innostui mm. puolutusministeri Elisabeth Rehn jo vuonna 1993.

Sukellusvene on tehokkain ase sukellusveneitä vastaan. Suomen rikkonaisen ja sokkeloisen saariston puolustamisessa varsinkin pienille ja ketterille sukellusveneille olisi sotilaiden mielestä käyttöä. On julkinen salaisuus, että vieraiden valtioiden vedenalaiset ovat loukanneet Suomen aluevesiä useasti. Nato-jäsenenä Suomen olisi todennäköisesti hankittava sukellusveneitä meripuolustuksen vahvistamiseksi, puhumattakaan tukikohdan perustamisesta paitsi omille myös Naton vedenalaisille

Puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund väläytti vuonna 1995 käytettyjen sukellusveneiden hankkimista Ruotsista. Kenraalin mielestä vedenalaista valvontaa on kehitettävä muun muassa aluemerten laajennuksen vuoksi ja Ruotsi oli halukas myymään kolme 1960-luvulla valmistunutta Sjoarmen (Merikäärme)-luokan sukellusvenettä, joista se oli omien säästötoimiensa vuoksi luopumassa

Sukelllusveneaseen luominen Suomelle oli myös merivoimien ulkoisen komentajan Sakari Visan lempipuheenaiheita.

http://suomenhistoriaa.blogspot.se/2012/04/seuraavaksi-sukellusveneita.html

 

[Ylli]

Laitan se tähän..en tiennyt mihin mä laitan sen

Siis sukellusveneitä halutiin hankkia mutta ei tehty....huono päätös?


Hornet-hävittäjien, uusien kuljetus- ja taisteluhelikopteridein sekä miljardilla hankittujen modernien CV-90-taisteluajoneuvojen jälkeen, sotilaat saattavat seuraavaksi lähetä shoppailemaan sukellusveneitä. Haave on vanha ja elänyt puolustusvoimissa siitä lähtien, kun Pariisin rauhansopimus viime sotein jälkeen ne kielsi. Uutta elonvoimaa se sai, kun Suomi yksipuolisesti sanoutui irti rauhansopimuksen sotilaallisista rajoituksista 1990. ”-Kyllä me voimme niitä hankkia”, innostui mm. puolutusministeri Elisabeth Rehn jo vuonna 1993.

Sukellusvene on tehokkain ase sukellusveneitä vastaan. Suomen rikkonaisen ja sokkeloisen saariston puolustamisessa varsinkin pienille ja ketterille sukellusveneille olisi sotilaiden mielestä käyttöä. On julkinen salaisuus, että vieraiden valtioiden vedenalaiset ovat loukanneet Suomen aluevesiä useasti. Nato-jäsenenä Suomen olisi todennäköisesti hankittava sukellusveneitä meripuolustuksen vahvistamiseksi, puhumattakaan tukikohdan perustamisesta paitsi omille myös Naton vedenalaisille

Puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund väläytti vuonna 1995 käytettyjen sukellusveneiden hankkimista Ruotsista. Kenraalin mielestä vedenalaista valvontaa on kehitettävä muun muassa aluemerten laajennuksen vuoksi ja Ruotsi oli halukas myymään kolme 1960-luvulla valmistunutta Sjoarmen (Merikäärme)-luokan sukellusvenettä, joista se oli omien säästötoimiensa vuoksi luopumassa

Sukelllusveneaseen luominen Suomelle oli myös merivoimien ulkoisen komentajan Sakari Visan lempipuheenaiheita.

http://suomenhistoriaa.blogspot.se/2012/04/seuraavaksi-sukellusveneita.html

Suurehkoa rahan tuhlausta olisi tuo. Samalla rahalla saisi syvyyspommeja niin paljon että niillä vosi räjäyttä koko Suomen rannikon vedet yhtäaikaa ilmaan.

 

[kimmo.j]

Syvyyspommin heikkous on puuttuva tähtäin, eivätkä ne enää ole tehokkaita nykyisiä sukellusveneitä vastaan.
Tosin meidän matalissa vesissä niillä saattaa olla vielä tehoa, mutta silloin pitää tietää mihin niitä ampua.

Lisäksi sukellusveneellä voi hyökätä vihollisen pinta-alusten kimppuun, sekä käyttää sitä tiedusteluun.

 

[pstsika]

Lisäksi sukellusveneellä voi hyökätä vihollisen pinta-alusten kimppuun, sekä käyttää sitä tiedusteluun.

Japanilaisten Kaitenia voitaisiin Suomessa valmistaa kopiona. Äärifanaattisista reserviläisistä saataisiin noihin hyvää miehistöä ja ratkaisu olisi halvempi kuin sukellusveneet ja tai meikäläisittäin suurehkot pinta-alukset.

 

[RistoJ]

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Hornetin osalta F-16C ei ollut juurikaan edullisempi ja käyttökustannuksiltaan suunnilleen Hornetia vastaava. Hankinta-aikaan kumpaankaan ei saanut AESA-tutkaa ja nykyään sellaisen saa molempiin. Hornetin kohdalla sen nimi on RACR. http://www.raytheon.com/capabilities/products/racr/
http://www.shephardmedia.com/news/digital-battlespace/dubai-airshow-2011-aesa-radars-transform-performan/

NASAMS:n kehiteltävä pitkän kantaman ja korkeusulottuvuuden ohjus ei ole AIM-120D-ohjus (vaikka sitäkin voidaan käyttää sellaisenan) vaan ESSM-ohjuksen rungolla oleva SLAMRAAM-ER ohjus.

 

[kunnas]

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Hornetin osalta F-16C ei ollut juurikaan edullisempi ja käyttökustannuksiltaan suunnilleen Hornetia vastaava. Hankinta-aikaan kumpaankaan ei saanut AESA-tutkaa ja nykyään sellaisen saa molempiin. Hornetin kohdalla sen nimi on RACR. http://www.raytheon.com/capabilities/products/racr/
http://www.shephardmedia.com/news/digital-battlespace/dubai-airshow-2011-aesa-radars-transform-performan/

NASAMS:n kehiteltävä pitkän kantaman ja korkeusulottuvuuden ohjus ei ole AIM-120D-ohjus (vaikka sitäkin voidaan käyttää sellaisenan) vaan ESSM-ohjuksen rungolla oleva SLAMRAAM-ER ohjus.

ESSM-ohjuksessa ei oli sitä kuuluisaa verkottumiskykyä. Eli se tarvitsee aina oman tutkan seurannan. Tutka ei näytä esim. ylöspäin.
Hieman painavamman Aster-15 ohjuksen ulottuvuus on 30 km/13 km. Tuosta lentää vielä yliäänipommikoneella yli.

 

[SJ]

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Hornetin osalta F-16C ei ollut juurikaan edullisempi ja käyttökustannuksiltaan suunnilleen Hornetia vastaava. Hankinta-aikaan kumpaankaan ei saanut AESA-tutkaa ja nykyään sellaisen saa molempiin. Hornetin kohdalla sen nimi on RACR. http://www.raytheon.com/capabilities/products/racr/
http://www.shephardmedia.com/news/digital-battlespace/dubai-airshow-2011-aesa-radars-transform-performan/

NASAMS:n kehiteltävä pitkän kantaman ja korkeusulottuvuuden ohjus ei ole AIM-120D-ohjus (vaikka sitäkin voidaan käyttää sellaisenan) vaan ESSM-ohjuksen rungolla oleva SLAMRAAM-ER ohjus.

ESSM-ohjuksessa ei oli sitä kuuluisaa verkottumiskykyä. Eli se tarvitsee aina oman tutkan seurannan. Tutka ei näytä esim. ylöspäin.
Hieman painavamman Aster-15 ohjuksen ulottuvuus on 30 km/13 km. Tuosta lentää vielä yliäänipommikoneella yli.

Siis kysehän ei todellakaan ole ESSM ohjuksesta vaan SLAMRAAM-ER ohjuksesta. Vaikka ne näyttäisivätkin hieman samalta, niin ne eivät tietääkseni ole samoja ohjuksia, vaan SLAMRAAM-ER on varustettu perus AMRAAM:n tutkahakupäällä. Ja jotenkin minulla on myös muistikuva, että sen runko oli tuuman tai kaksi pienempi halkaisijaltaan kuin ESSM:n.

 

[kunnas]

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Hornetin osalta F-16C ei ollut juurikaan edullisempi ja käyttökustannuksiltaan suunnilleen Hornetia vastaava. Hankinta-aikaan kumpaankaan ei saanut AESA-tutkaa ja nykyään sellaisen saa molempiin. Hornetin kohdalla sen nimi on RACR. http://www.raytheon.com/capabilities/products/racr/
http://www.shephardmedia.com/news/digital-battlespace/dubai-airshow-2011-aesa-radars-transform-performan/

NASAMS:n kehiteltävä pitkän kantaman ja korkeusulottuvuuden ohjus ei ole AIM-120D-ohjus (vaikka sitäkin voidaan käyttää sellaisenan) vaan ESSM-ohjuksen rungolla oleva SLAMRAAM-ER ohjus.

ESSM-ohjuksessa ei oli sitä kuuluisaa verkottumiskykyä. Eli se tarvitsee aina oman tutkan seurannan. Tutka ei näytä esim. ylöspäin.
Hieman painavamman Aster-15 ohjuksen ulottuvuus on 30 km/13 km. Tuosta lentää vielä yliäänipommikoneella yli.

Siis kysehän ei todellakaan ole ESSM ohjuksesta vaan SLAMRAAM-ER ohjuksesta. Vaikka ne näyttäisivätkin hieman samalta, niin ne eivät tietääkseni ole samoja ohjuksia, vaan SLAMRAAM-ER on varustettu perus AMRAAM:n tutkahakupäällä. Ja jotenkin minulla on myös muistikuva, että sen runko oli tuuman tai kaksi pienempi halkaisijaltaan kuin ESSM:n.

Ainakin ilmatorjunta seminaarissa oli puhetta vain puoliaktiivisesta essm-ohjuksesta.