Suomen sisäinen turvallisuus

Seksuaalirikosten määrä hurjassa kasvussa Helsingissä – Poliisi: kynnys ilmoittaa rikoksista madaltunut
Helsingin poliisilaitoksen julkaiseman puolivuotisraportin mukaan seksuaalirikoksia kirjattiin huomattavasti enemmän, vaikka rikosten kokonaismäärä laski.

Seksuaalirikoksia kirjataan yhä enemmän Helsingissä. (KUVA: EMILIA KANGASLUOMA / HS)
Vilma Ikola HS
Julkaistu: 24.7. 9:57

HELSINGISSÄ kirjattiin vuonna 2018 rikoksia tammi–kesäkuussa 25 prosenttia vähemmän, kuin samaan aikaan vuonna 2017.

Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrän kasvu on merkittävä. Tänä vuonna tapauksia kirjattiin tammi–kesäkuun aikana yhteensä 90 enemmän kuin viime vuonna.

Rikosylikomisario Juhani Vuorisalo Helsingin poliisilaitokselta selittää lukuja seksuaalirikosten tehokkaammalla paljastamisella, yksittäistapauksilla ja julkisella keskustelulla.

Tekijällä saattaa olla useita uhreja, jolloin yhden rikollisen paljastuminen johtaa useaan syytteeseen. Vuorisalo nostaa esimerkiksi tapauksen, jossa syytetyllä epäiltiin olleen jopa kymmeniä uhreja.

Vuorisalo arvioi, että tilastojen synkistymisen syy ei ole välttämättä rikosten määrän kasvussa. Seksuaalirikokset ovat olleet esillä julkisuudessa, mikä Vuorisalon mukaan on saattanut madaltaa kynnystä ilmoittaa niistä poliisille.

Muissa rikoksissa vastaavanlaista lisäystä ei näkynyt. Jonkin verran aiempaa enemmän kirjattiin myös huumausainerikoksia ja liikennerikoksia.

Omaisuusrikoksia tilastoitiin edellisvuotta vähemmän.
https://www.hs.paskamedia.fi/kaupunki/art-2000005767414.html
 
Viimeksi muokattu:
Suomeen ilmeisesti saapunut astetta radikaalimpaa miestä suoraan trendikkään Dublinin moskeijoista.
Norwegianin lento tyhjennettiin Helsinki-Vantaalla uhan vuoksi – matkustajia käskettiin ottamaan vain passi mukaan ja poistumaan

Tieto uhasta tuli poliisille hieman ennen koneen laskeutumista. Matkustajat odottivat terminaalin puolella, kun poliisi koirineen kävi matkustajakoneen ja matkatavarat läpi.
Poliisi tyhjensi Dublinista tulleen matkustajakoneen Helsinki-Vantaan lentokentällä äkillisesti maanantain ja tiistain välisenä yönä heti laskeutumisen jälkeen. Syynä oli poliisille tullut tieto kohonneesta riskiarviosta.

Ilta-Sanomien lukijat kertovat, että kaikkia matkustajia pyydettiin poistumaan lentokoneesta odotustiloihin. Käsimatkatavarat piti jättää paikoilleen, ja vain passin sai ottaa mukaan.

Odotus kesti noin puolitoista tuntia, minkä jälkeen matkustajat pääsivät koneeseen noutamaan tavaransa.

Poliisi vahvistaa, että puolenyön aikaan Helsinki-Vantaalla tutkittiin matkustajakone.

– Tieto uhkan riskistä tuli poliisille hieman ennen koneen laskeutumista. Poliisi käynnisti sen mukaiset toimenpiteet, toteaa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen terrori- ja pommihenkilöstöstä vastaava komisario Miika Laine.

Paikalle lähetettiin poliisin pommi- ja terrorikoulutetut yksiköt. Silminnäkijöiden mukaan paikalla oli myös ambulansseja.

POLIISIN mukaan vastaavissa tarkastuksissa kabinettitilat, ruuma ja matkatavarat tarkistetaan. Poliisin apuna työskentelee tarvittaessa myös lentoteknikoita. Yöllisessä tarkastuksessa tiedetään olleen mukana ainakin koiria.

Samalla poliisi tarkistaa matkustajalistoilta, että kaikki matkustajat ovat käyneet turvatarkastuksen läpi lähtökentällään.

– Näin poissuljetaan, ettei joukossa ole sellaisia, jotka ovat päässeet toiselta lennolta vaihtamaan konetta kulkematta turvatarkastuksen läpi, Laine kertoo.

Viime yönä kyseessä oli Norwegianin lento, jonka oli määrä lähteä Dublinista kello 18.30 kohti Helsinkiä. Kone pääsi lähtemään kymmenen minuuttia myöhässä. Tutkittu kone on Boeing 737-800 -matkustajakone, jossa on noin 190 istuinta.

Komisario Laineen mukaan koneita tarkastetaan Helsinki-Vantaalla ”säännöllisen epäsäännöllisesti”. Edellinen tarkastus tehtiin noin kaksi viikkoa sitten, mutta tuolloin koneessa ei ollut matkustajia.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005767432.html
 
Viimeksi muokattu:
Mikä meihin teihin itäsuomalaisiin miehiin on mennyt kun raiskaillaan ja hyväksikäytellään tuolla tavoin.
#sipilä #orpo

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/189503-seksuaalirikosten-lukumaara-on-edelleen-kasvussa-ita–suomen-alueella-viime-vuoteen-verrattuna-kasvua-jopa-yli-46-prosenttia
24.7.2018 10:57
Seksuaalirikosten lukumäärä on edelleen kasvussa Itä–Suomen alueella – Viime vuoteen verrattuna kasvua jopa yli 46 prosenttia


Itä-Suomen poliisin tammi–kesäkuun tilastojen mukaan kaikki seksuaalirikokset ovat lisääntyneet Itä-Suomessa yli 46 prosentilla vuoden viime vuoden alkuvuoteen verrattuna.
Raiskausrikokset ovat lisääntyneet reilulla 24 prosentilla ja lasten seksuaaliset hyväksikäytöt ovat lisääntyneet yli 50 prosentilla. Lukumäärällisesti raiskauksia on ilmoitettu puolen vuoden aikana 60 tapausta enemmän kuin edellisvuonna ja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä on ollut 23 tapausta enemmän kuin vuotta aiemmin.
Vaikka valtakunnallisesti Itä-Suomessa ei lukumäärällisesti ole suuret seksuaalirikosluvut, on nyt havaittavissa oleva kasvu kuitenkin merkittävää, poliisin tiedotteessa todetaan.
 
Suvaitsevaisten sivustojen mukaan se on jo kauan sitten ylittänyt - eiku alittanut - tai jotain - tapahtumien määrän. Eli rasistit vaan keksii niitä.
 
Suvaitsevaisten sivustojen mukaan se on jo kauan sitten ylittänyt - eiku alittanut - tai jotain - tapahtumien määrän. Eli rasistit vaan keksii niitä.

"Persuhuorat viettelee viattomia vokkilaisia ja tehtailee perusteettomia rikosilmoituksia"- vai miten asian ilmaisikaan se yksi naispuolinen suvakki blogissaan?
 
Vai oliko tekijä ”ruotsalaismies”, kun oli kuitenkin löytynyt Maltalta, asuskellut eri puolilla Eurooppaa ja viimeinen asuinpaikka Ruotsissa oli Malmössä. Tai ehkä mä vain olen ennakkoluuloinen.

Syyte: Ruotsalaismies kuristi naisystävänsä teltannarulla Kouvolassa - nainen ”oli ollut iloinen” miehen tulosta Suomeen
34-vuotias ruotsalainen sai maanantaina Kymenlaakson käräjäoikeudessa vastattavakseen tapposyytteen.
  • Syytteen mukaan hän kuristi päihtynyttä uhriaan teltan narulla.
  • Nainen meni elottomaksi ja hänen sydämensä pysähtyi.
  • Nainen menehtyi vammoihinsa Kymenlaakson keskussairaalassa. Hän ei tullut enää tajuihinsa.
Tapaus sattui toukokuun 18.-19. päivän välisenä yönä kouvolalaisen maatalon pihalla, jossa pariskunta yöpyi teltassa. Talo kuuluu tuttavanaiselle.

Pariskunta oli ennen naisen kuolemaan johtanutta välikohtausta nauttinut runsaasti alkoholia. Nainen oli juonut puolitoista pulloa viiniä sekä vähän myös olutta. Mies oli juonut suunnilleen saman määrän.

Yksi selvityksen aihe oikeudessa onkin se, missä määrin runsas päihteiden käyttö vaikutti naisen kuolemaan.

Syyttäjä vaatii 34-vuotiaalle ruotsalaiselle ensisijaisesti rangaistusta taposta ja sen mukaista pitkää vankeusrangaistusta.

Tapposyytteen mukaan 34-vuotias oli kuristanut naista teltan narulla kunnes nainen meni elottomaksi ja hänelle aiheutui sydänpysähdys.

Nainen järjesti lentoliput
Toissijaiset syytteet ovat törkeä pahoinpitely sekä törkeä kuolemantuottamus.Nämä syytteet liittyvät toisiinsa.

Törkeän pahoinpitely -syytteen mukaan syytetty aiheutti uhrilleen hengenvaarallisen tilan. Törkeän kuolemantuottamus -syytteen mukaan syytetty kaatoi puolustuskyvyttömässä tilassa olleen ja alkoholin vaikutuksen alaisena olleen naisen maahan ja jätti telttaan.

34-vuotias ruotsalainen otettiin tuoreeltaan kiinni. Hän on ollut viimeiset kaksi kuukautta tutkintavankina.

Esitutkinnassa (poliisikuulusteluissa) ruotsalainen ei tunnustanut rikosta, mutta on muuten kertonut tietoja tapahtumasta ja pariskunnan taustasta.

Miehen mukaan nainen oli iloinnut hänen tulostaan Suomeen. Nainen oli järjestänyt miehelle lentoliput.

Huomasi "ilmastointinarun" kaulassa
Nainen oli ollut iloinen miehen rakkaudesta. Heillä oli ollut tarkoituksenaan lähteä yhdessä Budapestiin.

Illanvietto oli ollut kostea. Miehen kertoman mukaan hän meni edeltä teltalle, jonne nainenkin pian saapui.

He juttelivat teltalla 15-20 minuuttia. Nainen oli "yskinyt tai oksentanut ulos teltasta".

Nainen oli pyytänyt noutamaan puhelimensa.

Syytetty oli maannut teltassa selin naiseen. Sitten hän kaatoi naisen patjalle.Liikkeen vuoksi koko teltta alkoi kaatua.

Syytetty ryhtyi korjaamaan teltan tukikeppiä. Tuolloin hän huomasi "ilmastointinarun" naisen kaulassa.

Syytetty kuuli naisen korisseen sen jälkeen kun hän irrotti narun.

Hän muistaa myös painaneensa naisen rintaa nyrkillä. Hän havaitsi naisen virtsanneen allensa.

Suunnitelmissa yhteinen elämä
Teltassa oli ollut pilkkopimeää. Syytetyn käsityksen mukaan narut roikkuivat teltan katosta. Niillä säädeltiin teltan tuuletusaukkoja.

Syytetyn mukaan heillä oli ollut illan aikana väittelyä keskenään. Ulkopuolisten korviin se voi kuulostaa riidalta, mutta sellainen keskustelu oli heille tavallista.

Miehen mukaan he olivat tavanneet Maltalla viime joulukuussa.

He olivat seurusteleva pari. Heidän tarkoituksenaan oli asua samassa maassa ja yhdessä.

Syytetty mainitsi myös, että tiesi jonkun naisystävänsä aiemmin poikaystävän kuristaneen tätä. Tästä syystä nainen kammosi kuristamista eikä hän tämän vuoksi pitänyt kättään naisen kaulalla.

Syyttäjän mukaan pakovaara
34-vuotias ruotsalainen on asunut useissa Euroopan maissa. Viimeisin osoite menee Malmön kaupunkiin Etelä-Ruotsiin. Sitä ennen miehen osoite oli Maltalla.

Syyttäjän mukaan miehen vangittuna pitäminen on välttämätöntä, koska on oletettavissa, että hän lähtisi muutoin pakoon tai muuten karttaisin rangaistuksen täytäntöönpanoa.

Syytteiden käsittely alkoi maanantaina Kouvolassa Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Tuomio asiassa annetaan 1. elokuuta.

Iltalehti palaa oikeudenkäyntiin myöhemmin.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201807242201092544_u0.shtml
 
Katso paljastava piilokameravideo – Ylen toimittaja testasi tärkeiden yritysten ja laitosten tilaturvallisuutta: Lähes kaikilla puutteita kulunvalvonnassa
Jokainen turvallisuuspoikkeama on vakava asia, kommentoi yksi valtion viraston edustajista. Ylen testihenkilö pääsi sisään lähes kaikkien testattujen virastojen ja yritysten ovista.
Turvallisuus
25.7.2018 klo 08:07
13-3-10320464.jpg




A-studio testasi: Mihin pääsee sisään keltaliiveillä ja tikkailla?
Toimittaja Pasi Peiponen testaa, mihin kaikkialle pääsee pelkillä keltaliiveillä ja tikkailla.
13-3-7779542.jpg

Pasi Peiponen

Suomen Pankki, Helsinki-Vantaan lentoasema, Viestintävirasto, Fortum, Säteilyturvakeskus.

Muutamia esimerkkejä kohteista, joiden kulunvalvontaa ja tilaturvallisuutta Yle testasi laajassa turvatestijutussa.

Testin kohteet valittiin niiden yhteiskunnallisen merkittävyyden kannalta.

Kohteilla on merkitystä kansalaisten yleiselle turvallisuudelle tai tietoturvallisuudelle.

Valvonta petti lähes kaikissa
Testissä oli 11 kohdetta.

Testihenkilö (toimittaja) pääsi kohteista kymmeneen.

Vain yhdessä kohteessa kysyttiin testihenkilön nimeä ja sitä, millä asialla liikuttiiin.

Testatut paikat olivat Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus (Valtori), Viestintävirasto, Suomen Pankki, Fortum Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema, Tieto Oyj, Hanasaaren voimalaitos, Helsingin Oodi-kirjaston työmaa, Rahoitusvakausvirasto, Säteilyturvakeskus ja Yleisradio.

Videot ovat hämmentäviä.

Turvatesti näyttää, miten toimittaja pääsee sisään kulunvalvonnoista, hisseistä ja ovista toimistotiloihin sekä eri turvatasoisiin henkilökuntatiloihin ovien läheisyydessä.

Syvemmälle tiloihin Yle ei mennyt.

Miten turvatestijuttu toteutettiin?
Turvatestijuttu toteutettiin piilokameralla. Testi perustui roolihahmoon.

13-3-10320988.jpg


Testaajana muissa paitsi Ylessä toimi A-studion toimittaja Pasi Peiponen.Yle.
A-studion toimittaja Pasi Peiponen oli pukeutunut keltaisiin, nimettömiin huomioliiveihin.

Mukana olivat pienet taitettavat tikkaat sekä kuvaton ja nimetön henkilökortti. Kypärää käytettiin muutamassa kohteessa.

Testihenkilö puhui myös kännykkäänsä eräänlaista “työmaapuhelua”.

Lue Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittajan Jouko Jokisen perustelut(siirryt toiseen palveluun) turvatestijutun tekemiselle.

Yle näytti kaikkien testattujen laitosten ja yritysten turvallisuusvastaaville tai muille asianomaisille tehdyn videon (yllä).

Näin he kommentoivat:

1/11 Valtori: kommentoijana asiakkuusjohtaja Jouni Mustonen
Pääsy sisään.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus (Valtori) on paljon vartijana.

Asiakkaina ovat kaikki valtonhallinnon virastot ja laitokset.

Valtori tuottaa valtionhallinnolle ict-palveluja. "Korkean varautumisen ja turvallisuuden vaatimukset täyttäviä tieto- ja viestintäteknisiä palveluja", kerrotaan yhtiön nettisivuilla.

Videolla testihenkilö pääsee ohi aulavalvonnan, hississä työntekijän mukana ylöspäin ja toisen työntekijän avatessa oven – sisään toimistotilaan.

Kukaan ei matkalla kysy mitään.

Miten tässä kävi näin?

– Meillä on hyvin selkeä ohjeistus henkilökunnalle. Tuntemattomia henkilöitä ei saa tiloihin päästää. Siinä mielessä tässä on virhe, Mustonen sanoo.

13-3-10320481.jpg


Valtorin asiakkuusjohtaja Jouni Mustonen.Yle
Miten vakavasta virheestä on kysymys?

– Jokainen turvallisuuspoikkeama on vakava asia.

Mustosen mukaan sisäänmeno videolla tapahtuu normaaliin toimistotilaan, ei kriittisimpiin tiloihin tietoturvan kannalta.

Valtorissa on eri turvaluokan tiloja, joihin pääsy on hyvinkin rajattua.

– Mutta ikävä on todeta, että tällaista pääsee tapahtumaan.

Mustosen mukaan koulutusta ja jatkuvaa muistuttamista henkilöstölle on tehtävä enemmän.

– Hyvä suomalainen kotikasvatus ei toimi näissä tilanteissa.

– Halutaan avata ovi, koetaan tungettelevaksi kysyä kuka olet, millä asialla olet, ja vielä todistaa kuka olet, Mustonen toteaa.

Hän pitää Helsingin Sörnäisissä olevaa Valtorin toimitaloa hankalimpana tilaturvallisuuden kannalta.

Aulahenkilökunnan pitäisi pystyä paremmin valvomaan kulkijoita.

– Tilan omistaja tai hallinnoija joutuu tekemään noissa aulatiloissa parannuksia, Mustonen sanoo.

2/11 Viestintävirasto, kommentoijana riskienhallintapäällikkö Juha Salpakari
Pääsy sisään.

Viestintävirasto huolehtii, että Suomessa on turvalliset viestintäyhteydet.

Siellä on myös kyberturvallisuuskeskus.

Videolla testihenkilö kävelee lähes suoraan viraston tuleviin, lähes valmiisiin toimitiloihin.

– Aulassa olisi pitänyt tarkastaa kulkijan henkilöys. Me suhtaudumme Viestintävirastossa turvallisuuteen erittäin vakavasti.

– Tämä oli rakennusvaihe. Siellä ei ollut Viestintäviraston tietoja eikä toimintoja sillä hetkellä, kun video toteutettiin.

Remontoitavat kohteet ovat Salpakarin mukaan erityisen hankalia valvottavia.

13-3-10320466.jpg


Viestintävirasto on muuttanut uusiin tiloihin Helsingissä.Yle
– Meillä on varmaan ollut kohteessa arviolta yli 200 työntekijää.

Työntekijöihin on Salpakarin mukaan kohdistettu tiettyjä turvallisuustoimenpiteitä.

– Turvallisuuden valvominen tilassa, johon on useita kulkureittejä on aika vaikeaa. Se vaatii paljon rahaa ja toimenpiteitä.

Mitä jatkotoimenpiteitä testi aiheuttaa Viestintävirastossa?

– Olemme jo toteuttaneet toimenpiteitä heti, kun saimme tämän tilanteen tietoomme.

– Kyseessä ei ole pelkästään ohjeistusta viraston väelle. Esimerkiksi kulunvalvonta jo käytössä melko kattavalla tasolla, Salpakari sanoo.

3/11 Suomen Pankki, kommentoijana viestintäpäällikkö Elisa Newby
Pääsy sisään.

Vain tikkaita näyttämällä pääsi Suomen Pankin päärakennuksen kulunvalvonnasta eteenpäin.

13-3-10320465.jpg


Turvatesti Suomen Pankin päärakennuksessa.Yle
– Virhe tapahtui siinä, ettei tarkistettu henkilöllisyyttä tai kulkuoikeutta vastaanottoalueella.

Entä testin seuraukset?

– Tähän asti Suomen Pankin päärakennuksen ulko-ovi on pidetty avoimena. Nyt mahdollisesti harkitaan sen sulkemista.

4/11 Fortum Oyj, kommentoijana turvallisuusjohtaja Juha Härkönen
Pääsy sisään.

Videolla toimittaja pääsee Fortumin toimistotilaan kulunvalvontaovien kautta.

Työntekijät edesauttavat pääsyä eteenpäin.

– Minä en ole hirvittävän huolissani siitä, mitä videolla tapahtui. Toki meidän täytyy miettiä, mitä tästä opitaan, Härkönen sanoo videon katsottuaan.

Tapahtuiko jossain kohtaa virhe?

– Meidän ohjeistukset kieltävät päästämästä toisia ihmisiä sisälle omilla kulkukorteillaan.

Fortumin pääkonttorissa tilat rakentuvat tietoturvan osalta erilaisiin vyöhykkeisiin.

– Niihin on paljon vaikeampi päästä, eikä niihin kukaan ulkopuolinen pääse, en edes minä.

13-3-10320453.jpg


Fortumin turvallisuusjohtaja Juha Härkönen.Yle
– Eri asia on, mitä sinä näet ja mihin sinä pääset, vaikka sinä pääsisit kerrokseen, Härkönen toteaa.

Fortum muutti uusiin avokonttoritiloihin jokin aika sitten. Kulunvalvontaa ja tilaturvallisuutta pohdittiin tuolloin.

Yhtiössä päätettiin edetä käyttäjäystävällisyys ja työviihtyvyys huomioiden.

– En halua myöskään sellaista maailmaa ja Suomea, että kaikki on suljettua, estettyä ja rajoitettua, Härkönen sanoo.

5/11 Helsinki-Vantaan lentoasema, kommentoijana Finavian riskienhallintajohtaja Juha-Pekka Pystynen
Pääsy sisään, ei-turvakriittiselle -alueelle.

Testihenkilö seuraa henkilöä kulunvalvontaoven sisäpuolelle Terminaali 2:ssa. Juha-Pekka Pystysen mukaan video on tehty “julkisella ja yleisellä paikalla”.

Millä tavoin tila on julkinen, jos siinä on kulunvalvonta?

– Tuo alue ei edellytä minkäänlaista lisenssiä, jotta siellä voi liikkua. Meillä on valtava määrä sellaisia kulkuvalvottuja ovia, jotka ovat niin sanotulla ei-turvakriittisellä alueella.

– Tila, johon videossa mennään, on ainoastaan työntekijöille suunnattu reitti.

13-3-10320467.jpg


Testi tehtiin lentoaseman terminaali 2:ssa.Yle
Finaviassa tiedostetaan riski.

– Sinne saattaa eksyä sellaisia, jotka ovat joko vahingossa tai tarkoituksellisesti tulleet alueelle. He eivät pysty saamaan siellä kuitenkaan mitään pahaa aikaiseksi, Pystynen toteaa.

Turvallisuusjohtajan mukaan videossa näkyvän oven jälkeen ei olisi enää päässyt eteenpäin.

Ennen lentoaseman turvakriittistä aluetta tarkistetaan hänen mukaansa kaikkien liikkumisoikeudet.

Aiheuttaako video lentoasemalla jatkotoimenpiteitä?

– Ei minkäänlaisia. Me olemme edelleen luottavaisia meidän valvontakykyymme.

– Me pystymme reagoimaan todella nopeasti, jos joku menee oikeasti turvakriittisen oven toiselle puolen, jonne hänellä ei ole asiaa, Pystynen sanoo.

6/11 Tieto Oyj, kommentoijana riskienhallinnan vastaava johtaja Mikael Salonaho
Pääsy sisään.

Videolla työntekijä pitää ovea auki Tiedon toimistotilaan. Työntekijät tai aulapalvelu eivät reagoi testihenkilöön.

– Kyseessä on inhimillinen virhe. Se on seurausta tasapainoilusta avoimuutta ja yhteistyötä korostavan kulttuurimme ja turvallisuuskontrollien välillä, Salonaho kirjoittaa Ylelle.

Tieto Oyj antaa kirjallisen vastauksen Ylelle aikataulusyistä.

Salonaho pitää tapausta hyvänä muistutuksena Tieto Oyj:n turvallisuuskontrollien tärkeydestä.

13-3-10320482.jpg


Tieto Oyj:n pääkonttori Espoossa.Yle
– Kyseinen tilanne ei kuitenkaan vaarantanut asiakasturvallisuutta, Salonaho kirjoittaa.

Yhtiön toimipisteissä on turvallisuusvaatimuksiltaan eritasoisia tiloja.

– Esimerkiksi viranomaisten hyväksymät, tiukempien turvallisuusvaatimusten mukaiset tilat, on tarkasti eristetty.

Onko videolla seurauksia Tieto Oyj:ssä?

– Henkilöstön tietoisuutta turvallisuusasioista lisätään entisestään.

– Kehitämme tiloissa vierailevien henkilöiden rekisteröintiä ja ohjausta, jotta vastaavilta tilanteilta jatkossa vältytään, Salonaho kirjoittaa.

7/11 Hanasaaren voimalaitos, kommentoijana Helen Oy:n turvallisuusjohtaja Mats Fagerström
Ei pääsyä.

Hanasaaren voimalaitos on testin ainoa paikka, jossa testihenkilö ei pääse sisään. Kun aulavahti kysyy testihenkilön nimeä videolla, toimittaja paljastaa henkilöytensä ja aikeensa.

– Vartija toimi esimerkillisen hyvin. Henkilö, joka tekee meille töitä, on paljon vartijana.

13-3-10320454.jpg


Turvallisuusjohtaja Mats Fagerström.Yle
Johtuiko vartijan hereilläolo hänen persoonastaan vai ohjeista?

– Varmasti molemmista. Vartioimisliikkeen omilla esimiehillä ja sisäisellä koulutuksella on myös todella iso merkitys.

Fagerströmin mukaan voimalaitos esittää vaatimuksia ja toivomuksia vartioimisliikkeelle.

Todellinen jalkautus tapahtuu vartioimisliikkeen sisällä, ei pelkästään kirjattujen ohjeiden tekemisessä.

– Niissä me olemme suhteellisen hyviä, Fagerström pohtii.

8/11 Oodi-kirjaston rakennustyömaa, kommentoijana YIT-rakennusyhtiön työturvallisuuspäällikön sijainen Mansoor Ardam
Pääsy sisään.

Kirjastokorttia ei kysytä Oodi-kirjaston työmaan pääkulkuportilla. Videolla henkilö käyttää omaa kulkulupaansa päästäessään testihenkilön sisään.

– Tämä on kehitysalue, josta me puhumme seuraavassa turvavartissa. Tuollaista ei saa tehdä, Mansoor Ardam painottaa.

Kaikille työntekijöille pakollisessa turvavartissa tiedotetaan työmaan säännöistä ja turvallisuusohjeista.

13-3-10321011.jpg


Oodi-kirjaston työmaa Helsingin keskustassa.Yle
Oodi-kirjaston rakennustyömaa on vartioitu tehokkaasti, syynä sijainti Helsingin ydinkeskustassa.

– Meillä on monta erilaista kameravalvontaa. Me ollaan saatu täällä muutama murtotapaus ja vastaavanlaisia kiinni. Poliisit tulevat ja heidät (ulkopuoliset) viedään pois työmaalta, Ardam sanoo.

9/11 Rahoitusvakausvirasto: kommentoijana Yksikönpäällikkö Saija Kuivalainen
Pääsy sisään.

Kontrolli perustuu useisiin kulunvalvontapisteisiin.

Siitä huolimatta – testihenkilö pääsi ohi Rahoitusvakausviraston toimistotilaan.

13-3-10320451.jpg


Rahoitusvakausvirasto sijaitsee Tilastokeskuksen toimitalossa Helsingissä.Yle
– Viraston henkilökunta on tehnyt kulunvalvontapisteissä inhimillisiä virheitä.

Rahoitusvakauusviraston yksikönpäällikkö Saija Kuivalainen vastaa Ylelle kirjallisesti nähtyään videon.

– Toimittajan vierailu nosti esiin puutteita tilaturvallisuudessa.

– Korjaavat toimenpiteet on välittömästi käynnistetty, jottei vastaava toistu, Kuivalainen toteaa.

Testi ei aiheuttanut Kuivalaisen mukaan uhkaa viraston tietoturvalle.

– On kuitenkin selvää, että fyysinen turvallisuus on tärkeä osa tietoturvallisuuden varmistamista ja riskien hallintaa, Kuivalainen vastaa Ylelle.

10/11 Säteiluturvakeskus, kommentoijana johtaja Kaisa Koskinen
Pääsy sisään.

Videolla aulavalvoja auttaa testihenkilöä hississä kysymättä tämän nimeä tai asiaa.

– Pääsitte selvästi meidän puolijulkisiin tiloihin. Se ei mennyt aivan meidän prosessien mukaan. Heidän (aulavalvojien) kuuluisi soittaa isännälle, ja isännän tulisi hakea tuosta alakerrasta.

13-3-10320452.jpg


Säteilyturvakeskun johtaja Kaisa Koskinen.Yle
Mitä seuraamuksia video aiheuttaa Stuk:ssa?

– Keskustelemme vakavasti meidän palvelutoimittajayrityksen kanssa siitä, kuinka heidän henkilöstönsä toimii. Korostamme tila- ja tietoturvallisuusnäkökulmaa omalle henkilöstölle, Koskinen toteaa.

11/11 Yleisradio, kommentoijana riskienhallinta- ja turvallisuuspäällikkö Marko Lavikkala
Entä Ylen oma kulunvalvonta?

Yle halusi testata tasapuolisesti, miten ulkopuolinen henkilö pääsee sisään Pasilan Mediatalon pääaulasta keltaliiveillä ja tikkailla.

Testihenkilö pääsi sisään.

Kulunvalvonta avasi oven testihenkilölle kysymättä, kuka henkilö on ja millä asialla.

Kesälomalta tavoitettu Ylen turvallisuuspäällikkö Marko Lavikkala on tuloksesta harmissaan.

– Tässä on toimittu meidän ohjeiden vastaisesti.

Uusi turvallisuusohje on juuri jaettu taloon. Turvallisuuskulttuurin kehittäminen on yhtiössä painopisteenä.

13-3-10320480.jpg


Yle testasi myös Yle Pasilan kulunvalvonnan. Testaajana toimi ulkopuolinen henkilö.Yle
– Ylellä on lakisääteisiä velvotteita. Selvää on, että meidän turvallisuuden täytyy olla kunnossa. Tällaiset tapaukset osoittavat, että turvallisuuskulttuurissa on kehittämistä.

– Ilman muuta meidän täytyy toimia tarkemmin, Lavikkala sanoo.

Lisää turvallisuusaiheesta illan A-studiossa klo 21 TV1:ssä.

Studiovieraina turvallisuuskouluttaja Jari Stolt Ammatinedistämislaitoksesta, asiakkuusjohtaja Jouni Mustonen Valtorista, tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen F-Securelta ja palvelujohtaja Ville Salonen Securitas Oy:sta. A-studion juontaa Jan Andersson.

Videon kuvaus: Jussi Koivunoro, Jani Saikko, Sasha Silvala, Jyrki Ojala, Janne Lindroos.
https://yle.fi/uutiset/3-10320853?origin=rss
https://yle.fi/uutiset/3-10320853
 
Näkyihän kulku videolta, tosin ei siinä näy mihin tilaan sähkölukollisesta ovesta kuljettiin..
En videota katsonut , oman kokemuksen pohjalta vain arvelen. Edelleen en usko että tuskin on ns airsidelle tai muulle turvakriitiselle alueelle päässyt. Johkin terminaalityöntekijöiden sosiaalitilaan ehkä päässyt. Tämä tila mihin oli päässyt olisi kiva tietää.
 
En videota katsonut , oman kokemuksen pohjalta vain arvelen. Edelleen en usko että tuskin on ns airsidelle tai muulle turvakriitiselle alueelle päässyt. Johkin terminaalityöntekijöiden sosiaalitilaan ehkä päässyt. Tämä tila mihin oli päässyt olisi kiva tietää.
Katso video 01:30 ajasta jos tunnistat paikan
 
Todella leväperäistä. Vielä kun suuri/n osa raksamiehistä ja erilaisista tsuppareista on nykyään kaalimaista tai - staneista niin riskit ovat suuret. Eikö noille ole kerrottu part and parcel - ja ei lintukoto - juttuja.

Työpaikkani ulkopuolella liikkui epäsiisti karvaturpa kameran kanssa. Menin heti tivaamaan asiaansa, asiallisesti toki. Meni hetkeksi hämilleen ja esittäytyi hesarin kuvaajaksi, näytti todisteetkin. Sanoin että tapoihin kuuluu mennä pyytämään lupa talon päälliköltä, ja "asiakaskunta" huomioon ottaen olisi vähän pakkokin. Otti sitten dzhuurnalisti itseensä ja alkoi tivata omia valtuuksiani, johon totesin olevani a virkamies ja b turvallisuusvastaava tässä kiinteistössä.

Kuvista tuli ihan hienoja vaikka juttu oli perus hesaria.
 
Todella leväperäistä. Vielä kun suuri/n osa raksamiehistä ja erilaisista tsuppareista on nykyään kaalimaista tai - staneista niin riskit ovat suuret. Eikö noille ole kerrottu part and parcel - ja ei lintukoto - juttuja.

Työpaikkani ulkopuolella liikkui epäsiisti karvaturpa kameran kanssa. Menin heti tivaamaan asiaansa, asiallisesti toki. Meni hetkeksi hämilleen ja esittäytyi hesarin kuvaajaksi, näytti todisteetkin. Sanoin että tapoihin kuuluu mennä pyytämään lupa talon päälliköltä, ja "asiakaskunta" huomioon ottaen olisi vähän pakkokin. Otti sitten dzhuurnalisti itseensä ja alkoi tivata omia valtuuksiani, johon totesin olevani a virkamies ja b turvallisuusvastaava tässä kiinteistössä.

Kuvista tuli ihan hienoja vaikka juttu oli perus hesaria.

On se jännä, ettei henkilökorttia voi pitää näkysällä ja ilmoittaa asiallisesti millä asialla on liikkellä..
 
Back
Top