Suomen seuraava torjuntahävittäjä

Mikä olisi mielestänne paras vaihtoehto uudeksi torjuntahävittäjäksi?

  • F-35A

    Ääniä: 8 30.8%
  • F-15SE

    Ääniä: 3 11.5%
  • Eurofighter Typhoon

    Ääniä: 4 15.4%
  • Dassault Rafale

    Ääniä: 0 0.0%
  • Saab Gripen NG

    Ääniä: 8 30.8%
  • F-18 E/F Block III

    Ääniä: 3 11.5%

  • Äänestäjiä yhteensä
    26
  • Äänestys suljettu .

Einomies1

Respected Leader
F-35A
F-15 SE
Dassault Rafale
Eurofighter Typhoon
Gripen NG
F-18 E/F Block III
 
Hmmm hyvä tråådi Einomies1!!!
 
Mihin noista vaihtoehdoista sopivat Horneteihimme hankitut/hankittavat ilmasta maahan -aseet? Siinä yksi todennäköinen hankintakriteeri.
 
Vielä ei edes tiedetä kuinka paljon F-35 maksaa ylläpitää, mitenköhän muuten sen stealth ominaisuuksien kanssa? Toivottavasti niitä ei pidä lähettää aina jenkkilään "kuorrutettaviksi".
 
juhapar kirjoitti:
Mihin noista vaihtoehdoista sopivat Horneteihimme hankitut/hankittavat ilmasta maahan -aseet? Siinä yksi todennäköinen hankintakriteeri.

Eiköhän se onnistu noissa kaikissa. Kantokyvyn rajoissa tietenkin. Mutta toisaalta, niin mahtaisikohan olla jemmata muutama Hornet pommitrukiksi, kun koneiden määrä epäilemättä vähenee seuraavan konehankinnan myötä.
 
Suomella ei ole varaa jatkossa muihin kuin Gripen NG koneisiin. Nuihin varmasti kehitetään tarvittava bvr-optio ja tarvittavat ohjukset. Jos Suomi tilaisi nuita koneita niin varmasti olisi tarvittavat ripustukset ja himmelit nyky-Hornettien ilmasta-maahan optioihin.

Oletan siis edelleen, että Gripen NG on muita ehdokkaita selkeästi halvempi ratkaisu: Nyt ei tarvitsisi siis tinkia lukumäärästä.

Äänestän siis Gripenin puolesta....
 
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Mihin noista vaihtoehdoista sopivat Horneteihimme hankitut/hankittavat ilmasta maahan -aseet? Siinä yksi todennäköinen hankintakriteeri.

Eiköhän se onnistu noissa kaikissa. Kantokyvyn rajoissa tietenkin. Mutta toisaalta, niin mahtaisikohan olla jemmata muutama Hornet pommitrukiksi, kun koneiden määrä epäilemättä vähenee seuraavan konehankinnan myötä.

Samaa olen joskus pohtinut: kannattaisiko esim. puolet nykykalustosta ajaa tunnit ihan hiileen ja jättää sillä keinoin esim. 24:lle koneelle ajoaikaa ja käyttöikää, jotta voisivat toimia eräänlaisena toisen linjan koneena, esim. juuri ilmasta-maahan-kalustona?

edith: mun mielestä hankintaratkaisu on sorvattava siten, että suomiruotsi ajaa jossain vaiheessa samalla kalustolla, oli se sitten vaikka SU35 tahi Gnat Folland tai joku muu. Jotenkin on kyettävä hakemaan synergiaa noin suuriin hankintoihin ja ylläpitoihin.
 
Voikko se olla näin että kun suomi ostaa niitä ilmasta maahan ohjuksia (jsam tai mikä niiden nimi oli) että siinä on salainen klausuuli jota sanoo että:

Usa myö nämä ohjukset teille mutta silloin te pidätte ostaa F-35 meiltä tulevaisuussa, muuten ei me myö näitä ilmasta mahhan ohjuksia teille.

Mietikääpäs sitä....
 
baikal kirjoitti:
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Mihin noista vaihtoehdoista sopivat Horneteihimme hankitut/hankittavat ilmasta maahan -aseet? Siinä yksi todennäköinen hankintakriteeri.

Eiköhän se onnistu noissa kaikissa. Kantokyvyn rajoissa tietenkin. Mutta toisaalta, niin mahtaisikohan olla jemmata muutama Hornet pommitrukiksi, kun koneiden määrä epäilemättä vähenee seuraavan konehankinnan myötä.

Samaa olen joskus pohtinut: kannattaisiko esim. puolet nykykalustosta ajaa tunnit ihan hiileen ja jättää sillä keinoin esim. 24:lle koneelle ajoaikaa ja käyttöikää, jotta voisivat toimia eräänlaisena toisen linjan koneena, esim. juuri ilmasta-maahan-kalustona?

edith: mun mielestä hankintaratkaisu on sorvattava siten, että suomiruotsi ajaa jossain vaiheessa samalla kalustolla, oli se sitten vaikka SU35 tahi Gnat Folland tai joku muu. Jotenkin on kyettävä hakemaan synergiaa noin suuriin hankintoihin ja ylläpitoihin.

Pelkäänpä, että Hornetien elinkaaren jatkamisen esteenä/haasteena tulisi olemaan kuluvien osien saatavuus.
 
baikal kirjoitti:
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Mihin noista vaihtoehdoista sopivat Horneteihimme hankitut/hankittavat ilmasta maahan -aseet? Siinä yksi todennäköinen hankintakriteeri.

Eiköhän se onnistu noissa kaikissa. Kantokyvyn rajoissa tietenkin. Mutta toisaalta, niin mahtaisikohan olla jemmata muutama Hornet pommitrukiksi, kun koneiden määrä epäilemättä vähenee seuraavan konehankinnan myötä.

Samaa olen joskus pohtinut: kannattaisiko esim. puolet nykykalustosta ajaa tunnit ihan hiileen ja jättää sillä keinoin esim. 24:lle koneelle ajoaikaa ja käyttöikää, jotta voisivat toimia eräänlaisena toisen linjan koneena, esim. juuri ilmasta-maahan-kalustona?

edith: mun mielestä hankintaratkaisu on sorvattava siten, että suomiruotsi ajaa jossain vaiheessa samalla kalustolla, oli se sitten vaikka SU35 tahi Gnat Folland tai joku muu. Jotenkin on kyettävä hakemaan synergiaa noin suuriin hankintoihin ja ylläpitoihin.

Itse harkitsisin enemmän luokkaa 6-12 konetta rynnäköintiin ja varaosat otetaisiin kannibalisoimalla sikäli kun vaan mahdollista. Ainoa mikä tässä on, että koneiden rungot kestävät vain tietyn määrän rasitusta, joten koneet jotka säästetään pitäisi valkata tarkkaan, mutta itse nuo pommituslentojen ei varmaankaan tarvitse olla valtavan rasittavia koneelle, kun suurin osa tulevista aseista taitaa olla "stand-off" -kamaa.
 
Hejsan kirjoitti:
Voikko se olla näin että kun suomi ostaa niitä ilmasta maahan ohjuksia (jsam tai mikä niiden nimi oli) että siinä on salainen klausuuli jota sanoo että:

Usa myö nämä ohjukset teille mutta silloin te pidätte ostaa F-35 meiltä tulevaisuussa, muuten ei me myö näitä ilmasta mahhan ohjuksia teille.

Mietikääpäs sitä....

Silloin sanotaan, että myö ostetaan pommit muualta (ja euroopassa on kilpailijoita) ja jos ne eivät sovi F-35:een, niin sitten F-35:sta ei edes oteta tarjouskilpailuun.
 
juhapar kirjoitti:
baikal kirjoitti:
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Mihin noista vaihtoehdoista sopivat Horneteihimme hankitut/hankittavat ilmasta maahan -aseet? Siinä yksi todennäköinen hankintakriteeri.

Eiköhän se onnistu noissa kaikissa. Kantokyvyn rajoissa tietenkin. Mutta toisaalta, niin mahtaisikohan olla jemmata muutama Hornet pommitrukiksi, kun koneiden määrä epäilemättä vähenee seuraavan konehankinnan myötä.

Samaa olen joskus pohtinut: kannattaisiko esim. puolet nykykalustosta ajaa tunnit ihan hiileen ja jättää sillä keinoin esim. 24:lle koneelle ajoaikaa ja käyttöikää, jotta voisivat toimia eräänlaisena toisen linjan koneena, esim. juuri ilmasta-maahan-kalustona?

edith: mun mielestä hankintaratkaisu on sorvattava siten, että suomiruotsi ajaa jossain vaiheessa samalla kalustolla, oli se sitten vaikka SU35 tahi Gnat Folland tai joku muu. Jotenkin on kyettävä hakemaan synergiaa noin suuriin hankintoihin ja ylläpitoihin.

Pelkäänpä, että Hornetien elinkaaren jatkamisen esteenä/haasteena tulisi olemaan kuluvien osien saatavuus.

Se on toki mahdollista. Toinen vaihtoehto olisi, että hankitaan jokin harjoituskone, joka kykenee kantamaan ilmasta maahan aseistusta.
 
SJ kirjoitti:
Se on toki mahdollista. Toinen vaihtoehto olisi, että hankitaan jokin harjoituskone, joka kykenee kantamaan ilmasta maahan aseistusta.

Riippuu vähän tarkoitetaanko ilmasta maahan-toiminnalla risteilyohjusten tai liitopommien laukomista yläilmoista vai lentorynnäköintiä . Jälkimmäiseen pienet ja ketterät harjoituskoneet olisivat oikeastaan ihan päteviä raketeilla ja sirotepommeilla varustettuna. Hawkkeihin aseet saataisiin jos haluttaisiin, ja seuraava harjoitushävittäjä voisi olla Aermacchi M346 joka toimisi hommassa hyvin.

Toisaalta lentorynnäköinti on pienelle maalle kallis tapa hoitaa tykistön tehtävät.
 
akealik kirjoitti:
SJ kirjoitti:
Se on toki mahdollista. Toinen vaihtoehto olisi, että hankitaan jokin harjoituskone, joka kykenee kantamaan ilmasta maahan aseistusta.

Riippuu vähän tarkoitetaanko ilmasta maahan-toiminnalla risteilyohjusten tai liitopommien laukomista yläilmoista vai lentorynnäköintiä . Jälkimmäiseen pienet ja ketterät harjoituskoneet olisivat oikeastaan ihan päteviä raketeilla ja sirotepommeilla varustettuna. Hawkkeihin aseet saataisiin jos haluttaisiin, ja seuraava harjoitushävittäjä voisi olla Aermacchi M346 joka toimisi hommassa hyvin.

Toisaalta lentorynnäköinti on pienelle maalle kallis tapa hoitaa tykistön tehtävät.

JDAM taitaa olla lyhimmän kantaman ase mikä olisi tulossa.
 
Minun mielestäni Suomella ei ole Hornetin korvaajaksi muita vaihtoehtoja kuin F-35A koska mikään em. muista koneista ei ole enää sarjatuotannossa vuosina 2025 -2030. Muita koneita voi saada silloin vain käytettynä.
 
AriP kirjoitti:
Minun mielestäni Suomella ei ole Hornetin korvaajaksi muita vaihtoehtoja kuin F-35A koska mikään em. muista koneista ei ole enää sarjatuotannossa vuosina 2025 -2030. Muita koneita voi saada silloin vain käytettynä.

Suoraan tuotantolinjalta koipussitettu käytetyn hintainen, mutta täysin käyttämätön Typhoon voisi olla hyvinkin fiksu hankinta vuoden 2020 vaiheilla? Saksan asekauppa ei välttämättä jäänyt Suomen viimeiseksi lottovoitoksi tällä elämänalueella.
 
juhapar kirjoitti:
baikal kirjoitti:
SJ kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Mihin noista vaihtoehdoista sopivat Horneteihimme hankitut/hankittavat ilmasta maahan -aseet? Siinä yksi todennäköinen hankintakriteeri.

Eiköhän se onnistu noissa kaikissa. Kantokyvyn rajoissa tietenkin. Mutta toisaalta, niin mahtaisikohan olla jemmata muutama Hornet pommitrukiksi, kun koneiden määrä epäilemättä vähenee seuraavan konehankinnan myötä.

Samaa olen joskus pohtinut: kannattaisiko esim. puolet nykykalustosta ajaa tunnit ihan hiileen ja jättää sillä keinoin esim. 24:lle koneelle ajoaikaa ja käyttöikää, jotta voisivat toimia eräänlaisena toisen linjan koneena, esim. juuri ilmasta-maahan-kalustona?

edith: mun mielestä hankintaratkaisu on sorvattava siten, että suomiruotsi ajaa jossain vaiheessa samalla kalustolla, oli se sitten vaikka SU35 tahi Gnat Folland tai joku muu. Jotenkin on kyettävä hakemaan synergiaa noin suuriin hankintoihin ja ylläpitoihin.

Pelkäänpä, että Hornetien elinkaaren jatkamisen esteenä/haasteena tulisi olemaan kuluvien osien saatavuus.

Varmaan niinkin. Olen vain joskus makustellut mahdollisuutta kasvattaa lentovoimaa riiputtamalla edellistä sukupolvea osittain mukana, nyt siihen tulisi saumaa.

Jos kuluvat osat olisivat hyvin yksilöitävissä niin viittä vaille kaksitoista niiden varastoon ostaminen voisi olla natkulaa. Tässä on sekin puolensa, että meillä lienee hankittua omaa osaamista maassa tarpeeksi, jotta koneiden vaatima tietotaito riittäisi kyllä iha itellä, eihän se häviä mihinkään, vaikka konerukka vanhenee ja silti sama hlöstö voi opiskella uuden koneen tarpeisiin oppinsa. Samahan koskee lentäjiä jne. Eli varsin kohtuullisin kustannuksin olettaisi tapahtuvan tuon edellisen sukupolven riiputtamisen mukana.
 
Niin, kieltämättähän tuo aika hyvin on onnistunut lentokoneen elinkaaren jatkaminen sveitsiläisiltä:
- Hawker Hunter 1958 - 1994
- De Havilland DH100 Mk6 Vampire 1951 - 1988
. De Havilland DH115 Mk55 Vampire 1953 - 1990
 
Einomies1 unohtit ne venäläiskoneet?? :)
 
Back
Top