Rikemaksujen korotus ja monikulttuurisuuden lieveilmiöiden hallinta
http://professorinajatuksia.blogspo...=Feed:+blogspot/Ipsas+(Professorin+ajatuksia)
Usein kuulee väiteltävän siitä, voisiko rikollisuutta vähentää rangaistuksia koventamalla.
Oikeusoppineiden mukaan kiinnijäämisen riskin kasvattaminen on rangaistusten koventamista tehokkaampaa ainakin silloin kun seuraamus rikoksesta on jo ennestään uskottava.
Tämän päivän
Helsingin Sanomat kertoi, että ainakin näiden kahden yhdistelmä tehoaa. Maan hallitushan päätti jokin aika sitten
nostaa ylinopeudesta annettavia rikemaksuja merkittävästi perusteena lähinnä varainkeruu valtiolle.
Lopputulemana kävi niin, että
tienopeudet alenivat huomattavasti. Samaan aikaan kuitenkin myös valvontakameroiden määrä on kasvanut tasaisesti, joten valvonnan lisääntymisen ja liikennerangaistusten koventamisen osuutta muutokseen on vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta eritellä.
Liikennerikkomuksen merkitystä ei pidä vähätellä, vaikka moni ei pidäkään niitä yhtä vakavina kuin omaisuus- tai väkivaltarikoksia. Näkemyksen taustalla vaikuttanee näkemys siitä, että ylinopeuden takia syntyneessä vahingossa, edes kuolemantuottamuksessa, varsinainen vahinko ei synny tarkoituksellisesti. Sen sijaan varas tai murhaaja tekee tekonsa tieten tahtoen. Kuitenkin liikenteessä tapahtuviin surmiin liittyy ylinopeus noin 30 prosentissa tapauksista.
Asiaa voisi ehkä verrata siihen, että monet pelkäävät susia, mutta eivät lainkaan hirviä. Silti jälkimmäinen
on mukana kuolemaan johtaneissa tapahtumissa käytännössä joka vuosi, kun taas susi ei ole tappanut ihmistä yli vuosisataan. Erona on se, että hirvi ei koskaan pyri tappamaan ihmistä, kun taas susi voi tehdä sen nälissään.
Monikulttuurisessa yhteiskunnassa, jollaiseksi Suomikin näyttää yhä kiihtyvällä tahdilla muuttuvan, tiedetään eräiden rikollisuuden lajien
kasvavan huomattavasti. Tarkoitan lähinnä seksuaali- ja pahoinpitelyrikoksia.
Tuhannen taalan kysymys tässä tilanteessa onkin se, millä näitä rikollisuuden ilmenemismuotoja pystyttäisiin hallitsemaan yhä värikkäämmäksi käyvässä Suomessa. Tyypiltään molemmat rikollisuuden lajit ovat tekijänsä tarkoituksella aiheuttamia, eli kansankin parissa pelkoa aiheuttavia ja kovan tuomion ansaitsevia.
Kannattaisikohan rikesakkojen koventamisen seurauksena saatujen hyvien tulosten perusteella koventaa nykyisiä rangaistusasteikkoja näissä rikollisuuden muodoissa? Sekä samalla kehittää tapoja ja lisätä resursseja juuri näiden rikoslajien kiinnijäämisriskin kasvattamiseksi?
Tässä yhteydessä on myös huomattava, että maahanmuuttajille tyypillisiin rikoksiin liitetyt riittävät rangaistukset
auttavat ehkäisemään yhteiskunnan polarisoitumista. Ja siten myös monikulttuuriselle yhteiskunnalle tyypillistä epävakautta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Brysselin iskut juonsivat oikeuslaitoksen rikollisia suosivasta linjasta
Häpeä hyötykäyttöön
Integrointi ja rangaistukset - niistäkö apu toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan luomiseksi?