Suomen sisäinen turvallisuus

Minä taas entisiä. Ja syykin on se että ennen poliisit voivat tiedottaa paikallisesti, nykyään tiedottaminen hoidetaan etelästä ja keskus johtoisesti.
Sisäministeriö taitaa käskyttää aika tiukasti poliisin ulostuloja, sekä määritellä mitä mieltä poliisin pitää olla esim maahanmuutosta. Virassa ollessaan entinen poliisiylijohtaja Paatero kiisti about kaikki maahanmuuttoon liittyvät ongelmat. Eläköidyttyään takki kääntyi heti ja näkemykset aivan toista. Poliisiylijohtajakin on vain sisäministeriön sätkynukke. Pilalle menneessä Ruotsissa mamutus ajettiin kaiken kritiikin yläpuolelle samalla tavalla ysärin aikana. Jo vuosituhannen alussa Ruotsissa vallitsi tilanne, jossa kansalaiset välttelivät puhumasta maahanmuutosta. Sikäläiset ministeriöt olivat saanut istutettua kansaan asenteen, jonka mukaan haittamaahanmuutolle on hurrattava ja kaikki kritiikki on häpeällistä käyttäytymistä.
 
Vankiloissa on käynnissä turvallisuutta horjuttava valtataistelu, jota käydään järjestäytyneen rikollisuuden huumekaupan ympärillä. Ylen haastattelemat vartijat kertovat, että vankilarikollisuus synnyttää väkivaltaa ja uhkailua, jonka kohteeksi joutuvat henkilökunta ja muut vangit. Rikollisjengit ovat työntekijöiden mukaan päässeet vankiyhteisössä niskan päälle, eivätkä vartijat pysty ehkäisemään vankilarikollisuutta riittävästi. Myös Rikosseuraamuslaitos myöntää ongelmat.

""Kimppuun käyminen tai paskasangon päälle nakkaaminen ei ole tavatonta."

 

Kun Ruotsissa on varmaankin ollut löysin ja maahanmuuton kannalta eniten etuja tarjoava linja. Niin kuinka löysä linjan pitää olla, että ns kotoutuminen onnistuu? Pitääkö lyödä niin paljon rahaa kouraan ettei tarvise tehdä yhtään mitään?
Mä olen samaa pohtinut.. Toisaalta itse näkisin, että kotoutuminen lähtee siitä kun opitaan ns. maan tavoille mitä tulee lakiin, kieleen sekä kulttuuriin. Ei kotoutuminen oikein muutoin ole mahdollista. On turha edes sanoa, että jos ihminen ei ole valmis sopeutumaan valtakulttuuriin vaan haluaa pitää kiinni omastaan ettäkö tällä olisi edes mahdollisuuksia sopeutua Suomeen tai mihinkään muuhunkaan maahan joka poikkeaa omasta kulttuurista. Sama tuon kielen kanssa. Suomessakin tarjotaan niin tehokkaasti tulkkipalveluita, että kieltä ei ole käytännössä pakko oppia. Samalla kun eristäydytään niihin omiin ympyröihin ilman pakkoa vaikkapa työllistyä niin eipä sen kielen oppimiseen tule ulkopuolista painettakaan.
 
On riittämätöntä että vain tarjotaan palveluja. Vastaanottaja pitää velvoittaa ottamaan vastaan sen palvelun sisältämät paikalliset elämänohjeet. Eli palvelun tarjoamisen lisäksi pitää olla velvoite toimia Suomessa niin kuten ohjeistetaan. Nyt tätä pakotetta ei ole.
.
 
Honkatukian mielestä nykyisessä kärjekkäässä keskusteluilmapiirissä ajaudutaan väärille poluille, kun syitä haetaan maahanmuuttajataustaisten kulttuurista tai muista ominaisuuksista. Vähemmälle pohdinnalle jää, millaiset kehityskulut johtavat maahanmuuttajien heikkoon asemaan ja eriarvoistumiseen.


”Yhteiskuntaan kiinnittymisessä on mennyt jotain pieleen.”

 
Asiasta on näköjään (ja odotetusti) hyvin monta mielipidettä poliisin sisällä. Faktoihin nojaten asiassa ei pitäisi kauheasti epäselvää niille olla, joilla paras tilannekuva on. Eripuraa selvästikin siitä mitä asiasta pitäisi julkisesti sanoa. Kyllä nämä kansaa kahtiajakavat jakolinjat pilkkovat näköjään rivejä lainvartijoidenkin keskuudessa. Ei hyvä.

 
Kaiken a ja o pitäisi olla että maahan pääseminen olisi niin mahtava juttu perheelle että haluaisivat olla rakentamassa sitä,jos on ihan sama kohan johonkin pääsee niin ei hyvä.sama kuin suomalainen saisi luvan muuttaa ameriikkaan tekee kaikkensa uuden kotimaan eteen.
 
Totuus on ainakii yks mitä kovasti jostain syystä tuntuvat pelkäävän. Rasismia näkee vaa meidän mainio ministeri Ohisalo joka puolella joka tietysti sit auheuttaa kaikki nämä muut ongelmat siinä sivussa. Sontaa mitä sontaa...
US-lehdessä ex sisäministeri Mykkänen on puhunut löysiä ja kertoo kuinka haittamaahanmuuttajien jengirikollisuuteen tulisi puuttua sekä pehmeillä että kovemmilla keinoilla. Mykkäselläkin olisi ollut mahdollisuus puuttua, mutta ankaran työvoimapulan vaivaamana vuonna 2018 ministeri Mykkänen yhdessä ionipipo-Lindströmin kanssa koki, ettei työperäistä maahanmuuttoa saada riittävästi. "– Suomen tulee houkutella työperäistä maahanmuuttoa myös prosessien sujuvuudella. Nykyinen tilanne on kestämätön ja me tarvitsemme ministeriöiden yhteistä ponnistusta, jotta tilanne on puolen vuoden päästä merkittävästi parempi, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo." Poimittu ministeriön sivuilta.

US-lehden haastatteluun palattua seuraavaksi Mykkänen - varmaan painostettuna - puhuu konkretiasta ja sepä vasta mielenkiintoista on. "Tarvitaan pehmeitä keinoja, joista muuten ehkä tärkein on matalan kynnyksen työpaikkojen luominen." Sillä lailla. Työvoimapulan paikkaajina haalituille tarvitaan nyt matalan suoritustason työpaikkoja. Näin entiset ja nykyiset viranomaiset yksi toisensa jälkeen puhuvat itsensä pussiin kaikista niistä argumenteistä, joilla haittamaahanmuuttoa on aiemmin perusteltu.
 
US-lehdessä ex sisäministeri Mykkänen on puhunut löysiä ja kertoo kuinka haittamaahanmuuttajien jengirikollisuuteen tulisi puuttua sekä pehmeillä että kovemmilla keinoilla. Mykkäselläkin olisi ollut mahdollisuus puuttua, mutta ankaran työvoimapulan vaivaamana vuonna 2018 ministeri Mykkänen yhdessä ionipipo-Lindströmin kanssa koki, ettei työperäistä maahanmuuttoa saada riittävästi. "– Suomen tulee houkutella työperäistä maahanmuuttoa myös prosessien sujuvuudella. Nykyinen tilanne on kestämätön ja me tarvitsemme ministeriöiden yhteistä ponnistusta, jotta tilanne on puolen vuoden päästä merkittävästi parempi, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo." Poimittu ministeriön sivuilta.

US-lehden haastatteluun palattua seuraavaksi Mykkänen - varmaan painostettuna - puhuu konkretiasta ja sepä vasta mielenkiintoista on. "Tarvitaan pehmeitä keinoja, joista muuten ehkä tärkein on matalan kynnyksen työpaikkojen luominen." Sillä lailla. Työvoimapulan paikkaajina haalituille tarvitaan nyt matalan suoritustason työpaikkoja. Näin entiset ja nykyiset viranomaiset yksi toisensa jälkeen puhuvat itsensä pussiin kaikista niistä argumenteistä, joilla haittamaahanmuuttoa on aiemmin perusteltu.
Vielä parastahan Mykkäsen mielestä varmasti olisi jos nämä halpatyöpaikat luotaisiin yhteiskunnan rahoilla. Vaikkapa maksamalla yrityksille siitä, että nämä palkkaavat näitä sopeutumattomia.
 
US-lehdessä ex sisäministeri Mykkänen on puhunut löysiä ja kertoo kuinka haittamaahanmuuttajien jengirikollisuuteen tulisi puuttua sekä pehmeillä että kovemmilla keinoilla. Mykkäselläkin olisi ollut mahdollisuus puuttua, mutta ankaran työvoimapulan vaivaamana vuonna 2018 ministeri Mykkänen yhdessä ionipipo-Lindströmin kanssa koki, ettei työperäistä maahanmuuttoa saada riittävästi. "– Suomen tulee houkutella työperäistä maahanmuuttoa myös prosessien sujuvuudella. Nykyinen tilanne on kestämätön ja me tarvitsemme ministeriöiden yhteistä ponnistusta, jotta tilanne on puolen vuoden päästä merkittävästi parempi, sisäministeri Kai Mykkänen sanoo." Poimittu ministeriön sivuilta.

US-lehden haastatteluun palattua seuraavaksi Mykkänen - varmaan painostettuna - puhuu konkretiasta ja sepä vasta mielenkiintoista on. "Tarvitaan pehmeitä keinoja, joista muuten ehkä tärkein on matalan kynnyksen työpaikkojen luominen." Sillä lailla. Työvoimapulan paikkaajina haalituille tarvitaan nyt matalan suoritustason työpaikkoja. Näin entiset ja nykyiset viranomaiset yksi toisensa jälkeen puhuvat itsensä pussiin kaikista niistä argumenteistä, joilla haittamaahanmuuttoa on aiemmin perusteltu.
2018 kotouttamisesta vastaava ministeri oli laborantti Lindström.
 
Sisäministeri Ohisalo on siis johtanut kansalaisia harhaan lausunnollaan siitä että nuoret "oireilevat rikollisilla".
Lausunnon tyyli on omiaan vähättelemään ongelmaa ja on tosiaan ristiriidassa poliisin lausunnon kanssa.
Milloin pääsemme Ohisalosta irti sisäministerin roolissa? Tätä harhaanjohtamista alkaa olla jo liikaa.
.
 

Poliisitarkastaja varoittaa nyt selvin sanoin: Tilastot eivät kerro uhasta, jonka kenttäpoliisit ovat havainneet – Jengikehityksen mahdollisuudesta ”hiljaisia signaaleja”​

13.11.202011:39päivitetty 13.11.202011:40

”Hyssyttelemättä on todettava, että meillä on isoissa kaupungeissa nuoria, joilla menee todella huonosti”, toteaa poliisitarkastaja. Kyse ei hänen mukaansa enää ole ”oireilusta rikoksilla”, kuten ministerit ovat kuvanneet.​



 
Lausunnon tyyli on omiaan vähättelemään ongelmaa ja on tosiaan ristiriidassa poliisin lausunnon kanssa.

Poliisista tulee kovin monenlaisia lausuntoja. Mikä niistä on yksittäisen poliisin ulostuloja vai poliisin virallinen kanta, siitä ei ota kohta pirukaan selvää.
 
Mykkänen haluaa lisää halpuutettuja työpaikkoja joka ratkaisisi jengiväkivallan...
Mitähän töitä arvon ex-ministeri sitten ajatteli näillä teettää? Ja sitten muistetaan miten meille luvattiin koulutettua väkeä tulevan, insinöörejä, kirurgeja ja tohtoreita; uusia Akavalaisia suorastaan. Ja sen jälkeen mietitään, mitä sellaisia töitä meillä nykyään on mitä voisi tehdä ilman juuri minkäänlaisten kansalaistaitojen osaamista?
 

Havaintoja etulinjan kollegoilta​

Tilastojen ja poliisin tietojärjestelmien ulkopuolelta on kentän kollegoilta kantautunut huolestuttavia viestejä, niin sanottuja varhaisia hälytysmerkkejä. Tietyillä alueilla nuoret hakeutuvat aktiivisesti poliisipartioiden ”iholle”, kuvaavat tehtävillä toimintaa ja joissain tapauksissa häiritsevät poliisin työntekoa. Tämä voitaneen tulkita jossain määrin viranomaisauktoriteetin kyseenalaistamisen kasvuna.

Osansa käytöksen muutoksessa voi olla maailmalla tämän vuoden aikana nähdyissä mielenosoituksissa. Rikostutkinnan puolelta on taas tullut ilmi se, että vakavienkin rikosten yhteydessä teoilla on ollut runsaasti silminnäkijöitä, mutta nuoret ovat olleet haluttomia kertomaan havainnoistaan poliiseille. Kaverin puolta on pidettävä, mutta meillä on todistajille laissa säädetty velvollisuus puhua totta ja kertoa tiedoistaan erikseen laissa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Tiedon kertominen voi auttaa toisia nuoria joutumasta rikoksen uhriksi. Uskallan todeta, että meillä on tällä hetkellä hiljaisia signaaleja siitä, että toimintaympäristö on muutoksessa.

Meille voi päästä muodostumaan järjestäytyneitä katujengejä jollei tilanteeseen puututa jämäkästi.

 
Back
Top