Suomen PV:en huonot tehnyt päätökset ja kaupat

[kuorkki]

Tässä on se pointti myös KvKK-väännössä. Veikkaisin että kehitystyötä ja kallista työvoimaa vaatineen KvKK:n rinnalla aivan kelvollista ja heti valmista RPD:tä olisi saatu hankittu itäkaupassa hieman enemmän ison vahvuuden tarpeisiin (jos meille vaan olisi myyty, en tiedä). Jos isäm maallisen KvKK-hankinnan takia sievoinen osa SA-joukoista joutui sinnittelemään aina 90-luvulle asti LS- tai Emma-kalustolla, niin silloin on menty metsään. Vaikka toki Emma ihan kelpo peli taisi olla, ei siinä mitään.

Oliko metsään meno selvä jo päätöksiä tehtäessä vai selvisikö virhe vasta päätöksentekohetken jälkeen saadusta uudesta informaatiosta?

 

[Hande]

Oliko metsään meno selvä jo päätöksiä tehtäessä vai selvisikö virhe vasta päätöksentekohetken jälkeen saadusta uudesta informaatiosta?

Projekti voi mennä persiilleen jo speksattaessa, kuten 122K60:n kohdalla on mainittu käyneen. Tykille vaadittiin suuri hinausnopeus, joka kasvatti lavetin niin suureksi, että tykin käsittely hankaloitui kohtuuttomasti ( tai jotain ? ). Kaikkien välineiden osalta ei ole tiedossa mitä niiltä on alkujaan vaadittu ja kenen toimesta. Joku oma.n arvonsa liian hyvin tunteva kenraalismies pystyy helposti ruunaamaan tietyn suorituskyvyn osa-alueen 50-100 vuodeksi, jos sattuu olemaan sillä päällä. Jos hankintaohjelma on viety läpi, niin korvaavaa välinettä ei ihan heti tule, on sitten hankittu käyttökelpoista tavaraa eli ei?

 

[rehti]

mutta olisiko ollut parempi jos lähes yhtä hyviä olisi ollut jakaa moninkertaisesti?

Tässä on se pointti myös KvKK-väännössä. Veikkaisin että kehitystyötä ja kallista työvoimaa vaatineen KvKK:n rinnalla aivan kelvollista ja heti valmista RPD:tä olisi saatu hankittu itäkaupassa hieman enemmän ison vahvuuden tarpeisiin (jos meille vaan olisi myyty, en tiedä). Jos isäm maallisen KvKK-hankinnan takia sievoinen osa SA-joukoista joutui sinnittelemään aina 90-luvulle asti LS- tai Emma-kalustolla, niin silloin on menty metsään. Vaikka toki Emma ihan kelpo peli taisi olla, ei siinä mitään.

Wiki tietää että olisi tehdy vain 6500 zipaletta koko elinkaaren aikana. Tosiaan melko vähän.

Liekö sitten totuus...

http://fi.wikipedia.org/wiki/7,62_KvKK_62

edit: Itsellä ei moitittavaa kovilla ammuttaessa, ainoastaa räkäpäät tuppasivat väliin jumittamaan aseen. Mielestäni oli tarkka kun ampui pursketta, ainakin jantterit kaatuivat ja taulu reijittyi...
edit2: Tuo vyö oli liian vähällä ammolla varustettu. Tuplatenkin varmaan olisi jaksanut kantaa. Tosin tällöin olisi vissiin pitänyt olla kannuja matkassa eikä nuitä vakiovarusteita...

En muista nyt lähdettä mutta jossain olisi puhuttu 10 000 kpl. määristä.

Siis KvKK:n hankintamäärissä.

Eihän se paljoa ole, mutta tuskin se haittaa jos kotimaassa on joku ase tehtynä

10 000 kpl on siis vähän? Kertokaa nyt entiselle merivoimien kaverille määrävahvuudet. Prikaatilla oli kvkk:tä kappaletta? Tällöin 10 000 kpl riitti yhteensä kunka monelle prikaatille? (siis käsittääkseni 10 000 oli aika paljon, mutta ilmeisesti olen väärässä, kuten tavallista?)

 

[Peiper]

Taas jotenkin tuntuu kerran siltä että Kadettikoulu ihan vartavasten kouluttaa paskoja upseereita, jotta he varmasti hankkivat paskimmat varusteet Puolustusvoimille

Ihmisiähän hekin ovat, joten voihan se olla että virheitäkin sattuu. Ei minulla ole ainakaan nykypäivän päätöksistä mitään mielipidettä, mutta kai historian pohjalta voi tehdä jälkiviisaita päätelmiä?

 

[baikal]

Eiköhän kvkk:n hankintamäärä ollut siinä 6-8 tuhannen väliin? No, jos olisi otettu käyttöön 5 tuhatta asetta niin sillä olisi varustanut muinoin pyöreät 5 tuhatta jv-ryhmää. Ja olisi jäänyt vielä varallekin jotain. Minä olen ihmetellyt aina sitä miksi kvkk:sta tehtiin väen vänkään kiinteäpiippuinen vailla mahdollisuutta kenttävaihtoon? Aikana, jona kaikki muut suunnilleen leipoivat kk:t vaihtopiippuisiksi? Säästettiinkö tuotantokustannuksissa 500 tuhatta mummonmarkkaa koko paketilla vai peräti miljoona?

 

[Iso-Mursu]

Eiköhän kvkk:n hankintamäärä ollut siinä 6-8 tuhannen väliin? No, jos olisi otettu käyttöön 5 tuhatta asetta niin sillä olisi varustanut muinoin pyöreät 5 tuhatta jv-ryhmää. Ja olisi jäänyt vielä varallekin jotain. Minä olen ihmetellyt aina sitä miksi kvkk:sta tehtiin väen vänkään kiinteäpiippuinen vailla mahdollisuutta kenttävaihtoon? Aikana, jona kaikki muut suunnilleen leipoivat kk:t vaihtopiippuisiksi? Säästettiinkö tuotantokustannuksissa 500 tuhatta mummonmarkkaa koko paketilla vai peräti miljoona?

Tässä voidaan mennä taas metsään. Ja sinne kunnon reserviläinen kuuluu

Se kaavio joka minulle joskus asevelvollisuuteni aikana näytettiin niin väitti että jääkäriprikaatissa sodanaika olisi noin 200 kpl. KvKK62 (tosin joskushan minulle selvisi että esim. panssarintorjunnan kannalta se kaavio oli ihan hukassa)

Kuinka monta lie ollut jalkaväkiprikaateissa?

Jos suomella oli parhaimmillaan noin 27 kpl. erilaisia prikaateja niin silloin tarve olisi ollut ehkä noin 6000kpl. konekiväärejä. Tähän päälle kaikki erilliset pataljoonat ja muut porukat.. Liekkö sitten tarve ollut jossain 6500-7000 kpl. maastossa.

 

[noska]

Minä olen ihmetellyt aina sitä miksi kvkk:sta tehtiin väen vänkään kiinteäpiippuinen vailla mahdollisuutta kenttävaihtoon? Aikana, jona kaikki muut suunnilleen leipoivat kk:t vaihtopiippuisiksi?

Tuosta aiheesta on lukuisia kirjoituksia ja todella karkeasti yksinkertaistaen ajanhengen mukaan ei uskottu vaihto-ominaisuutta tarvittavan ja säästö on asekohtaisesti todella huomattava.
Kun ajattelee kahta olennaisinta saman aikakauden samaa kaliiperia ampuvaa vaihtoehtoa eli RPD ja RPK, niin kummassakaan ei ole vaihtopiippua. Joten ei tuo päätös nyt aivan niin omituinen ole viitekehykseensä asetettuna.

 

[baikal]

Joo, kiinnostaa koko jutussa lähinnä ase aseena sikäli. Olennaisinta on tietysti se, että kk ihan riippumatta mallista merkistä vuosimallista jne. on kirottu kapine sille, joka sitä kantelee. Silmät loistavat lähinnä niillä, jotka eivät sitä hemputinta raahaa suonlaitoja pitkin.

 

[SJ]

Minä olen ihmetellyt aina sitä miksi kvkk:sta tehtiin väen vänkään kiinteäpiippuinen vailla mahdollisuutta kenttävaihtoon? Aikana, jona kaikki muut suunnilleen leipoivat kk:t vaihtopiippuisiksi?

Tuosta aiheesta on lukuisia kirjoituksia ja todella karkeasti yksinkertaistaen ajanhengen mukaan ei uskottu vaihto-ominaisuutta tarvittavan ja säästö on asekohtaisesti todella huomattava.
Kun ajattelee kahta olennaisinta saman aikakauden samaa kaliiperia ampuvaa vaihtoehtoa eli RPD ja RPK, niin kummassakaan ei ole vaihtopiippua. Joten ei tuo päätös nyt aivan niin omituinen ole viitekehykseensä asetettuna.

Tuossa taannoin oli juttu Suomalaisesta SS miehestä, Suomen Sotilas -lehdessä. Siinä ohimennen mainittiin, että vaikka siinä MG-34:ssä olikin vaihdettavissa oleva piippu, niin hän ainakaan sitä ominaisuutta ollut tarvinnut, vaikka toisinaan olikin ampunut tuhansia laukauksia päivässä. Näin siis ulkomuistista.

Saattaa olla tietenkin poikkeustapaus tai hän oli käyttänyt asetta väärin, mutta tuompa asian nyt kuitenkin esiin.

 

[Deeiii]

Saattaa olla tietenkin poikkeustapaus tai hän oli käyttänyt asetta väärin, mutta tuompa asian nyt kuitenkin esiin.

No ei se sitä vissiin ihan väärin ole käytellyt, jos kerran on vielä käyttötavoista keskustelemassa... :a-cool:

Muistelen jotain semmoista, että tuo piippukonstruktio olisi ehkä jopa kallein yksittäinen osa näissä tuliluikuissa. Sinänsä ymmärrettävää, että jos naapurinkaan vastaavassa vehkeessä ei niitä vaihdettavaksi saakka ole, niin sitä ei sitten niin tarpeelliseksi nähdä.

 

[rehti]

Voisiko yllä olevista riittävyys- ja muista lisäyksistä päätellä, että kvkk oli sittenkin aikaansa nähden riittävän hyvä, kotimainen hankinta. Kappalemäärä oli sopiva ja piipunvaihdon halvemmalla hinnalla saatiin jotain muita puutteita korvattua. Rahatkin jäivät kotimaahan ja tietotaito lisääntyi.

Siis oikeastaan pirun hyvä hankinta:angel:

 

[kunnas]

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

 

[kimmo.j]

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Koska kaksi viimeistä on meikäläisen tietämyksen ulkopuolella, en osaa sanoa mitään niistä. CV9030 kuitenkin totean ettei sitä voi korvata taisteluvaunulla. Taisteluvaunu ei ole todellakaan ole monipuolisempi, eikä se kykene kuljettamaan panssarijääkäriryhmää mukanaan. Aseistus on tietysti parempi.
Panssaroitu sotiminen on eri aselajien yhteistyötä, eikä yksin pärjää mikään kalusto.

 

[kunnas]

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Koska kaksi viimeistä on meikäläisen tietämyksen ulkopuolella, en osaa sanoa mitään niistä. CV9030 kuitenkin totean ettei sitä voi korvata taisteluvaunulla. Taisteluvaunu ei ole todellakaan ole monipuolisempi, eikä se kykene kuljettamaan panssarijääkäriryhmää mukanaan. Aseistus on tietysti parempi.
Panssaroitu sotiminen on eri aselajien yhteistyötä, eikä yksin pärjää mikään kalusto.

Kyllä pystyy kuljettamaan kannen päällä. Monet maat eivät edes käytä rynnäkkövaunuja.

 

[kimmo.j]

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Koska kaksi viimeistä on meikäläisen tietämyksen ulkopuolella, en osaa sanoa mitään niistä. CV9030 kuitenkin totean ettei sitä voi korvata taisteluvaunulla. Taisteluvaunu ei ole todellakaan ole monipuolisempi, eikä se kykene kuljettamaan panssarijääkäriryhmää mukanaan. Aseistus on tietysti parempi.
Panssaroitu sotiminen on eri aselajien yhteistyötä, eikä yksin pärjää mikään kalusto.

Kyllä pystyy kuljettamaan kannen päällä. Monet maat eivät edes käytä rynnäkkövaunuja.

Kannella on hiukan ikävä olla kun vakain on päällä. Lisäksi moinen kyyti ei tarjoa suojaa säältä, eikä asevaikutukselta. Eikä sinne mahdu ryhmän verran kavereita, ainakaan niin että pysyvät maastossa mukana.

Jalkaväki tarvitsee jonkun kulkuneuvon, mikäli se ei kykene kulkemaan mukana, on joku pulassa.

 

[veffeade]

Alkuperäiseen kysymykseen palatakseni niin

CV-9030 -> taistelupanssari on monipuolisempi ja pystyy vaikuttamaan erilaisiin maaleihin.
Hornet -> F-16C on edullisempi ja siihen saa AESA-tutkan
NASAMS II -> pystyulottuvuus. PV ilmeisesti odottaa AIM-120D ohjusta jolla on 50 % pidempi kantama. Tiedä sitten miten se vaikuttaa paikaltaan ammuttaessa.

Koska kaksi viimeistä on meikäläisen tietämyksen ulkopuolella, en osaa sanoa mitään niistä. CV9030 kuitenkin totean ettei sitä voi korvata taisteluvaunulla. Taisteluvaunu ei ole todellakaan ole monipuolisempi, eikä se kykene kuljettamaan panssarijääkäriryhmää mukanaan. Aseistus on tietysti parempi.
Panssaroitu sotiminen on eri aselajien yhteistyötä, eikä yksin pärjää mikään kalusto.

Kyllä pystyy kuljettamaan kannen päällä. Monet maat eivät edes käytä rynnäkkövaunuja.

Kannella on hiukan ikävä olla kun vakain on päällä. Lisäksi moinen kyyti ei tarjoa suojaa säältä, eikä asevaikutukselta. Eikä sinne mahdu ryhmän verran kavereita, ainakaan niin että pysyvät maastossa mukana.

Jalkaväki tarvitsee jonkun kulkuneuvon, mikäli se ei kykene kulkemaan mukana, on joku pulassa.

Kunnas hakee varmaan sitä ratkaisumallia, jossa panssarijalkaväki olisi ollut esim. Mt-Lvb:n suojissa. Minusta tämä on väärä ratkaisu jos kyseessä on panssaroitu iskuosasto tai sitten parempi painos moottoroitu taisteluosasto: Pelkillä perus APC:llä suojaustaso on huonompi kui IFV:llä ja lisäksi (ainakin suomen taistelutavan mukaan) jalkautumistaso on huomattavasti kauempana perus APC:llä, kuin mitä se on IFV:llä; olisi onneton juttu jos taisteluvaunuja tuettaisiin ja suojattaisiin jalkamiehen vauhdin mukaan...

Siis, taisteluvaunut tarvitsevat lähitukea Suomen maastossa ja liikkuvaa panssarijalkaväkeä. Nuiden kuljetusvaunujen pitää kestää myös tulta ja tarvittaessa on pystyttävä antamaan kärsään vaikuttavasti vastustajalle. Perus miehistönkuljetusvaunut ei tuohon pysty, tarvitaan IFV...

 

[noska]

Monet maat eivät edes käytä rynnäkkövaunuja.

Kuten esimerkiksi mitkä maat? Onko ratkisun perusteena rynnäkkövaunujen tarpeettomuus, maaston ominaisuudet vai mahdollisesti yksinekertaisesti raha?

 

[JOKO]

Monet maat eivät edes käytä rynnäkkövaunuja.

Kuten esimerkiksi mitkä maat? Onko ratkisun perusteena rynnäkkövaunujen tarpeettomuus, maaston ominaisuudet vai mahdollisesti yksinekertaisesti raha?

Israel. Ja rahasta ei ainakaan ole kiinni. Myöskään maastosta ei pitäisi olla kiinni, kun useammassa suunnassa on aavikoiden laajat aukeat edessä liikuntasodan myötä.

 

[kunnas]

Monet maat eivät edes käytä rynnäkkövaunuja.

Kuten esimerkiksi mitkä maat? Onko ratkisun perusteena rynnäkkövaunujen tarpeettomuus, maaston ominaisuudet vai mahdollisesti yksinekertaisesti raha?

Israel. Ja rahasta ei ainakaan ole kiinni. Myöskään maastosta ei pitäisi olla kiinni, kun useammassa suunnassa on aavikoiden laajat aukeat edessä liikuntasodan myötä.

Egypti on toinen

 

[veffeade]

Monet maat eivät edes käytä rynnäkkövaunuja.

Kuten esimerkiksi mitkä maat? Onko ratkisun perusteena rynnäkkövaunujen tarpeettomuus, maaston ominaisuudet vai mahdollisesti yksinekertaisesti raha?

Israel. Ja rahasta ei ainakaan ole kiinni. Myöskään maastosta ei pitäisi olla kiinni, kun useammassa suunnassa on aavikoiden laajat aukeat edessä liikuntasodan myötä.

Siis on; Namer, on tehty Merkavan runkoon; oli siis vielä tukevammin panssaroitu kuin mitä CV90 on.


http://israeli-weapons.com/weapons/vehicles/armored_personnel_carriers/namera/Namera.htm

http://en.wikipedia.org/wiki/Namer

Lisäksi tuota varsinaisen rynnäkkövaunun käyttätarvetta vähentää se, että Merkavan takakonttiin mahtuu ukkoja (oliko 4 täysyssä varusteissa).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Merkava

Vaunun takaosassa olevaa vapaata tilaa voidaan tilapäisesti käyttää esimerkiksi lisäammuksien kuljettamiseen tai vaununsa menettäneen vaunumiehistön kuljettamiseen, evakuointiin tai poikkeuksellisesti jopa pienen jalkaväkipartion kuljettamiseen.

Edit: Toinen taisteluvaunusta johdettu APC/IFC http://en.wikipedia.org/wiki/IDF_Achzarit