Huumeita, aseita, ryöstöjä, jengiytymistä – Poliisit: Ruotsin kehitys on rantautunut Suomeen
Tänään klo 5:57
KRP:n mukaan Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt, mutta myös useita pienempiä rikollisjengejä on ilmaantunut.
Suomessakin on havaittavissa jengiytymistä, jossa porukka tekee systemaattisesti rikoksia. PASI LIESIMAA
Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja
Jonne Rinne on huolestunut. Liiton tuorein poliiseille tekemä kysely kertoo kehitystrendeistä, joita Rinne ei toivonut Suomessa näkevänsä.
– Se, mitä tapahtuu Ruotsissa, on rantautunut Suomeenkin.
Meidän viesti on se, että meidän pitää saada nuoret integroitua yhteiskuntaan ennen kuin tilanne pahenee, Rinne sanoo.
Yli puolet poliiseista kertoi havainneensa, että jengirikollisuus on lisääntynyt omalla toimialueella viimeisen kahden vuoden aikana: 42 prosenttia jossain määrin, 11 prosenttia huomattavasti. Kyselyyn vastasi 2814 poliisia (Suojelupoliisi mukaan lukien).
Poliisit raportoivat järjestäytyneen rikollisuuden olevan yhä isompi haaste. Toisaalta poliisit kertoivat rikoksia tekevien
nuorisoryhmittymien määrän kasvusta etenkin suuremmissa kaupungeissa.
Useampi poliisi pohti avoimissa vastauksissa jengirikollisuutta terminä ja milloin sitä voi käyttää.
– En tiedä onko kyseessä varsinainen jengirikollisuus, mutta hyvin paljon nuoret,
enimmäkseen ulkomaalaistaustaiset ryhmät tekevät ryöstöjä ja katuväkivaltaa.
Suuntaus on selkeästi nähtävissä.
– Erityisesti
maahanmuuttajanuorten keskuudessa esiintyy jatkuvasti enenevässä määrin pieniä rikoksentekojengejä. Myös kansainväliset jengit hakevat entistä enemmän jalansijoja Suomesta.
–
Pääkaupunkiseudulla alkaa olla havaittavissa huomattavissa määrin erityisesti maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden jengiytymistä. Lisäksi yhä nuoremmat ihan kantasuomalaisetkin alkavat tehdä ryöstöjä ja pahoinpitelyitä niin sanotun "jengin nimiin”.
Turhautumista
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario
Christer Ahlgren toteaa, että Suomi on onneksi vielä takamatkalla verrattuna Ruotsin ja Tanskan tilanteeseen, mutta hänen mukaansa ”
samalla radalla ollaan ja suuntakin on sama”.
– Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee. Suomeen on viime vuosina syntynyt useita pienempiä
maahanmuuttajataustaisia rikollisjengejä, jotka pyrkivät saamaa pysyvämmän jalansijan ja kasvualustan Suomen jengirikollisuudessa, tässä useimmiten epäonnistuen, hän kertoo.
Suomalaispoliisit kertoivat kyselyssä huomanneensa nuorison keskuudessa jengien ihannointia.
Tällainen tilanne on useassa Ruotsin ongelmalliseksi luokitellussa lähiöissä. Etenkin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka eivät tiedä, mitä tehdä elämällään, eivätkä ole löytäneet paikkaansa yhteiskunnassa, ottavat usein
”bling-bling”-elämästä mielikuvia luovia rikollisia esikuvikseen.
– Nuoremmat haluavat mukaan jengeihin ihannoidessaan ganstakulttuuria, suomalaispoliisi kertoo havainnostaan.
– Olen tehnyt töitä ulkomaalaisten kanssa toistakymmentä vuotta. Jengiytyminen näkyy nuorissa, toisen polven maahanmuuttajien keskuudessa. Turhautuminen ja ulkopuolisuuden tunne johtavat siihen, toinen poliisi kuvailee havaintojaan Suomesta.
Suomen Poliisijärjestöjen liiton mukaan Suomessakin huumeita on nyt yhä enemmän liikkeellä kadulla. MOSTPHOTOS
Huumeita ja aseita
Rikollisjengien yhteenotoista tunnetun Göteborgin Hisingenin alueen poliisipäällikkö
Jörgen Thorén kertoi Iltalehdelle marraskuussa 2019, että rikolliset usein rekrytoivat alaikäisiä huumeiden ja aseiden levittämiseen, koska rangaistukset ovat lievempiä.
Useampi suomalaispoliisi kertoi olevansa huolissaan siitä, johtaako Suomessa havaittava pienempi jengiytyminen järjestäytyneempään toimintaan.
– Lähinnä nuorten
alaikäisten maahanmuuttajataustaisten jengiytyminen on lisääntynyt silmiinpistävän nopeasti.
Muutaman vuoden sisällä tämä jengiytyminen tulee näkymään ammattimaisen rikollisuuden saralla huomattavasti. Jengeistä tulee erilaista tiedustelutietoa ja ne liitetään rikolliseen toimintaan ja ilmoituksiin enenevässä määrin.
Suomalaispoliisit kertovat kyselyssä jengien syntyneen etenkin huumausainekaupan ympärille.
Ruotsissa jengirikollisuus on pitkälti kytkeytynyt huumekauppaan, ja laittomat aseet liikkuvat rikollispiireissä. Aseita käytetään usein jengien välisissä yhteenotoissa. Vuonna 2018 Ruotsissa kuolemaan johtaneita ampumisia oli ennätysmäärä. Myös räjähdykset ovat yleistyneet ympäri Ruotsia.
SPJL:n mukaan aseita liikkuu Suomessakin kentällä enemmän ja niitä myös käytetään enemmän. Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja siihen liittyy asiakkaiden arvaamaton käyttäytyminen.
– Ennen enemmän löytyi puukkoja, mutta tänä päivänä kentältä sanovat, että yhä alemman jakeluportaan toimijoilla on aseita. Niitä löytyy ihan normaalin operatiivisen toiminnan yhteydessä, Rinne toteaa.
Suur-Göteborgin koillisalueen vt. poliisipäällikkö Fredrik Lennartsson kertoo muun muassa sen, mitä Suomen kannattaisi hänestä tehdä, jotta emme päätyisi seuraamaan Ruotsin kehitystä ongelma-alueiden suhteen.
Sama havainto kävi ilmi poliisikyselyn avovastauksista.
– Luvattomia aseita sekä räjähdystarvikkeita tulee töissä jatkuvasti vastaan.
– Isot jengit pyörittävät huumekauppaa. Ja perintätoimet ovat raaistuneet.
– Uusia, nuorten aikuisten huumausaine- ja asekaupan ympärille kehittyneitä ryhmittymiä on syntynyt.
”Jengirikollisia tapaa tuon tuosta”
Monet poliisit kertoivat kyselyssä havainneensa uusien rikollisjengien ilmaantumista alueelleen.
– Alueellemme on rantautunut kilpaileva rikollisjärjestöksi luokiteltava jengi, joka aiheuttaa merkittävää kitkaa alueellamme pitkään olleen toisen jengin kanssa.
– Jengirikollisia tapaa tuon tuosta. Alueellamme on useita jr-ryhmiä, myös vasta perustettu uusi ryhmä.
– Ei olla saatu jengejä kuriin, johtohenkilöt toimivat linnastakin käsin.
KRP:n Ahlgren painottaa, ettei toistaiseksi Suomessa ole Europolin määritelmän täyttäviä rikollisia katujengejä.
– Meidän ei kuitenkaan tule odottaa jonkun määritelmän täyttymistä vaan olisi toimittava nyt, ennalta estävästi.
Ahlgrenin mukaan Suomen ”jengiskenessä” on tapahtumassa samansuuntainen kehitys kuin useissa muissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa: suurten kansainvälisten ja vakiintuneiden rikollisjengien rinnalle syntyy ja leviää uusia, omia tunnuksia kantavia jengejä, joista monet tekevät yhteistyötä perinteisten rikollisjengien kanssa.
– Kumpikin osapuoli hyötyy toisistaan. Toisella on esimerkiksi hallussaan huumausaineiden maahantuonti ja toisella aineiden tehokas levitys, Ahlgren kuvailee.
Ahlgrenin mukaan Suomessa toimii myös vaikutusvaltaisia ja aktiivisia rikollisia, jotka eivät kuulu mihinkään tiettyyn rikollisryhmään, mutta hyödyntävät jengejä ja muita rikollistoimijoita yhteistyökumppaneina.
– Järjestäytynyt rikollisuus perustuu väkivallan käytön lisäksi vahvasti myös verkostoitumiseen.
Jos nuorisojengi myy huumeita ostoskeskuksessa, olisi syytä olla huolissaan myös siitä, mistä se saa huumeet ja mihin niistä saatava rikoshyöty lopulta päätyy.
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne pitää hyvänä, että Suomi tulee kehityksessä jälkijunassa suhteessa Ruotsiin. ”Se tarkoittaa, että meillä on nyt pelivaraa reagoida organisaation ja toimintaympäristön muutokseen.” SPJL
Väkivaltaa ja uhkailua
Yhä useampi suomalaispoliisi kokee SPJL:n kyselyn mukaan työssään väkivaltaa ja uhkailua,
kuten on käynyt Ruotsissakin.
Suomessakin väkivalta poliisia kohtaan raaistunut, ja kynnys käyttää on väkivaltaa laskenut, Jonne Rinne kertoo.
Kenttäpoliiseista väkivaltaa on kokenut kyselyn mukaan 69 prosenttia ja konkreettista uhkaa 68 prosenttia.
Ruotsin ongelmalähiöissä poliisien, silminnäkijöiden ja rikosilmoitusten tekijöiden uhkaileminen on yleistä. SPJL:n kyselyn mukaan tällaisesta kehityksestä on viitteitä Suomessakin.
– Rikoksentekijä uhkasi levittää alueella, jossa asun, perättömiä tietoja minusta yleisillä paikoilla muun muassa koulujen alueella. Näin hän antoi myös ymmärtää tietävänsä missä asun. Uhkaus ei ollut suora, vaan verhottua.
– On uhkailtu useaan kertaan sekä itseä että perhettä.
– Tutkinnassa tulee ajoittain ilmi, että todistajia ja asianomistajia uhkaillaan.
Rinne on huolissaan siitä, että yhä useammilla poliiseilla on lähtöhaluja alalta. Tuoreimman poliisikyselyn mukaan alanvaihtoa on harkinnut jatkuvasti tai toisinaan yhteensä 48 prosenttia vastaajista.
Ruotsissa alalta vuosittain pois lähtevien, ei eläkeiässä olevien poliisien osuus on ollut vuodesta 2015 lähtien korkeammalla tasolla.
– Jos peli vielä raaistuu meilläkin, aseita pyörii entistä enemmän...
Suuri osa poliiseista on perheellisiä, niin kyllä monet rupeavat miettimään, onko tämä kaiken arvoista. Niin poliisit ovat Ruotsissa alkaneet miettiä, Rinne sanoo.
Ongelmien kasautumista jonkin verran havaittavissa
Sisäministeriön poliisiylitarkastaja
Sami Ryhänen toteaa, että vaikka Suomen ja Ruotsin järjestäytyneen rikollisuuden tilanteen vertailussa voidaan havaita tiettyjä yhtäläisyyksiä,
liian pitkälle menevissä yleistyksissä on syytä olla maltillinen.
Ryhänen muistuttaa, ettei Suomessa ole Ruotsin kaltaisia lähiöitä, jotka olisivat eriytyneet ympäröivästä yhteiskunnasta ja joissa viranomaisvastaisuus on laaja-alaista.
Suomessa tällaista kehitystä on pystytty hidastamaan muun muassa siten, että asuinalueita on kehitetty monimuotoisiksi sijoittamalla niille erilaisia asumismuotoja.
– Väestön eriarvoistumista havaitaan meilläkin pienempinä ”köyhyystaskuina” ja sosiaalisten ongelmien ja rikollisuuden kasautumista on jonkin verran havaittavissa. Tätä kehitystä on syytä seurata, KRP:n Ahlgren toteaa.
Sisäministeriön mukaan nuorten jengiytymiseen rikoksentekotarkoituksessa puututaan monialaisesti. PASI LIESIMAA
Laaja-alaista puuttumista
Ryhänen korostaa, että nuorten jengiytyminen rikoksentekotarkoituksessa on ilmiö, johon on tulee puuttua laaja-alaisesti eli ei pelkästään poliisin keinoin.
Poliisin ennalta estävän työn strategia 2019-2023 painottaa moniammatillista toimintaa. Esimerkiksi Ankkuritoiminnan tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaisu moniammatillisen ryhmän (poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä) keinoin.
Ankkuritoimintaa vahvistetaan ja laajennetaan.
– Poliisin ennalta estävän toiminnan eräs tavoite on vuorovaikutuksen avulla lisätä luottamusta poliisin ja maahanmuuttajataustaisten nuorten sekä heidän perheidensä välillä.
Samaa myönteistä vuorovaikutusta voidaan edistää myös opetustoimessa ja nuorisotyössä, Ryhänen kertoo.
Ryhänen toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii osaksi yhteiskunnan laillisia rakenteita ja värväämään riveihinsä uusia jäseniä.
– Pääsyä osaksi laillisia rakenteita voidaan estää rikostutkinnan lisäksi hallinnollisin keinoin.
Esimerkkinä tästä on perusteiden täyttyessä pääsyn estäminen erilaisiin taloudellisiin hankkeisiin ja hankintoihin.
KRP:n mukaan Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt, mutta myös useita pienempiä rikollisjengejä on ilmaantunut.
www.iltalehti.fi