Esimerkkejä missä poliisin ei rikoksiin liittymätön "tutkinta" vaarantaa potilasturvallisuutta?
Ehkä käynnistyvä julkinen keskustelu avaa tätä asiaa, mitä arvelet?
Oisko yksi asia ihan, kun arvioidaan yksittäisen hlön mentaalista kyvykkyyttä hallussapitää aseita? Tai arvioitaessa yksilön -vaarallisuutta- mm. nettikirjoittelun perusteella? Löytyykö -profiiliin- sopivaa terveyshistoriaa?
Vakavien rikosten ehkäisy on mielestäni jees. Jos dystopiaa pelätään siksi, että tällaiset mahdollisuudet annetaan poliisille, niin kääntöpuolella voi olla myös se, että vakavien rikosten ehkäisemisen ontuessa se dystopia tulee yhtä varmasti.
Viivakoodia perseessä tai mikrosirua ranteessa on turha pelätä enää, kun jokainen kantaa älylaitetta töinään mukanaan - ihan vapaaehtoisesti- ja jättää itsestään päivän mittaan tarpeellisen määrän jälkiä peräänsä, tuhertaa pankkikorttien kanssa, esiintyy sen seitsemässä valvontakamerassa jne. Mr. Nobodya ei ole enää olemassakaan.
Minkä tahansa demokraattisenkin valtion lainsäädäntö jo nyt antaa mahdollisuudet dystopialle. On ihan kulloisenkin vallanpitäjän käsissä, miten lakia luetaan ja mihin tai miten sitä kulloinkin sovelletaan.
Loivan laskun esimerkkien maailmaan voi löytää naapurista: nykyään väärinajattelijoita ei enää teljetä tyrmään tai laiteta leirikierrokselle, ei heitä juurikaan ammuta tutkimatta, eivätkä he edes katoa mystisesti, ei, he ovat nykyään pedofiilejä tai vähintään hinttejä. Moni -pedofiili- varmasti toivoisi olevansa poliittinen vanki transsiperiassa mieluummin kuin leimattuna hirviöksi....mutta sitä Armoa hallinto ei annakaan...
Toistan: minkä tahansa valtion lainsäädäntö ja asetuskokoelma antaa mahdollisuuden tolkun perseilyyn. Tarvitaan vain halu toteuttaa sitä. Dystopian torjunnassa onkin tarpeellista torjuntavoittaa vaarallista ja yhteiskuntaa vakavasti vikuuttavaa rikollisuutta.