Suomen sisäinen turvallisuus


Mulla on huomenna työhaastattelu sairaalan turvahommiin.

En ajatellut sanoa että mua ajaa alalle ilmainen käsidesi ja nätit muijat :D

Toivottavasti pääsit /pääset. Tuollaisia tyyppejä turva-ala kaipaa. Paljon nähneitä ja tiukan paikan tullen ei pasko housuun.
 
Bingo...

Äiti ampui perheen vihamiestä haulikolla – riidan syy ei selvinnyt edes oikeudessa

Eilen klo 23:01

32-vuotiaan miehen ja järvenpääläisperheen väkivaltaisen riidan perimmäinen syy jää oikeudelle mysteeriksi.

  • Keski-ikäinen nainen ampui Järvenpään keskustassa haulikolla 32-vuotiasta miestä.
  • Sama mies oli aiemmin tunkeutunut oven läpi perheen asuntoon pesäpallomailan ja machete-veitsen kanssa.
  • Miehen kävi 19-vuotiaan naisen, hänen 40-vuotiaan äitinsä sekä sukulaismiehen kimppuun.
Carita Lundberg laukaisi haulikkonsa kolmasti. Kuvituskuva.
Carita Lundberg laukaisi haulikkonsa kolmasti. Kuvituskuva.

Carita Lundberg laukaisi haulikkonsa kolmasti. Kuvituskuva. MOSTPHOTOS

Toisiinsa liittyvät väkivallanteot tehtiin 5. ja 14. syyskuuta viime vuonna Järvenpään keskustassa Bjarnenkujalla sijaitsevassa asuinkerrostalossa ja sen edessä kadulla.

Rikoksia käsiteltiin tammikuussa Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
40-vuotias nainen sai syytteen murhan yrityksestä sekä kahdesta ampuma-aserikoksesta. Naisen tytär ja hänen poikaystävänsä saivat niin ikään vastattavakseen murhan yritys -syytteen sekä pääsyytteelle vaihtoehtoisen syytteen avunannosta murhan yritykseen.

Avunantosyytteen sai myös samassa talossa omassa asunnossaan asuva nuori nainen.

32-vuotias mies sai syytteet kahdesta pahoinpitelystä, törkeästä pahoinpitelystä sekä törkeästä kotirauhan rikkomisesta.

”Henkilö X”
Oikeudenkäynti oli sikäli poikkeuksellinen, ettei kukaan asianomistajista (rikosten uhreista) yhtynyt yleisen syyttäjän syytteisiin.

Oikeudessa asianosaiset eivät halunneet puhua Ahmed Mohamed Abdista tämän nimellä. He kutsuivat Abdia ”henkilö X”:ksi.

Väkivallanteot saatiin kuitenkin tuomittua. Käräjäoikeus totesi, että Abdi oli viime syyskuun 5. päivä muun muassa tunkeutunut perheen asuntoon sen oven läpi, huitonut pesäpallomailalla sekä pitkällä machete-veitsellä.

Kaikki asunnossa olleet joutuivat väkivallan uhreiksi.

40-vuotias Nina Carita Lundberg puolustautui iskemällä Abdia keittiöveitsellä kylkeen. Abdin pistoliivi esti veitsen tunkeutumisen kehoon.

Toistakymmentä osumaa
Yhdeksää päivää myöhemmin Abdi sai samassa talossa asuvalta nuorelta naiselta kutsun oluelle. Kutsu oli käytännössä ansa. Nainen viestitti Abdin tulosta perheelle.

Kun Abdi illalla saapui kerrostalon kulmalle, otti Carita Lundberg asunnon kaapista kaksipiippuisen haulikon. Talojen välisellä kujalla hän ampui kohti Abdia.

Alkutilanne oli ampujan kannalta otollinen, sillä hän oli varjossa, mutta kohde ei.

Haulit osuivat Abdiin, joka lähti juoksemaan karkuun.
Kadulla Lundberg ampui vielä kahdesti osuen jälleen. Abdin kehosta kaivettiin ensiavussa toistakymmentä haulia.

”Tarkoitus oli pelotella”
Haulikon pamaus hälytti naapurit, joista osa ryntäsi ikkunaan. Tilannetta parvekkeellaan seurannut naapurin mies soitti hätäkeskukseen.
Perhekunta poistui paikalta autolla.

Poliisi otti Carita Lundbergin kiinni vielä saman iltana. Hän on ollut vangittuna syyskuusta lähtien.

Oikeudessa Lundberg kiisti murhan yrityksen. Hän väitti, että oli ampunut ylös päin, ei kohti Abdia Tarkoitus oli pelotella.
Lundbergin mukaan Abdiin osuneet haulit olivat olleet kimmokkeita.

Teolla oli kuitenkin todistajia. He kertoivat, että naisen käsissä ollut haulikko oli ollut vaakatasossa.

Äidin määräysvallassa
Käräjäoikeus totesi, että ensimmäinen laukaus olisi voinut olla pelottelua, mutta eivät myöhemmät laukaukset. Oikeus tuomitsi Carita Lundbergin murhan yrityksestä ja kahdesta ampuma-aserikoksesta seitsemän vuoden vankeusrangaistukseen.

Oikeus totesi, ettei Caritan tytär Lenita Tanya Jasemine Lundberg ollut äitinsä tekijäkumppani. Hän toimi osin äitinsä määräysvallassa eikä osallistunut ampumiseen.

Lenita Lundbergin rangaistus luettiin avunannosta murhan yritykseen. Rangaistuksen pituus on kaksi ja puoli vuotta vankeutta. Oikeus määräsi hänet vangittavaksi.

Lenitan miesystävän, 20-vuotiaan Oskari Verner Timosen osallisuus tekoon oli vakavampaa. Hän odotti valmiiksi autossa, jotta Lundbergit pääsisivät nopeasti pakoon. Hän osallistui myös teon suunnitteluun.

Naapurin syyte nurin
Timosen rangaistus avunannosta murhan yritykseen on neljä vuotta vankeutta. Oikeus määräsi Timosen vangittavaksi.

Sitä vastoin käräjäoikeus hylkäsi talossa asuvan nuoren naisen syytteen. Ei ole näytetty, että hän olisi etukäteen tiennyt Carita Lundbergin aseesta tai ylipäätänsä väkivalta-aikeesta.

Lungbergin perhekunnan ja Abdin välisen riidan perimmäinen syy ei selvinnyt oikeudessa.
– Kaikki asianosaiset olivat siinä määrin puhumattomia, ettei se minulle ainakaan selvinnyt, toteaa jutun syyttäjä.

 
Äiti ampui perheen vihamiestä haulikolla – riidan syy ei selvinnyt edes oikeudessa

Keski-ikäinen nainen ampui Järvenpään keskustassa haulikolla 32-vuotiasta miestä.

  • Sama mies oli aiemmin tunkeutunut oven läpi perheen asuntoon pesäpallomailan ja machete-veitsen kanssa.

  • Miehen kävi 19-vuotiaan naisen, hänen 40-vuotiaan äitinsä sekä sukulaismiehen kimppuun.
Naisen tytär ja hänen poikaystävänsä saivat niin ikään vastattavakseen murhan yritys -syytteen sekä pääsyytteelle vaihtoehtoisen syytteen avunannosta murhan yritykseen.

Oikeudessa asianosaiset eivät halunneet puhua Ahmed Mohamed Abdista tämän nimellä. He kutsuivat Abdia ”henkilö X”:ksi.

Väkivallanteot saatiin kuitenkin tuomittua. Käräjäoikeus totesi, että Abdi oli viime syyskuun 5. päivä muun muassa tunkeutunut perheen asuntoon sen oven läpi, huitonut pesäpallomailalla sekä pitkällä machete-veitsellä.

Kaikki asunnossa olleet joutuivat väkivallan uhreiksi.

40-vuotias Nina Carita Lundberg puolustautui iskemällä Abdia keittiöveitsellä kylkeen. Abdin pistoliivi esti veitsen tunkeutumisen kehoon.

– Kaikki asianosaiset olivat siinä määrin puhumattomia, ettei se minulle ainakaan selvinnyt, toteaa jutun syyttäjä.


Hmm...

32 -vuotias Abdi käy pistoliivi päällä syystä tai toisesta riehumassa pesäpallomailan ja macheten kanssa 19 vuotta nuoren tytön kotona. Hän pahoinpitelee tyttöä, tämän poikakaveria ja tämän äitiä.

Kuulostaa kostolta, pelottelulta, kuvitellun omistussuhteen ylläpitämiseltä tms.

Äiti järkkää Abdille ansan ja yrittää ampua tämän väijyksistä haulikolla hengiltä. Äiti tietää ihan varmasti jäävänsä kiinni ja saavansa luultavasti elinkautisen tai muuten todella pitkän tuomion. Kaikki vaikenevat motiiveista

Hmmmm....

Muutaman lapsen vanhempana on helppo keksiä muutama sellainen asia, joiden kohdalla voisi suhtautua todennäköiseen henkirikostuomioon ostopalvelulogiikan mukaan. "Sen se maksaa."

Kaikki nuo kuvitteelliset mahdollisuudet perustuvat tilanteesee, jossa joutuisi vanhemman ominaisuudessa valitsemaan että katsooko toimettomanan kun oman lapsen elämä päättyy, vaurioituu pysyvästi tms. vai suostuuko maksamaan lapsensa elämän pelastamisesta hintana oman elämänsä tuhoutumisen.

Vastuulliseen vanhemmuuteen kuuluu mielestäni se, että asettaa lapsensa elämän omansa edelle.
 
Porin Pihlavassa ammuttu laukauksia – useita henkilöitä otettu kiinni
Porin Pihlavassa on ammuttu useita laukauksia. Ihmisiä määrätään pysymään sisätiloissa ja välttämään turhaa liikkumista alueella Tasatie-Pistotie-Seitatie.
d0cf3105ba504706a6eaee4430412fc8.jpg

Pihlava on osa Poria.
HS–STT
Julkaistu: 9.2. 15:18 , Päivitetty: 9.2. 15:54


PORIN Pihlavassa on ammuttu useita laukauksia, kertoo Lounais-Suomen poliisi Twitterissä.

Poliisi kertoo, että ampumisen takia henkilöitä on otettu kiinni. Poliisin mukaan on tilanne hallinnassa.

STT:n tietojen mukaan laukauksia kuultiin asuinalueella. Poliisi eristää aluetta, ja paikalla on useita partioita. Poliisi kertoo ilmoittavansa eristyksen päättymisestä erikseen.

IHMISIÄ määrätään pysymään sisätiloissa ja välttämään turhaa liikkumista alueella Tasatie-Pistotie-Seitatie.

Poliisi ei ota kantaa siihen, onko joku mahdollisesti haavoittunut.

Uutinen päivittyy.

 
Poliisin mukaan on tilanne hallinnassa.... Poliisi eristää aluetta, ja paikalla on useita partioita. Poliisi kertoo ilmoittavansa eristyksen päättymisestä erikseen.

tenor.gif
 
Kaaleet kuulemma paukutelleet yllätys. Tänään Turun motarilla Ruotsin kilvissä ollut Volvon V70 laittoi jarrut pohjaan. Meinasin ajaa perseeseen ja toinen minun puskuriin. Yllätys yllätys manneakka ratissa.
 
Välinpitämätön väkivalta riistäytyi käsistä: Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt rajussa kasvussa Espoossa ja Kauniaisissa
Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Poliisi pyrkii puuttumaan nuorten tekemiin rikoksiin ennaltaehkäisevällä toiminnalla.
cf588c5747754b4e9eeb92a059dc9b48.jpg

Vanhempi konstaapeli Annastina Wahtera työskentelee Länsi-Uudenmaan poliisin ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Hän uskoo, että nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrän kasvu voi johtua ainakin osittain nuorten huonovointisuudesta. (KUVA: KIMMO PENTTINEN)

Anna Takala HS
Julkaistu: 10.2. 2:00 , Päivitetty: 10.2. 6:18

VIIME vuoden lokakuussa uutisoitiin, kuinka Kauniaisissa liikkuva nuorisojoukko häiriköi muita nuoria. Jo aiemmin syyskuussa poliisi tiedotti ottaneensa kiinni neljä nuorta, joiden epäiltiin vieneen kuudelta ihmiseltä väkivallalla uhaten tai väkivaltaa käyttäen pieniä summia rahaa Tapiolassa.

Uutiset kertovat omalta osaltaan muutoksesta, joka näkyy myös tilastoissa. Nuorten tekemien rikosten määrä on kasvanut Espoossa ja Kauniaisissa.

Kasvua on tapahtunut nimenomaan alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien rikosten määrässä, joka on tuplaantunut muutamassa vuodessa.

Vuonna 2014 Espoossa ja Kauniaisissa kirjattiin 438 rikosepäilyä, joissa tekijänä oli alle 15-vuotias nuori. Viime vuonna vastaava luku oli 918. Yleisimpiä alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia ovat näpistykset. Poliisille muutos näkyy lisääntyneenä työmääränä.

”Meillä on enemmän duunia, enemmän tutkittavia juttuja. Myös kouluista on tullut enemmän pyyntöjä tulla puhumaan näistä asioista nuorille”, sanoo vanhempi konstaapeli Annastina Wahtera Länsi-Uudenmaan poliisista. Wahtera työskentelee nettipoliisina ennaltaehkäisevässä toiminnassa.


VIIME vuosina ovat yleistyneet alle 15-vuotiaiden nuorten tekemät pahoinpitelyt. Viime vuonna alle 15-vuotiaiden nuorten tekemiä pahoinpitelyepäilyjä kirjattiin Espoossa ja Kauniaisissa ennätysmäärä: 177 kappaletta. Myös alle 15-vuotiaiden tekemien ryöstöjen ja kiristysten määrä on kasvanut.

Koko maan mittakaavassa Espoon ja Kauniaisten tilanne ei ole poikkeuksellinen. Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrä on kasvanut myös koko Suomen kattavissa tilastoissa.

Mitään yksittäistä syytä sille, miksi alle 15-vuotiaiden nuorten tekemät pahoinpitelyt ja ryöstöt ovat yleistyneet, ei tiedetä.

”Syitä pitäisi pohtia paremmin. Havaintona on tietynlaisen aggressiivisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa. Ihmiset voivat olla aika välinpitämättömiä”, pohtii Länsi-Uudenmaan poliisin apulaispoliisipäällikkö Kimmo Markkula.

”Varmasti siinä on huonovointisuutta. Kaveripiirillä on tietysti iso merkitys.”
Aina nuoret eivät myöskään ymmärrä, kuinka vakavasta asiasta rikoksessa voi olla kyse.

”Ilmiönä on ollut se, että nuoret anastavat rahaa ja älypuhelimia toisilta nuorilta. Jos uhri joutuu väkivallan uhan vuoksi luopumaan omaisuudestaan, se kirjataan ryöstönä, joka on jo astetta vakavampi rikosnimike kuin varkaus”, Markkula sanoo.

Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemillä väkivaltarikoksilla on joitain yhteisiäkin tekijöitä: usein mukana ovat päihteet ja rikos tehdään porukalla.

”Varmasti siinä on huonovointisuutta. Kaveripiirillä on tietysti iso merkitys. Ja sitten joillain alueilla ei ole harrastuksia, ei tekemistä eikä oikein paikkoja, missä olla”, vanhempi konstaapeli Wahtera pohtii.

Voi myös olla, että rikoksista ilmoitetaan aiempaa herkemmin. Menneinä vuosina esimerkiksi lievät väkivaltaisuudet kouluissa on saatettu hoitaa koulun sisällä. Nyt tiedostetaan paremmin se, että pahoinpitely on rikos, josta pitää aina ilmoittaa poliisille.

Mitään yleistä johtopäätöstä nuorten väkivaltaistumisesta ei tilastojen pohjalta voi tehdä. Monissa väkivaltarikoksissa tekijöinä ovat samat henkilöt, ja valtaosan kaikista rikoksista tekevät edelleen aikuiset.

”On tärkeää, ettei syyllistetä nuorisoa. Nuoriso on aktiivista ja näkyvää. Nuoriso juhlii ja liikkuu ja viettää aikaa kaduilla, eikä siinä itsessään ole välttämättä mitään väärää. Ei nuorisoa tarvitse pelätä”, Markkula sanoo.


”Yleensä nuoret suhtautuvat meihin hyvin. Jotkut tietyt ovat vähän huonommalla asenteella”, sanoo Annastina Wahtera partioidessaan Sellossa. (KUVA: KIMMO PENTTINEN)
ANNASTINA Wahteralle nuorten parissa partiointi on tuttua. Hän kyselee nuorten kuulumisia ja juttelee heidän kanssaan muun muassa siitä, millaisia suunnitelmia nuorilla on illaksi.

Tarkoitus on viestittää nuorille, että poliisia kiinnostaa, mitä nuoret puuhaavat – ja että se koskee sekä rikoksen tekijöitä että uhreja. Poliisi tekee myös yhteistyötä nuoriso- ja sosiaalityöntekijöiden kanssa.

”Yleensä nuoret suhtautuvat meihin hyvin. Jotkut tietyt ovat vähän huonommalla asenteella”, Wahtera sanoo.

Nuorten kanssa työskentelevät poliisit oppivat nopeasti tuntemaan alueella liikkuvia nuoria, ja he ovat auttaneet myös selvittämään rikoksista epäiltyjen nuorten henkilöllisyyksiä.

Ennaltaehkäisevän työn, kuten kouluvierailujen ja nuorten pariin jalkautumisen, tehokkuutta on hankala mitata. Wahtera kuitenkin uskoo, että sillä voidaan vaikuttaa nuorten tekemien väkivaltarikosten määrään.

”Kun lähdimme puuttumaan tähän syksyllä, tilanne rauhoittui monilla alueilla. Se, että poliisi on tuttu, madaltaa kynnystä lähestyä poliisia.”

 
Välinpitämätön väkivalta riistäytyi käsistä: Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt rajussa kasvussa Espoossa ja Kauniaisissa
Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Poliisi pyrkii puuttumaan nuorten tekemiin rikoksiin ennaltaehkäisevällä toiminnalla.
cf588c5747754b4e9eeb92a059dc9b48.jpg

Vanhempi konstaapeli Annastina Wahtera työskentelee Länsi-Uudenmaan poliisin ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Hän uskoo, että nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrän kasvu voi johtua ainakin osittain nuorten huonovointisuudesta. (KUVA: KIMMO PENTTINEN)

Anna Takala HS
Julkaistu: 10.2. 2:00 , Päivitetty: 10.2. 6:18

VIIME vuoden lokakuussa uutisoitiin, kuinka Kauniaisissa liikkuva nuorisojoukko häiriköi muita nuoria. Jo aiemmin syyskuussa poliisi tiedotti ottaneensa kiinni neljä nuorta, joiden epäiltiin vieneen kuudelta ihmiseltä väkivallalla uhaten tai väkivaltaa käyttäen pieniä summia rahaa Tapiolassa.

Uutiset kertovat omalta osaltaan muutoksesta, joka näkyy myös tilastoissa. Nuorten tekemien rikosten määrä on kasvanut Espoossa ja Kauniaisissa.

Kasvua on tapahtunut nimenomaan alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien rikosten määrässä, joka on tuplaantunut muutamassa vuodessa.

Vuonna 2014 Espoossa ja Kauniaisissa kirjattiin 438 rikosepäilyä, joissa tekijänä oli alle 15-vuotias nuori. Viime vuonna vastaava luku oli 918. Yleisimpiä alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia ovat näpistykset. Poliisille muutos näkyy lisääntyneenä työmääränä.

”Meillä on enemmän duunia, enemmän tutkittavia juttuja. Myös kouluista on tullut enemmän pyyntöjä tulla puhumaan näistä asioista nuorille”, sanoo vanhempi konstaapeli Annastina Wahtera Länsi-Uudenmaan poliisista. Wahtera työskentelee nettipoliisina ennaltaehkäisevässä toiminnassa.


VIIME vuosina ovat yleistyneet alle 15-vuotiaiden nuorten tekemät pahoinpitelyt. Viime vuonna alle 15-vuotiaiden nuorten tekemiä pahoinpitelyepäilyjä kirjattiin Espoossa ja Kauniaisissa ennätysmäärä: 177 kappaletta. Myös alle 15-vuotiaiden tekemien ryöstöjen ja kiristysten määrä on kasvanut.

Koko maan mittakaavassa Espoon ja Kauniaisten tilanne ei ole poikkeuksellinen. Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrä on kasvanut myös koko Suomen kattavissa tilastoissa.

Mitään yksittäistä syytä sille, miksi alle 15-vuotiaiden nuorten tekemät pahoinpitelyt ja ryöstöt ovat yleistyneet, ei tiedetä.

”Syitä pitäisi pohtia paremmin. Havaintona on tietynlaisen aggressiivisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa. Ihmiset voivat olla aika välinpitämättömiä”, pohtii Länsi-Uudenmaan poliisin apulaispoliisipäällikkö Kimmo Markkula.


Aina nuoret eivät myöskään ymmärrä, kuinka vakavasta asiasta rikoksessa voi olla kyse.

”Ilmiönä on ollut se, että nuoret anastavat rahaa ja älypuhelimia toisilta nuorilta. Jos uhri joutuu väkivallan uhan vuoksi luopumaan omaisuudestaan, se kirjataan ryöstönä, joka on jo astetta vakavampi rikosnimike kuin varkaus”, Markkula sanoo.

Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemillä väkivaltarikoksilla on joitain yhteisiäkin tekijöitä: usein mukana ovat päihteet ja rikos tehdään porukalla.

”Varmasti siinä on huonovointisuutta. Kaveripiirillä on tietysti iso merkitys. Ja sitten joillain alueilla ei ole harrastuksia, ei tekemistä eikä oikein paikkoja, missä olla”, vanhempi konstaapeli Wahtera pohtii.

Voi myös olla, että rikoksista ilmoitetaan aiempaa herkemmin. Menneinä vuosina esimerkiksi lievät väkivaltaisuudet kouluissa on saatettu hoitaa koulun sisällä. Nyt tiedostetaan paremmin se, että pahoinpitely on rikos, josta pitää aina ilmoittaa poliisille.

Mitään yleistä johtopäätöstä nuorten väkivaltaistumisesta ei tilastojen pohjalta voi tehdä. Monissa väkivaltarikoksissa tekijöinä ovat samat henkilöt, ja valtaosan kaikista rikoksista tekevät edelleen aikuiset.

”On tärkeää, ettei syyllistetä nuorisoa. Nuoriso on aktiivista ja näkyvää. Nuoriso juhlii ja liikkuu ja viettää aikaa kaduilla, eikä siinä itsessään ole välttämättä mitään väärää. Ei nuorisoa tarvitse pelätä”, Markkula sanoo.


”Yleensä nuoret suhtautuvat meihin hyvin. Jotkut tietyt ovat vähän huonommalla asenteella”, sanoo Annastina Wahtera partioidessaan Sellossa. (KUVA: KIMMO PENTTINEN)
ANNASTINA Wahteralle nuorten parissa partiointi on tuttua. Hän kyselee nuorten kuulumisia ja juttelee heidän kanssaan muun muassa siitä, millaisia suunnitelmia nuorilla on illaksi.

Tarkoitus on viestittää nuorille, että poliisia kiinnostaa, mitä nuoret puuhaavat – ja että se koskee sekä rikoksen tekijöitä että uhreja. Poliisi tekee myös yhteistyötä nuoriso- ja sosiaalityöntekijöiden kanssa.

”Yleensä nuoret suhtautuvat meihin hyvin. Jotkut tietyt ovat vähän huonommalla asenteella”, Wahtera sanoo.

Nuorten kanssa työskentelevät poliisit oppivat nopeasti tuntemaan alueella liikkuvia nuoria, ja he ovat auttaneet myös selvittämään rikoksista epäiltyjen nuorten henkilöllisyyksiä.

Ennaltaehkäisevän työn, kuten kouluvierailujen ja nuorten pariin jalkautumisen, tehokkuutta on hankala mitata. Wahtera kuitenkin uskoo, että sillä voidaan vaikuttaa nuorten tekemien väkivaltarikosten määrään.

”Kun lähdimme puuttumaan tähän syksyllä, tilanne rauhoittui monilla alueilla. Se, että poliisi on tuttu, madaltaa kynnystä lähestyä poliisia.”

Laki koskemaan 12 tai 13v ikäsiä.
 
Välinpitämätön väkivalta riistäytyi käsistä: Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt rajussa kasvussa Espoossa ja Kauniaisissa
Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Poliisi pyrkii puuttumaan nuorten tekemiin rikoksiin ennaltaehkäisevällä toiminnalla.

Ollaan hiljalleen valitettavasti pääsemässä tilanteeseen mamu-jengit 2.0, eli missä siirtolaisten lapset syrjäytyvät teini-iässä ja alkavat rötöstellä. Olihan näitä teinikriminaaliporukoita ennenkin Suomessa mutta hävisivät katukuvasta joskus ysärillä, mielenkiintoista että nyt sitten tekevät paluun.

En tiedä ovatko nämä merkittävä turvallisuusuhka, mutta kuvaavat aika hyvin tätä kotouttamisprosessin epäonnistumista.
 
Välinpitämätön väkivalta riistäytyi käsistä: Alle 15-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyt rajussa kasvussa Espoossa ja Kauniaisissa
Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Poliisi pyrkii puuttumaan nuorten tekemiin rikoksiin ennaltaehkäisevällä toiminnalla.
cf588c5747754b4e9eeb92a059dc9b48.jpg

Vanhempi konstaapeli Annastina Wahtera työskentelee Länsi-Uudenmaan poliisin ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Hän uskoo, että nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrän kasvu voi johtua ainakin osittain nuorten huonovointisuudesta. (KUVA: KIMMO PENTTINEN)

Anna Takala HS
Julkaistu: 10.2. 2:00 , Päivitetty: 10.2. 6:18

VIIME vuoden lokakuussa uutisoitiin, kuinka Kauniaisissa liikkuva nuorisojoukko häiriköi muita nuoria. Jo aiemmin syyskuussa poliisi tiedotti ottaneensa kiinni neljä nuorta, joiden epäiltiin vieneen kuudelta ihmiseltä väkivallalla uhaten tai väkivaltaa käyttäen pieniä summia rahaa Tapiolassa.

Uutiset kertovat omalta osaltaan muutoksesta, joka näkyy myös tilastoissa. Nuorten tekemien rikosten määrä on kasvanut Espoossa ja Kauniaisissa.

Kasvua on tapahtunut nimenomaan alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien rikosten määrässä, joka on tuplaantunut muutamassa vuodessa.

Vuonna 2014 Espoossa ja Kauniaisissa kirjattiin 438 rikosepäilyä, joissa tekijänä oli alle 15-vuotias nuori. Viime vuonna vastaava luku oli 918. Yleisimpiä alle 15-vuotiaiden tekemiä rikoksia ovat näpistykset. Poliisille muutos näkyy lisääntyneenä työmääränä.

”Meillä on enemmän duunia, enemmän tutkittavia juttuja. Myös kouluista on tullut enemmän pyyntöjä tulla puhumaan näistä asioista nuorille”, sanoo vanhempi konstaapeli Annastina Wahtera Länsi-Uudenmaan poliisista. Wahtera työskentelee nettipoliisina ennaltaehkäisevässä toiminnassa.


VIIME vuosina ovat yleistyneet alle 15-vuotiaiden nuorten tekemät pahoinpitelyt. Viime vuonna alle 15-vuotiaiden nuorten tekemiä pahoinpitelyepäilyjä kirjattiin Espoossa ja Kauniaisissa ennätysmäärä: 177 kappaletta. Myös alle 15-vuotiaiden tekemien ryöstöjen ja kiristysten määrä on kasvanut.

Koko maan mittakaavassa Espoon ja Kauniaisten tilanne ei ole poikkeuksellinen. Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemien pahoinpitelyjen määrä on kasvanut myös koko Suomen kattavissa tilastoissa.

Mitään yksittäistä syytä sille, miksi alle 15-vuotiaiden nuorten tekemät pahoinpitelyt ja ryöstöt ovat yleistyneet, ei tiedetä.

”Syitä pitäisi pohtia paremmin. Havaintona on tietynlaisen aggressiivisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa. Ihmiset voivat olla aika välinpitämättömiä”, pohtii Länsi-Uudenmaan poliisin apulaispoliisipäällikkö Kimmo Markkula.


Aina nuoret eivät myöskään ymmärrä, kuinka vakavasta asiasta rikoksessa voi olla kyse.

”Ilmiönä on ollut se, että nuoret anastavat rahaa ja älypuhelimia toisilta nuorilta. Jos uhri joutuu väkivallan uhan vuoksi luopumaan omaisuudestaan, se kirjataan ryöstönä, joka on jo astetta vakavampi rikosnimike kuin varkaus”, Markkula sanoo.

Alle 15-vuotiaiden nuorten tekemillä väkivaltarikoksilla on joitain yhteisiäkin tekijöitä: usein mukana ovat päihteet ja rikos tehdään porukalla.

”Varmasti siinä on huonovointisuutta. Kaveripiirillä on tietysti iso merkitys. Ja sitten joillain alueilla ei ole harrastuksia, ei tekemistä eikä oikein paikkoja, missä olla”, vanhempi konstaapeli Wahtera pohtii.

Voi myös olla, että rikoksista ilmoitetaan aiempaa herkemmin. Menneinä vuosina esimerkiksi lievät väkivaltaisuudet kouluissa on saatettu hoitaa koulun sisällä. Nyt tiedostetaan paremmin se, että pahoinpitely on rikos, josta pitää aina ilmoittaa poliisille.

Mitään yleistä johtopäätöstä nuorten väkivaltaistumisesta ei tilastojen pohjalta voi tehdä. Monissa väkivaltarikoksissa tekijöinä ovat samat henkilöt, ja valtaosan kaikista rikoksista tekevät edelleen aikuiset.

”On tärkeää, ettei syyllistetä nuorisoa. Nuoriso on aktiivista ja näkyvää. Nuoriso juhlii ja liikkuu ja viettää aikaa kaduilla, eikä siinä itsessään ole välttämättä mitään väärää. Ei nuorisoa tarvitse pelätä”, Markkula sanoo.


”Yleensä nuoret suhtautuvat meihin hyvin. Jotkut tietyt ovat vähän huonommalla asenteella”, sanoo Annastina Wahtera partioidessaan Sellossa. (KUVA: KIMMO PENTTINEN)
ANNASTINA Wahteralle nuorten parissa partiointi on tuttua. Hän kyselee nuorten kuulumisia ja juttelee heidän kanssaan muun muassa siitä, millaisia suunnitelmia nuorilla on illaksi.

Tarkoitus on viestittää nuorille, että poliisia kiinnostaa, mitä nuoret puuhaavat – ja että se koskee sekä rikoksen tekijöitä että uhreja. Poliisi tekee myös yhteistyötä nuoriso- ja sosiaalityöntekijöiden kanssa.

”Yleensä nuoret suhtautuvat meihin hyvin. Jotkut tietyt ovat vähän huonommalla asenteella”, Wahtera sanoo.

Nuorten kanssa työskentelevät poliisit oppivat nopeasti tuntemaan alueella liikkuvia nuoria, ja he ovat auttaneet myös selvittämään rikoksista epäiltyjen nuorten henkilöllisyyksiä.

Ennaltaehkäisevän työn, kuten kouluvierailujen ja nuorten pariin jalkautumisen, tehokkuutta on hankala mitata. Wahtera kuitenkin uskoo, että sillä voidaan vaikuttaa nuorten tekemien väkivaltarikosten määrään.

”Kun lähdimme puuttumaan tähän syksyllä, tilanne rauhoittui monilla alueilla. Se, että poliisi on tuttu, madaltaa kynnystä lähestyä poliisia.”

Mutta koska hs niin jotain ilmiön taustalta tuntuisi jääneen kertomatta..
 
Back
Top