Suomen sisäinen turvallisuus

[ak.tied]

Tiedotusvälineitä voi myös kritisoida sinisilmäisyyden edistämisestä ja keskustelun tyrehdyttämisestä. No, jälkiviisaana on helppo huudella.

Musta toi kirjoitus oli hyvä. Jälkiviisastelua? Ei minusta. Tekstihän virheet suoraan toteaa ja sanoo, ettei edelleenkään näitä kukaan myönnä. Siinä jopa annettiin positiivinen erityismaininta Halla-aholle.

Kirjoitus oli kritiikkiä poliitikkoja, monikulttuurieliittiä, asiantuntijoita sekä myös mediaa kohtaan, tosin median roolia ei suoraan sanota. Työnantajaansa voi olla paha haukkua jos haluaa saada juttunsa lehteen. Mutta kyllä rivien välistä voi lukea, että vaikenemisen, vähättelyn ja suoranaisen kritiikin vaientamisen kulttuuriin on osallistunut koko julkisen keskustelun kenttä, jota myös media osaltaan edustaa.

 

[Deleted member 1381]

Musta toi kirjoitus oli hyvä. Jälkiviisastelua? Ei minusta. Tekstihän virheet suoraan toteaa ja sanoo, ettei edelleenkään näitä kukaan myönnä. Siinä jopa annettiin positiivinen erityismaininta Halla-aholle.

Kirjoitus oli kritiikkiä poliitikkoja, monikulttuurieliittiä, asiantuntijoita sekä myös mediaa kohtaan, tosin median roolia ei suoraan sanota. Työnantajaansa voi olla paha haukkua jos haluaa saada juttunsa lehteen. Mutta kyllä rivien välistä voi lukea, että vaikenemisen, vähättelyn ja suoranaisen kritiikin vaientamisen kulttuuriin on osallistunut koko julkisen keskustelun kenttä, jota myös media osaltaan edustaa.

Ei itse tekstissä sinänsä mitään vikaa ole. Ongelmat ja potentiaaliset ongelmat ovat olleet tiedossa vähintään yli kymmenen vuotta. Se että niistä nyt kohkataan, on selkeää jälkiviisautta.
Tämä kirjoituksen lause kävisi sanakirjaan esimerkiksi jälkiviisaudesta:

Aiheesta olisi pitänyt jo silloin, tai itse asiassa jo paljon aikaisemmin, käydä normaali yhteiskunnallinen keskustelu.

 

[ak.tied]

Ei itse tekstissä sinänsä mitään vikaa ole. Ongelmat ja potentiaaliset ongelmat ovat olleet tiedossa vähintään yli kymmenen vuotta. Se että niistä nyt kohkataan, on selkeää jälkiviisautta.
Tämä kirjoituksen lause kävisi sanakirjaan esimerkiksi jälkiviisaudesta:

No jokseenkin valistuneiden ja objektiivisesti maailmaa katsovien silmissä näin kyllä, mutta ne hiljaiset suuret massat pitäisi tähän herätellä ja sen suhteen kirjoitus on valitettavasti ihan ajankohtainen.

Jos kaiken mamutuksen ja unelma-ihannoinnin sijaan lehdistö tuottaisi tämän tyyppisiä kirjoituksia vastaavalla intensiteetillä, niin yleinen ilmapiiri olisi jotain muuta kuin nyt.

 

[PSB 5500]

Tiedotusvälineitä voi myös kritisoida sinisilmäisyyden edistämisestä ja keskustelun tyrehdyttämisestä. No, jälkiviisaana on helppo huudella.

Tämähän on jumalauta aivan käsittämätön kirjoitus vastuulliseen valtamediaan kuuluvassa lehdessä! Vaikea uskoa todeksi..

 

[hansai]

Musta toi kirjoitus oli hyvä. Jälkiviisastelua? Ei minusta. Tekstihän virheet suoraan toteaa ja sanoo, ettei edelleenkään näitä kukaan myönnä. Siinä jopa annettiin positiivinen erityismaininta Halla-aholle.

Kirjoitus oli kritiikkiä poliitikkoja, monikulttuurieliittiä, asiantuntijoita sekä myös mediaa kohtaan, tosin median roolia ei suoraan sanota. Työnantajaansa voi olla paha haukkua jos haluaa saada juttunsa lehteen. Mutta kyllä rivien välistä voi lukea, että vaikenemisen, vähättelyn ja suoranaisen kritiikin vaientamisen kulttuuriin on osallistunut koko julkisen keskustelun kenttä, jota myös media osaltaan edustaa.

Yksi perusongelma on, että joulupukkikin tulee useammin kuin tämän linjaisia kirjoituksia vastuullisen median toimesta.

https://twitter.com/x/status/1084408591929479168

https://twitter.com/x/status/1084415356893040640

 

[Ingsoc]

"Vastuullinen valtamedia"

Valtamedia = vallanpitäjien media. Ei mitään tekemistä vastuullisuuden kanssa.

 

[hansai]

Uskonnollinen radikalismi, islam ja terrorismi – miten vastustaa median toiston voimaa?​

​

Radikalisoituvat uskonnot, ja aivan erityisesti radikaalit islamtulkinnat, on 2010-luvun jälkipuolella esitetty merkittävänä eurooppalaisen ja länsimaisen sivilisaation uhkana. Jatkuva radikalismin, terrorismin ja islamin niputtaminen mediassa ja julkisessa keskustelussa voi kuitenkin sumentaa näköpiiriämme. Apulaisprofessori Johanna Sumiala ja dosentti Jyri Komulainen haluavat Tieteen päivien (9.-13.1.2019) ohjelmissaan raivata tilaa ymmärtävälle terrorismikeskustelulle ja myönteisille esimerkeille uskonnollisesta radikalismista.​

​

Viattomiin siviileihin kohdistuvat islamistiset terroriteot ovat yleistyneet Euroopassa alkaen tammikuun 2015 iskusta Charlie Hebdon toimitukseen, ja ne selitetään mediassa ja julkisessa keskustelussa usein ”radikalisoitumisen” lopputuloksina. Elokuusta 2017 lähtien radikalismin uhka on ollut konkreettisemmin läsnä myös suomalaisten kokemusmaailmassa, kun Abderrahman Bouanane puukotti useita ihmisiä Turun Kauppatorilla. Radikaalius on kuitenkin eri asia kuin väkivaltainen jihadismi. Tästä ovat yhtä mieltä media- ja viestintätutkimuksen apulaisprofessori Johanna Sumiala sekä uskontoteologian ja ekumeniikan dosentti Jyri Komulainen.​

​

Sumiala on ollut viime vuosina kiinnostunut siitä, miten väkivaltaa, terrorismia ja kuolemaa esitetään mediassa. Koska islamistinen terrori on yleistynyt länsimaissa viime aikoina, Sumiala on perehtynyt myös väkivaltaisiin islamtulkintoihin. Tieteen päivillä Sumiala vetää paneelia Miten keskustella terrorismista mediayhteiskunnassa? Monialaisessa paneelissa istuvat tutkija Karin Creutz, tietokirjailija ja kriisiviestinnän asiantuntija Lilly Korpiola sekä Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja Jukka Huusko.​

​

Komulainen on dosentti sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusuransa on lähtenyt liikkeelle hindulaisuuden ja kristinuskon välisen dialogin tarkastelusta, mutta myöhemmin hän on perehtynyt laajemmin globaalin etelän teologioihin. Komulainen on Tieteen päivillä session Uskonto, rohkeus ja radikalismi? puheenjohtaja. Sessiossa ovat mukana myös tutkija Kimmo Ketola sekä uskontodialogin asiantuntija ja teologian tohtori Elina Hellqvist.​

​

Radikaali ja politisoituva uskonto: uhka vai vapautuksen impulssi?​

​

Vaikka uskonnollinen radikalismi ja väkivalta onkin onnistuttu viime vuosina niputtamaan länsimaisessa tajunnassa, ei radikalismilla itsessään ole välttämätöntä yhteyttä hirmutekoihin tai terrorismiin. ”Jokainen aito kristitty on parhaimmillaan radikaali”, Komulainen kiteyttää tavalla, joka voisi asiayhteydestä irrallaan kuulostaa äärimmäisen uhkaavalta maallistuneille suomalaisille tapakristityille.​

​

[...]​

​

Komulainen toki myöntää, että radikalismi voi myös yhdistyä väkivaltaan ja terroritekoihin. Mutta hänen mukaansa olisi ymmärrettävä, että niin kutsutut maailmanuskonnot, kuten kristinusko, islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus, ovat niin laajoja ilmiöitä, että kaikkiin niistä liittyy sekä rauhan että väkivallan elementtejä. Esimerkiksi islamin mieltäminen muutaman marginaalisuuntauksen tekojen tähden väkivaltaiseksi terroriuskonnoksi kertoo enemmän ennakkoluuloistamme kuin islamista itsestään.​

​

Toiston politiikka ja kapeneva julkinen keskustelutila​

​

Sumialan mielestä uskonnollinen radikalismi voi näyttäytyä sekä positiivisena että negatiivisena riippuen siitä, mihin ilmiöihin se kulloinkin yhdistetään mediassa. Koska länsimaissa uskonnollinen radikalismi on viime aikoina yhdistetty lähinnä terrorismiin, on käsite saanut uhkaavan ja väkivaltaisen sivumerkityksen.​

​

Sumiala kuitenkin korostaa, että länsimaalaisten on helppo unohtaa, että jonkin ilmiön terrorismiksi tai väkivaltaiseksi radikalismiksi ymmärtäminen riippuu näkökulmasta ja kontekstista. Esimerkiksi al-Qaidan isku Charlie Hebdon toimitukseen ei näyttäytynyt monissakaan paikoissa epäoikeutettuna tai likaisena terrorina vaan sankarillisena profeetta Muhammedin kunnian puolustamisena. ”Mediatutkimuksen näkökulmasta on hirveän mielenkiintoista, milloin mediassa aletaan kutsua jotakin iskua terrorismiksi. Iskujen tekijät eivät välttämättä itse pidä tekoaan terrorina, eikä kaikkia iskuja, kuten Las Vegasin joukkoampumista lokakuussa 2017, pidetä mediassakaan terrorismina”, Sumiala sanoo.​

​

Terrorismikin on tietynlaista poliittista toimintaa, Sumiala muistuttaa: ”Terrorismin tavoitteena on herättää huomiota sellaisella teolla, jolla on suuri symbolinen arvo ja joka aiheuttaa kaaosta ja epäjärjestystä.” Hänen mukaansa islamin, radikalismin ja terrorismin assosiaatiossa on kyse ”toiston politiikasta”. Länsimaisessa mediassa erityisesti islamin ja terrorismin yhteydestä on puhuttu niin paljon, että nykyään toista on mahdotonta ajatella ilman toista – terrorismin ja islamin yhteys on ikään kuin hokemalla hoettu yhteiskunnallisesti olemaksi olevaksi tosiasiaksi. ”Vaikka asiantuntija sanoisi, että terroria ja islamia ei pidä aina yhdistää, tulee hän samalla yhdistäneeksi ne negaation kautta”, Sumiala toteaa tiedostaen, että joutui samalla jälleen kerran toistamaan islamin ja terrorismin välisen yhteyden.​

​

Toiston politiikka ja sen seuraukset ovat esimerkki niistä ilmiöistä, joita Sumialan Tieteen päivien paneelissa käsitellään. Hänen mukaansa suomalaisen julkisuuden keskustelutila, jossa terrorismista voidaan tällä hetkellä puhua, on hätkähdyttävän ja huolestuttavan pieni. Yksi iso syy tälle on se, että islam ja terrorismi ovat niin vahvasti kytkeytyneet toisiinsa mielissämme.”Huoleni on se, ettei julkisuudessa ole enää tilaa ajatella asioita muista kuin omasta näkökulmasta”, Sumiala avaa.​

​

Sumialan ja muutaman muun tutkijan vielä julkaisemattoman tutkimuksen havainnot Turun iskun jälkeisestä Twitter-keskusteluista kertovat paljon: keskusteluissa vallitsivat islamin pitäminen iskun syntipukkina sekä iskun tekijää rodullistavat kommentit. Sen sijaan tekijän asemaa ja olosuhteita ymmärtämään pyrkineet kommentit hiljennettiin tai torpattiin. Sumialan kysymys suomalaiselle yhteiskunnalle kuuluu: ”Mitä meidän pitäisi tehdä näille lukkiutuneille asetelmille?”​

​

[...]​

​

Sumiala on ylipäätään pessimistinen: ”Länsimaisessa ajattelutavassa usein oletetaan, että maailmaa voidaan muuttaa ja ongelmia ratkoa, kunhan vain pääsemme puhumaan asioista. Mutta nykyisessä alati kiihtyvässä ja pirstaleisessa mediaympäristössä voi olla parempi, että joistakin asioista ei puhuta ollenkaan. Tämän mahdollisuuden käsitteleminen on meille tavattoman vaikeaa.”​

Tieteen päivät

 

[Coffee Man]

Jälkiviisastelua tai ei, niin onhan tämä valtamedian edustajalta harvinaisen kriittistä ja rehellistä tekstiä...

On käsittämätöntä, että asiasta puhutaan kunnolla vasta Oulun tapausten jälkeen. Sitä ennen on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. Liian paljon. Turun terroristinen puukotus (kaksi kuolonuhria) kaksi naisen tappoa Porissa (toinen poltettiin elävältä, toiselta katkaistiin kaula), Oulun kirvessurmat (kaksi uhria), Otanmäen tappo (yksi uhri), tai Kotkan paloittelusurmaaja (väkivaltarikoksista tuomittu irakilaismies surmasi toisen maahanmuuttajan). Tässä vain osa.

Kaikissa tapauksissa tekoon on syyllistynyt ulkomaalaistaustainen mies, joka on tullut Suomeen turvapaikanhakijana.

Ja niin on tämäkin...

Mikä sitten on se keskustelu, jota Suomessa ei edelleenkään käydä, mutta johon koko ongelma tiivistyy? Yksinkertaisesti kyse on siitä, että Suomi on ollut liian houkutteleva maa turvapaikanhakijoille, turvapaikanhakijoille on myönnetty löysin perustein turvapaikkoja ja tämän seurauksena Suomessa on liikaa turvapaikanhakijoita, jotka muodostavat kansallisen turvallisuusuhan. Mikä itsenäinen maa lakaisee tällaisen kysymyksen maton alle?

Ei taitanut tulla ilmastovaaleja, vaan tuli maahanmuuttovaalit. On äärimmäisen valitettavaa, että sen täytyi tulla näin raskaiden kokemusten jälkeen.

Tuossakin asiassa media on avainroolissa. Poliitikot eivät koske tuohon aiheeseen pitkällä tikullakaan jos ei ole ihan pakko ja aivan erityisesti se korostuu juurikin vaalien alla, jos niille annetaan siihen pienikin tilaisuus...kuten on tähän saakka annettu.

Lisää näitä Mika Koskisia, niin ehkä poliitikotkin löytävät jostain selkärankansa, vaikka en sen varaan kyllä lähtisi kovin paljon laskemaan.

https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201701092200051175

 

[Raveni]

Tämähän on jumalauta aivan käsittämätön kirjoitus vastuulliseen valtamediaan kuuluvassa lehdessä! Vaikea uskoa todeksi..

Kannattaa kopioida talteen ennen kuin PolPo vastuullinen hallinto saa se poistettua.

 

[hansai]

Tuossakin asiassa media on avainroolissa. Poliitikot eivät koske tuohon aiheeseen pitkällä tikullakaan jos ei ole ihan pakko ja aivan erityisesti se korostuu juurikin vaalien alla, jos niille annetaan siihen pienikin tilaisuus...kuten on tähän saakka annettu.

Lisää näitä Mika Koskisia, niin ehkä poliitikotkin löytävät jostain selkärankansa, vaikka en sen varaan kyllä lähtisi yhtä puoluetta lukuunottamatta kovin paljon laskemaan...

Oulun tapahtumien tultua julki, oli jo Kokoomusjohtaja Orpo vetoamassa...

Orpo ”vetoaa vakavasti” muihin puoluejohtajiin: ”Ei repivää keskustelua ennen vaaleja”

08.12.2018 klo 17:41 (muokattu 08.12.2018 klo 17:44)
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on huolestunut ”viime päivien tapahtumista”.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpokeskittyi puolueensa satavuotisjuhlien juhlapuheessaan Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla maalailemaan tulevaisuuden Suomen hyviä puolia, jos kokoomus saa jatkossakin olla päättämässä Suomen asioista.
– Suomalaiset ansaitsevat lisää toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Ja minä olen varma, että ne lisääntyvät, kun Suomessa saa tehdä, Orpo totesi vaalipuheenomaisesti.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vetoaa muihin puheenjohtajiin, että keskusteluilmapiiri ei muuttuisi nykyistä repivämmäksi, vaikka eduskuntavaalit lähestyvätkin. Orpon taustalla Akseli Gallen-Kallelan maalaus ”Kullervon sotaanlähtö” Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa. TOMMI PARKKONEN
– Saa tehdä -Suomelle on tarjolla myös vaihtoehto. Se on Suomi, jossa – yllätys yllätys - ei saa tehdä. Suomi, jossa ei luoteta ihmisiin, vaan säännellään, ja jonkun toisen toimesta määritellään, mikä kullekin on parasta. Se on Suomi, jossa takerrutaan vanhaan, ja verotetaan talouden kasvu ja ihmisten toimeliaisuus hengiltä. Minulle tämä ei ole vaihtoehto. Voimme varmistaa, että Suomi kulkee oikeaa tietä vain, jos olemme vaaleissa ykkönen.
Tämä olikin tulkittavissa piikiksi oppositiopuolue SDP:lle, jonka kanssa kokoomus taistelee paikasta kevään eduskuntavaalien suurimpana puolueena.
SDP suhtautuu veroihin ja esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeiden sääntelyhaluun perinteisesti kokoomusta ymmärtäväisemmin.
”Viime päivien tapahtumat”
Muuten Orpon puhe keskittyi muiden haukkumisen sijaan oman puolueen toiminnan kehumiseen ja omien kannattajien kannustamiseen.
Tähän löytyi selitys juhlatilaisuuden päätyttyä: Orpo toivoi muiltakin puoluejohtajilta rakentavaa ja rauhallista retoriikkaa, vaikka ensi huhtikuun eduskuntavaalit lähestyvätkin vauhdilla.
– Aina vaalien lähestyessä retoriikka tuppaa kovenemaan.Mutta jotenkin tässä viime päivien tapahtumien seurauksena oikeasti ja vakavasti vetoan kollegoihin, että yritettäisiin pitää keskustelu mahdollisimman rakentavana, eikä revitä. Tässä yhteiskunnassa on jo ihan riittävästi repimistä.
– Saamme varmasti ne (puolueiden väliset) linjaerot ihan fiksullakin tavalla esille, ettemme enää ruokkisi eripuraa ja epävarmuutta yhteiskunnassa - mikä on tällä hetkellä suurin haasteemme.Meidän tehtävämme on luoda varmuutta, uskoa ja optimismia tulevaisuuteen.

Orpo tarkensi tarkoittavansa ”viime päivien tapahtumilla” esimerkiksi Oulun raiskausepäilyjen, itsenäisyyspäivän hakaristilippujen ja ulkomaalaisten tekemien bussi-iskujen herättämää keskustelua.
– Meillä on tällä hetkellä hyvin paljon repivää keskustelua, väärin ymmärtäminen on aika yleistä. Ei tämä ole pelkästään poliitikkojen ongelma, vaan yhteiskunnassa laajemminkin.
– Meidän on kaikkien pysähdyttävä siihen, miten me voimme omalta osaltamme käyttäytyä fiksummin toinen toisiamme kohtaan. Yhdessä toimiminen kun on viime kädessä Suomen vahvuus.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/145f2c60-a1f9-4928-8a4b-1987cc6e8bdb

 

[krd]

Oulun tapahtumien tultua julki, oli jo Kokoomusjohtaja Orpo vetoamassa...

Orpo ”vetoaa vakavasti” muihin puoluejohtajiin: ”Ei repivää keskustelua ennen vaaleja”

08.12.2018 klo 17:41 (muokattu 08.12.2018 klo 17:44)
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on huolestunut ”viime päivien tapahtumista”.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpokeskittyi puolueensa satavuotisjuhlien juhlapuheessaan Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla maalailemaan tulevaisuuden Suomen hyviä puolia, jos kokoomus saa jatkossakin olla päättämässä Suomen asioista.
– Suomalaiset ansaitsevat lisää toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Ja minä olen varma, että ne lisääntyvät, kun Suomessa saa tehdä, Orpo totesi vaalipuheenomaisesti.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vetoaa muihin puheenjohtajiin, että keskusteluilmapiiri ei muuttuisi nykyistä repivämmäksi, vaikka eduskuntavaalit lähestyvätkin. Orpon taustalla Akseli Gallen-Kallelan maalaus ”Kullervon sotaanlähtö” Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa. TOMMI PARKKONEN
– Saa tehdä -Suomelle on tarjolla myös vaihtoehto. Se on Suomi, jossa – yllätys yllätys - ei saa tehdä. Suomi, jossa ei luoteta ihmisiin, vaan säännellään, ja jonkun toisen toimesta määritellään, mikä kullekin on parasta. Se on Suomi, jossa takerrutaan vanhaan, ja verotetaan talouden kasvu ja ihmisten toimeliaisuus hengiltä. Minulle tämä ei ole vaihtoehto. Voimme varmistaa, että Suomi kulkee oikeaa tietä vain, jos olemme vaaleissa ykkönen.
Tämä olikin tulkittavissa piikiksi oppositiopuolue SDP:lle, jonka kanssa kokoomus taistelee paikasta kevään eduskuntavaalien suurimpana puolueena.
SDP suhtautuu veroihin ja esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeiden sääntelyhaluun perinteisesti kokoomusta ymmärtäväisemmin.
”Viime päivien tapahtumat”
Muuten Orpon puhe keskittyi muiden haukkumisen sijaan oman puolueen toiminnan kehumiseen ja omien kannattajien kannustamiseen.
Tähän löytyi selitys juhlatilaisuuden päätyttyä: Orpo toivoi muiltakin puoluejohtajilta rakentavaa ja rauhallista retoriikkaa, vaikka ensi huhtikuun eduskuntavaalit lähestyvätkin vauhdilla.
– Aina vaalien lähestyessä retoriikka tuppaa kovenemaan.Mutta jotenkin tässä viime päivien tapahtumien seurauksena oikeasti ja vakavasti vetoan kollegoihin, että yritettäisiin pitää keskustelu mahdollisimman rakentavana, eikä revitä. Tässä yhteiskunnassa on jo ihan riittävästi repimistä.
– Saamme varmasti ne (puolueiden väliset) linjaerot ihan fiksullakin tavalla esille, ettemme enää ruokkisi eripuraa ja epävarmuutta yhteiskunnassa - mikä on tällä hetkellä suurin haasteemme.Meidän tehtävämme on luoda varmuutta, uskoa ja optimismia tulevaisuuteen.

Orpo tarkensi tarkoittavansa ”viime päivien tapahtumilla” esimerkiksi Oulun raiskausepäilyjen, itsenäisyyspäivän hakaristilippujen ja ulkomaalaisten tekemien bussi-iskujen herättämää keskustelua.
– Meillä on tällä hetkellä hyvin paljon repivää keskustelua, väärin ymmärtäminen on aika yleistä. Ei tämä ole pelkästään poliitikkojen ongelma, vaan yhteiskunnassa laajemminkin.
– Meidän on kaikkien pysähdyttävä siihen, miten me voimme omalta osaltamme käyttäytyä fiksummin toinen toisiamme kohtaan. Yhdessä toimiminen kun on viime kädessä Suomen vahvuus.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/145f2c60-a1f9-4928-8a4b-1987cc6e8bdb

...ettei vain tule puheeksi kuka oli sisäministerinä. Menee äänet, kato.

 

[hansai]

Tämä grooming-termi on ehkä hieman mieto näihin Oulun tapahtumiin?
Rotherhamin wikissä terminologia:
TerminologyEdit
The term child sexual exploitation (CSE) was first used in 2009 in a UK Department for Education document.[40][41] Intended to replace the term child prostitution, which implied a level of consent, CSE is a form of child sexual abuse in which children are offered something—money, drugs, alcohol, food, a place to stay, or even just affection—in exchange for sexual activity. Violence and intimidation are common.[41] Adele Gladmanand Angie Heal, authors of early reports on the Rotherham abuse, argue that describing vaginal, oral and anal rape, murder and attempted murder as "exploitation" does not help people understand the seriousness of the crimes.[42]

CSE includes online grooming and localised grooming, formerly known as on-street grooming.[41][43] Localised grooming involves a group of abusers targeting vulnerable children in a public place, offering them sweets, alcohol, drugs and takeaway food in exchange for sex.[44] The targets can include children in the care of the local authority; in Rotherham, one third of the targeted children were previously known to social services.[45]

According to the House of Commons Home Affairs Committee in 2013, the first contact might be made by other children, who hand the target over to an older man. One of the adult perpetrators becomes the "boyfriend", but the girl is used for sex by the larger group and comes to view this as the norm. The abuse can involve being gang raped by dozens of men during one event. Victims are often trafficked to other towns, where sexual access to the child might be "sold" to other groups.[d] According to one victim, the perpetrators prefer children aged 12–14. As they get older, the group loses interest and may expect the child to supply younger children in exchange for continued access to the group, on which the child has come to rely for drugs, alcohol, a social life, "affection", or even a home.[46]

Tiedätkö, mitä on grooming? HS kokosi ohjeita, joiden avulla lasta voi opettaa liikkumaan sosiaalisessa mediassa turvallisesti
Netissä on helppoa esiintyä erittäin uskottavasti jonain toisena henkilönä. Vanhempi ihminen voi kertoa esimerkiksi olevansa uhrin kanssa samanikäinen.


Valtteri Parikka HS
Julkaistu: 13.1. 14:11


SUOMEA viime viikot kuohuttaneet lapsiin kohdistuneet seksuaalirikosepäilyt saavat hyvin usein alkunsa sosiaalisen median kanavissa.

Samantyyppisiä rikostapauksia on tullut julki Oulussa ja Helsingissä.

Tunnusomaisesti tapaukset etenevät niin, että täysi-ikäinen ihminen ottaa yhteyttä lapseen somessa ja aloittaa keskusteluketjun, joka muuttuu koko ajan seksuaalissävytteisemmäksi. Osassa tapauksista suhde etenee tapaamiseen ja eriasteisiin fyysisiin tekoihin.

Lapsia seksuaalisiin tekoihin manipuloiva keskustelu on sosiaalisessa mediassa varsin yleinen ilmiö. Ilmiötä kutsutaan englanninkielisellä termillä grooming.

ILMIÖ on yleistynyt viime vuosina.

Helsingin etsivän nuorisotyön toiminnanjohtaja Timo Kontiototesi, että Helsingissä nuorisotyöntekijöiden tietoon tulee nuorten seksuaalisia kaltoinkohteluja ja raiskauksia ”silloin tällöin”.

Kontion mukaan seksuaalirikokset eivät suinkaan tapahdu kaduilla, vaan asiat etenevät hyvin usein netissä.

Lue lisää: Nuorisotyöntekijä HS:lle: Myös Helsingissä tulee tietoon nuoriin kohdistuvia seksuaalirikoksia, Oulun kaltaista ilmiötä ei ole kuitenkaan havaittu

Kontio korosti, että tällaiset teot ovat aina poliisiasioita.

RIKOSKOMISARIO Saara Asmundela Helsingin poliisista sanoi HS:lle joulukuussa, että internetin ja sosiaalisen median avulla tehtyjen seksuaalirikosten yleistyminen on luonnollista seurausta viime vuosien teknisestä kehityksestä.

Lue lisää: Somesaalistajan yhteydenotto voi alkaa ulkonäkökehuista Instagramissa – HS:n simulointi näyttää, miten tuntemattoman aikuisen maanittelu saattaa edetä

Tyypillistä groomingille on myös se, tekijä houkuttelee lasta lähettämään itsestään arkaluontoisia kuvia, joiden avulla nuorta voi myöhemmin kiristää.

Tällaisiin kuvalähetyksiin ei Paavilaisen mukaan kannata ikinä suostua.

”Lähtökohtaisesti neuvon nuoria niin, että sosiaalisessa mediassa ei kannata jutella ollenkaan tuntemattomien ihmisten kanssa. Ihan samalla tavalla kuin kadullakaan ei juttele tuntemattomien aikuisten kanssa tarpeettomasti.”

Netissä on helppoa esiintyä erittäin uskottavasti jonain toisena henkilönä. Vanhempi ihminen voi kertoa esimerkiksi olevansa uhrin kanssa samanikäinen.

”Sosiaalisessa mediassa kuka vain voi esittää olevansa kuka tahansa”, Paavilainen sanoo.

VIIME vuoden lopulla Oulun poliisi varoitti tyttöihin kohdistuvasta groomingista.

Lue lisää: Oulun poliisi varoittaa: Ulkomaalaistaustaiset miehet saalistavat nuoria tyttöjä netissä

”Jollain tavalla somen rooli on kaikissa tapauksissa läsnä. Some on muutenkin usein esillä tämäntyyppisissä rikoksissa. Siksi haluamme varoittaa ilmiöstä nyt”, Oulun seksuaalirikosepäilyjen tutkinnanjohtaja Markus Kiiskinen sanoi joulukuussa.

Poliisi kehotti nuoria varovaisuuteen ja painotti, että vanhempien pitää olla tietoisia siitä, kenen kanssa lapset viettävät aikaa netissä sekä muutoin vapaa-aikana.

”Epäilyttävistä henkilöistä ja yhteydenottajista tulee ilmoittaa poliisille”, poliisin tiedotteessa kerrottiin.

ILMIÖ ei ole kuitenkaan uusi. Jo vuonna 2014 Väestöliitto oli huolestunut nuorten seksuaalisen hyväksikäytön yleistymisestä viestintäkanavien monipuolistuessa.

Lue lisää: Väestöliitto: Grooming eli nuorten seksuaalinen ahdistelu verkossa lisääntyy(2014)

Tuolloin Väestöliiton erityisasiantutija kertoi HS:lle, että tekijät ovat usein taitavia ja osaavat lähestyä uhrejaan arkisesti ja vastaamalla moniin kehittyvän nuoren tarpeisiin.

Tekijät osaavat vastata laajasti nuoren tunnetarpeeseen ja uteliaisuuteen sekä mahdollisesti tarjota aineellista hyötyä, kuten alkoholia tai tupakkaa.

Väestöliiton asiantuntijalääkäri kertoi, että 11–14-vuotiaana lasten hormonitoiminta alkaa voimistua nopeasti. Se altistaa nuorta voimakkaille tunnetiloille ja -heilahteluille sekä seksuaaliselle kiihottumiselle.

MONET eri tahot ovat julkaisseet oppaita vanhemmille lasten somen käytön valvomiseen. Esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) nettisivuilta löytyy Lapsi sosiaalisessa mediassa -tietopaketti.

MLL muistuttaa esimerkiksi siitä, että lapsen netin käytöstä pitää olla kiinnostunut sekä siitä, että erilaisia medioita on hyvä tutkia yhdessä lapsen kanssa.

Ohje myös kehottaa lasta arvioimaan, miltä osin sosiaalisen median käytön on hyvä olla yksityistä ja miltä osin julkista.

Olisi hyvä varmistaa, että lapsi ymmärtää, keille hän viestii käyttäessään erilaisia sosiaalisen median kanavia.

LISÄKSI sosiaalisen median sovellukset kertovat omilla ohjesivuillaan hyödyllisiä vinkkejä siihen, miten lapsen turvallisuutta netissä voi lisätä.

Esimerkiksi suosittu kuvapalvelu Instagram nostaa esiin toiminnon, jolla käyttäjätilin voi asettaa yksityiseksi. Instagramissa on myös helppoa estää häiritseviä käyttäjiä sekä raportoida heistä eteenpäin.

Myös viestipalvelu Whatsappissavoi hallita, mitä kaikkea muut näkevät käyttäjästä. Esimerkiksi paikallaolotiedot ja profiilikuva on mahdollista piilottaa.

Lasten suosima Snapchat neuvoo myös sivuillaan, että sovelluksessa on mahdollista määrittää, ketkä voivat olla yhteydessä lapseen tai ketkä näkevät esimerkiksi lapsen sijainnin kartalta.

Fakta
Kerro lapsellesi sosiaalisen median vaaroista

Selvitä, mitä sosiaalisen median sovelluksia lapsi käyttää ja perehdy niiden yksityisyysasetuksiin. Seuraa myös lapsen profiileita.

Kysy, keiden kanssa lapsi juttelee. Rohkaise häntä kertomaan heti, jos joku tuntematon ottaa yhteyttä tai pyytää kuvia tai tapaamista.

Kerro lapselle somen vaaroista ja itsemääräämisoikeudesta.

Jos epäilet lapsen joutuneen häiriköinnin tai seksuaalirikoksen kohteeksi, ota lapselta puhelin pois, jotta hän ei poista todistusaineistoa. Tallenna kuvakaappaukset kaikesta yhteydenpidosta lapsen ja epäilyttävän henkilön välillä.

Älä ole itse yhteydessä epäiltyyn hyväksikäyttäjään tai estä hänen yhteydenottojaan, vaan ota yhteyttä poliisiin mahdollisimman pian.

Lähde: Helsingin poliisi

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005964283.html

 

[ak.tied]

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005964283.html

Uimaopetusta.

Sinänsä positiivista, että HS sentään meta-tasolla myöntää ongelman julkaistessaan tällaisia ohjeita.

 

[hansai]

Uimaopetusta.

Sinänsä positiivista, että HS sentään meta-tasolla myöntää ongelman julkaistessaan tällaisia ohjeita.

Huomasitko täysin neutraalin kirjoitusasun? Ainoastaan oulun poliisin uutislinkkiin oli päässyt lipsahtamaan

 

[tulikomento]

...ettei vain tule puheeksi kuka oli sisäministerinä. Menee äänet, kato.

Tuo Petteri Urpo syljettää ja kuvottaa minua. En muuta sano.

 

[hansai]

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Ylen kyselyssä: Suomeen tarvitaan lähivuosina 650 poliisia lisää – vain kokoomus empii
Poliisijärjestö haluaa poliittisilta päättäjiltä konkreettisia toimia poliisien määrän lisäämiseksi.

..
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei ota kysymykseen kantaa. Orpo vastaa, että kokoomus sitoutuu pitämään poliisien määrän vähintään nykyisessä 7200:ssa ja turvaamaan poliisipalveluiden saatavuuden koko maassa. Sisäministeriö arvioi parhaillaan, mikä olisi poliisitoiminnan tavoitteiden kannalta tarpeellinen henkilömäärä.

Poliisitoiminnasta vastaava ministeri on tällä hetkellä Orpon puoluetoveri Kai Mykkänen.

https://yle.fi/uutiset/3-10594297

 

[dr. Strangelove]

Huomasitko täysin neutraalin kirjoitusasun? Ainoastaan oulun poliisin uutislinkkiin oli päässyt lipsahtamaan

Mitä ei-neutraalia olisit tuohon kaivannut? Ei grooming ole Suomessa mikään uusi ilmiö. Ei se tänne tullut turvapaikanhakijoiden mukana. Täällä on ihan kotikutoisiakin saalistajia. En minä ainakaan haluaisi, että tuo ilmiö liitetään mielikuvissa ainoastaan muualta tänne muuttaneisiin. Siinä saattaisi vielä käydä niin, että kantasuomalaisten oksetusten tekosia ei kohta enää tunnistettaisi riittävissä määrin, kun lämpimämmistä maista tulleet vetävät huomion puoleensa. Lapsiin sekaantujat pitää käsitellä samalla tavoin etnisyydestä riippumatta!

 

[Herman30]

Mutta ei sitä ole ollut tässä laajuudessa kun nyt. Tämähän on suorastaan räjähtänyt käsiin. Uusia tapauksia tulee koko ajan.

 

[krd]

Yksi nuorekas turvapaikkashoppailija vastaa seitsemäätoista suomalaista, raiskaustilastoissa. Parituhatta vuodessa kaksinkertaistaa ko. rikollisuuden pidemmällä aikavälillä.

 

[Ingsoc]

En minä ainakaan haluaisi, että tuo ilmiö liitetään mielikuvissa ainoastaan muualta tänne muuttaneisiin. Siinä saattaisi vielä käydä niin, että kantasuomalaisten oksetusten tekosia ei kohta enää tunnistettaisi riittävissä määrin, kun lämpimämmistä maista tulleet vetävät huomion puoleensa. Lapsiin sekaantujat pitää käsitellä samalla tavoin etnisyydestä riippumatta!

Olen ollut asian kanssa tekemisessä pääkaupunkiseudulla noin 20 vuotta.

Yleensä noiden hyväksikäyttörinkien uhriksi päätyy laitoskarkurit yms. äärimmäisen haavoittuvaisessa asemassa olevat nuoret tytöt. Hyväksikäyttöringit taas koostuvat maahanmuuttajista "joilla on erilainen käsitys" seksuaalisuudesta.

Suomalaisten hyväksikäyttö on taas enemmän sellaista munamajoitusta, jossa seksiä käytetään yöpaikan, vaatteiden sekä juomapuolen maksamiseen.