Hänhän ei siis joudu istumaan ollenkaan. Ei siis mene vankilaan. Se luetun ymmärtäminen....?Toivottavasti vankilassa saa todellisen tuomion.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Hänhän ei siis joudu istumaan ollenkaan. Ei siis mene vankilaan. Se luetun ymmärtäminen....?Toivottavasti vankilassa saa todellisen tuomion.
En lukenut kunnolla.Hänhän ei siis joudu istumaan ollenkaan. Ei siis mene vankilaan. Se luetun ymmärtäminen....?
Tuo tarkastus löytyy osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/1353/2018Keskusrikospoliisi tutkii Pohjolakotia – Esittelijäneuvos: Ensimmäinen kerta, kun apulaisoikeusasiamies tekee tutkintapyynnön lastensuojelulaitoksesta
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki Nuorten Ystävät -palvelut ylläpitämään Pohjolakotiin Muhokselle yllätystarkastuksen 17.–18. huhtikuuta.
KUVA: Moilanen Jukka-Pekka
Kotimaa 5.11.2018 20:00
Susanna Kemppainen
Keskusrikospoliisi tutkii muhoslaista Pohjolakotia.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on tehnyt Pohjolakotia koskevan tutkintapyynnön, jonka Poliisihallitus on määrännyt KRP:n tutkittavaksi.
KRP:n Oulun yksikön päällikkö, rikosylikomisario Ari Soronen kertoo, että he ovat aloittaneet asiassa esitutkinnan.
Tilaajille
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotim...kintapyynnon-lastensuojelulaitoksesta/809759/
(Palstan seuraaminen paranisi, jos porukka ei kopioisi juttuja kokonaan, vaan laittaisi lyhyen saatteen ja linkin. )
Totta, että yksi ongelma on tuo asiakaskunta.Tuo tarkastus löytyy osoitteesta https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/1353/2018
Ongelmana siis että "lapset" ovat olleet varttuneita teinejä pahimmasta päästä, joita on "koulutettu" erilaisilla rangaistuksilla joita ei lainsäädännössä löydy, ml. kollektiivisilla rangaistuksilla. Myös eristämistä on käytetty rangaistuksenomaisesti.
Eri yksiköissä on myös ollut eri käytäntö, joka mahdollisesti on ollut osa "koulutusjärjestelmää".
Minulle vaan syntyy kysymys, onko lainsäädännön sanktioiden sisältö riittävä niiden tapausten kanssa toimimiseen, jotka eivät kehotuksista ja laissa säädetyistä rangaistuksista ota onkeensa? En tiedä, en ole ollut tekemisissä alan kanssa.
Joo, kuullostaa paskalta paikalta. Mielivalta ei kuitenkaan juuri auta vaan selkeä säännöstö jossa myös on keinoja olisi kaikkien edun mukaista.Totta, että yksi ongelma on tuo asiakaskunta.
Kuitenkin joskus jutellut tuolla töissä olleen kanssa, eikä hän ihmetellyt uutisointia.
Minulle vaan syntyy kysymys, onko lainsäädännön sanktioiden sisältö riittävä niiden tapausten kanssa toimimiseen, jotka eivät kehotuksista ja laissa säädetyistä rangaistuksista ota onkeensa? En tiedä, en ole ollut tekemisissä alan kanssa.
Ulkkis on symppis Rovaniemen hovioikeuden mukaan? Kymmenet puukoniskut =tappo.
Safarioppaan murha lieventyi tapoksi hovioikeudessa
https://yle.fi/uutiset/3-10501222
Tuosta on muuten ennakkotapauksia. Silloin uhria (muistaakseni) oltiin lyöty 50+ kertaa ja tuomioituin katsoi tapauksen olleen tappo. Ilmeisesti teon katsotaan olevan "normaali", jos uhria lyödään kunnes tämä lakkaa liikkumasta. Erityisen julmaksi teko arvatenkin lasketaan, jos ruumiista erotellaan osia uhrin vielä eläessä tms.
Ei.
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.
- vakaasti harkiten,
- erityisen raa'alla tai julmalla tavalla,
- vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai
- tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi
Henkirikosoikeuden lähtökohta on se, että tahallinen henkirikos on tappo. Mikäli sitä pidetään erityisen törkeänä, kyseessä voi olla murha. Vastaavasti erityiset lievennysperusteet voivat tehdä siitä surman. Olennaista kuitenkin on oivaltaa lähtökohta: tappo on aina törkeä väkivaltarikos eikä törkeää tekoa oikeuden tarvitse lähtökohtaisesti yrittää selittää murhasta tapoksi. Käytännössä murhasyytteessä olevan henkilön asianajaja pyrkii osoittamaan törkeyden puuttumisen, mutta tuomioistuimen kannalta lähtökohta on selvä: nimenomaan teon törkeys on perusteltava, ja puolustusasianajaja pyrkii vain horjuttamaan syyttäjän näyttöä.
Tuossa niitä ennakkopäätöksiä.
KKO 1974-II-15: A oli surmannut kaksi henkilöä hakkaamalla heitä useita kertoja kirveellä päähän. Se, että uhrit mahdollisesti kuolivat jo ensimmäisiin iskuihin, ei estänyt katsomasta tekoa erityisen raa'aksi.
KKO 1981-II-32: Välittömästi uhrin surmanneen kirjepommin lähettämistä ei pidetty erityisen raakana tai julmana menettelynä.
KKO 1984-II-96: Pyyhkeeseen käärityllä kukkaruukulla useita kertoja lyöminen sekä sähköjohdolla kuristaminen katsottiin erityisen raa'aksi ja julmaksi. Asiaan varsin mahdollisesti vaikutti se, että tekoa jatkettiin uhrin aneltua armoa.
KKO 1995:102: "B:n maatessa asuntonsa vuoteessa A oli tahallaan surmannut B:n lyömällä tätä lukuisia kertoja päähän kirveen terällä ja hamaralla sekä vasaralla ja rautaputkella. B oli kuollut iskuista aiheutuneisiin kallonmurtumaan ja aivoruhjeisiin. Hän oli saattanut menettää tajuntansa jo ensimmäisestä iskusta eivätkä iskut siten olleet välttämättä aiheuttaneet hänelle erityisen suurta tuskaa. Kun kuitenkin otettiin huomioon A:n sitkeä surmaamispyrkimys sekä surmaamisvälineet ja niiden käyttötapa, surmaamisen katsottiin tapahtuneen erityistä raakuutta osoittaen. [...] A tuomittiin rangaistukseen murhasta."
KKO 2000:3: A oli puukottanut vaimoaan ja kolmea lastaan yhteensä 94 kertaa. Tekojen katsottiin osoittavan erityistä raakuutta ja julmuutta, vaikka uhrit sinänsä saattoivatkin kuolla jo ensimmäisistä iskuista. Asiassa jäi epäselväksi, onko A palannut myöhemmin varmistamaan uhrien kuoleman, mutta tekojen törkeys jo itsessään riitti murhatuomioon.
KKO 2000:29: A oli uhannut B:tä tämän 6-vuotiaan lapsen C:n nähden puukolla. B:n paettua A oli tappanut C:n viiltämällä tältä kaulan auki. Tapon katsottiin tapahtuneen erityisen raa'alla ja julmalla tavalla.
Kuristaminen menetelmänä on ollut esillä useissa tapauksissa. Itsessään sitä ei ole viime aikoina KKO:ssa pidetty raakana ja julmana tappamisen tapana, vaikka toisenlaisiakin tuomioita on annettu. Näiltä osin ks. KKO 1984-II-142, KKO 1988:73, KKO 1989:141 ja KKO 2004:63.
Tässäkin tappauksessa yksi Rovaniemen hoiviuoikeuden jäsen jätti eriävän mielipiteensä. Hänestä kyseessä oli murha.
OK. Eli törkeäksi teon tekee se, että tekee välissä jotakin muuta, kuten vaihtaa uhria tai asetta. Ja tuo, että oli surmannut lapsen, kun lapsen äiti oli paennut puukkomiestä on selvästikin katsottu julmuudeksi.