Suomen sisäinen turvallisuus

Vaikenikohan täältä samaan aikaan mitään nimimerkkiä kun varustautuja tulitti poliiseja ovensa läpi?

Joku saman aselajin ja palveluspaikan mp.nettiläinen taisi kirjoittaa vuosia, vuosia sitten intin pällitestejä sivuavassa topicissa saaneensa koko komppanian historian kautta-aikojen parhaat tulokset IQ-testissä...

Ei löydy ko viestiä search-toiminnolla enään ja hyvä niin. Oikeastaan kaikkien etu, jos koko viestihistoria poistettu.

Valitettava ja äärimmäisen surullinen tapaus joka vei monelta läheiseltä pohjan pois koko elämästä ja jätti äärimmäisen raskaan taakan koko loppuelämäksi kannettavaksi.
 
Koettu turvallisuus ei ole sama kuin turvallisuus, koska se on vain tunne kun itse turvallisuus on kova fakta. Helsingin väkivaltarikokset ovat olleet viimeisen vuosikymmenen kutakuinkin samalla tasolla.
 
@Pandahki Helsingin ongelmat painottuvat viikonloppu-iltoihin ja tietyille alueille, joten sitä ei tietenkään liian moni edes tule kokemaan. Itse en tosin ole kohdannut myöskän näihin aikoihin minkäänlaista turvallisuudentunteen alenemaa. Kampissa esim. pyörii vartijoita ja poliiseja pahimpaan aikaan niin paljon, että hädin tuskin sekaan mahtuu. :rolleyes:

Miten siinä edes voi tuntea oloaan turvattomaksi? Sattuu ja tapahtuu varmasti, sitä en kiistä, mutta jos pahimmat ajat ja kuprut siivoaa virkavalta tai vartija niin eipä ole paljoa valittamista.
 
Olin tänään Helsingissä. Rautatieasemalla mannet tekivät kauppaa narkomaanien kanssa. Muutenkin paljon laitapuolenkulkijaa. Mamujen massat poissa. Ilmeisesti sää oli liian kolea vesisateineen. Turun keskusta olisi vienyt tänään rappiossa pidemmän korren.
 
@Pandahki Helsingin ongelmat painottuvat viikonloppu-iltoihin ja tietyille alueille, joten sitä ei tietenkään liian moni edes tule kokemaan.

Kaupunkien keskustat ovat väkivaltaisia paikkoja kun väki valuu lähiöistä ja naapurikunnista sinne ryyppäämään. Sitten tapahtuu nakkijonossa jne. Jos Kampissa rötöstelisivät vain Kampissa asuvat, niin johan olisi hiljaista..

Tuosta ei voi vetää johtopäätöstä, että päivänvalossa olisi yhtä suuri riski joutua rikoksen uhriksi samoilla sijainneilla.

Yhtä selvää on, että vanhempi väki kokee enemmän väkivallan uhkaa kuin ne nuoret jantterit, jotka siellä turpaansa tapaavat saada. Siin nimenomaan kokevat, ilman todellista uhkaa. Vastaavasti nuoret miehet pelkäävät vähiten, vaikka tilastojen valossa olisi syytä peljätä eniten.
 
Syyte: 32-vuotias mies murhasi vaimonsa Helsingin Mellunkylässä ja lavasti kuoleman itsemurhaksi

Vaimonsa murhasta syytetty mies ja hänen avustajansa Ilkka Ukkonen Helsingin käräjäoikeudessa tänään.(KUVA: Antti Hämäläinen / IS)
Julkaistu: 28.2. 13:58

KÄRÄJÄOIKEUS

32-vuotias mies ei soittanut vaimonsa kuoleman jälkeen hätäkeskukseen vaan lähti Irakiin. Puolustuksen mukaan kyse oli shokkitilasta ja siitä, että mies oli huolissaan lapsista.
HELSINGIN käräjäoikeus alkoi käsitellä torstaina puoliltapäivin rikosasiaa, jossa ulkomaalaistaustaista 32-vuotiasta miestä syytetään neljä vuotta nuoremman vaimonsa murhasta ja hautarauhan rikkomisesta.

Puolustus kiistää syytteet.

Epäilty rikos tapahtui pariskunnan asunnossa Helsingin Mellunkylässä 27. syyskuuta 2018.

Rikosjutusta tekee erikoisen muun muassa se, ettei Helsingin poliisi kertonut tapahtumasta ennen kuin tapaus oli jo syyteharkinnassa.

Tutkinnanjohtaja Teemu Kruskopfkertoi tuolloin, ettei murhaepäilystä voitu tiedottaa, sillä epäilty pakeni lastensa kanssa Irakiin ja asiasta julkisuuteen kertominen olisi voinut vaarantaa tutkinnan.

Poliisilla oli Kruskopfin mukaan koko ajan yhteys epäiltyyn, joka palasi Suomeen puoltatoista kuukautta myöhemmin vapaaehtoisesti.

Murha vai itsemurha?
Kihlakunnansyyttäjä Mikko Larkian mukaan 32-vuotias mies kuristi vaimonsa hengiltä ja yritti tämän jälkeen lavastaa vaimonsa kuoleman hirttäytymällä tehdyksi itsemurhaksi.

Larkian mukaan suunnitelmallisuudesta kertoo se, että mies oli ostanut hieman aiemmin hansikkaat ja rikoksessa käytetyn köyden.

Syyte hautarauhan rikkomisesta puolestaan liittyy siihen, että mies on joutunut liikuttelemaan vainajaa lavastaakseen kuoleman itsemurhaksi.

32-VUOTIAS mies kiistää syytteet. Syytetyn avustaja Ilkka Ukkonensanoo, että tapahtumapäivänä mies oli ollut viemässä lapsia päiväkotiin ja kouluun, ja kun hän palasi kotiin, hän löysi vaimonsa makuuhuoneesta hirttäytyneenä.

Se, miksi mies ei soittanut hätäkeskukseen vaan haki lapset mukaansa ja lähti Irakiin, selittyy Ukkosen mukaan järkytyksellä.

– Hän on toiminut shokkitilassa ja ollut huolissaan siitä, mitä tapahtuu lapsille. Sen jälkeen hän on ostanut lentoliput ja poistunut maasta.

– Hän on palannut Suomeen vapaaehtoisesti poliisin häntä kaivattua, ja hän on selvittänyt asiaa parhaan kykynsä mukaan.

Puolustus myöntää hansikkaiden ja köyden ostamisen. Puolustuksen mukaan hansikkaat oli kuitenkin tarkoitettu työharjoittelupaikassa käytettäväksi ja köysi pyykkinaruksi isoille pyykeille.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006018074.html
 
Tunnistatko pedofiilin tai raiskaajan?

1.3.2019 09:50 Päivitetty: 1.3.2019 09:50



Linnea West

Ulkomaalaiset ovat olleet päällimmäisenä seksuaalirikoksiin liittyvissä keskusteluissa. Se on siivittänyt keskustelun siitä, ketkä tekevät seksuaalirikoksia eniten ja miten näitä henkilöitä tulisi rangaista. Rakentava ja hyödyllinen osa keskustelua on ollut tuomioistuinten rangaistusasteikoiden käytön tarkastelu ja pohdinta lakimuutosten tarpeellisuudesta.

Raiskauksen tunnusmerkistössä on puutteita uhrin näkökulmasta ja siksi suostumuksen puute tulisi kirjata lakiin. Kovemmilla tuomioilla ei ole välttämättä parantavaa vaikutusta, mutta se on kannanotto yhteiskunnalta siitä, kuinka tuomittavasta teosta on kyse. Sillä olisi uhrin näkökulmasta merkitystä.

Seksuaalirikokset ovatkin rikoksia, joilla voi olla uhrille monenlaisia pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia ja siksi uhrin asemaa tulisi korostaa enemmän keskustelussa.

Kun pohdimme yleisesti, kuka todennäköisimmin voisi olla seksuaalirikollinen, keskustelulla voi olla erittäin vahingollisia vaikutuksia muuhunkin kuin leimattuihin ryhmiin. Jos kuvittelemme, että voimme luoda kuvan todennäköisestä seksuaalirikollisesta yleisesti, teemme virheen.

Tilastoanalyysista ei ole mitään hyötyä potentiaaliselle uhrille.

Raiskauksia ja lasten hyväksikäyttöjä tapahtuu hyvin erilaisissa yhteisöissä ja erilaisten ihmisten toimesta. Seksuaalirikokset ovat poikkeava rikoslaji siinä, että niitä ohjaa ihan toisenlainen tarve, kuin esimerkiksi huono taloudellinen tilanne tai päihderiippuvuus. Tarve on sellainen, joka ei katso taloudellista tilannetta, etnistä taustaa tai sosiaalista asemaa yhteiskunnassa.

Poliisina tutkiessani seksuaalirikoksia, olen päässyt näkemään kirjon hyvin erilaisista ihmisistä seksuaalirikollisina. Monet näistä ihmisistä ovat keskustelujen perusteella olleet yleisesti hyvin pidettyjä ja arvostettujakin, myös uhrin mielestä. Tekijä saattaa olla kaikkien rakastama isoisä tai mukava ja kohtelias perhetuttu.
Onkin outoa, että lähipiirin kuuluvan seksuaalirikolliseksi selvinneen henkilön kohdalla välillä perustellaan, että tämä ei ”vaikuttanut seksuaalirikolliselta” tai ”näyttänyt siltä”. Vahingollista uhrin kannalta onkin juuri näiden mielikuvien luonti siitä, kuka on seksuaalirikollinen. Tietynlaisen tekijäprofiilin korostaminen antaa väärän kuvan siitä, että joku ryhmä olisi luotettavampi kuin toinen.

Aina on oltava kriittinen. Aikuinen tai lapsi ei aina ole turvassa tutussakaan seurassa ja joskus rikos tapahtuukin lähipiirissä. Katolinen kirkko ja sen sisällä tapahtuneet seksuaalirikokset ovat oiva esimerkki tästä ongelmasta. Kuka nyt kehtaisi edes epäillä hengellistä johtajaa seksuaalirikolliseksi? Jos ei ole lupa epäillä, ei ole myöskään lupa puhua. Tämä on hyvin vahingollista profilointia. Silmämme menevät kiinni omilta havainnoiltamme ja epäilyksiltämme silloin, kun epäilemämme henkilö ei sovikaan mielikuvaamme siitä, millainen on seksuaalirikollinen. Turvallisinta on olla tekemättä johtopäätöksiä ollenkaan siitä, mihin ryhmään seksuaalirikollinen kuuluu, miltä hän näyttää tai onko hän miellyttävä. Kokemus seksuaalirikoksia tutkivana poliisina ei ole antanut yhtään parempia eväitä arvioida sitä, kuka voi syyllistyä seksuaalirikoksiin. Siihen ei anna vastausta tilastotkaan. Todennäköisyysanalyysi voi johtaa yksilön kohdalla vahingolliseen lopputulokseen ja huonoihin valintoihin.

Potentiaalinen seksuaalirikollinen voi näyttää miltä tahansa, asua ja työskennellä missä tahansa ja tuntea kenet tahansa.

Kauhistelu ja spekulointi koko elämän tuhoutumisesta ei palvele seksuaalirikoksen uhria. Uhrin kannalta on tärkeä tuoda esiin toivoa siitä, että kokemuksista voi selvitä ja apua on saatavilla.

Elämä voi jatkua ihan onnellisestikin, kun saa apua ja tukea niin läheisiltä, ammattilaisilta kuin vertaisiltakin.

Kirjoittaja on vanhempi rikoskonstaapeli ja kuntapäättäjä Vaasasta.
https://demokraatti.fi/tunnistatko-pedofiilin-tai-raiskaajan/
 
Metsurille elinkautinen. Ukko surmasi jo ainakin neljännen henkilön. Pääsee vapaaksi about 65-vuotiaana? Pidän ihmeenä, jos ei surmaa
taas kerran, kun pääsee kivitalosta. Tuttu poliisi sanoi tuon kolmois-surman jälkeen, että tuo äijä kuuluisi loppuelämäksi linnaan.
Näin ei käynyt. Nyt tosin uhrina toinen ammattirikollinen, joten en vuodata kyyneliä. Ammatinvalinta kysymyksiä.

”Metsuri” Huohvanainen tuomittiin elinkautiseen - jo neljäs murha

Tänään klo 14:43
Veli Matti Huohvanainen sai elinkautisen rikollisvaikuttaja Raimo Anderssonin murhasta.

Veli-Matti Huohvanainen tuotiin helmikuun alussa oikeuteen äärimmäisessä poliisivalvonnassa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi perjantaina elinkautisen vankeustuomion ”Metsurina” tunnetulle Veli Matti Huohvanaiselle. Huohvanainen tuomittiin jo neljännestä henkirikoksesta.
Käräjäoikeus antoi tuomion tunnetun rikollisen Raimo Anderssonin murhasta, joka tapahtui viime vuoden huhtikuussa Vantaalla.
Surmattu Andersson oli vankilomalla. Huohvanaisen mukaan miehet olivat läheisiä ystäviä ja tunteneet toisensa parikymmentä vuotta. Huohvanainen kertoo, että Andersson pyysi häntä seurakseen ravintolaillalliselle tekoa edeltäneenä iltana. Huohvanainen ja Andersson päätyivät kostean ravintolaillan jälkeen Anderssonin asunnolle Vantaalle jatkamaan iltaa.
Huohvanainen myönsi aiheuttaneensa Anderssonin kuoleman, mutta kiisti murhan. Huohvanainen on katsonut syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja kuolemantuottamukseen.


Mielentilatutkimuksessa Huohvanaisen on todettu olleen teon aikana syyntakeinen.
Murhan perustelut
Oikeuden mukaan Huohvanainen oli tahallaan lyömällä ja potkimalla tappanut Anderssonin. Huohvanainen oli potkinut ja lyönyt yhteensä yli 15 kertaa pihamaalla makaavaa Anderssonia noin 20 minuutin ajan. Sen jälkeen Huohvanainen oli poistunut sisälle, pukeutunut ja laittanut jalkaansa turvakengät. Palattuaan pihalle Huohvanainen oli jatkanut voimakasta väkivaltaa potkimalla maassa makaavaa Anderssonia kymmeniä kertoja erityisesti keskivartaloon ja päähän noin 40 minuutin ajan. Lopulta Huohvanainen oli raahannut Anderssonin asunnon eteiseen, jossa oli vielä jatkanut potkimista ja lyömistä, minkä jälkeen hän oli poistunut paikalta.
Väkivallan jatkaminen osoittaa käräjäoikeuden mukaan surmaamispyrkimystä, jota voi kestoon nähden kuvata sitkeäksi. Uhrille on aiheutettu pitkäaikaista ja voimakasta kärsimystä ja tekoa on pidettävä raakana sekä julmana ja kokonaisuutena arvioiden henkirikokseksikin törkeänä.
 
Tilastoanalyysista ei ole mitään hyötyä potentiaaliselle uhrille.

Vittu mitä paskaa. Tilastoanalyysistä ei ole mitään hyötyä uhrille mutta potentiaaliselle uhrille voi olla aika merkittävä hyöty jos tilastoanlyysi johtaa toimenpiteisiin joilla uhriksi joutumisen riski tippuu merkittävästi. No tietysti moinen analyysi ei Suomessa voi johtaa mihinkään toimenpiteisiin, koska Jussi Halla-Aho.

Jos toi täti ois remmissä riskiryhmien syöpäseulonnatkin lopetettaisin, koska tilastot eivät kerro kuka saa syövän.
 
Viimeksi muokattu:
Vittu mitä paskaa. Tilastoanalyysistä ei ole mitään hyötyä uhrille mutta potentiaaliselle uhrille voi olla aika merkittävä hyöty jos tilastoanlyysi johtaa toimenpiteisiin joilla uhriksi joutumisen riski tippuu merkittävästi. No tietysti moinen analyysi ei Suomessa voi johtaa mihinkään toimenpiteisiin, koska Jussi Halla-Aho.
kuka voi syyllistyä seksuaalirikoksiin. Siihen ei anna vastausta tilastotkaan.
Siihen kuka ei anna, mutta antaahan tilastot viitteitä keillä on kohonnut potentiaali.
 
Tulee mieleen taannoinen kohu, kun joku yritti vähätellä tupakan yhteyttä syöpään sanomalla yhteyden olevan vain tilastollisesti merkitsevä.
Lausunto olikin epäonnistunut, koska sen vahvempaa näyttöä ei voi olla olemassa.

Samoin tietyn ryhmän kohonnut potentiaali on vain tilastollisesti merkitsevä.
 
– Taloon oli asennettu oviin vammaisen kaukosäätimellä ohjattava oven aukaisija, joka teki erään asukkaan mielestä oven avaamisen raskaaksi ja hitaaksi. Se oli sitten se järjestelmä eräänä yönä revitty kokonaan irti. Sitten oli myös kopeloitu sähköjärjestelmää, että se ei enää toiminut ja uusi asennus maksoi 5 000 euroa, Silander kertoo.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a9831747-af62-4424-a05f-8fb876a84e01

Erässä taloyhtiössä oli tuhottu cp-vammaisen invamopon latauspiste.

– Johdot oli katkaistu poikki, vammainen ei päässyt lataamaan moponsa akkua pistorasiaan.


Pistää kyllä vihaksi, että tuollaista tapahtuu vielä tälläkin vuosituhannella. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia mutta kyllä tuo on jo ihan uskomatonta touhua :mad:
 
Metsurille elinkautinen. Ukko surmasi jo ainakin neljännen henkilön. Pääsee vapaaksi about 65-vuotiaana? Pidän ihmeenä, jos ei surmaa
taas kerran, kun pääsee kivitalosta. Tuttu poliisi sanoi tuon kolmois-surman jälkeen, että tuo äijä kuuluisi loppuelämäksi linnaan.
Näin ei käynyt. Nyt tosin uhrina toinen ammattirikollinen, joten en vuodata kyyneliä. Ammatinvalinta kysymyksiä.

”Metsuri” Huohvanainen tuomittiin elinkautiseen - jo neljäs murha

Tänään klo 14:43
Veli Matti Huohvanainen sai elinkautisen rikollisvaikuttaja Raimo Anderssonin murhasta.

Veli-Matti Huohvanainen tuotiin helmikuun alussa oikeuteen äärimmäisessä poliisivalvonnassa.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus antoi perjantaina elinkautisen vankeustuomion ”Metsurina” tunnetulle Veli Matti Huohvanaiselle. Huohvanainen tuomittiin jo neljännestä henkirikoksesta.
Käräjäoikeus antoi tuomion tunnetun rikollisen Raimo Anderssonin murhasta, joka tapahtui viime vuoden huhtikuussa Vantaalla.
Surmattu Andersson oli vankilomalla. Huohvanaisen mukaan miehet olivat läheisiä ystäviä ja tunteneet toisensa parikymmentä vuotta. Huohvanainen kertoo, että Andersson pyysi häntä seurakseen ravintolaillalliselle tekoa edeltäneenä iltana. Huohvanainen ja Andersson päätyivät kostean ravintolaillan jälkeen Anderssonin asunnolle Vantaalle jatkamaan iltaa.
Huohvanainen myönsi aiheuttaneensa Anderssonin kuoleman, mutta kiisti murhan. Huohvanainen on katsonut syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja kuolemantuottamukseen.


Mielentilatutkimuksessa Huohvanaisen on todettu olleen teon aikana syyntakeinen.
Murhan perustelut
Oikeuden mukaan Huohvanainen oli tahallaan lyömällä ja potkimalla tappanut Anderssonin. Huohvanainen oli potkinut ja lyönyt yhteensä yli 15 kertaa pihamaalla makaavaa Anderssonia noin 20 minuutin ajan. Sen jälkeen Huohvanainen oli poistunut sisälle, pukeutunut ja laittanut jalkaansa turvakengät. Palattuaan pihalle Huohvanainen oli jatkanut voimakasta väkivaltaa potkimalla maassa makaavaa Anderssonia kymmeniä kertoja erityisesti keskivartaloon ja päähän noin 40 minuutin ajan. Lopulta Huohvanainen oli raahannut Anderssonin asunnon eteiseen, jossa oli vielä jatkanut potkimista ja lyömistä, minkä jälkeen hän oli poistunut paikalta.
Väkivallan jatkaminen osoittaa käräjäoikeuden mukaan surmaamispyrkimystä, jota voi kestoon nähden kuvata sitkeäksi. Uhrille on aiheutettu pitkäaikaista ja voimakasta kärsimystä ja tekoa on pidettävä raakana sekä julmana ja kokonaisuutena arvioiden henkirikokseksikin törkeänä.
Ei vaan vauhti hiipunut linnassa vaikka vähän siltä jo näyttikin,että olisi rauhoittunut.
 
Kun olin reilun puoli vuotta vanginvartijana,olin samassa paikassa missä Huohvanainen suoritti tuomionsa loppuosaa. Silloin näytti,että olisi elämänsä saanut raiteilleen ja vauhti hiipunut mutta kyllä se ulkomaailma vaan oli liikaa sittenkin.

Itse en ole Huohvanaista ikinä tavannut, tietääkseni? Joensuun muita hurjapäitä kylläkin. Ei niilläkään ollu häävit loput.
Itsemurhia ja yliannostuksia. Helsingin vanhemmissa skinheadpiireissä nuo huumehommat eivät ole ikinä olleet hyvä juttu.
Huumeiden käyttöä on halveksittu ja niiden käyttäjät on potkittu pois piireitä. Joensuun skinit eivät myöskään ikinä saaneet arvostusta Helsingissä.
Heidän touhujaan kyllä ihmeteltiin. Rähinällä tulivat ja hävisivät. Huumeiden suhteen sama torttutukkahommissa ja Psychobillypiireissä.
Maalaistollot tuli kaupunkiin ja homma lähti urpoilla ihan käsistä. Huohvanaisen kolmannen surman uhri oli minulle tuttu
kaveri. Toivottavasti muuttavat jossain vaiheessa tuomion, kuten Jammulla. Kävelevä aikapommi, mikä ei varmasti häpeile
tekemisiään. Nauttii junttina saamastaan huomiosta.
 
Vastaanottokeskuksista raportoidaan yhä enemmän henkilökuntaan kohdistuvasta uhkailusta, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä laskee
Poliisi ei kuitenkaan ole havainnut turvallisuustilanteessa merkittävää muutosta.

Turvapaikanhaku
2.3.2019 klo 07:23

Ylen saamien lukujen valossa turvapaikanhakijoiden turhautuminen purkautuu yhä useammin aggressiona henkilökuntaa kohtaan.

Vastaanottokeskukset raportoivat arjesta poikkeavat tapahtumat Maahanmuuttovirastolle. Viime vuonna tällaisia ilmoituksia tehtiin noin tuhat.

Vain osa ilmoituksista koskee jonkinasteista turvallisuusuhkaa. Viime vuoden ilmoituksista 173 koski jonkinasteista henkilökuntaan kohdistuvaa uhkailua.

Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin toissavuonna, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut tuhansilla.

– Osa ilmoituksista on voi sellaisia, että työntekijälle korotettu ääntä, on heitetty seinään jotakin tai sitten on uhattu, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottotoiminnan tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Snellmanin mukaan uhkailu on ollut sanallista.

– Missään nimessä tämän tyypppistä käytöstä ei pidä hyväksyä. Mutta sellaista ei ole tiedossa, että työntekijän kimppuun on käyty, hän sanoo.

Snellman tähdentää, että uhkailevaan käytökseen on syyllistynyt pieni osa asiakkaista. Suomen vastaanottokeskusjärjestelmässä on tällä hetkellä noin 10 000 turvapaikanhakijaa.

Muut vastaanottokeskuksista tehdyt ilmoitukset koskevat kaikkea mahdollista arjesta poikkeavaa turvapaikanhakijoiden välisestä kinastelusta onnettomuuksiin, sähkökatkoksiin, turvapaikanhakijoiden itsensä vahingoittamiseen tai sillä uhkaamiseen.

Poliisin mukaan turvallisuustilanteen heikentymisestä ei silti voi puhua. Vastaanottokeskukset eivät työllistä poliisia aiempaa enemmän.

– Poliisin perusnäkemys on, että hälytystehtävien määrä on pysynyt samanlaisena. Niitä tulee tasaiseen tahtiin, mutta ei millään tavalla poikkeavissa määrin, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Heikkinen.

Heikkisen mukaan vastaanottokeskuksia koskevien hälytystehtävien osuus on marginaalinen. Sen vuoksi vuonna 2015 aloitettu vastaanottokeskuksia koskevien hälytysten seurantakin on lopetettu.

Ei ollut syytä kiinnittää tähän erityistä huomiota. Mutta voi olla, että henkilökunta joutuu kokemaan nahoissaan kun ilmapiiri kiristyy.

"Perinteisesti vastaanottojärjestelmä on toiminut niin, että prosessilla on alku ja päätepiste. Nyt kaikilla sitä päätepistettä ei ole".
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman.​
Ilmapiirin kiristymiseen on hyvät syyt.

Suuri osa vastaanottokeskusten asukkaista saapui Suomeen vuosina 2015–2016. Heistä enemmistö on saanut vähintään yhden kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.

Kielteisen päätöksen saaneet tavallisesti valittavat päätöksistään tai tekevät uuden turvapaikkahakemuksen uusilla perusteilla. Näin aika vastaanottokeskuksessa pitkittyy. Suurin osa turvapaikanhakijoista on irakilaisia, joita poliisi ei tällä hetkellä voi väkisin poistaa maasta.

Lopputuloksena vastaanottokeskukset ovat täynnä konfliktimaista tulleita henkilöitä, jotka ovat eläneet vuosia laitosmaisissa oloissa, joilla on niukasti toivoa oleskeluluvan saamiseen, mutta jotka eivät kuitenkaan poistu maasta.

Perinteisesti vastaanottojärjestelmä on toiminut niin, että prosessilla on alku ja päätepiste. Nyt kaikilla sitä päätepistettä ei ole ollut. Toiveet ei ole toteutuneet, mutta kotimaahan paluuta ei ole tapahtunut, sanoo Maahanmuuttoviraston Snellman.

Snellmanin mielestä on silti vaikea sanoa, onko vastaanottokeskusten ilmapiiri olennaisesti synkentynyt.

Uhkailusta tehtyjen ilmoitusten määrän kasvua voi selittää myös aiempaa matalampi kynnys ilmoitusten tekemiseen. Snellmanin mukaan Maahanmuuttovirasto päivitti alkuvuonna 2018 ilmoitusten tekemistä koskevaa ohjeistustaan.

– Se voi johtaa siihen, että ilmoituksia on tehty enemmän.

https://yle.fi/uutiset/3-10663403
 
Vastaanottokeskuksista raportoidaan yhä enemmän henkilökuntaan kohdistuvasta uhkailusta, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä laskee
Poliisi ei kuitenkaan ole havainnut turvallisuustilanteessa merkittävää muutosta.

Turvapaikanhaku
2.3.2019 klo 07:23

Ylen saamien lukujen valossa turvapaikanhakijoiden turhautuminen purkautuu yhä useammin aggressiona henkilökuntaa kohtaan.

Vastaanottokeskukset raportoivat arjesta poikkeavat tapahtumat Maahanmuuttovirastolle. Viime vuonna tällaisia ilmoituksia tehtiin noin tuhat.

Vain osa ilmoituksista koskee jonkinasteista turvallisuusuhkaa. Viime vuoden ilmoituksista 173 koski jonkinasteista henkilökuntaan kohdistuvaa uhkailua.

Se on noin kaksi kertaa enemmän kuin toissavuonna, vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut tuhansilla.

– Osa ilmoituksista on voi sellaisia, että työntekijälle korotettu ääntä, on heitetty seinään jotakin tai sitten on uhattu, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottotoiminnan tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Snellmanin mukaan uhkailu on ollut sanallista.

– Missään nimessä tämän tyypppistä käytöstä ei pidä hyväksyä. Mutta sellaista ei ole tiedossa, että työntekijän kimppuun on käyty, hän sanoo.

Snellman tähdentää, että uhkailevaan käytökseen on syyllistynyt pieni osa asiakkaista. Suomen vastaanottokeskusjärjestelmässä on tällä hetkellä noin 10 000 turvapaikanhakijaa.

Muut vastaanottokeskuksista tehdyt ilmoitukset koskevat kaikkea mahdollista arjesta poikkeavaa turvapaikanhakijoiden välisestä kinastelusta onnettomuuksiin, sähkökatkoksiin, turvapaikanhakijoiden itsensä vahingoittamiseen tai sillä uhkaamiseen.

Poliisin mukaan turvallisuustilanteen heikentymisestä ei silti voi puhua. Vastaanottokeskukset eivät työllistä poliisia aiempaa enemmän.

– Poliisin perusnäkemys on, että hälytystehtävien määrä on pysynyt samanlaisena. Niitä tulee tasaiseen tahtiin, mutta ei millään tavalla poikkeavissa määrin, sanoo poliisihallituksen poliisitarkastaja Marko Heikkinen.

Heikkisen mukaan vastaanottokeskuksia koskevien hälytystehtävien osuus on marginaalinen. Sen vuoksi vuonna 2015 aloitettu vastaanottokeskuksia koskevien hälytysten seurantakin on lopetettu.

Ei ollut syytä kiinnittää tähän erityistä huomiota. Mutta voi olla, että henkilökunta joutuu kokemaan nahoissaan kun ilmapiiri kiristyy.

"Perinteisesti vastaanottojärjestelmä on toiminut niin, että prosessilla on alku ja päätepiste. Nyt kaikilla sitä päätepistettä ei ole".​
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman.​
Ilmapiirin kiristymiseen on hyvät syyt.

Suuri osa vastaanottokeskusten asukkaista saapui Suomeen vuosina 2015–2016. Heistä enemmistö on saanut vähintään yhden kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.

Kielteisen päätöksen saaneet tavallisesti valittavat päätöksistään tai tekevät uuden turvapaikkahakemuksen uusilla perusteilla. Näin aika vastaanottokeskuksessa pitkittyy. Suurin osa turvapaikanhakijoista on irakilaisia, joita poliisi ei tällä hetkellä voi väkisin poistaa maasta.

Lopputuloksena vastaanottokeskukset ovat täynnä konfliktimaista tulleita henkilöitä, jotka ovat eläneet vuosia laitosmaisissa oloissa, joilla on niukasti toivoa oleskeluluvan saamiseen, mutta jotka eivät kuitenkaan poistu maasta.

Perinteisesti vastaanottojärjestelmä on toiminut niin, että prosessilla on alku ja päätepiste. Nyt kaikilla sitä päätepistettä ei ole ollut. Toiveet ei ole toteutuneet, mutta kotimaahan paluuta ei ole tapahtunut, sanoo Maahanmuuttoviraston Snellman.

Snellmanin mielestä on silti vaikea sanoa, onko vastaanottokeskusten ilmapiiri olennaisesti synkentynyt.

Uhkailusta tehtyjen ilmoitusten määrän kasvua voi selittää myös aiempaa matalampi kynnys ilmoitusten tekemiseen. Snellmanin mukaan Maahanmuuttovirasto päivitti alkuvuonna 2018 ilmoitusten tekemistä koskevaa ohjeistustaan.

– Se voi johtaa siihen, että ilmoituksia on tehty enemmän.

https://yle.fi/uutiset/3-10663403
Tärähtäneistö ratkaisisi tämän ongelman vokkien alasajolla. Saapujat suoraan kuntien vuokra-asuntoihin.
 
Ei helvetti tätä selittelyn määrää näillä kynnyksillä... Stalingradin mottikaan ei varmaan oikesti ollut niin toivoton, miltä lukujen valossa näyttää. Syy kuudennen armeijan lopulliseen tuhoutumiseen oli madaltunut antautumiskynnys.

Eiköhän tuon vokkien turvallisuuskuvan muutoksen takana ole ihan se, että paska alkaa tiivistymään. Paperittomia maastapoistumiskieltäytyjiä yhä enenevissä määrin, valtaosin nurkkaan itsensä maalanneita nuoria miehiä.
 
Back
Top