Suomen sisäinen turvallisuus

Joo, termi "paska kaupunki" saa ihan uuden merkityksen.
 
Joo, termi "paska kaupunki" saa ihan uuden merkityksen.

Nyt täytyy korjata. Kun Oulusta puhutaan, kyseessä on ”paskakaupunni” (Valkealinnan talon seinäkirjoitus 80-luvulta saakka).

Tullista tullut (Valkeakoskelaissyntyinen Ouluun lapsena muuttanut) muusikko Kauko Röyhkä levytti Narttu -yhtyeensä kanssa EP:n ”Paska kaupunki”, jonka nimikkokappaleesta sinnikkäästi Valkealinnan seinään yhä uudelleen ilmestyvä seinäkirjoitus lienee saanut innoituksensa.
———
Mutta joo, myötähäpeän määrää ei voi kuvailla. Tiktok vaan teillekin.
 
Nyt täytyy korjata. Kun Oulusta puhutaan, kyseessä on ”paskakaupunni” (Valkealinnan talon seinäkirjoitus 80-luvulta saakka).

Tullista tullut (Valkeakoskelaissyntyinen Ouluun lapsena muuttanut) muusikko Kauko Röyhkä levytti Narttu -yhtyeensä kanssa EP:n ”Paska kaupunki”, jonka nimikkokappaleesta sinnikkäästi Valkealinnan seinään yhä uudelleen ilmestyvä seinäkirjoitus lienee saanut innoituksensa.
———
Mutta joo, myötähäpeän määrää ei voi kuvailla. Tiktok vaan teillekin.
Joo, olen nähnyt kyseisen graffitin (tai kuvan siitä). Käsittääkseni tämä näkemys kaupungista on kuitenkin peräisin jostain muualta; myöskään Kauko Röyhkä ei käsittääkseni ole tämän näkemyksen isä. Voin olla väärässäkin.
 
Joo, olen nähnyt kyseisen graffitin (tai kuvan siitä). Käsittääkseni tämä näkemys kaupungista on kuitenkin peräisin jostain muualta; myöskään Kauko Röyhkä ei käsittääkseni ole tämän näkemyksen isä. Voin olla väärässäkin.
Heh, kyllä Oulussa aikanaan jo kauan ennen Kaukoa ”Oulusa” haisi muukin kuin itsekehu. Paska on siis monessakin mielessä ollut tuttua juttua (ja tietystä paskuuden aspektista se laulukin on alkunsa saanut). Lapsuudesta muistan ”maalikylissä” käynteihin liittyvät järkyttävät aistikokemukset Korvensuoralle tultaessa ja toiset mokomat Heinäpään tienoilla (typpi- ja paperitehtaat).

Eli Kauko ei ole keksinyt paskuutta, hän on pikemminkin toiminut vallitsevien tunteiden tulkkina. Ja se seinäkirjoitus alkuperäisessä muodossaan ja asussaan on kulttuuriteko. Muu seinätöhertely on kusimerkkailua ja värin sekä ajan tuhlausta.
 
Nyt täytyy korjata. Kun Oulusta puhutaan, kyseessä on ”paskakaupunni” (Valkealinnan talon seinäkirjoitus 80-luvulta saakka).

Tullista tullut (Valkeakoskelaissyntyinen Ouluun lapsena muuttanut) muusikko Kauko Röyhkä levytti Narttu -yhtyeensä kanssa EP:n ”Paska kaupunki”, jonka nimikkokappaleesta sinnikkäästi Valkealinnan seinään yhä uudelleen ilmestyvä seinäkirjoitus lienee saanut innoituksensa.
———
Mutta joo, myötähäpeän määrää ei voi kuvailla. Tiktok vaan teillekin.
Turussakin oli 'Kyrpäkallio',nimi jäi elämään siihen aina uudelleen ilmestyvän Spray maalauksen ansiosta.
 
Huumeita, aseita, ryöstöjä, jengiytymistä – Poliisit: Ruotsin kehitys on rantautunut Suomeen

Tänään klo 5:57

KRP:n mukaan Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt, mutta myös useita pienempiä rikollisjengejä on ilmaantunut.

Suomessakin on havaittavissa jengiytymistä, jossa porukka tekee systemaattisesti rikoksia.
Suomessakin on havaittavissa jengiytymistä, jossa porukka tekee systemaattisesti rikoksia.

Suomessakin on havaittavissa jengiytymistä, jossa porukka tekee systemaattisesti rikoksia. PASI LIESIMAA

Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne on huolestunut. Liiton tuorein poliiseille tekemä kysely kertoo kehitystrendeistä, joita Rinne ei toivonut Suomessa näkevänsä.
– Se, mitä tapahtuu Ruotsissa, on rantautunut Suomeenkin. Meidän viesti on se, että meidän pitää saada nuoret integroitua yhteiskuntaan ennen kuin tilanne pahenee, Rinne sanoo.

Yli puolet poliiseista kertoi havainneensa, että jengirikollisuus on lisääntynyt omalla toimialueella viimeisen kahden vuoden aikana: 42 prosenttia jossain määrin, 11 prosenttia huomattavasti. Kyselyyn vastasi 2814 poliisia (Suojelupoliisi mukaan lukien).

Poliisit raportoivat järjestäytyneen rikollisuuden olevan yhä isompi haaste. Toisaalta poliisit kertoivat rikoksia tekevien nuorisoryhmittymien määrän kasvusta etenkin suuremmissa kaupungeissa.
Useampi poliisi pohti avoimissa vastauksissa jengirikollisuutta terminä ja milloin sitä voi käyttää.
– En tiedä onko kyseessä varsinainen jengirikollisuus, mutta hyvin paljon nuoret, enimmäkseen ulkomaalaistaustaiset ryhmät tekevät ryöstöjä ja katuväkivaltaa.

Suuntaus on selkeästi nähtävissä.
– Erityisesti maahanmuuttajanuorten keskuudessa esiintyy jatkuvasti enenevässä määrin pieniä rikoksentekojengejä. Myös kansainväliset jengit hakevat entistä enemmän jalansijoja Suomesta.
Pääkaupunkiseudulla alkaa olla havaittavissa huomattavissa määrin erityisesti maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden jengiytymistä. Lisäksi yhä nuoremmat ihan kantasuomalaisetkin alkavat tehdä ryöstöjä ja pahoinpitelyitä niin sanotun "jengin nimiin”.

Turhautumista
Keskusrikospoliisin rikosylikomisario Christer Ahlgren toteaa, että Suomi on onneksi vielä takamatkalla verrattuna Ruotsin ja Tanskan tilanteeseen, mutta hänen mukaansa ”samalla radalla ollaan ja suuntakin on sama”.
– Järjestäytynyt rikollisuus Suomessa kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee. Suomeen on viime vuosina syntynyt useita pienempiä maahanmuuttajataustaisia rikollisjengejä, jotka pyrkivät saamaa pysyvämmän jalansijan ja kasvualustan Suomen jengirikollisuudessa, tässä useimmiten epäonnistuen, hän kertoo.

Suomalaispoliisit kertoivat kyselyssä huomanneensa nuorison keskuudessa jengien ihannointia.
Tällainen tilanne on useassa Ruotsin ongelmalliseksi luokitellussa lähiöissä. Etenkin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka eivät tiedä, mitä tehdä elämällään, eivätkä ole löytäneet paikkaansa yhteiskunnassa, ottavat usein ”bling-bling”-elämästä mielikuvia luovia rikollisia esikuvikseen.
– Nuoremmat haluavat mukaan jengeihin ihannoidessaan ganstakulttuuria, suomalaispoliisi kertoo havainnostaan.
– Olen tehnyt töitä ulkomaalaisten kanssa toistakymmentä vuotta. Jengiytyminen näkyy nuorissa, toisen polven maahanmuuttajien keskuudessa. Turhautuminen ja ulkopuolisuuden tunne johtavat siihen, toinen poliisi kuvailee havaintojaan Suomesta.
Suomen Poliisijärjestöjen liiton mukaan Suomessakin huumeita on nyt yhä enemmän liikkeellä kadulla.
Suomen Poliisijärjestöjen liiton mukaan Suomessakin huumeita on nyt yhä enemmän liikkeellä kadulla.

Suomen Poliisijärjestöjen liiton mukaan Suomessakin huumeita on nyt yhä enemmän liikkeellä kadulla. MOSTPHOTOS

Huumeita ja aseita
Rikollisjengien yhteenotoista tunnetun Göteborgin Hisingenin alueen poliisipäällikkö Jörgen Thorén kertoi Iltalehdelle marraskuussa 2019, että rikolliset usein rekrytoivat alaikäisiä huumeiden ja aseiden levittämiseen, koska rangaistukset ovat lievempiä.

Useampi suomalaispoliisi kertoi olevansa huolissaan siitä, johtaako Suomessa havaittava pienempi jengiytyminen järjestäytyneempään toimintaan.
– Lähinnä nuorten alaikäisten maahanmuuttajataustaisten jengiytyminen on lisääntynyt silmiinpistävän nopeasti.

Muutaman vuoden sisällä tämä jengiytyminen tulee näkymään ammattimaisen rikollisuuden saralla huomattavasti. Jengeistä tulee erilaista tiedustelutietoa ja ne liitetään rikolliseen toimintaan ja ilmoituksiin enenevässä määrin.

Suomalaispoliisit kertovat kyselyssä jengien syntyneen etenkin huumausainekaupan ympärille.

Ruotsissa jengirikollisuus on pitkälti kytkeytynyt huumekauppaan, ja laittomat aseet liikkuvat rikollispiireissä. Aseita käytetään usein jengien välisissä yhteenotoissa. Vuonna 2018 Ruotsissa kuolemaan johtaneita ampumisia oli ennätysmäärä. Myös räjähdykset ovat yleistyneet ympäri Ruotsia.
SPJL:n mukaan aseita liikkuu Suomessakin kentällä enemmän ja niitä myös käytetään enemmän. Huumeiden käyttö on lisääntynyt ja siihen liittyy asiakkaiden arvaamaton käyttäytyminen.
– Ennen enemmän löytyi puukkoja, mutta tänä päivänä kentältä sanovat, että yhä alemman jakeluportaan toimijoilla on aseita. Niitä löytyy ihan normaalin operatiivisen toiminnan yhteydessä, Rinne toteaa.


Suur-Göteborgin koillisalueen vt. poliisipäällikkö Fredrik Lennartsson kertoo muun muassa sen, mitä Suomen kannattaisi hänestä tehdä, jotta emme päätyisi seuraamaan Ruotsin kehitystä ongelma-alueiden suhteen.

Sama havainto kävi ilmi poliisikyselyn avovastauksista.
– Luvattomia aseita sekä räjähdystarvikkeita tulee töissä jatkuvasti vastaan.
– Isot jengit pyörittävät huumekauppaa. Ja perintätoimet ovat raaistuneet.
– Uusia, nuorten aikuisten huumausaine- ja asekaupan ympärille kehittyneitä ryhmittymiä on syntynyt.

”Jengirikollisia tapaa tuon tuosta”
Monet poliisit kertoivat kyselyssä havainneensa uusien rikollisjengien ilmaantumista alueelleen.

– Alueellemme on rantautunut kilpaileva rikollisjärjestöksi luokiteltava jengi, joka aiheuttaa merkittävää kitkaa alueellamme pitkään olleen toisen jengin kanssa.
– Jengirikollisia tapaa tuon tuosta. Alueellamme on useita jr-ryhmiä, myös vasta perustettu uusi ryhmä.
– Ei olla saatu jengejä kuriin, johtohenkilöt toimivat linnastakin käsin.
KRP:n Ahlgren painottaa, ettei toistaiseksi Suomessa ole Europolin määritelmän täyttäviä rikollisia katujengejä.
– Meidän ei kuitenkaan tule odottaa jonkun määritelmän täyttymistä vaan olisi toimittava nyt, ennalta estävästi.

Ahlgrenin mukaan Suomen ”jengiskenessä” on tapahtumassa samansuuntainen kehitys kuin useissa muissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa: suurten kansainvälisten ja vakiintuneiden rikollisjengien rinnalle syntyy ja leviää uusia, omia tunnuksia kantavia jengejä, joista monet tekevät yhteistyötä perinteisten rikollisjengien kanssa.
– Kumpikin osapuoli hyötyy toisistaan. Toisella on esimerkiksi hallussaan huumausaineiden maahantuonti ja toisella aineiden tehokas levitys, Ahlgren kuvailee.

Ahlgrenin mukaan Suomessa toimii myös vaikutusvaltaisia ja aktiivisia rikollisia, jotka eivät kuulu mihinkään tiettyyn rikollisryhmään, mutta hyödyntävät jengejä ja muita rikollistoimijoita yhteistyökumppaneina.
– Järjestäytynyt rikollisuus perustuu väkivallan käytön lisäksi vahvasti myös verkostoitumiseen.

Jos nuorisojengi myy huumeita ostoskeskuksessa, olisi syytä olla huolissaan myös siitä, mistä se saa huumeet ja mihin niistä saatava rikoshyöty lopulta päätyy.
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne pitää hyvänä, että Suomi tulee kehityksessä jälkijunassa suhteessa Ruotsiin. ”Se tarkoittaa, että meillä on nyt pelivaraa reagoida organisaation ja toimintaympäristön muutokseen.”
Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne pitää hyvänä, että Suomi tulee kehityksessä jälkijunassa suhteessa Ruotsiin. ”Se tarkoittaa, että meillä on nyt pelivaraa reagoida organisaation ja toimintaympäristön muutokseen.”

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinne pitää hyvänä, että Suomi tulee kehityksessä jälkijunassa suhteessa Ruotsiin. ”Se tarkoittaa, että meillä on nyt pelivaraa reagoida organisaation ja toimintaympäristön muutokseen.” SPJL

Väkivaltaa ja uhkailua
Yhä useampi suomalaispoliisi kokee SPJL:n kyselyn mukaan työssään väkivaltaa ja uhkailua, kuten on käynyt Ruotsissakin.

Suomessakin väkivalta poliisia kohtaan raaistunut, ja kynnys käyttää on väkivaltaa laskenut, Jonne Rinne kertoo.

Kenttäpoliiseista väkivaltaa on kokenut kyselyn mukaan 69 prosenttia ja konkreettista uhkaa 68 prosenttia.

Ruotsin ongelmalähiöissä poliisien, silminnäkijöiden ja rikosilmoitusten tekijöiden uhkaileminen on yleistä. SPJL:n kyselyn mukaan tällaisesta kehityksestä on viitteitä Suomessakin.
– Rikoksentekijä uhkasi levittää alueella, jossa asun, perättömiä tietoja minusta yleisillä paikoilla muun muassa koulujen alueella. Näin hän antoi myös ymmärtää tietävänsä missä asun. Uhkaus ei ollut suora, vaan verhottua.
– On uhkailtu useaan kertaan sekä itseä että perhettä.
– Tutkinnassa tulee ajoittain ilmi, että todistajia ja asianomistajia uhkaillaan.

Rinne on huolissaan siitä, että yhä useammilla poliiseilla on lähtöhaluja alalta. Tuoreimman poliisikyselyn mukaan alanvaihtoa on harkinnut jatkuvasti tai toisinaan yhteensä 48 prosenttia vastaajista.

Ruotsissa alalta vuosittain pois lähtevien, ei eläkeiässä olevien poliisien osuus on ollut vuodesta 2015 lähtien korkeammalla tasolla.
– Jos peli vielä raaistuu meilläkin, aseita pyörii entistä enemmän...

Suuri osa poliiseista on perheellisiä, niin kyllä monet rupeavat miettimään, onko tämä kaiken arvoista. Niin poliisit ovat Ruotsissa alkaneet miettiä, Rinne sanoo.

Ongelmien kasautumista jonkin verran havaittavissa
Sisäministeriön poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen toteaa, että vaikka Suomen ja Ruotsin järjestäytyneen rikollisuuden tilanteen vertailussa voidaan havaita tiettyjä yhtäläisyyksiä, liian pitkälle menevissä yleistyksissä on syytä olla maltillinen.

Ryhänen muistuttaa, ettei Suomessa ole Ruotsin kaltaisia lähiöitä,
jotka olisivat eriytyneet ympäröivästä yhteiskunnasta ja joissa viranomaisvastaisuus on laaja-alaista.

Suomessa tällaista kehitystä on pystytty hidastamaan muun muassa siten, että asuinalueita on kehitetty monimuotoisiksi sijoittamalla niille erilaisia asumismuotoja.
– Väestön eriarvoistumista havaitaan meilläkin pienempinä ”köyhyystaskuina” ja sosiaalisten ongelmien ja rikollisuuden kasautumista on jonkin verran havaittavissa. Tätä kehitystä on syytä seurata, KRP:n Ahlgren toteaa.
Sisäministeriön mukaan nuorten jengiytymiseen rikoksentekotarkoituksessa puututaan monialaisesti.
Sisäministeriön mukaan nuorten jengiytymiseen rikoksentekotarkoituksessa puututaan monialaisesti.

Sisäministeriön mukaan nuorten jengiytymiseen rikoksentekotarkoituksessa puututaan monialaisesti. PASI LIESIMAA

Laaja-alaista puuttumista
Ryhänen korostaa, että nuorten jengiytyminen rikoksentekotarkoituksessa on ilmiö, johon on tulee puuttua laaja-alaisesti eli ei pelkästään poliisin keinoin.

Poliisin ennalta estävän työn strategia 2019-2023 painottaa moniammatillista toimintaa. Esimerkiksi Ankkuritoiminnan tavoitteena on nuorten rikoskierteen katkaisu moniammatillisen ryhmän (poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä) keinoin.

Ankkuritoimintaa vahvistetaan ja laajennetaan.
– Poliisin ennalta estävän toiminnan eräs tavoite on vuorovaikutuksen avulla lisätä luottamusta poliisin ja maahanmuuttajataustaisten nuorten sekä heidän perheidensä välillä. Samaa myönteistä vuorovaikutusta voidaan edistää myös opetustoimessa ja nuorisotyössä, Ryhänen kertoo.

Ryhänen toteaa, että järjestäytynyt rikollisuus pyrkii osaksi yhteiskunnan laillisia rakenteita ja värväämään riveihinsä uusia jäseniä.
– Pääsyä osaksi laillisia rakenteita voidaan estää rikostutkinnan lisäksi hallinnollisin keinoin.

Esimerkkinä tästä on perusteiden täyttyessä pääsyn estäminen erilaisiin taloudellisiin hankkeisiin ja hankintoihin.

 
Tähän kun yhdistetään vielä oikeuden antamat löperöt tuomiot väkivallasta, niin noi pikkukriminaalit ei istu linnassa kuin taposta tai ehkä joskus 3-4 vuoden päästä kun on muutama sata rikosta jo papereissa.

Niinpä. Jos siirtyvät huumeiden välitykseen, niin sitten on mahkut ihan kunnon tuomioihin.
 
Poliisi: Liikkuvasta henkilöautosta ammuttiin Oulun Kaukovainiolla – useita ihmisiä otettu kiinni kerrostalosta
  • 0
  • JAA:

OULU 9.3.2020 18:00
ANTTI PASANEN

Oulun poliisi on ottanut useita henkilöitä kiinni sen jälkeen, kun Kaukovainion kaupunginosassa ammuttiin liikkuvasta henkilöautosta laukauksia.
Poliisi sai ampumisesta hälytyksen maanantaina iltapäivällä kello 17 aikaan.

Paikalle kiirehti useita partioita.

Poliisi kertoo ottaneensa erään kerrostalon rappukäytävästä ja yhdestä asunnosta kiinni useita henkilöitä tapahtuneeseen liittyen.

Tapahtumia tutkitaan alkuvaiheessa ampuma-aserikoksena sekä vaaran aiheuttamisena.

Poliisin mukaan asiasta ei tiedoteta tässä vaiheessa enempää.

 
Suuntaus on selkeästi nähtävissä.
– Erityisesti maahanmuuttajanuorten keskuudessa esiintyy jatkuvasti enenevässä määrin pieniä rikoksentekojengejä. Myös kansainväliset jengit hakevat entistä enemmän jalansijoja Suomesta.
Pääkaupunkiseudulla alkaa olla havaittavissa huomattavissa määrin erityisesti maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden jengiytymistä. Lisäksi yhä nuoremmat ihan kantasuomalaisetkin alkavat tehdä ryöstöjä ja pahoinpitelyitä niin sanotun "jengin nimiin”.

Ja höpsis

1583908674713.png
 
Back
Top