Naapuripellolle yöllä laskeutunut kopteri herätti huolta – "Vain punainen ja vihreä merkkivalo päällä"
NH90-kuljetushelikopteria käytetään yhteistoimintaan erikoisjoukkojen kanssa, valvontaan ja tiedusteluun ja virka-apuna pelastustehtävissä, kuten etsintä-, kuljetus-, evakuointi- ja palonsammutustehtävissä.
Puolustusvoimat
SIPOO | Miksi tumma helikopteri laskeutui pimeässä ilman valoja Sipoossa Linnanpellossa pellolle ja nousi pian ilmaan vain punainen ja vihreä merkkivalo päällä? Tätä ihmeteltiin maanantai-iltana Facebookin Sipoo-ryhmässä.
Utin jääkärirykmentillä alkoi maanantaina Shark 18 -meritoimintaharjoitus Suomenlahdella.
Kaksi viikkoa kestävä harjoitus toteutetaan Turun länsipuolelta Porvoon edustalle ulottuvalla rannikko- ja merialueella. Harjoitukseen osallistuu ruotsalainen lento-osasto.
Jääkärirykmentti tarkensi heti internetsivulleen tiedon, että viikolla 45 joitakin Shark 18 -harjoitukseen liittyviä koulutuslentoja on myös pääkaupunkiseudun kaupunkialueella – siis myös sipoolaisella maaseudulla.
Jääkärirykmentin Helikopteripataljoona ylläpitää ympärivuorokautista päivystysvalmiutta muiden viranomaisten tukemiseksi. Virka-apuvalmiuteen kuuluvat myös meripelastustehtävät. Harjoituksessa on mukana lähes 200 henkilöä.
Shark 18 -harjoituksen tärkein tavoite on kouluttaa pataljoonan lentomiehistöille meripelastustoimintaa ja toimintaa merellisissä olosuhteissa. Pääkalustona ovat NH90- ja MD500-helikopterit.
Ruotsalaiseen lento-osastoon kuuluu noin 20 henkilöä ja yksi NH90-helikopteri.
Lentotoimintaa on kaikkina vuorokaudenaikoina, ja harjoittelussa on osittain mukana myös muut viranomaiset.
– Rajavartiolaitoksen tehtävät eivät rajoitu merellä tapahtuviin tilanteisiin ja harjoitukset ovat tärkeä osa koulutusta. Pimeälentoa ei voi harjoitella keskellä päivää, ja tehdään tähän aikaan että ei häiritse yöllä, tiesi eräs kommentoija Sipoo-ryhmässä kertoa.
Maavoimien erikoisjoukot, Puolustusvoimien helikopteritoiminta ja niitä tukevat toiminnat on keskitetty Utin jääkärirykmenttiin. Sen painopiste on varusmiesten kouluttamisen ohella palkatun henkilöstön harjoittamisessa, mikä näkyy myös joukko-osaston henkilöstörakenteessa. Rykmentissä on palkattua henkilöstöä varusmiehiä enemmän.
Rykmentti on Suomen kansallisen puolustuksen terävintä kärkeä. Virka-avun lisäksi se osallistuu tarvittaessa sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin.